Uutiset Siirtolaisuus ja pakolaisuus

Meksikoon tulevien siirtolaisten määrä kasvaa rajusti – Kolmasosa lapsia ja nuoria

Ennätysmäiset yli 400 000 henkeä ylitti Meksikon etelärajan tammi-huhtikuussa. Valtaosa on lähtöisin väkivallan piinaamista Keski-Amerikan maista, ja päämääränä suurimmalla osalla on Yhdysvallat.
Silmänkantamattomiin jatkuva siirtolaisjono tiellä Meksikossa
Yli viiden kilometrin mittainen siirtolaiskaravaani lähti lokakuussa 2018 Meksikon eteläisestä Chiapasin osavaltiosta kohti Yhdysvaltain rajaa. (Kuva: Javier García / IPS)

(IPS) -- Meksikoon on viime marraskuusta lähtien tullut siirtolaisia enemmän kuin koskaan lähihistoriassa. Tilastojen mukaan etelärajan ylitti tammi-huhtikuussa yli 400 000 henkeä.

Vähintään kolmasosa tulijoista on lapsia ja nuoria, joista osa matkustaa yksin. Valtaosa on lähtöisin Keski-Amerikasta, ennen kaikkea Hondurasista. Joukossa on kuitenkin väkeä myös Aasiasta, Afrikasta, Lähi-idästä, Etelä-Amerikasta ja Karibialta.

Suurin osa tähtää Meksikon pohjoisrajalle ja siitä Yhdysvaltoihin. USA:n viranomaiset sanovat pidättäneensä rajalla keskimäärin 100 000 ihmistä kuukaudessa.

Luvut ovat ennätysmäisiä. 2000-luvun huippuvuosina Meksikon eteläisen Chiapasin osavaltion rajan ylitti 140 000–400 000 ihmistä vuodessa. Nykymenolla luku nousee vuositasolla 1,2 miljoonaan.

Syyt ovat lähtömaissa

Selityksiä siirtolaisten määrälle pitää etsiä lähtömaista. Hondurasin poliittinen kriisi syveni, kun oikeistolainen presidentti Juan Orlando Hernández sai syksyllä 2017 uuden kauden epäilyttävissä oloissa. Rikollisjengit terrorisoivat asukkaita, ja vaalien alla kiihtyivät myös hyökkäykset kansalaisjärjestöjä ja ihmisoikeuspuolustajia vastaan.

Samoihin aikoihin syntyi karavaani-ilmiö, jossa ihmiset lähtevät suurina joukkoina kävelemään rajojen yli. Ensimmäinen joukkomarssi lähti jo 2014 Meksikon Oaxacasta. Moni sen osanottaja onnistui saamaan humanitaarisen turvapaikan Yhdysvalloista, mikä innosti muita liikkeelle.

Liikkuminen suurena joukkona on turvallisempaa kuin yksin, mutta Meksikon viranomaisten mukaan myös ihmiskauppaa harjoittavat rikollisryhmät ovat alkaneet hyödyntää ilmiötä. Epäilyksiä herättävät varsinkin lapset, joiden seurassa olevat aikuiset esiintyvät heidän sukulaisinaan.

Epäilyjä ihmiskaupasta liittyy erityisesti muista maanosista tuleviin siirtolaisiin. Meksikon rajalla on alkuvuodesta pidätetty Aasian, Afrikan ja Etelä-Amerikan maista tulevia. Kun pääsy Eurooppaan on vaikeutunut, kohteeksi on vaihtunut Yhdysvallat, ihmisoikeuksista vastaava virkamies Alejandro Encinas selittää.

Myös kuubalaisten määrä on kasvanut Meksikon rajan yli pyrkivien joukossa. Viranomaisten mukaan etelärajalla on jumissa tuhatkunta kuubalaista ja vähintään 2 000 odottaa Ciudad Juárezissa Yhdysvaltain rajalla mahdollisuutta anoa turvapaikkaa.

Meksikon presidentti myötämielinen

Siirtolaisten tulolle ei näy loppua, ja asiantuntijat arvioivat, että Meksikon vasemmistolainen presidentti Andrés Manuel López Obrador suhtautuu asiaan edeltäjiään myönteisemmin.

Aiemmin paperittomat yritettiin torjua lähettämällä rajalle poliiseja ja sotilaita, mikä ohjasi siirtolaiset entistä vaarallisemmille reiteille.

Nyt rajan ylittäjät vain rekisteröidään ja osalla on mahdollisuus saada tilapäinen vierailijakortti, joka sallii työnteon tietyllä alueella. Aiemmin etu koski vain lähimpien naapurimaiden, Belizen ja Guatemalan, kansalaisia, mutta se on laajennettu kattamaan myös elsalvadorilaiset ja hondurasilaiset.

