Uutiset Siirtolaisuus ja pakolaisuus

Meksikoon tulevien siirtolaisten määrä kasvaa rajusti – Kolmasosa lapsia ja nuoria

Ennätysmäiset yli 400 000 henkeä ylitti Meksikon etelärajan tammi-huhtikuussa. Valtaosa on lähtöisin väkivallan piinaamista Keski-Amerikan maista, ja päämääränä suurimmalla osalla on Yhdysvallat.
Silmänkantamattomiin jatkuva siirtolaisjono tiellä Meksikossa
Yli viiden kilometrin mittainen siirtolaiskaravaani lähti lokakuussa 2018 Meksikon eteläisestä Chiapasin osavaltiosta kohti Yhdysvaltain rajaa. (Kuva: Javier García / IPS)

(IPS) -- Meksikoon on viime marraskuusta lähtien tullut siirtolaisia enemmän kuin koskaan lähihistoriassa. Tilastojen mukaan etelärajan ylitti tammi-huhtikuussa yli 400 000 henkeä.

Vähintään kolmasosa tulijoista on lapsia ja nuoria, joista osa matkustaa yksin. Valtaosa on lähtöisin Keski-Amerikasta, ennen kaikkea Hondurasista. Joukossa on kuitenkin väkeä myös Aasiasta, Afrikasta, Lähi-idästä, Etelä-Amerikasta ja Karibialta.

Suurin osa tähtää Meksikon pohjoisrajalle ja siitä Yhdysvaltoihin. USA:n viranomaiset sanovat pidättäneensä rajalla keskimäärin 100 000 ihmistä kuukaudessa.

Luvut ovat ennätysmäisiä. 2000-luvun huippuvuosina Meksikon eteläisen Chiapasin osavaltion rajan ylitti 140 000–400 000 ihmistä vuodessa. Nykymenolla luku nousee vuositasolla 1,2 miljoonaan.

Syyt ovat lähtömaissa

Selityksiä siirtolaisten määrälle pitää etsiä lähtömaista. Hondurasin poliittinen kriisi syveni, kun oikeistolainen presidentti Juan Orlando Hernández sai syksyllä 2017 uuden kauden epäilyttävissä oloissa. Rikollisjengit terrorisoivat asukkaita, ja vaalien alla kiihtyivät myös hyökkäykset kansalaisjärjestöjä ja ihmisoikeuspuolustajia vastaan.

Samoihin aikoihin syntyi karavaani-ilmiö, jossa ihmiset lähtevät suurina joukkoina kävelemään rajojen yli. Ensimmäinen joukkomarssi lähti jo 2014 Meksikon Oaxacasta. Moni sen osanottaja onnistui saamaan humanitaarisen turvapaikan Yhdysvalloista, mikä innosti muita liikkeelle.

Liikkuminen suurena joukkona on turvallisempaa kuin yksin, mutta Meksikon viranomaisten mukaan myös ihmiskauppaa harjoittavat rikollisryhmät ovat alkaneet hyödyntää ilmiötä. Epäilyksiä herättävät varsinkin lapset, joiden seurassa olevat aikuiset esiintyvät heidän sukulaisinaan.

Epäilyjä ihmiskaupasta liittyy erityisesti muista maanosista tuleviin siirtolaisiin. Meksikon rajalla on alkuvuodesta pidätetty Aasian, Afrikan ja Etelä-Amerikan maista tulevia. Kun pääsy Eurooppaan on vaikeutunut, kohteeksi on vaihtunut Yhdysvallat, ihmisoikeuksista vastaava virkamies Alejandro Encinas selittää.

Myös kuubalaisten määrä on kasvanut Meksikon rajan yli pyrkivien joukossa. Viranomaisten mukaan etelärajalla on jumissa tuhatkunta kuubalaista ja vähintään 2 000 odottaa Ciudad Juárezissa Yhdysvaltain rajalla mahdollisuutta anoa turvapaikkaa.

Meksikon presidentti myötämielinen

Siirtolaisten tulolle ei näy loppua, ja asiantuntijat arvioivat, että Meksikon vasemmistolainen presidentti Andrés Manuel López Obrador suhtautuu asiaan edeltäjiään myönteisemmin.

