Uutiset Egyptin demokratia- ja ihmisoikeuskehitys

Maanpaossa oleva egyptiläinen ihmisoikeusaktivisti sai 15 vuoden vankeustuomion – ”Uusi pohjanoteeraus Egyptin oikeuslaitokselta”

Bahey el-Din Hassan oli tviitannut Egyptin ihmisoikeustilanteesta ja vaatinut oikeutta kadonneelle ja tapetulle italialaiselle opiskelijalle. ”Tämä tuomio on oikeuden pilkkaa ja lähettää hyytävän viestin Egyptin saarretulle ihmisoikeusliikkeelle ”, sanoo Amnestyn Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan johtaja Philip Luther.
Kairon rakennuksia
Egyptin ihmisoikeustilanne on heikentynyt viime vuosina, ja valtion väärinkäytösten kohteena ovat usein ihmisoikeuksien puolustajat. Kuva Kairosta. (Kuva: Francisco Anzola / CC BY 2.0)

Kairolainen oikeusistuin on langettanut Egyptin ihmisoikeusliikkeen perustajiin kuuluvalle Bahey el-Din Hassanille 15 vuoden vankeustuomion oikeuslaitoksen loukkaamisesta ja yleistä turvallisuutta ja intressejä uhkaavien valeuutisten julkaisemisesta sosiaalisessa mediassa.

Hassan kuuluu Kairon ihmisoikeustutkimuksen instituutin perustajiin. Hän pakeni maasta jo vuonna 2014. Vuonna 2019 hän sai poissaolevana kolmen vuoden vankeusrangaistuksen oikeuslaitoksen loukkaamisesta.

Ihmisoikeusjärjestöt kritisoivat uutta tuomiota voimakkaasti. Kyseessä on maan oikeuslaitokselta uusi pohjanoteeraus, toteaa ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch (HRW).

”Tämä tuomio -- on oikeuden pilkkaa ja lähettää hyytävän viestin Egyptin saarretulle ihmisoikeusliikkeelle. Egypti on yhä ulkoilmavankila niille ihmisoikeuspuolustajille, jotka eivät ole jo valmiiksi kalterien takia tai joutuneet pakenemaan. Viranomaiset asettavat tekaistuja syytteitä kaikille, jotka uskaltavat kritisoida heidän julmia lakejaan tai puolustaa lukemattomia valtion ihmisoikeusloukkausten uhreja”, sanoo Amnestyn Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan johtaja Philip Luther tiedotteessa.

Amnestyn tietojen mukaan Hassanin tuomion perusteena käytettiin tämän tviittejä Egyptin ihmisoikeustilanteesta sekä hänen osallistumistaan YK:n ihmisoikeusneuvoston kokoukseen, jossa hän vaati oikeutta kadonneelle ja tapetulle italialaiselle opiskelijalle Giulio Regenille.

Egyptin ihmisoikeustilanne on heikentynyt sen jälkeen, kun armeija kaappasi vuonna 2013 vallan vaaleilla valitulta presidentiltä Muhamed Mursilta. Presidentti Abdel Fattah al-Sisin aikana ihmisoikeusaktivisteja on pidätetty, kidutettu, pahoinpidelty ja häiritty oikeuslaitoksen avulla. Aktivisteja on myös kadonnut.

HRW:n mukaan kohteena ovat yhä useammin maasta paenneet ihmisoikeuspuolustajat. Heitä rangaistaan esimerkiksi häiritsemällä heidän Egyptiin jääneitä perheenjäseniään.

Egyptin demokratia- ja ihmisoikeuskehitys ihmisoikeudetpolitiikkaaktivismidemokratiahallintolakioikeus ja rikos Egypti Amnesty International

Lue myös

Egyptin lippu

Egypti pidättää sosiaalisen median vaikuttajanaisia ”moraalirikosten” perusteella – TikTok-videosta kahden vuoden vankeustuomio

Egyptissä monet naiset elättävät itsensä sosiaalisen median vaikuttajina. Nyt viranomaiset ovat aloittaneet heitä vastaan moraalikampanjan, joka on johtanut jopa vankeustuomioihin. Eräässä tapauksessa videon julkaisija oli itse seksuaalirikoksen uhri.
Kairon rakennuksia

Egyptissä laajimmat pidätykset sitten presidentin valtaannousun – Joukossa myös 111 lasta

Egyptin viranomaiset ovat reagoineet syyskuussa alkaneisiin mielenosoituksiin pidättämällä protestoijia ja toisinajattelijoita. ”Hallitus on suunnitellut tämän hyökkäyksen murskatakseen pienetkin vastarinnan merkit”, sanoo ihmisoikeusjärjestö Amnestyn asiantuntija Najia Bounaim.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen kyykyssä kirjoittamassa lehtiöön.

Alakastisia ja entisiä maaorjia syrjitään koronakaranteenissakin – Pandemia on syventänyt eriarvoisuutta Nepalissa

Koronapandemia on kurittanut Nepalissa etenkin entisiä maaorjia, joista monet ovat myös alakastisia. Moni menetti työnsä ja kärsii nälästä. Karanteeniolosuhteissakin heidät on eristetty muusta väestöstä, kertoo järjestötyöntekijä Hari Singh Bohora.
Sairaanhoitaja ja potilas kirjoituspöydän ääressä.

