Uutiset Sananvapaus ja media

Mafiat usein toimittajamurhien taustalla Latinalaisessa Amerikassa

Latinalainen Amerikka oli maailman vaarallisin paikka toimittajille vuonna 2020. Pahin tilanne oli Meksikossa, jossa vähintään kahdeksan journalistia kuoli tutkittuaan poliitikkojen ja järjestäytyneen rikollisuuden kytköksiä, selviää Toimittajat ilman rajoja -järjestön raportista. Brasiliassa taas presidentti Jair Bolsonaro muodostaa vakavan vaaran toimittajille.
Mies kyltin kera kamera kaulassa, taustalla muita ihmisiä.
”Jo riittää. Totuutta ei saa hengiltä tappamalla journalisteja”, hondurasilainen valokuvaaja julisti vuonna 2012. (Kuva: Thelma Mejía / IPS)

(IPS) -- Meksikossa, Kolumbiassa, Brasiliassa ja Hondurasissa murhattiin viime vuosikymmenen aikana yhteensä 139 journalistia. Lähes puolet heistä oli tehnyt juttuja järjestäytyneestä rikollisuudesta.

Neljän valtion osalle tuli vuosina 2011–2020 kaikkiaan 80 prosenttia koko Latinalaisen Amerikan toimittajamurhista, kertoi Toimittajat ilman rajoja -järjestö (RSF) toukokuussa.

Surmatuista 139:stä journalistista 46 prosenttia raportoi järjestäytyneeseen rikollisuuteen liittyvistä aiheista ja 39 prosenttia politiikasta.

Lukuisiin toimittajamurhiin liittyi piirteitä, jotka yleensä yhdistetään rikollisryhmien toimeenpanemiin teloituksiin. Joka neljäs uhri oli ensin siepattu. Myöhemmin löydettiin ruumis, jossa oli usein kidutuksen jälkiä.

Toimittajan ammatti osoittautui erityisen vaaralliseksi pienillä paikkakunnilla. Murhatuista 56 prosenttia asui alle 100 000 asukkaan kaupungissa.

Lähes puolet uhreista oli kertonut aiemmin sosiaalisessa mediassa, esimiehilleen tai viranomaisille saaneensa uhkauksia. Vain kymmenesosa oli jonkinlaisessa valtion suojeluksessa.

Uhreista 93 prosenttia oli miehiä, kun taas naistoimittajia hiljennettiin uhkauksilla ja ahdistelulla, jota kohdistettiin myös heidän perheenjäseniinsä.

Ei ole yllätys, että järjestäytynyttä rikollisuutta penkovat toimittajat vaarantavat henkensä. RSF:n raportti paljastaa myös, että rikollismafioiden ja poliittisen eliitin kietoutuminen yhteen voi koitua kohtalokkaaksi journalisteille.

Itsesensuuri yltyy Meksikossa

Latinalainen Amerikka oli maailman vaarallisin paikka toimittajille vuonna 2020. Pahin tilanne oli Meksikossa, jossa vähintään kahdeksan journalistia kuoli tutkittuaan poliitikkojen ja järjestäytyneen rikollisuuden kytköksiä.

Sananvapausjärjestö Artículo 19 kutsuu Veracruzin, Tamaulipasin, Oaxacan, Guerreron ja Chihuahuan osavaltioita ”hiljaisuuden vyöhykkeiksi”, koska valikoivat toimittajamurhat herättävät kasvavaa pelkoa ja vahvistavat itsesensuuria.

Kolumbiassa rauhanprosessia seuraavat toimittajat kokevat ilmapiirin muuttuneen entistä hämärämmäksi ja pelottavammaksi sen jälkeen, kun Iván Duque voitti presidentinvaalit kesällä 2018, brittilehti The Guardian kertoo.

Useat journalistit ovat saanet viestejä puolisotilaalliselta Águilas Negras (Mustat kotkat) -ryhmältä, joka on usein yhdistetty nimettömiin uhkauksiin.

Bolsonaro uhkana Brasiliassa

Brasiliassa presidentti Jair Bolsonaro muodostaa vakavan vaaran toimittajille, RSF toteaa.