Samaan aikaan Meksikon hallitus toteuttaa Keski-Amerikan maissa avustusohjelmaa, jonka toivotaan hillitsevän maastamuuttohaluja.

Siirtolaisuus ja pakolaisuus ihmiskauppalapsetpakolaisetsiirtolaisuusturvallisuus Meksiko Suomen IPS

Lue myös

Pakolaisille tarkoitettu teltta, jonka edessä pahvihahmoja

Ani harva pakolainen pääsi viime vuonna uuteen kotimaahan

Maailman maat ottivat viime vuonna UNHCR:n kautta vastaan yli 63 000 pakolaista, jotka saivat pysyvän oleskeluluvan. Uudelleensijoituspaikkaa vailla on kuitenkin noin 1,4 miljoonaa pakolaista.
Kirgisian lippu ja ratsastajapatsas

Kirgisiasta tuli ensimmäinen kansalaisuudettomuuden poistanut maa – YK:n pakolaisjärjestö palkitsi yli 10 000:ta ihmistä auttaneen lakimiehen

Keski-Aasiaan syntyi Neuvostoliiton hajoamisen seurauksena satojen tuhansien ihmisten ryhmä, jolla ei ollut minkään maan kansalaisuutta. Heinäkuussa Kirgisiasta tuli ensimmäinen ongelman ratkaissut maa, osittain lakimies Azizbek Ashurovin ansiosta.
Johannesburgin pilvenpiirtäjiä

Poliitikkojen vihamieliset lausunnot lietsovat ulkomaalaisvastaisia hyökkäyksiä Etelä-Afrikassa

Etelä-Afrikassa on viime aikoina hyökkäilty ulkomaalaisten omistamia yrityksiä vastaan. Tutkijoiden mukaan huomattava osa väestöstä syyttää ulkomaalaisia maan sosiaalisista ja taloudellisista ongelmista.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Fight racism -kyltti rakennuksen edustalla

Podcast: Rasistinen nimittely vahingoittaa mielenterveyttä – ”Kuulemme sitä niin paljon, että luulemme sen olevan normaalia”, sanoo Fiona Musangamfura

63 prosenttia Suomen tummaihoisista on kokenut rasistista syrjintää. Se on tuttua Fiona Musangamfuralle, joka vei nimittelyn lopulta oikeuteen. Maahanmuuttajien terveysongelmista väitelleen Shadia Raskin mukaan terveyspalveluissa ei vielä ymmärretä syrjinnän terveysvaikutuksia. Kuuntele podcast!
Puita kuvattuna alhaalta päin

Oikeus hyödyntää mangrovemetsiä teki Borneon kalastajista luonnonsuojelijoita

Sungai Nibungin kalastajat hakkasivat mangrovemetsiä aiemmin polttopuuksi, mutta toiminta muuttui, kun heille annettiin lupa hyödyntää metsiä, kunhan he eivät kaada sitä. ”Tuloni olivat ennen epävarmat, mutta nyt pystyin lähettämään toisen lapseni opiskelemaan yliopistoon ja nuorimmaiseni yläkouluun”, kertoo kalastaja Muhammad Tahir.
Mies puolilähikuvassa mikrofonien ympäröimänä

Syyriaan vaaditaan tulitaukoa – Maassa on havaittu ensimmäiset tartunnat, ja epidemiaa olisi vaikea hallita

Syyrian ensimmäinen koronavirustapaus havaittiin reilu viikko sitten. YK:n erityislähettiläs Geir Pedersen varoittaa, ettei maa pystyisi välttämättä hallitsemaan epidemiaa.
Mustatukkainen nainen vihreässä paidassa ikkunan edessä

Podcast: ”Olen suomalainen kirjailija, joka kirjoittaa espanjaksi” – Roxana Crisólogo on julkaissut neljä runokirjaa, mutta ei voi hakea Suomen kirjailijaliiton jäsenyyttä

Suomessa muiden kuin suomeksi tai ruotsiksi kirjoittavien kirjailijoiden on vaikea saada tukea tai näkyvyyttä. Perulaissyntyinen runoilija Roxana Crisólogo perusti Sivuvalo-projektin, joka edistää maahanmuuttajakirjailijoiden asemaa Suomessa. Kuuntele podcast!
Kasvokuvia maalattuna valkoiseen seinään

Jemen pelkää koronavirusepidemiaa – ”Näissä oloissa on mahdotonta alkeellisimmallakaan tavalla suojautua tartunnalta”

Koronaviruksen vaikutusta on verrattu sotaan. Jemeniläisestä näkökulmasta rikkaat maat saavat nyt pienen vilahduksen siitä todellisuudesta, jossa maa on elänyt viimeiset viisi vuotta, kirjoittaa avustusjärjestö Oxfamin humanitaarinen työntekijä Abdul Mohammed.