Uutiset Ruokaturva

Merilevä kohentaa ruokavaliota ja elinkeinoja Latinalaisessa Amerikassa

Monikäyttöinen merilevä tuo pienyrittäjille elannon, ja se on palaamassa myös lautasille.
Zulema Muñoz korjaa merileväsatoa Tyynestä valtamerestä Matanzasin pikkukaupungin edustalla. (Kuva: Orlando Milesi / IPS)

(IPS) -- Chileläinen merilevänkerääjä Zulema Mũnoz kahlaa vedessä korjaamassa satoa. Hän kertoo keränneensä merilevää ensimmäisen kerran viisivuotiaana, eikä menetelmä ole 50 vuodessa muuttunut.

Nykyään Mũnoz myy sadon aina samalle välittäjälle. "Ostajan mukaan levät käytetään voiteisiin ja muovinvalmistukseen", Mũnoz sanoo.

Merilevistä saatavaa agaria ja karrageenia on mukana esimerkiksi hammastahnassa, shampoossa sekä erilaisissa geeleissä ja voiteissa.

Merilevä elättää pienyrittäjiä

Monikäyttöinen merilevä on palaamassa myös eteläamerikkalaisten lautasille.

"Chilen Monte Verdessa tehtyjen löytöjen mukaan se on kuulunut ensimmäisten aluetta asuttaneiden ihmisten ruokavalioon", kertoo Concepiónin yliopiston johtava merilevätutkija Erasmo Macaya.

Hänen mukaansa merilevä oli tärkeä ravinnonlähde rannikon lafkenche-kansalle, joka perinteisesti käytti – ja edelleen käyttää – runsaasti merenantimia ravinnokseen.

YKn elintarvikejärjestö FAOn mukaan merilevät ja nilviäiset täydentävät eteläamerikkalaisten ruokaturvaa ja vähentävät köyhyyttä. Suurin osa niiden kerääjistä saa elantonsa pienyrittämisestä.

Etelä-Amerikan ruokaturva kaipaakin täydennystä. Alueen 625 miljoonasta ihmisestä 34 miljoonaa näkee nälkää ainakin ajoittain. Monessa maassa, muiden muassa Kuubassa, Meksikossa ja Perussa, tutkitaankin jo merilevän jalostusmahdollisuuksia.

Vegaanien herkku ei maistu kerääjälleen

Santiagolaisen hotellin keittiöpäällikkö Axel Manríquezin mukaan merilevästä on tullut myös suosittu gourmet-ruoka. Se on etenkin vegaanien suosiossa.

"Perulaiset ovat ottaneen merilevän osaksi Chifa-keittiötään", Manríquez kertoo. Chileläiset eivät hänen mukaansa kuitenkaan ole merilevää ruokavalioonsa ottaneet, vaan suurin osa kerätystä syötäväksi tarkoitetusta merilevästä viedään Aasiaan.

Manríquezin mielestä merilevän paikka olisi lautasella. "Merilevät ovat ravitsevia ja terveellisiä, sillä niiden suolamäärää säätelee valtameri. Ne voidaan syödä joko raakana tai valmistettuna. Ne edistävät ruuansulatusta ja sisältävät jodia. Aasialaiset eivät pode kilpirauhasvaivoja, sillä he syövät runsaasti merilevää", hän perustelee.

Zulema Mũnoz kerää hyvänä viikkona 500 kiloa merilevää. Eri lajeista maksetaan eri kilohinta, halvimmista 50 senttiä, kalleimmista runsas euro.

Itse hän syö merilevää vain harvoin. "Sanotaan, että se olisi hyvin valmistettuna herkullista, mutta en ole kokeillut", hän sanoo.

Merilevä kelpaa sekä ravinnoksi että lannoitteeksi

(IPS) -- Chilen rannikolla kasvaa yli 700 erilaista merilevälajia. Kaupallisiin tarkoituksiin kerätään 20:ta lajia. Noin 30 000 chileläistä saa elantonsa merileviä keräämällä.