Vuoden 2018 vaalien aikana Brasilian tutkivien toimittajien yhdistys (Abraji) kirjasi yli 130 journalisteihin kohdistuvaa uhkausta tai väkivallantekoa. Varsinkin maan suurimman päivälehden Folha de São Paulon toimittajia uhkailtiin, koska he kirjoittivat kriittisesti Bolsonarosta ja hänen vaalikampanjastaan.

Journalistien murhat jäävät usein rankaisematta. Kansainvälinen Committee to Protect Journalists -järjestö (CPJ) luokitteli vuonna 2018 Meksikon, Brasilian ja Kolumbian maailman huonoimmiksi näiden rikosten ratkaisijoina. Brasilia ja Meksiko säilyttivät luokituksen myös 2019 ja 2020.

CPJ:n mukaan viranomaisilla ei noissa maissa ole tahtoa eikä voimavaroja toimittajamurhien selvittämiseen. Epäillyillä sen sijaan on ”keinot vältellä oikeutta poliittisen vaikutusvallan, rahan tai pelottelun avulla. ”

Sananvapaus ja media mediasananvapaustiedotusvälineetpolitiikkaturvallisuus Latinalainen Amerikka ja Karibia Suomen IPS

Lue myös

Mies radiostudiossa selkä päin kameraa.

Lehdistönvapaustilanne heikkenee Zimbabwessa – Tutkivan toimittajan ammatista on tullut vaarallinen, sillä tviitti voi viedä telkien taa

Lehdistönvapauden, ilmaisunvapauden ja ihmisoikeuksien loukkaukset ovat pahentuneet Zimbabwessa vuodenvaihteen jälkeen. ”Näet, että toimittajaa viedään jalkaraudoissa oikeuteen tviittaamisen takia. Luonnollisesti alat miettiä, onko seuraava juttusi henkesi arvoinen”, toteaa tutkiva journalisti Tawanda Majoni.
Sanomalehtiä pinossa

Ennätysmäärä toimittajia on vangittu tänä vuonna – ”Presidentti Trumpin perintö”, sanoo lehdistönvapausjärjestö

Trumpin kova retoriikka lehdistöä kohtaan on antanut myös muiden maiden autoritaarisille johtajille mahdollisuuden käydä toimittajiensa kimppuun, sanoo lehdistönvapausjärjestö CPJ. Tänä vuonna esimerkiksi mielenosoituksista uutisoiminen on ollut toimittajille erityisen vaarallista.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mies puolilähikuvassa tiiliseinää vasten.

Köyhyys on poliittista – Matti Kohosen missiona on taistella eriarvoisuutta vastaan talouspolitiikan keinoin

Financial Transparency Coalitionia johtava Matti Kohonen tekee työtä oikeudenmukaisemman talousjärjestelmän puolesta. Hän sai kipinän työhönsä jo lapsuudessa kohtaamastaan eriarvoisuudesta ja uskoo, että köyhyys ja eriarvoisuus eivät ole maailmassa välttämättömiä asioita.
Traktori pellolla, taustalla kylä.

Tutkijat: Euroopan voisi ruokkia luomuviljelyllä vuonna 2050

Tuoreen tutkimuksen mukaan ympäristön huomioiva viljely on mahdollista, mutta se vaatii monenlaisia muutoksia, muun muassa eläinperäisten tuotteiden käytön vähentämistä.
Kahta nuorta naista esittävä seinämaalaus korkean talon seinässä.

Ensi viikolla järjestetään suurin feministinen kokoontuminen neljännesvuosisataan – Tavoitteena tasa-arvon takapakin estäminen

YK:n tasa-arvojärjestön, Meksikon ja Ranskan johtama Generation Equality -foorumi aloittaa viisivuotisen kampanjan, jonka tavoitteena on edistää sukupuolten tasa-arvoa muun muassa teknologia-alalla. Se on osittain vastareaktio populistiselle voimille, jotka ovat viime vuosina haastaneet tasa-arvoa, kertoo ulkoministeriön tasa-arvosuurlähettiläs Katri Viinikka.
Iranin lippuja

Kovaa kritiikkiä Iranin uudelle presidentille – Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan Ebrahim Raisi oli mukana vuoden 1988 joukkoteloituksissa

Iranissa tapettiin tuhansia poliittisia vankeja vuonna 1988. Uutta presidenttiä on epäilty osallisuudesta tapahtumiin, mutta ketään ei ole rangaistu.
Mies ajaa aasien vetämillä kärryillä tietä pitkin.

