Uutiset Ruokaturva

Merilevä kohentaa ruokavaliota ja elinkeinoja Latinalaisessa Amerikassa

Monikäyttöinen merilevä tuo pienyrittäjille elannon, ja se on palaamassa myös lautasille.
Zulema Muñoz korjaa merileväsatoa Tyynestä valtamerestä Matanzasin pikkukaupungin edustalla. (Kuva: Orlando Milesi / IPS)

(IPS) -- Chileläinen merilevänkerääjä Zulema Mũnoz kahlaa vedessä korjaamassa satoa. Hän kertoo keränneensä merilevää ensimmäisen kerran viisivuotiaana, eikä menetelmä ole 50 vuodessa muuttunut.

Nykyään Mũnoz myy sadon aina samalle välittäjälle. "Ostajan mukaan levät käytetään voiteisiin ja muovinvalmistukseen", Mũnoz sanoo.

Merilevistä saatavaa agaria ja karrageenia on mukana esimerkiksi hammastahnassa, shampoossa sekä erilaisissa geeleissä ja voiteissa.

Merilevä elättää pienyrittäjiä

Monikäyttöinen merilevä on palaamassa myös eteläamerikkalaisten lautasille.

"Chilen Monte Verdessa tehtyjen löytöjen mukaan se on kuulunut ensimmäisten aluetta asuttaneiden ihmisten ruokavalioon", kertoo Concepiónin yliopiston johtava merilevätutkija Erasmo Macaya.

Hänen mukaansa merilevä oli tärkeä ravinnonlähde rannikon lafkenche-kansalle, joka perinteisesti käytti – ja edelleen käyttää – runsaasti merenantimia ravinnokseen.

YKn elintarvikejärjestö FAOn mukaan merilevät ja nilviäiset täydentävät eteläamerikkalaisten ruokaturvaa ja vähentävät köyhyyttä. Suurin osa niiden kerääjistä saa elantonsa pienyrittämisestä.

Etelä-Amerikan ruokaturva kaipaakin täydennystä. Alueen 625 miljoonasta ihmisestä 34 miljoonaa näkee nälkää ainakin ajoittain. Monessa maassa, muiden muassa Kuubassa, Meksikossa ja Perussa, tutkitaankin jo merilevän jalostusmahdollisuuksia.

Vegaanien herkku ei maistu kerääjälleen

Santiagolaisen hotellin keittiöpäällikkö Axel Manríquezin mukaan merilevästä on tullut myös suosittu gourmet-ruoka. Se on etenkin vegaanien suosiossa.

"Perulaiset ovat ottaneen merilevän osaksi Chifa-keittiötään", Manríquez kertoo. Chileläiset eivät hänen mukaansa kuitenkaan ole merilevää ruokavalioonsa ottaneet, vaan suurin osa kerätystä syötäväksi tarkoitetusta merilevästä viedään Aasiaan.

Manríquezin mielestä merilevän paikka olisi lautasella. "Merilevät ovat ravitsevia ja terveellisiä, sillä niiden suolamäärää säätelee valtameri. Ne voidaan syödä joko raakana tai valmistettuna. Ne edistävät ruuansulatusta ja sisältävät jodia. Aasialaiset eivät pode kilpirauhasvaivoja, sillä he syövät runsaasti merilevää", hän perustelee.

Zulema Mũnoz kerää hyvänä viikkona 500 kiloa merilevää. Eri lajeista maksetaan eri kilohinta, halvimmista 50 senttiä, kalleimmista runsas euro.

Itse hän syö merilevää vain harvoin. "Sanotaan, että se olisi hyvin valmistettuna herkullista, mutta en ole kokeillut", hän sanoo.

Merilevä kelpaa sekä ravinnoksi että lannoitteeksi

(IPS) -- Chilen rannikolla kasvaa yli 700 erilaista merilevälajia. Kaupallisiin tarkoituksiin kerätään 20:ta lajia. Noin 30 000 chileläistä saa elantonsa merileviä keräämällä.

Vuonna 2014 Chilessä kerättiin 430 000 tonnia merilevää eli se muodosti 71 prosenttia kaikesta maassa kerätystä biomassasta.

