Uutiset Ruokaturva

Merilevä kohentaa ruokavaliota ja elinkeinoja Latinalaisessa Amerikassa

Monikäyttöinen merilevä tuo pienyrittäjille elannon, ja se on palaamassa myös lautasille.
Zulema Muñoz korjaa merileväsatoa Tyynestä valtamerestä Matanzasin pikkukaupungin edustalla. (Kuva: Orlando Milesi / IPS)

(IPS) -- Chileläinen merilevänkerääjä Zulema Mũnoz kahlaa vedessä korjaamassa satoa. Hän kertoo keränneensä merilevää ensimmäisen kerran viisivuotiaana, eikä menetelmä ole 50 vuodessa muuttunut.

Nykyään Mũnoz myy sadon aina samalle välittäjälle. "Ostajan mukaan levät käytetään voiteisiin ja muovinvalmistukseen", Mũnoz sanoo.

Merilevistä saatavaa agaria ja karrageenia on mukana esimerkiksi hammastahnassa, shampoossa sekä erilaisissa geeleissä ja voiteissa.

Merilevä elättää pienyrittäjiä

Monikäyttöinen merilevä on palaamassa myös eteläamerikkalaisten lautasille.

"Chilen Monte Verdessa tehtyjen löytöjen mukaan se on kuulunut ensimmäisten aluetta asuttaneiden ihmisten ruokavalioon", kertoo Concepiónin yliopiston johtava merilevätutkija Erasmo Macaya.

Hänen mukaansa merilevä oli tärkeä ravinnonlähde rannikon lafkenche-kansalle, joka perinteisesti käytti – ja edelleen käyttää – runsaasti merenantimia ravinnokseen.

YKn elintarvikejärjestö FAOn mukaan merilevät ja nilviäiset täydentävät eteläamerikkalaisten ruokaturvaa ja vähentävät köyhyyttä. Suurin osa niiden kerääjistä saa elantonsa pienyrittämisestä.

Etelä-Amerikan ruokaturva kaipaakin täydennystä. Alueen 625 miljoonasta ihmisestä 34 miljoonaa näkee nälkää ainakin ajoittain. Monessa maassa, muiden muassa Kuubassa, Meksikossa ja Perussa, tutkitaankin jo merilevän jalostusmahdollisuuksia.

Vegaanien herkku ei maistu kerääjälleen

Santiagolaisen hotellin keittiöpäällikkö Axel Manríquezin mukaan merilevästä on tullut myös suosittu gourmet-ruoka. Se on etenkin vegaanien suosiossa.

"Perulaiset ovat ottaneen merilevän osaksi Chifa-keittiötään", Manríquez kertoo. Chileläiset eivät hänen mukaansa kuitenkaan ole merilevää ruokavalioonsa ottaneet, vaan suurin osa kerätystä syötäväksi tarkoitetusta merilevästä viedään Aasiaan.

Manríquezin mielestä merilevän paikka olisi lautasella. "Merilevät ovat ravitsevia ja terveellisiä, sillä niiden suolamäärää säätelee valtameri. Ne voidaan syödä joko raakana tai valmistettuna. Ne edistävät ruuansulatusta ja sisältävät jodia. Aasialaiset eivät pode kilpirauhasvaivoja, sillä he syövät runsaasti merilevää", hän perustelee.

Zulema Mũnoz kerää hyvänä viikkona 500 kiloa merilevää. Eri lajeista maksetaan eri kilohinta, halvimmista 50 senttiä, kalleimmista runsas euro.

Itse hän syö merilevää vain harvoin. "Sanotaan, että se olisi hyvin valmistettuna herkullista, mutta en ole kokeillut", hän sanoo.

Merilevä kelpaa sekä ravinnoksi että lannoitteeksi

(IPS) -- Chilen rannikolla kasvaa yli 700 erilaista merilevälajia. Kaupallisiin tarkoituksiin kerätään 20:ta lajia. Noin 30 000 chileläistä saa elantonsa merileviä keräämällä.

Vuonna 2014 Chilessä kerättiin 430 000 tonnia merilevää eli se muodosti 71 prosenttia kaikesta maassa kerätystä biomassasta.

FAOn mukaan vuodessa kerätään maailmanlaajuisesti noin 25 miljoonaa tonnia merilevää. Ravinnon lisäksi sitä käytetään kosmetiikassa ja lannoitteena sekä sakeuttajana ja eläinruokien lisäaineena.

Eri puolilla maailmaa tutkitaan merilevän käyttömahdollisuuksia biopolttoaineena, biomuovina ja biolääketieteessä.

Ruokaturva ruokatyö Latinalainen Amerikka ja KaribiaChile Suomen IPS

Lue myös

Poika hiekkaisella ruohomaalla, taustalla taipunut puu.

Luontodokumenteista tuttua Madagaskaria piinaa unohdettu nälkäkriisi – ”Humanitaarinen katastrofi voi tulla muutaman kuukauden sisällä”, sanoo WFP:n maajohtaja Jean-Luc Siblot

Madagaskarin humanitaarinen kriisi on vuodesta toiseen maailman aliuutisoiduimpien kriisien listalla. Tänä vuonna maa voi päätyä otsikoihin traagisesta syystä: sen eteläosissa yli 1,35 miljoonaa ihmistä kärsii nälästä vaikean kuivuuden takia. Rutiköyhän maan kriisi on sekä ihmisen että luonnon aiheuttama, eikä helppoja ratkaisuja ole olemassa.
Rakennuksia meren rannalla.