Energian kalleus edistää metsätuhoa Zimbabwessa – Halvan sähkön puutteessa turvaudutaan puuhiileen

Laiton puunkaato tuhoaa Zimbabwesta joka vuosi noin 60 miljoonaa puuta eli osapuilleen 33 000 hehtaaria metsää. Yksi syy on energianlähteenä käytettävä puuhiili. Sakkorangaistuksetkaan eivät auta, sillä monelle sähkö on liian kallista ja puuhiili ainoa vaihtoehto.

Tuoreimmat

Tutkijat: Euroopan voisi ruokkia luomuviljelyllä vuonna 2050
Ensi viikolla järjestetään suurin feministinen kokoontuminen neljännesvuosisataan – Tavoitteena tasa-arvon takapakin estäminen
Kovaa kritiikkiä Iranin uudelle presidentille – Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan Ebrahim Raisi oli mukana vuoden 1988 joukkoteloituksissa
Energian kalleus edistää metsätuhoa Zimbabwessa – Halvan sähkön puutteessa turvaudutaan puuhiileen
Globaali ruokajärjestelmä tuottaa nälkäisiä ja uhkaa planeetan kantokykyä – Systeemin pitää muuttua, ja siihen voi vaikuttaa myös Suomi, summaa tuore raportti
Kuivuus voi olla seuraava pandemia, varoittaa YK-raportti – Ilmastonmuutos altistaa lisää useimpien maiden kuivuusriskiä lähivuosikymmeninä
Köyhyys on poliittista – Matti Kohosen missiona on taistella eriarvoisuutta vastaan talouspolitiikan keinoin
Lämpenevä merivesi tuhoaa koralleja El Salvadorissa ja vie samalla elinkeinon kalastajilta – ”Vesi on niin kuumaa, että se näyttää jo keitolta”
Egypti aikoo teloittaa 12 Muslimiveljeskunnan jäsentä – Teloitukset kiihtyneet jälleen tänä vuonna
Filippiinien huumesodassa on todennäköisesti tapahtunut rikoksia ihmisyyttä vastaan – Kansainvälisen rikostuomioistuimen pääsyyttäjä vaatii virallista tutkintaa

Luetuimmat

Suomen uudessa kehityspolitiikan selonteossa on hienoja periaatteita, mutta konkretia puuttuu, kritisoivat järjestöt – ”Voi jäädä rammaksi ankaksi”
Maailman piti päästä eroon lapsityöstä, mutta kehitys on kääntynyt jyrkkään alamäkeen – ”Intiassa kestää ainakin kymmenen vuotta päästä pandemiaa edeltävään tilanteeseen”
”Suomalaisten ei pitäisi ottaa demokratiaa itsestäänselvyytenä”, vetoaa kansalaisaktivismin veteraani Maina Kiai, joka seuraa huolestuneena koronan vaikutuksia ihmisoikeuksiin
Köyhyys on poliittista – Matti Kohosen missiona on taistella eriarvoisuutta vastaan talouspolitiikan keinoin
Kuivuus voi olla seuraava pandemia, varoittaa YK-raportti – Ilmastonmuutos altistaa lisää useimpien maiden kuivuusriskiä lähivuosikymmeninä
Suomi on tuoreen selvityksen mukaan kestävän kehityksen kärkimaa – Koronapandemia käänsi globaalit trendit kuitenkin laskusuuntaan
Vuoden maailmanparantaja -palkinto vammaistyötä tukevalle Abilis-säätiölle – Pandemia teki järjestön tuesta aiempaakin kysytympää
Maailmassa on yhä vireillä 432 hiilikaivosprojektia, vaikka hiilestä pitäisi luopua, paljastaa tuore selvitys – aktiivisimpia Kiina ja Australia
Pelastakaa Lapset: Lasten sieppauksista on tullut osa sodankäyntiä Mosambikissa – Etenkin tyttöjä kaapataan jopa suoraan kodeistaan
Kysely: Suomalaisilla vääriä mielikuvia mielenosoittamiseen liittyvistä oikeuksista – Etenkin vanhempien ikäluokkien asenteet kovia