FAOn mukaan vuodessa kerätään maailmanlaajuisesti noin 25 miljoonaa tonnia merilevää. Ravinnon lisäksi sitä käytetään kosmetiikassa ja lannoitteena sekä sakeuttajana ja eläinruokien lisäaineena.

Eri puolilla maailmaa tutkitaan merilevän käyttömahdollisuuksia biopolttoaineena, biomuovina ja biolääketieteessä.

Ruokaturva ruokatyö Latinalainen Amerikka ja KaribiaChile Suomen IPS

Lue myös

Kuivunut ruohonkorsi kuivassa maassa

Ennusteet toteutuvat: Ennenäkemättömät 45 miljoonaa ihmistä eteläisessä Afrikassa on vakavassa ruokapulassa

Avustusjärjestöt ovat varoitelleet pitkään, että kuivuudesta kärsivässä eteläisessä Afrikassa kehittyy massiivinen ruokakriisi. ”Nälkäkriisi on laajempi kuin olemme ennen nähneet ja näyttää siltä, että se on pahenemassa”, sanoo Maailman ruokaohjelman aluejohtaja Lola Castro.
Maissintähkiä sekä pussi maissinjyviä

Zimbabwessa taistellaan aliravitsemusta vastaan ruokakasveja rikastamalla – Kriitikoiden mukaan paikallinen ruokakulttuuri unohtuu

Zimbabwelainen start up -yritys ostaa paikallisilta viljelijöiltä rikastettuja ruokakasveja ja myy niitä eteenpäin. Tavoitteena on paitsi tehdä voittoa, myös taistella aliravitsemusta vastaan sekä voimaannuttaa viljelijöitä.
Maissipelto

Zimbabwen ruokakriisi pahin vuosikymmeneen – Puolet väestöstä vaarassa

Talousongelmat ja sään ääri-ilmiöt ovat ajaneet Zimbabwen vakavaan ruokapulaan. ”Suurin osa tapaamistani lapsista oli pienikasvuisia ja alipainoisia”, kertoi YK:n erityisraportoija Hilal Elver vierailunsa jälkeen.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Puolilähikuva naisesta

Tasapainoilu kahden kulttuurin välillä ei ole aina helppoa – Amina Mohamed on suomensomalialainen, ja monelle ulkopuoliselle se on ongelma

Suomalaiset maahanmuuttajavanhempien lapset elävät usein kahdessa hyvin erilaisessa kulttuurissa. Moni onnistuu yhdistämään kummankin maailman parhaat puolet, mutta yhteiskunta ei sitä aina ymmärrä. “Jotkut ihmiset määrittelevät minut asettamalla minut kulttuuriin, joka on tuntematon itsellenikin”, sanoo Amina Mohamed.
YK:n pääekonomisti Elliot Harris (vas.) ja YK:n talous- ja sosiaaliasioiden osaston edustaja Marta Roig  pöydän ääressä

Raportti: Vaurauserojen lisäksi myös maailman tuloerot ovat kasvaneet – Pohjoisamerikkalainen tienaa 16 kertaa afrikkalaista enemmän

Oxfamin mukaan 22 maailman rikkainta miestä omistaa enemmän kuin Afrikan naiset. Tuoreen YK-raportin mukaan myös tuloerot ovat kasvaneet, ja siinäkin rikkain yksi prosentti on voittanut.
Mies palestiinalaishuivi olkapäillään

Suomessa vieraileva Gazan mielenosoitusten alullepanija kiittelee Anna Kontulaa ja painottaa väkivallattomuutta – ”Emme taistele ihmisiä vaan järjestelmää vastaan”

Ahmed Abu Artema sai liikkeelle gazalaisten suurmielenosoitukset, joissa vaaditaan palestiinalaispakolaisille oikeutta palata kotiseuduilleen. Hän uskoo, että väkivallaton vastarinta johtaa konfliktin rauhanomaiseen ratkaisuun.
Hiekkarannalle istutettuja kasvintaimia ja merta

Merkittävä YK-linjaus: Ilmastokriisin takia turvaa hakeneiden karkottaminen voi rikkoa keskeistä ihmisoikeussopimusta