Aiemmin paperittomat yritettiin torjua lähettämällä rajalle poliiseja ja sotilaita, mikä ohjasi siirtolaiset entistä vaarallisemmille reiteille.

Nyt rajan ylittäjät vain rekisteröidään ja osalla on mahdollisuus saada tilapäinen vierailijakortti, joka sallii työnteon tietyllä alueella. Aiemmin etu koski vain lähimpien naapurimaiden, Belizen ja Guatemalan, kansalaisia, mutta se on laajennettu kattamaan myös elsalvadorilaiset ja hondurasilaiset.

Samaan aikaan Meksikon hallitus toteuttaa Keski-Amerikan maissa avustusohjelmaa, jonka toivotaan hillitsevän maastamuuttohaluja.

Siirtolaisuus ja pakolaisuus ihmiskauppalapsetpakolaisetsiirtolaisuusturvallisuus Meksiko Suomen IPS

Lue myös

Miehiä istumassa maassa, toisella puolella rauhanturvaajia tuoleilla.

Yli 100 000 paennut Sudanin Darfurissa – Väkivalta alkoi pian rauhanturvaajien lähdettyä

Noin 250 ihmistä on kuollut tammikuun puolivälin jälkeen tapahtuneessa kahdessa kahakassa. YK pelkää, että väkivalta kasvaa, kun vanhat jännitteet nousevat taas pintaan.
Nainen puolilähikuvassa.

Syyriassa työskentelevän Tuuli Karjalan tehtävänä on arvioida, kenellä on oikeus kansainväliseen suojeluun – ”Objektiivisuus auttaa pitämään tunteet kurissa”

Tuuli Karjala kiinnostui pakolaisoikeudesta opiskeluaikoinaan ja näki pakolaisjoukot omin silmin ensimmäisen kerran Ecuadorin ja Kolumbian rajalla. Nyt hän johtaa Syyriassa YK:n pakolaisjärjestön raportointiyksikköä. Turvapaikkahakemusten arvioijan pitää olla empaattinen mutta objektiivinen, hän sanoo.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Ylhäältäpäin otettu kuva kylästä.

Finnwatch: Outokummun alihankkijan kaivos saastuttaa alkuperäiskansan elinaluetta Brasilian Amazonilla

Suomalainen teräsyhtiö Outokumpu ostaa ferronikkeliä pahamaineiselta brasilialaiselta kaivosyhtiöltä Valelta, joka on saastuttanut xikrin-alkuperäiskansan joen, käy ilmi Finnwatchin tutkimuksesta. Järjestön mukaan yhtiö on laiminlyönyt alihankintaketjunsa valvonnan ja sivuuttanut valtion omistajaohjauksen suositukset.
Vanha kivikirkko.

Amnesty: Eritrean joukot teloittivat satoja siviilejä Etiopian Tigrayn alueella marraskuussa – Kyse voi olla rikoksista ihmisyyttä vastaan

Eritrean sotilaat kävivät Axumin kaupunkia läpi talo talolta, ryöstelivät omaisuutta ja tappoivat siviilejä, paljastaa ihmisoikeusjärjestö Amnestyn raportti. Etiopian ja Eritrean joukot ovat aiemmin kiistäneet, että Eritrean joukot olisivat osallistuneet Tigrayn konfliktiin.
Nepalinkielisten kirjojen selkämyksiä hyllyssä.

Nepalissa puhutaan 129:tä kieltä, mutta vähemmistökieliä uhkaa häviäminen

Nepalin valtio on ajanut kuningas Mahendran valtakaudesta 1955–1972 lähtien nepalia maan yleiskieleksi, ja lapsiaan kouluttaville vanhemmille on tullut tärkeimmäksi lasten nepalin ja englannin taito. Niinpä monia vähemmistökieliä ei enää puhuta.
Nuori kasvomaskilla suojautunut nainen tietokoneen ääressä.

Raportti: Kaksi kolmasosaa köyhistä maista on leikannut koulutusbudjettiaan koronapandemian aikana – Koulutuksen epätasa-arvo uhkaa syventyä

Jo ennen koronapandemiaa rikkaat maat käyttivät noin 177 kertaa enemmän rahaa koulutukseen oppilasta kohti kuin matalan tulotason maat. Nyt kuilu uhkaa leventyä, käy ilmi Maailmanpankin ja Unescon raportista.
Poika seisoo kuraisella maalla, joka täynnä jätettä.

