Uutiset Egyptin demokratia- ja ihmisoikeuskehitys

Maanpaossa oleva egyptiläinen ihmisoikeusaktivisti sai 15 vuoden vankeustuomion – ”Uusi pohjanoteeraus Egyptin oikeuslaitokselta”

Bahey el-Din Hassan oli tviitannut Egyptin ihmisoikeustilanteesta ja vaatinut oikeutta kadonneelle ja tapetulle italialaiselle opiskelijalle. ”Tämä tuomio on oikeuden pilkkaa ja lähettää hyytävän viestin Egyptin saarretulle ihmisoikeusliikkeelle ”, sanoo Amnestyn Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan johtaja Philip Luther.
Kairon rakennuksia
Egyptin ihmisoikeustilanne on heikentynyt viime vuosina, ja valtion väärinkäytösten kohteena ovat usein ihmisoikeuksien puolustajat. Kuva Kairosta. (Kuva: Francisco Anzola / CC BY 2.0)

Kairolainen oikeusistuin on langettanut Egyptin ihmisoikeusliikkeen perustajiin kuuluvalle Bahey el-Din Hassanille 15 vuoden vankeustuomion oikeuslaitoksen loukkaamisesta ja yleistä turvallisuutta ja intressejä uhkaavien valeuutisten julkaisemisesta sosiaalisessa mediassa.

Hassan kuuluu Kairon ihmisoikeustutkimuksen instituutin perustajiin. Hän pakeni maasta jo vuonna 2014. Vuonna 2019 hän sai poissaolevana kolmen vuoden vankeusrangaistuksen oikeuslaitoksen loukkaamisesta.

Ihmisoikeusjärjestöt kritisoivat uutta tuomiota voimakkaasti. Kyseessä on maan oikeuslaitokselta uusi pohjanoteeraus, toteaa ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch (HRW).

”Tämä tuomio -- on oikeuden pilkkaa ja lähettää hyytävän viestin Egyptin saarretulle ihmisoikeusliikkeelle. Egypti on yhä ulkoilmavankila niille ihmisoikeuspuolustajille, jotka eivät ole jo valmiiksi kalterien takia tai joutuneet pakenemaan. Viranomaiset asettavat tekaistuja syytteitä kaikille, jotka uskaltavat kritisoida heidän julmia lakejaan tai puolustaa lukemattomia valtion ihmisoikeusloukkausten uhreja”, sanoo Amnestyn Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan johtaja Philip Luther tiedotteessa.

Amnestyn tietojen mukaan Hassanin tuomion perusteena käytettiin tämän tviittejä Egyptin ihmisoikeustilanteesta sekä hänen osallistumistaan YK:n ihmisoikeusneuvoston kokoukseen, jossa hän vaati oikeutta kadonneelle ja tapetulle italialaiselle opiskelijalle Giulio Regenille.

Egyptin ihmisoikeustilanne on heikentynyt sen jälkeen, kun armeija kaappasi vuonna 2013 vallan vaaleilla valitulta presidentiltä Muhamed Mursilta. Presidentti Abdel Fattah al-Sisin aikana ihmisoikeusaktivisteja on pidätetty, kidutettu, pahoinpidelty ja häiritty oikeuslaitoksen avulla. Aktivisteja on myös kadonnut.

HRW:n mukaan kohteena ovat yhä useammin maasta paenneet ihmisoikeuspuolustajat. Heitä rangaistaan esimerkiksi häiritsemällä heidän Egyptiin jääneitä perheenjäseniään.

Egyptin demokratia- ja ihmisoikeuskehitys ihmisoikeudetpolitiikkaaktivismidemokratiahallintolakioikeus ja rikos Egypti Amnesty International

Lue myös

Egyptin lippu

Egypti pidättää sosiaalisen median vaikuttajanaisia ”moraalirikosten” perusteella – TikTok-videosta kahden vuoden vankeustuomio

Egyptissä monet naiset elättävät itsensä sosiaalisen median vaikuttajina. Nyt viranomaiset ovat aloittaneet heitä vastaan moraalikampanjan, joka on johtanut jopa vankeustuomioihin. Eräässä tapauksessa videon julkaisija oli itse seksuaalirikoksen uhri.
Kairon rakennuksia

Egyptissä laajimmat pidätykset sitten presidentin valtaannousun – Joukossa myös 111 lasta

Egyptin viranomaiset ovat reagoineet syyskuussa alkaneisiin mielenosoituksiin pidättämällä protestoijia ja toisinajattelijoita. ”Hallitus on suunnitellut tämän hyökkäyksen murskatakseen pienetkin vastarinnan merkit”, sanoo ihmisoikeusjärjestö Amnestyn asiantuntija Najia Bounaim.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

mies puolilähikuvassa puutarhakeinussa.

Eläkkeelle jäävä avustustyön veteraani Kalle Löövi on huolissaan avun politisoitumisesta – ”Retoriikka on menossa todella huonoon suuntaan”

Lähes 50 vuotta erilaisissa Punaisen Ristin tehtävissä toiminut kansainvälisen avun johtaja Kalle Löövi on nähnyt humanitaarisen avun sektorin ammattimaistumisen ja tehostumisen. Hänen mukaansa juuri nyt on tehtävä työtä sen eteen, että apu säilyy yhä puolueettomana eikä sitä hyödynnetä propagandavälineenä.
YK:n humanitaarisen avun koordinaattori Mark Lowcock

Jemen taas lähellä nälänhätää, varoittaa YK – ”Valitettavasti ne, jotka voisivat auttaa, pääosin valitsevat olla tekemättä niin”

Monet avunantajamaat eivät ole toteuttaneet lupauksiaan toimittaa Jemeniin lisää apua, ja samaan aikaan konfliktin osapuolet eivät päästä apua perille. Noin yhdeksän miljoonan ihmisen apua on jo jouduttu leikkaamaan.
Keltainen mielenosoituskyltti, jossa lukee I welcome refugees, il faut protéger les réfugiées

Järjestöt vaativat Suomea ottamaan lisää vastuuta Morian turvapaikanhakijoista

Suomi on ilmoittanut ottavansa vastaan tulipalon tuhoamasta Kreikan Moriasta 11 ilman huoltajaa olevaa alaikäistä turvapaikanhakijaa, mutta määrä sisältyy jo keväällä tehtyyn päätökseen. Nyt tarvitaan lisää tekoja, vaaditaan järjestöjen kannanotossa.
YK:n ydinaseet kieltävä sopimus kirjoituspöydällä

Ulkoministeri sanoi sen minkä voi, mutta vesittikö se rauhanliikkeen tavoitteet?

Niin vihreät, sdp kuin vasemmistoliittokin kannattivat muutama vuosi sitten liittymistä ydinaseet kieltävään sopimukseen. Sitten puolueet pääsivät hallitukseen ja tavoite ajettiin kauas horisonttiin. Rauhanliikkeen pitää vaatia päättäjiltä sanoja ja vahtia tekoja, kirjoitttaa rauhanjärjestö Sadankomitean hallitukseen kuuluva Jarmo Pykälä.
Hengityssuojaimella suojautunut nainen ompelukoneen ääressä.

”25 vuotta taaksepäin 25 viikossa” – Korona on pysäyttänyt edistyksen monissa kehitystavoitteissa, kertoo Gates-säätiön raportti

Maailman pitäisi poistaa äärimmäinen köyhyys vuoteen 2030 mennessä, mutta sen sijaan se on koronapandemian seurauksena kasvanut jo seitsemän prosenttia.