Uutiset Ilmastonmuutos

Meri ahmii Indus-joen suistomaita Pakistanissa – ”Vuosi vuodelta yhä suurempi joukko ihmisiä muuttaa pois”

Sisämaahan työntyvä merivesi on vienyt jo yli puolet Gulab Shahin perheen viljelmistä. Taustalla on muun muassa ilmastonmuutos ja Indus-joen patoaminen.
Mies veneessä joen rannalla, kaksi muuta miestä ja lehmä rannalla
Maanviljelijöitä Indus-joen suistolla. Vuosien mittaan veden virtaus on vähentynyt ja meri on alkanut tunkeutua sisämaahan. (Kuva: Zofeen T. Ebrahim / IPS)

(IPS) -- Gulab Shahin yöunet ovat menneet. Pakistanin rannikkoseudulla, Indus-joen suistolla Sindhin provinssissa pienessä Jhaloon kylässä asustavaa Shahia ja hänen perhettään huolettaa edessä oleva muutto kaupunkiin, pois sisämaahan tunkeutuvan meren tieltä.

”Emme veljieni kanssa muusta puhukaan. Millaista on elää muukalaisten keskellä, oudossa paikassa, omaksua vieras elämäntapa ja kadottaa oma kulttuurinsa ja identiteettinsä”, Gulab Shah kertoo puhelinhaastattelussa.

Shahin isä peri aikoinaan runsaat 2 000 hehtaaria maata, josta meri on niellyt lähes puolet. Maata on silti riittävästi, että jos sen saisi myytyä, uuden kodin perustaminen kaupunkiin olisi helppoa. ”Ei ole ostajia, eihän kukaan halua ostaa maata, jonka tietää pian vajoavan mereen”, Shah toteaa.

Ei maata eikä maatyöläisiä

”Vielä kymmenen vuotta sitten noin 160 hehtaaria oli viljelykelpoista, mutta tänä vuonna enää 60. Yhtäältä veden vähyys ja toisaalta lisääntynyt suolaisuus ovat tehneet mahdottomaksi viljellä kaikkia maitamme.”

Shahin perhe kasvatti 1990-luvulle asti ”maailman makeimpia” banaaneja ja hienoja vihanneksia. He elivät vaurasta elämää. Se on kaikki mennyttä.

Shah ja perhe ovat mahdottoman valinnan edessä. Jos he jäävät sijoilleen, heillä ei ole tarpeeksi työvoimaa maatöihin. ”Vuosi vuodelta yhä suurempi joukko ihmisiä, enimmäkseen maatyöläisiä, muuttaa pois, sillä täällä on koko ajan vähemmän töitä heille”, Gulab Shah selittää.

Ilmaston ja ihmisen tekoja

Miljoonien vuosien ajan Indus-joen vedet ovat ylläpitäneet jokisuiston rämeitä, soita, lahdelmia ja mangrove-metsiä Himalajan rinteiltä alkaneen 3 000 kilometrin matkansa loppupäässä, ennen mereen tyhjentymistään. Nykyään tämä maailmanlaajuisesti merkittäväksi luokiteltu kosteikko on kuivumassa ja hiljalleen heittämässä henkeään.

Ilmastonmuutoksella on osuutensa asiaan. Sateet ovat muuttuneet epäsäännöllisiksi eivätkä vesimäärät kasva, mutta sitä vastoin sekä maatalouden että kasvavan väestön vedenkulutus on lisääntynyt.

Jokeen rakennetut padot ja ikääntyessään rapautuneet veden jakelujärjestelmät haittaavat tuoreen jokiveden virtausta suistoon. Virtauksen väheneminen puolestaan vähentää sedimentin kulkeutumista ja kerrostumista, ja tämä taas antaa merelle tilaisuuden tunkeutua maalle.

Suistomaa onkin rajusti kutistunut. Mehranin teknillisen yliopiston vesitutkimuslaitoksen viime vuonna julkaisema, vanhoihin karttoihin ja kenttätutkimukseen pohjautuva raportti kertoi, että vuonna 1833 Indus-joen suisto kattoi noin 12 900 neliökilometriä. Nykyään suistoalueen pinta-ala on vain tuhat neliökilometriä.

Padot pitäisi purkaa

Moni suistomaan asukas uskoo, että suisto alkoi kuolla sillä hetkellä, kun ihminen valjasti mahtavan Induksen. Brittien vuosien 1923 ja 1932 välillä rakentama Sukkurin pato, ja sitä seuranneet vuoden 1955 Kotrin ja 1962 Guddun padot kuristivat aiemmin vehreän suiston henkihieveriin.

Induksen tuomat vesimäärät Sindhin provinssiin ovat kutistuneet alle kymmenekseen siitä, mitä ne olivat ennen patojen rakentamista.

Hydrologian ja vesiresurssien asiantuntija tohtori Hassan Abbas tietää, mitä Induksen suiston elvyttäminen vaatisi: pitäisi purkaa padot ja antaa joen virrata vapaana. Koska sitä ei tule tapahtumaan aivan lähiaikoina, viljelmien keinokastelua tulisi tehostaa ja ohjata ylijäävä vesi takaisin jokiuomaan.

Karachin kaltaisten, lähelle jokea rakennettujen kaupunkien vedentarvetta voisi tyydyttää hyödyntämällä tulvatasankoja.