Äärimmäiset sääilmiöt ja talouskriisi ovat ajaneet lähes kahdeksan miljoonaa ihmistä ruokapulaan Keski-Amerikassa – Moni suunnittelee muuttoa muualle

Keski-Amerikan niin sanotun kuivan käytävän maat kärsivät nyt myös koronan aiheuttamasta talouskriisistä. Toipuminen kestää pitkään, ennustaa Maailman ruokaohjelma.

Tuoreimmat

Amnesty: Eritrean joukot teloittivat satoja siviilejä Etiopian Tigrayn alueella marraskuussa – Kyse voi olla rikoksista ihmisyyttä vastaan
Nepalissa puhutaan 129:tä kieltä, mutta vähemmistökieliä uhkaa häviäminen
Raportti: Kaksi kolmasosaa köyhistä maista on leikannut koulutusbudjettiaan koronapandemian aikana – Koulutuksen epätasa-arvo uhkaa syventyä
Äärimmäiset sääilmiöt ja talouskriisi ovat ajaneet lähes kahdeksan miljoonaa ihmistä ruokapulaan Keski-Amerikassa – Moni suunnittelee muuttoa muualle
Siviiliuhrien määrä on kasvanut Afganistanissa rauhanneuvotteluiden alkamisen jälkeen – Yli 3 000 ihmistä kuoli viime vuonna konfliktissa
Finnwatch: Outokummun alihankkijan kaivos saastuttaa alkuperäiskansan elinaluetta Brasilian Amazonilla
Yli viisi miljoonaa ihmistä on joutunut pakenemaan kodeistaan Kongossa kahden viime vuoden aikana – ”Maailma näyttää olevan yhä välinpitämättömämpi”, sanoo Unicef
Lähes kolmasosa Australian vangeista on alkuperäiskansojen jäseniä – Oikeusjärjestelmä passittaa vankilaan jopa vain 10-vuotiaita
Etelä-Sudanissa soditaan jatkuvasti, koska vallanjakojärjestelmä on yksipuolinen – ”Ainoa tapa hallita maata rauhanomaisesti on radikaali konsensus”, sanoo tutkija
Edes musta surma ei lopettanut kaupungistumista – Siksi maaseudun ja kaupunkien vastakkainasettelusta pitää luopua, sanoo kestävämpiä kaupunkeja edistävä Paula Pennanen

Luetuimmat

Norsunluurannikon kaakaotilojen lapsiorjat haastoivat Nestlén, Marsin ja muut suklaajätit oikeuteen
Eläkkeelle jäävä avustustyön veteraani Kalle Löövi on huolissaan avun politisoitumisesta – ”Retoriikka on menossa todella huonoon suuntaan”
Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
Kymmenen vuotta sitten maailma iloitsi Myanmarin demokratisoitumisesta, nyt armeija on taas vallassa – Mitä oikein tapahtui?
Ennuste Jemeniin: Tänä vuonna jo puolet Jemenin alle 5-vuotiaista kärsii nälästä – ”Täysin ihmisen aiheuttamaa”
Kestävään kehitykseen pyrkivän Bhutanin kouluissa adoptoidaan jokia ja lasketaan, miten sähkönkulutusta voisi vähentää – Suomellakin olisi opittavaa, sanoo tutkija Päivi Ahonen
Edes musta surma ei lopettanut kaupungistumista – Siksi maaseudun ja kaupunkien vastakkainasettelusta pitää luopua, sanoo kestävämpiä kaupunkeja edistävä Paula Pennanen
Amnesty vetoaa turkulaisen lähihoitajan puolesta – Uhkana palautus Afganistaniin
Kehitysmaiden koronarokoteoperaatio alkaa kaukaa takamatkalta – Rikkaat maat ovat tukeneet kansainvälistä Covax-mekanismia mutta kiilanneet sen ohi neuvotteluissa
YK:n ihmisoikeusasiantuntijat vaativat 57:ää valtiota kotiuttamaan naiset ja lapset Syyrian leireiltä – ”Häpeälistalta” löytyy myös Suomi