YK:n ihmisoikeuskomitean mukaan Uuden-Seelannin olisi pitänyt huomioida ilmastonmuutoksen vaikutukset, kun se päätti karkottaa kiribatilaisen Ioane Teitiotan. Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin mukaan kyseessä on tärkeä ennakkopäätös.
Nainen puolilähikuvassa, taustalla Helsingin Kansalaistori

Helsinkiläinen Vishnu Vardhani ryhtyi toimeen kuultuaan Intian kansalaisuuslaista, joka uhkaa tehdä muslimeista kotimaattomia – ”En halua osallistua hallituksen brändityöhön”

Intian hindunationalistinen hallitus on aikeissa ottaa käyttöön uuden kansalaisuuslain, joka on johtanut protesteihin ympäri maailman. Kansalaisaktivisti Vishnu Vardhani järjesti mielenosoituksen Helsingissä ja pohtii nyt, voiko enää opettaa joogaa länsimaalaisille.

Tuoreimmat

Raportti: Vaurauserojen lisäksi myös maailman tuloerot ovat kasvaneet – Pohjoisamerikkalainen tienaa 16 kertaa afrikkalaista enemmän
Suomessa vieraileva Gazan mielenosoitusten alullepanija kiittelee Anna Kontulaa ja painottaa väkivallattomuutta – ”Emme taistele ihmisiä vaan järjestelmää vastaan”
Merkittävä YK-linjaus: Ilmastokriisin takia turvaa hakeneiden karkottaminen voi rikkoa keskeistä ihmisoikeussopimusta
Helsinkiläinen Vishnu Vardhani ryhtyi toimeen kuultuaan Intian kansalaisuuslaista, joka uhkaa tehdä muslimeista kotimaattomia – ”En halua osallistua hallituksen brändityöhön”
Yhdysvallat harkitsee vetäytymistä Länsi-Afrikasta – Asiantuntijat erimielisinä seurauksista
Ennusteet toteutuvat: Ennenäkemättömät 45 miljoonaa ihmistä eteläisessä Afrikassa on vakavassa ruokapulassa
Ammattitaitoa vähätellään, haastateltavat ahdistelevat – Kaksi toimittajaa kertoo, millaisia ongelmia naistoimittajat kohtaavat Meksikossa
YK huolissaan Kolumbiassa tapettujen ihmisoikeusaktivistien määrästä – Rauhansopimus loi tyhjiön, jonka täyttävät rikollisjengit
Tasapainoilu kahden kulttuurin välillä ei ole aina helppoa – Amina Mohamed on suomensomalialainen, ja monelle ulkopuoliselle se on ongelma
Miten nälkämaa-Suomesta tuli hyvinvointivaltio – Ja olisiko siitä esimerkiksi nykyisille kehitysmaille?

Luetuimmat

Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Lapsiavioliitoista päästään nykymenolla eroon vasta vajaan sadan vuoden päästä – Toisen asteen koulutus olisi tehokas lääke
Tutkimus: Ilmastonmuutos iskee rankimmin naisiin – Selviytymiskeinotkin lisäävät naisten taakkaa
Keski-Aasian jäätiköt sulavat, ja sen on huomannut myös maanviljelijä Kylych Bekeshov – Kirgisiassa harva voi kuitenkaan varautua ilmastonmuutokseen
Helsinkiläinen Vishnu Vardhani ryhtyi toimeen kuultuaan Intian kansalaisuuslaista, joka uhkaa tehdä muslimeista kotimaattomia – ”En halua osallistua hallituksen brändityöhön”
Yli puolet apua tarvitsevista elää vain kymmenessä maassa – Järjestö listasi vuoden pahimmat humanitaariset kriisit
Työttömyyttä on pidetty yhtenä syynä arabikevään mielenosoituksiin – Tuoreen tutkimuksen mukaan merkitystä on liioiteltu
Australian palot kasvattavat painetta muuttaa maan ilmastopolitiikkaa – ”Metsillä kestää vuosikymmeniä toipua”
Ilmastonmuutos ruokkii Boko Haramia Nigeriassa – Kuivuuden yleistyessä kiusaus liittyä ääriliikkeeseen kasvaa
YK huolissaan Kolumbiassa tapettujen ihmisoikeusaktivistien määrästä – Rauhansopimus loi tyhjiön, jonka täyttävät rikollisjengit