Uutiset Ilmastonmuutos

Meri ahmii Indus-joen suistomaita Pakistanissa – ”Vuosi vuodelta yhä suurempi joukko ihmisiä muuttaa pois”

Sisämaahan työntyvä merivesi on vienyt jo yli puolet Gulab Shahin perheen viljelmistä. Taustalla on muun muassa ilmastonmuutos ja Indus-joen patoaminen.
Mies veneessä joen rannalla, kaksi muuta miestä ja lehmä rannalla
Maanviljelijöitä Indus-joen suistolla. Vuosien mittaan veden virtaus on vähentynyt ja meri on alkanut tunkeutua sisämaahan. (Kuva: Zofeen T. Ebrahim / IPS)

(IPS) -- Gulab Shahin yöunet ovat menneet. Pakistanin rannikkoseudulla, Indus-joen suistolla Sindhin provinssissa pienessä Jhaloon kylässä asustavaa Shahia ja hänen perhettään huolettaa edessä oleva muutto kaupunkiin, pois sisämaahan tunkeutuvan meren tieltä.

”Emme veljieni kanssa muusta puhukaan. Millaista on elää muukalaisten keskellä, oudossa paikassa, omaksua vieras elämäntapa ja kadottaa oma kulttuurinsa ja identiteettinsä”, Gulab Shah kertoo puhelinhaastattelussa.

Shahin isä peri aikoinaan runsaat 2 000 hehtaaria maata, josta meri on niellyt lähes puolet. Maata on silti riittävästi, että jos sen saisi myytyä, uuden kodin perustaminen kaupunkiin olisi helppoa. ”Ei ole ostajia, eihän kukaan halua ostaa maata, jonka tietää pian vajoavan mereen”, Shah toteaa.

Ei maata eikä maatyöläisiä

”Vielä kymmenen vuotta sitten noin 160 hehtaaria oli viljelykelpoista, mutta tänä vuonna enää 60. Yhtäältä veden vähyys ja toisaalta lisääntynyt suolaisuus ovat tehneet mahdottomaksi viljellä kaikkia maitamme.”

Shahin perhe kasvatti 1990-luvulle asti ”maailman makeimpia” banaaneja ja hienoja vihanneksia. He elivät vaurasta elämää. Se on kaikki mennyttä.

Shah ja perhe ovat mahdottoman valinnan edessä. Jos he jäävät sijoilleen, heillä ei ole tarpeeksi työvoimaa maatöihin. ”Vuosi vuodelta yhä suurempi joukko ihmisiä, enimmäkseen maatyöläisiä, muuttaa pois, sillä täällä on koko ajan vähemmän töitä heille”, Gulab Shah selittää.

Ilmaston ja ihmisen tekoja

Miljoonien vuosien ajan Indus-joen vedet ovat ylläpitäneet jokisuiston rämeitä, soita, lahdelmia ja mangrove-metsiä Himalajan rinteiltä alkaneen 3 000 kilometrin matkansa loppupäässä, ennen mereen tyhjentymistään. Nykyään tämä maailmanlaajuisesti merkittäväksi luokiteltu kosteikko on kuivumassa ja hiljalleen heittämässä henkeään.

Ilmastonmuutoksella on osuutensa asiaan. Sateet ovat muuttuneet epäsäännöllisiksi eivätkä vesimäärät kasva, mutta sitä vastoin sekä maatalouden että kasvavan väestön vedenkulutus on lisääntynyt.

Jokeen rakennetut padot ja ikääntyessään rapautuneet veden jakelujärjestelmät haittaavat tuoreen jokiveden virtausta suistoon. Virtauksen väheneminen puolestaan vähentää sedimentin kulkeutumista ja kerrostumista, ja tämä taas antaa merelle tilaisuuden tunkeutua maalle.

Suistomaa onkin rajusti kutistunut. Mehranin teknillisen yliopiston vesitutkimuslaitoksen viime vuonna julkaisema, vanhoihin karttoihin ja kenttätutkimukseen pohjautuva raportti kertoi, että vuonna 1833 Indus-joen suisto kattoi noin 12 900 neliökilometriä. Nykyään suistoalueen pinta-ala on vain tuhat neliökilometriä.

Padot pitäisi purkaa

Moni suistomaan asukas uskoo, että suisto alkoi kuolla sillä hetkellä, kun ihminen valjasti mahtavan Induksen. Brittien vuosien 1923 ja 1932 välillä rakentama Sukkurin pato, ja sitä seuranneet vuoden 1955 Kotrin ja 1962 Guddun padot kuristivat aiemmin vehreän suiston henkihieveriin.

Induksen tuomat vesimäärät Sindhin provinssiin ovat kutistuneet alle kymmenekseen siitä, mitä ne olivat ennen patojen rakentamista.

Hydrologian ja vesiresurssien asiantuntija tohtori Hassan Abbas tietää, mitä Induksen suiston elvyttäminen vaatisi: pitäisi purkaa padot ja antaa joen virrata vapaana. Koska sitä ei tule tapahtumaan aivan lähiaikoina, viljelmien keinokastelua tulisi tehostaa ja ohjata ylijäävä vesi takaisin jokiuomaan.

Karachin kaltaisten, lähelle jokea rakennettujen kaupunkien vedentarvetta voisi tyydyttää hyödyntämällä tulvatasankoja.

”Induksen molemmin puolin on 6,5 kilometriä leveä tulvatasanko, jonka makean hiekan alla makaa puhdasta mineraalivettä. Useimmat suurista kaupungeista ovat korkeintaan kolmen kilometrin päässä joesta. Tarvitsee vain pumpata vesi ylös sadan metrin syvyydestä ja johtaa se vesijohdoilla kaupunkeihin”, Abbas sanoo.

