Meksikon pääkaupunki täyttyy mielenosoituksista | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

Meksikon pääkaupunki täyttyy mielenosoituksista

Alastomat intiaanit tai keppejä heiluttavat
opettajat liikenteen tukkeena ovat arkipäivää Meksikon pääkaupungissa
Méxicossa, jossa järjestetään 250 mielenosoitusta kuukaudessa.

Alastomat intiaanit tai keppejä heiluttavat opettajat liikenteen tukkeena ovat arkipäivää Meksikon pääkaupungissa Méxicossa, jossa järjestetään 250 mielenosoitusta kuukaudessa.

Arviolta 12 miljoonaa ihmistä osallistuu vuosittain protesteihin 20 miljoonan asukkaan Méxicossa.


Kaupunkia vuodesta 1997 hallinnut vasemmiston Demokraattinen vallankumouspuolue (PRD) ei halua rajoittaa laillisia mielenilmauksia, ellei niihin liity väkivaltaa.

Viranomaisten mukaan Méxicossa on tämän vuoden tammi-syyskuussa nähty 2 261 mielenosoitusta, joista 63 prosenttia suuntautui maan konservatiivihallitusta ja sitä johtavaa presidentti Felipe Calderónia vastaan. Muiden kohteena olivat kaupungin johto tai yksityiset tahot.

Kuuden miljoonan euron menetys päivittäin

Valtaosa protesteista järjestetään kaupungin ydinkeskustassa, ja viranomaiset varoittelevat etukäteen mahdollisista liikenneongelmista.

Tutkimusten mukaan protesteista koituu päivittäin keskimäärin kuuden miljoonan euron ja tuhansien työtuntien menetykset. Ajoittainen teiden tukkeutuminen lisää saasteita ja pahentaa kaupungin liikennekaaosta.

"Marssit ja mielenosoittajien telttaleirit ovat sallittuja protestimuotoja, mutta jatkuvasti toistettuina niistä on tullut osa maisemaa. Tuloksena ei ole usein muuta kuin kaaoksen muuttuminen vieläkin hullummaksi", antropologi Leonardo Fernández pohtii.

Mielenkiinnottomat mielenosoitukset

Marssisäännöt unohtuvat välillä, mutta kaikkia se ei kiinnosta.

Méxicon oikeisto-oppositio vaatii marssisääntöjen tiukentamista: lupa on haettava ennakkoon, väylien tukkimista ja ruuhka-aikoja vältettävä. PRD:n mukaan ehdot täyttyvät jo nykysäännöillä, joita tosin unohdetaan noudattaa.

Keskustaan johtava valtaväylä Paseo de la Reforma esimerkiksi on ollut 1980-luvun lopulta vuosittain satojen alastomien intiaanien marssikohteena. Maidensa palauttamista vaativa joukko Veracruzin osavaltiosta leiriytyy joka vuosi muutamaksi kuukaudeksi kadunvarteen.

Reforma-lehden kolumnisti Sergio Sarmento kirjoitti hiljan, etteivät protestit enää hätkäytä. "En tunne ketään, joka tietäisi, miksi he riisuutuvat", hän sanoi intiaaneihin viitaten.

Lisää uusi kommentti

Lue ohjeet ennen kommentointia