YK-raportti: Naisten kehollinen itsemääräämisoikeus ei toteudu – Miljoonat eivät saa päättää seksistä tai voi käyttää ehkäisyä

57 maata kattavan tutkimuksen mukaan yli puolella naisista ei ole täyttä kehollista itsemääräämisoikeutta. Sen pitäisi järkyttää meitä kaikkia, sanoo YK:n väestörahasto Unfpan pääjohtaja Natalia Kanem.
Käsienpesua kanisterista tulevan veden avulla.

Koronapandemia avasi avunantajien kukkaronnyörit – Kehitysapu nousi viime vuonna ennätyslukemiin

OECD:n tilastojen mukaan rikkaat maat kasvattivat viime vuonna kehitysapuaan muun muassa koronapandemian takia. Toisaalta summa vastaa vain prosenttia siitä, mitä ne ovat ohjanneet oman taloutensa elvyttämiseen.
Vuohia kumartuneina juomaan kaukalosta.

Somaliaa uhkaa uusi katastrofi – Suurin osa maasta kärsii kuivuudesta, joka on ajanut lyhyessä ajassa 116 000 ihmistä kodeistaan

Somaliassa on jälleen saatu keskimääräistä vähemmän sadetta. Veden hinta on noussut nopeasti ja karja joutuu etsimään laidunmaata yhä kauempaa. Pelkona on täysi katastrofi, sillä aiempien vuosien kuivuus- ja tulvakaudet, koronakriisi ja satoa tuhoavien aavikkokulkusirkkojen epidemia on vienyt monet jo valmiiksi äärirajoille.
Musta hijab-huivi mallinuken päässä.

Ranskan uusi huivikielto uhkaa uskonnonvapautta globaalisti

Ranskan senaatin edustajat ovat äänestäneet uuden, muslimien pukeutumista rajoittavan lain puolesta. Taustalla on ajatus siitä, että naiset saisivat pukeutua miten haluavat ilman miesten pakottamista. Tämä periaate kuitenkin olettaa jo itsessään naisten ja tyttöjen olevan voimattomia miestensä edessä, mikä puolestaan taistelee tasa-arvoa vastaan, kirjoittavat Salaado ja Faisa Qasim.

Tuoreimmat

YK-raportti: Naisten kehollinen itsemääräämisoikeus ei toteudu – Miljoonat eivät saa päättää seksistä tai voi käyttää ehkäisyä
Koronapandemia avasi avunantajien kukkaronnyörit – Kehitysapu nousi viime vuonna ennätyslukemiin
Somaliaa uhkaa uusi katastrofi – Suurin osa maasta kärsii kuivuudesta, joka on ajanut lyhyessä ajassa 116 000 ihmistä kodeistaan
Turkulainen Ali Reza Heidari sai Suomesta oleskeluluvan – Lähes 30 000 ihmistä vedonnut käännytystä vastaan
Koronavuosi hidasti monia kielteisiä ilmiöitä, mutta trooppista metsää menetettiin aiempaa enemmän – Elvytystoimet voivat aiheuttaa paineita hävittää metsää lisää, varoittaa tutkija
Länsimaisilta brändeiltä vaaditaan vastuunottoa koronan takia maksamatta jääneistä vaatetyöläisten palkoista – Erorahojen kustannukset olisivat vain 10 senttiä per t-paita
Alakastisia ja entisiä maaorjia syrjitään koronakaranteenissakin – Pandemia on syventänyt eriarvoisuutta Nepalissa
Amnesty: Koronapandemia on syventänyt eriarvoisuutta ja tarjonnut verukkeita polkea ihmisoikeuksia – ”Myös Suomessa korona on tehnyt rakenteellisen epätasa-arvon näkyväksi”
Satoja ihmisiä kadonnut Myanmarissa vallankaappauksen jälkeen – Perheet odottavat tietoa läheisistään ja pelkäävät pahinta
Intian ihmiskauppiaat toimittavat lapsityöläisiä korupajoihin ja tehtaisiin – Köyhyys saa perheet uskomaan huijarien lupauksiin

Luetuimmat

Alakastisia ja entisiä maaorjia syrjitään koronakaranteenissakin – Pandemia on syventänyt eriarvoisuutta Nepalissa
Turkulainen Ali Reza Heidari sai Suomesta oleskeluluvan – Lähes 30 000 ihmistä vedonnut käännytystä vastaan
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Intian ihmiskauppiaat toimittavat lapsityöläisiä korupajoihin ja tehtaisiin – Köyhyys saa perheet uskomaan huijarien lupauksiin
Länsimaisilta brändeiltä vaaditaan vastuunottoa koronan takia maksamatta jääneistä vaatetyöläisten palkoista – Erorahojen kustannukset olisivat vain 10 senttiä per t-paita
Amnesty: Koronapandemia on syventänyt eriarvoisuutta ja tarjonnut verukkeita polkea ihmisoikeuksia – ”Myös Suomessa korona on tehnyt rakenteellisen epätasa-arvon näkyväksi”
Satoja ihmisiä kadonnut Myanmarissa vallankaappauksen jälkeen – Perheet odottavat tietoa läheisistään ja pelkäävät pahinta
Alkuperäiskansat ovat parhaita metsänvartijoita, osoittaa tuore raportti – Latinalaisen Amerikan kollektiivisilla mailla metsä katoaa hitaammin kuin muualla
Koronavuosi hidasti monia kielteisiä ilmiöitä, mutta trooppista metsää menetettiin aiempaa enemmän – Elvytystoimet voivat aiheuttaa paineita hävittää metsää lisää, varoittaa tutkija
Talvesta on tulossa kova syyrialaispakolaisille – Tulvat, sateet ja jääkylmä sää kurittavat huterissa suojissa eläviä