Shahin ongelmaa tämäkään ei tosin ratkaisisi.

Ilmastonmuutos maatalousympäristöilmastonmuutosjoet Pakistan Suomen IPS

Lue myös

Koralleja veden alla.

Lämpenevä merivesi tuhoaa koralleja El Salvadorissa ja vie samalla elinkeinon kalastajilta – ”Vesi on niin kuumaa, että se näyttää jo keitolta”

Ilmastonmuutoksen ja El Niño -sääilmiön aiheuttama meriveden lämpeneminen tappaa El Salvadorissa koralleja ja kutistaa myös kalakantoja. Myös kestämätön turismi, hyönteismyrkyt ja metsäkato uhkaavat koralleja.
Kasvinlehti, jossa toukkien jättämiä tuhoja.

Tutkimus: Ilmastonmuutos saa kasvituholaiset siirtymään uusille alueille – Vain yksi epätavallisen lämmin talvi voi riittää tuholaisten syntyyn

Viljakasveja syöviä tuholaisia on usein mahdoton hävittää, kun ne kerran ovat päätyneet uudelle alueelle, varoittaa tuore tutkimus. Jo nyt vuosittain jopa 40 prosenttia maailman viljantuotannosta menetetään tuholaisille.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Juho Kahranaho seisoo palestiinalaisen rakennuksen edessä ja katsoo kameraan.

Ensiapua ja traumatyön ohjausta – Juho Kahranaho kertoo, millaista SPR:n avustuslääkärin työ on Länsirannalla

Juho Kahranahon oli tarkoitus lähteä hoitamaan koronapotilaita kenttäsairaalaan Palestiinan Länsirannalle, mutta päätyikin pelastamaan suuhun ammutun miehen hengen ja kouluttamaan paikallisia traumatyössä.
Etiopialainen koululainen piirtää härkää kouluvihkoonsa.

Unicef: Koulusulut ovat lisänneet teiniraskauksia ja lapsiavioliittoja kehitysmaissa

Kouluja on ollut suljettuina pitkiä aikoja kehitysmaissa koronapandemian vuoksi. Tämä on lisännyt muun muassa teiniraskauksien, lapsiavioliittojen ja lapsiin kohdistuvan väkivallan määrää.
Intialaisia naisia kadulla selin kameraan. Naisilla on värikkäät huivit päässä.

Äärihindut häiriköivät Intian musliminaisia naishuutokaupoilla sosiaalisessa mediassa

Sosiaaliseen mediaan on perustettu muun muassa tilejä, joilla jaetaan netistä haettuja musliminaisten kuvia ja huutokaupataan heitä luvatta. Tarkoituksena on vaientaa musliminaiset, jotka eivät alistu äärihindujen ylivaltaan.
Vihanneksia ruokakaupan hyllyllä.

Kiertomaatalous on tehokasta ja kestävää - "Viljelyn ja karjankasvattamisen yhdistäminen on esimerkki kestävästä ruuantuotannosta"

Karjan lanta kasvattaa satoa ja kasvien jäämät ruokkivat eläimiä sekä parantavat niiden tuotantoa. Aidosti kierrättävänä karjankasvatuksen ja viljelyn yhdistäminen lisäävät myös maatalouden tehokkuutta.
Nainen nojaa otsan käteensä ja istuu penkillä odottamassa terveyskeskuksen oven suulla.

Konflikti jälleen kiihtynyt Etiopian Tigrayssa – Taisteluita pakolaisleireillä ja aktivistien pidätyksiä

Marraskuussa alkanut konflikti on aiheuttanut valtavasti kärsimystä siviileille. YK on vedonnut konfliktin osapuoliin, että siviilit ja pakolaiset jätettäisiin rauhaan.

Luetuimmat

Maatalousalan työvoimapula uhkaa Afrikkaa – Pienviljelijän keski-ikä on 60 vuotta
Kamerunin kieliryhmien välinen konflikti on mutkikas vyyhti kolonialismin perintöä ja eriarvoisuutta
Maailman piti päästä eroon lapsityöstä, mutta kehitys on kääntynyt jyrkkään alamäkeen – ”Intiassa kestää ainakin kymmenen vuotta päästä pandemiaa edeltävään tilanteeseen”
Rikkaat maat haalivat leijonanosan koronarokotteista ja suojelevat samalla lääkeyhtiöidensä voittoja – Siinä ei ole mitään järkeä, sanoo taloustieteen professori Jayati Ghosh
Ensiapua ja traumatyön ohjausta – Juho Kahranaho kertoo, millaista SPR:n avustuslääkärin työ on Länsirannalla
Pariisin huippukokouksessa luvattiin tasa-arvotyöhön 40 miljardin dollarin rahoituspotti
Nälkä kasvanut dramaattisesti koronapandemian vuoksi – YK:n tavoite poistaa nälänhätä 2030 mennessä uhkaa vesittyä
Suomen uudessa kehityspolitiikan selonteossa on hienoja periaatteita, mutta konkretia puuttuu, kritisoivat järjestöt – ”Voi jäädä rammaksi ankaksi”
Tutkimus: Alkuperäiskansat tuottavat ruokaa kestävimmin, mutta ilmastonmuutos uhkaa viedä ikivanhat ruuantuotantojärjestelmät mennessään
Konflikti jälleen kiihtynyt Etiopian Tigrayssa – Taisteluita pakolaisleireillä ja aktivistien pidätyksiä