Maailman ruokajärjestö pelkää maailmanlaajuista ruokakriisiä – Yksi eniten kärsineistä pienistä valtioista on Saint Lucia

Miljoonat matkailualan työntekijät ovat leipäjonossa Saint Lucian saarivaltiossa. Maailman ruokaohjelma on käyttänyt vuonna 2020 humanitaariseen apuun yhteensä jo yli 6,7 miljardia euroa ympäri maailman, mutta järjestön johtaja johtaja David Beasley arvioi, että ensi vuodelle se tarvitsee kaksinkertaisen summan.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Poika hiekkaisella ruohomaalla, taustalla taipunut puu.

Luontodokumenteista tuttua Madagaskaria piinaa unohdettu nälkäkriisi – ”Humanitaarinen katastrofi voi tulla muutaman kuukauden sisällä”, sanoo WFP:n maajohtaja Jean-Luc Siblot

Madagaskarin humanitaarinen kriisi on vuodesta toiseen maailman aliuutisoiduimpien kriisien listalla. Tänä vuonna maa voi päätyä otsikoihin traagisesta syystä: sen eteläosissa yli 1,35 miljoonaa ihmistä kärsii nälästä vaikean kuivuuden takia. Rutiköyhän maan kriisi on sekä ihmisen että luonnon aiheuttama, eikä helppoja ratkaisuja ole olemassa.
Vihreitä lehtikasveja pellolla.

Finnwatch: Suomessa käytettävä brasilialainen soija voi kiihdyttää metsäkatoa – Lihantuottajat eivät pysty jäljittämään soijaa tiloille asti

Moni suomalainen lihantuottaja käyttää kyllä sertifioitua soijaa, mutta käytännössä soijaa ei pystytä jäljittämään, selviää Finnwatchin tuoreesta selvityksestä.
Nainen puolilähikuvassa.

Suomessa asuva ihmisoikeusaktivisti Itohan Okundaye mukaan uuteen ihmiskaupasta selvinneiden kansainväliseen valtuustoon

Etyjin ihmiskaupasta selvinneiden valtuusto antaa valtioille suosituksia siitä, miten ihmiskauppaa pitäisi torjua. Nigerialaistaustainen Itohan Okundaye, 30, on yksi sen jäsenistä.
Miehiä istumassa maassa, toisella puolella rauhanturvaajia tuoleilla.

Yli 100 000 paennut Sudanin Darfurissa – Väkivalta alkoi pian rauhanturvaajien lähdettyä

Noin 250 ihmistä on kuollut tammikuun puolivälin jälkeen tapahtuneessa kahdessa kahakassa. YK pelkää, että väkivalta kasvaa, kun vanhat jännitteet nousevat taas pintaan.
Mielenosoittajia pinkkien kylttien kanssa

Bidenin hallinto luopuu Trumpin kauden tuhoisasta kehitysyhteistyön aborttisäännöstä – Vaikutukset jatkuvat vielä pitkään

Trumpin aikana kansainväliset järjestöt eivät ole saaneet Yhdysvaltain rahoitusta, jos ne ovat edes puhuneet työssään abortista. Säännön hyödyt ovat olleet minimaaliset ja haitat valtavat.

Luetuimmat

Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
PlayStation 5:n julkaisusta uutisoitiin viime vuonna 26 kertaa enemmän kuin kymmenestä humanitaarisesta kriisistä, selviää tuoreesta vertailusta
Kauppasaarto ei Kuuban järjestelmää kaada, mutta hyvät suhteet Yhdysvaltoihin voivat sen tehdä, sanoo Kuubasta kirjan kirjoittanut toimittaja Antti Halinen
Kaivosjätti Rio Tintoa syytetään ympäristörikoksista Papua-Uudessa-Guineassa – Vuosikymmeniä kaivoksen sulkemisen jälkeen kuparia valuu edelleen jokiin
Luontodokumenteista tuttua Madagaskaria piinaa unohdettu nälkäkriisi – ”Humanitaarinen katastrofi voi tulla muutaman kuukauden sisällä”, sanoo WFP:n maajohtaja Jean-Luc Siblot
Mikromuovia löytyi Pohjoiselta jäämereltä runsain mitoin – Syyttävä sormi osoittaa vaatteiden tekokuituihin
Israel on rokottanut kansalaisiaan koronaa vastaan ennätystahtia – Miehitettyjen alueiden palestiinalaiset ovat jääneet ilman
Epävarmassa maailmassa yhä useampi kiinnostuu ekokylässä asumisesta – Keuruun ekokylässä elää tavallisia ihmisiä, ei ”kajahtaneita tyyppejä uimassa vastavirtaan”
WWF:n raportti: Sademetsien hurja kato heikentää myös suojaa tartuntatauteja vastaan – “Meidän pitää pikaisesti korjata luontosuhteemme“
”Häpeällinen hyökkäys demokratiaa ja sen edustajia vastaan” – Washingtonin levottomuudet tuomitaan laajasti