”Induksen molemmin puolin on 6,5 kilometriä leveä tulvatasanko, jonka makean hiekan alla makaa puhdasta mineraalivettä. Useimmat suurista kaupungeista ovat korkeintaan kolmen kilometrin päässä joesta. Tarvitsee vain pumpata vesi ylös sadan metrin syvyydestä ja johtaa se vesijohdoilla kaupunkeihin”, Abbas sanoo.

Shahin ongelmaa tämäkään ei tosin ratkaisisi.

Ilmastonmuutos maatalousympäristöilmastonmuutosjoet Pakistan Suomen IPS

Lue myös

Havupuiden runkoja, taustalla järvi

Koronaviruspandemia pakottaa hakemaan elämyksiä muualta kuin kuluttamisesta – Samalla se voi toimia kestävän elämäntavan oppituntina

Kaikki joutuvat nyt muuttamaan elämäänsä, ja se voi luoda mahdollisuuksia edistää vähähiilistä elämäntapaa, arvioivat Suomen luonnonsuojeluliiton ja Sitran asiantuntijat. Koronavirus opettaa myös sen, että kaikkiin kriiseihin on pakko reagoida, muistuttaa suojeluasiantuntija Hanna Aho.
Viljelijät kyntävät peltoa lehmien vetämien aurojen avulla

Ilmastonmuutos heikentää Intian taloutta – Tuottavuus laskee, kun kuumuus estää työnteon

Intian talous nojautuu ruumiilliseen työhön, mutta vuonna 2050 maassa saattaa olla niin lämmintä ja kosteaa, että 30 prosenttia valoisan ajan työtunneista menetetään.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Myyntikoju ja ihmisiä kadun varrella.

Lähes kolmannes haitilaisista kärsii nälästä – Köyhyyden siemenet kylvettiin jo siirtomaa-aikoina, ja siksi maan kriisi on helppo unohtaa

Kroonisesta ruokapulasta kärsivään Haitiin on vaikea löytää avustusrahaa, sillä köyhyys ei ole mitään uutta tai dramaattista. ”Pelkkä epäonnistuneena oleminen ei ylitä uutiskynnystä”, toteaa Latinalaisen Amerikan historian ja tutkimuksen dosentti Pekka Valtonen.
Mies halaa vanhassa metsässä valtavaa puuta

”Suhtaudumme puihin ja luontoon samoin kuin ihmisiin” – Uusi teknologia auttaa kenialaista alkuperäiskansaa maaoikeuksiensa puolustamisessa

Kenialaisia ogiekeja on yritetty useasti häätää asuinalueiltaan. Uuden, alkuperäiskansojen perimätietoa ja historiaa hyödyntävän 3D-mallinnustekniikan avulla ogiekit ja muut alkuperäiskansat voivat puolustaa maitaan ja suojella luontoa.
pommituksia kaupungissa

Avustusjärjestöt: Jemen ”hirvittävän katastrofin” partaalla – Uhkana kolera, korona, nälkä ja tulvat

Jemeniä uhkaavat pian tuhannet kolerakuolemat, kun ihmiset eivät koronan pelossa uskalla hakeutua hoitoon, avustusjärjestöt varoittavat. Pitkään jatkuneen konfliktin, koronan, tulvien ja heinäsirkkojen piinaama maa on jälleen nälkäkriisin partaalla.
Kolme naista tien vieressä

Senegalissa on vain muutama naispuolinen startup-yrittäjä ja Siny Samba, 28, on yksi heistä

Siny Samban startup-yritys Le Lionceau menestyy valmistamalla senegalilaislapsille välipaloja paikallisista lähiluomutuotteista. Senegalissa on vain vähän startup-yrittäjiä, ja vielä harvempi heistä on nainen. Uuden lain toivotaan parantavan tilannetta.

Tuoreimmat

”Suhtaudumme puihin ja luontoon samoin kuin ihmisiin” – Uusi teknologia auttaa kenialaista alkuperäiskansaa maaoikeuksiensa puolustamisessa
Avustusjärjestöt: Jemen ”hirvittävän katastrofin” partaalla – Uhkana kolera, korona, nälkä ja tulvat
Senegalissa on vain muutama naispuolinen startup-yrittäjä ja Siny Samba, 28, on yksi heistä
YK:n kestävän kehityksen raportti: Afrikan maat saavuttaneet ilmastotavoitteet parhaiten, Suomi ja muut länsimaat listan häntäpäässä
Lähes kolmannes haitilaisista kärsii nälästä – Köyhyyden siemenet kylvettiin jo siirtomaa-aikoina, ja siksi maan kriisi on helppo unohtaa
Puhetta ymmärtävä chatbotti yhdistää intialaiset pienviljelijät ja kuluttajat – Digitaalinen markkinapaikka korjaa pandemian aiheuttamia häiriöitä
Egypti ja Etiopia vesisodan kynnyksellä – Egyptiläiset pelkäävät, että Etiopian jättipato vie Niilin vedet
Tuore raportti: Työntekijöiden heikolla ravitsemuksella kova hinta bisnekselle – Yritykset menettävät vuosittain jopa 850 miljardia dollaria
Botswanan Bogolo Joy Kenewendo: Velat ja pääomapako syövät kehittyviltä mailta resursseja koronakriisin hoidosta
Keniassa naispoliitikko joutuu sietämään julkisia nöyryytyksiä ja väkivallalla uhkailua – Korona hidastaa tasa-arvokehitystä entisestään