Vuonna 2014 Chilessä kerättiin 430 000 tonnia merilevää eli se muodosti 71 prosenttia kaikesta maassa kerätystä biomassasta.

FAOn mukaan vuodessa kerätään maailmanlaajuisesti noin 25 miljoonaa tonnia merilevää. Ravinnon lisäksi sitä käytetään kosmetiikassa ja lannoitteena sekä sakeuttajana ja eläinruokien lisäaineena.

Eri puolilla maailmaa tutkitaan merilevän käyttömahdollisuuksia biopolttoaineena, biomuovina ja biolääketieteessä.

Ruokaturva ruokatyö Latinalainen Amerikka ja KaribiaChile Suomen IPS

Lue myös

Kaksi kasvosuojaimin varustautunutta miestä seisoo kanaparven vieressä.

Maailmassa on tarpeeksi ruokaa, mutta koronavirus voi silti aiheuttaa ruokakriisin – Yksi syy ovat huonosti toimivat tuotantoketjut

Koronavirus heikentää ruokaturvaa, koska monella rajoitusten takia työnsä menettäneellä ei ole enää varaa ostaa syötävää. Virus luo kuitenkin myös epäsuorempia uhkia. Joissakin Afrikan maissa satoa on pilaantunut ja siipikarjaa kuollut, kun maat ovat asettaneet tiukkoja liikkumisrajoituksia.
Kulkusirkka

Aavikkokulkusirkkojen toinen aalto uhkaa Itä-Afrikkaa – Sadekausi voi 20-kertaistaa tuholaisten määrän

Koronaviruksen aiheuttamat liikkumisrajoitukset vaikeuttavat myös aavikkokulkusirkkojen vastaista työtä Itä-Afrikassa. YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö varoittaa sirkkojen määrän lisääntymisestä lähikuukausina.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Puolilähikuva naisesta vihreällä penkillä kimppu vaaleanpunaisia neilikoita kädessään

”Meidän aikamme on narsistista pöhöttyneisyyttä ja omakuvien monistamista” – Tanssija Sanna Kekäläinen teki esityksen ilmastonmuutoksesta ja ihmisen vaikutuksesta maapalloon

Sanna Kekäläinen pohti vuosia, miten kääntää ilmastonmuutos esittävien taiteiden kielelle. Tuloksena on Kansallisteatterin suurella näyttämöllä ensi-iltansa saava teos If I Would Lose My Voice, jonka keskiössä eivät ole ihmiset henkilökohtaisine tunteineen vaan maapallo, jolla ihmiset ovat ”pelkkiä pieniä kakkiaisia”.
Hengityssuojaimella varustettu nainen ompelukoneen ääressä.

Koronavirus supistaa vaateteollisuutta, ja seuraukset osuvat pahimmin kehitysmaiden työntekijöihin – Miljoonat ovat jääneet ilman palkkaansa

Osa vaatebrändeistä kieltäytyi koronakeväänä maksamasta jo toimitettuja tuotteita. Vaikutuksista kärsivät eniten Aasian vaatetehtaiden työntekijät, joista moni on nyt pudonnut tyhjän päälle.
Vaurioituneita rakennuksia ja miehiä raivaamassa raunioita.

Suomalaisjärjestöiltä tukea Beirutin avustustyöhön – Räjähdys on maalle jälleen uusi kriisi

Unicefin hätäapukeräys tuotti kolmessa päivässä yli 100 000 euroa. Maa tarvitsee hätäavun lisäksi myös jälleenrakentamista.
Sateenkaarilippu

Loppu homovitseille ja epäkunnioittavalle pukukoppikulttuurille

Hetero-oletukset, homofobia ja humoristisiksi tarkoitetut heitot ovat yhä yleisiä urheilumaailmassa. Epäkunnioittavaan pukukoppi- ja fanikulttuuriin tulee puuttua. Sitä helpottaa, kun osaa ottaa sateenkaariteemoja puheeksi, kirjoittaa Setan koulutusasiantuntija Marita Karvinen.
Rivi pientaloja, joiden katolla on aurinkopaneelit

Aurinkoenergian käyttö lisääntyy Brasiliassa – Kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja koronasta huolimatta

Aurinkoenergian käyttö sähkövoiman lähteenä kasvaa Brasiliassa kovaa vauhtia. Samaan aikaan kun korona on lisännyt työttömyyttä muilla aloilla, aurinkoenergiahankkeet ovat synnyttäneet maahan tänä vuonna lähes 40 000 uutta työpaikkaa. Kasvun taustalla ovat pääosin yksityiset kuluttajat ja yritykset, sillä aurinkoenergia tulee monia muita energiamuotoja halvemmaksi.

Tuoreimmat

Koronavirus supistaa vaateteollisuutta, ja seuraukset osuvat pahimmin kehitysmaiden työntekijöihin – Miljoonat ovat jääneet ilman palkkaansa
Suomalaisjärjestöiltä tukea Beirutin avustustyöhön – Räjähdys on maalle jälleen uusi kriisi
”Meidän aikamme on narsistista pöhöttyneisyyttä ja omakuvien monistamista” – Tanssija Sanna Kekäläinen teki esityksen ilmastonmuutoksesta ja ihmisen vaikutuksesta maapalloon
Aurinkoenergian käyttö lisääntyy Brasiliassa – Kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja koronasta huolimatta
Moni senegalilaistyttö lopettaa koulunkäynnin kuukautisten vuoksi – Ongelmina käymälätilojen ja veden puute
”Suhtaudumme puihin ja luontoon samoin kuin ihmisiin” – Uusi teknologia auttaa kenialaista alkuperäiskansaa maaoikeuksiensa puolustamisessa
Avustusjärjestöt: Jemen ”hirvittävän katastrofin” partaalla – Uhkana kolera, korona, nälkä ja tulvat
Senegalissa on vain muutama naispuolinen startup-yrittäjä ja Siny Samba, 28, on yksi heistä
YK:n kestävän kehityksen raportti: Afrikan maat saavuttaneet ilmastotavoitteet parhaiten, Suomi ja muut länsimaat listan häntäpäässä
Lähes kolmannes haitilaisista kärsii nälästä – Köyhyyden siemenet kylvettiin jo siirtomaa-aikoina, ja siksi maan kriisi on helppo unohtaa

Luetuimmat

YK:n kestävän kehityksen raportti: Afrikan maat saavuttaneet ilmastotavoitteet parhaiten, Suomi ja muut länsimaat listan häntäpäässä
”Meidän aikamme on narsistista pöhöttyneisyyttä ja omakuvien monistamista” – Tanssija Sanna Kekäläinen teki esityksen ilmastonmuutoksesta ja ihmisen vaikutuksesta maapalloon
Tutkimus: Alle 15-vuotiaiden tyttöjen sukuelinten silpominen romahtanut Afrikassa – ”Riskitekijät ovat silti yhä vallalla”
Zimbabwe pidätti protestijohtajan
Koronavirus on vauhdittanut etäoppimista myös kehittyvissä maissa – Moni kuitenkin putosi kyydistä, eivätkä kaikki pääse enää takaisin
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Lähes kolmannes haitilaisista kärsii nälästä – Köyhyyden siemenet kylvettiin jo siirtomaa-aikoina, ja siksi maan kriisi on helppo unohtaa
Suomalaisjärjestöiltä tukea Beirutin avustustyöhön – Räjähdys on maalle jälleen uusi kriisi
Puiden istutusta ylistetään ilmastonmuutoksen ratkaisukeinona – Tutkijoiden mukaan pahimmillaan vaikutus voi olla kuitenkin päinvastainen
Luoteis-Syyriassa vahvistettu ensimmäinen koronavirustapaus – ”Koronavirus tulee leviämään pakolaisleireillä kulovalkean tavoin”