Uutiset Maatalous ja kehitysmaat

Maanviljelijä voisi olla tulevaisuuden ammatti Zimbabwessa, mutta nuorten on vaikea päästä alalle

Zimbabwen epäonnistuneen maatalousreformin jälkeen lainansaanti maanviljelyä varten on vaikeutunut. Etenkin nuorten on vaikea päästä alalle. ”Eivät kaikki nuoret viljelijät halua kasvattaa maissia. Me haluamme kokeilla jotain muutakin”, sanoo 27-vuotias viljelijä Lihle Moyo.
Maissipeltoa Zimbabwessa
Zimbabwen epäonnistunut maareformi on johtanut siihen, ettei maanviljelyä varten anneta herkästi lainoja. Etenkin nuorille ammatti voisi kuitenkin olla hyvä keino vaurastua. (Kuva: Shiela Chikulo / International Maize and Wheat Improvement Center / CC BY-NC 2.0)

(IPS) -- Lihle Moyo, 27-vuotias maanviljelijä Zimbabwen Gwandasta, on harvinainen tapaus ikäistensä joukossa. Hänen viljelyksillään menee niin hyvin, että mies on päättänyt omistautua maanviljelykselle loppuiäkseen.

Moyo on kahdessa vuodessa muuttanut isältään saamansa kahdeksan hehtaarin maapalstan kukoistavaksi maatilaksi, jossa hän kasvattaa siipikarjaa, kaalia, tomaatteja ja sipulia. Hänellä ei ollut aiempaa kokemusta maataloudesta, kun hän aloitti tilanpidon kokeiluna . Nyt toiminta on jo kehittymässä elämänuraksi.

”Olin juuri lopettanut korkeakoulun, eikä minulla ollut mitään tulonlähteitä”, Moyo muistelee.

Ulkomailla asuvien sisarustensa rahoitusavulla hän hankki tilalleen muun muassa porakaivon, vesisäiliöitä ja sähkögeneraattorin.

Lihle Moyon menestys on poikkeuksellista maassa, jossa maatalous on ollut suurissa vaikeuksissa viljelymaiden uusjaon jälkeen. 2000-luvun alun maareformissa suurtilat pilkottiin pienemmiksi ja maat jaettiin pitkälti palkintoina hallitsevan puolueen aktiiveille, joilla ei juurikaan ollut kokemusta maanviljelyksestä.

Ennen maareformia Zimbabwesta vietiin ruokaa ulkomaille, nyt valtio joutuu ammentamaan niukasta valuuttavarastostaan tuodakseen maahan viljaa.

Nuoret eivät saa pankista lainaa

”Harvat tuntemani nuoret ovat kiinnostuneita maanviljelystä, sillä he eivät tiedä mistä saisivat alkupääoman”, Moyo sanoo.

Aiemmin Zimbabwen ammattimaanviljelijät ja nuoret saivat lainoja pankeista, mutta rahoituslaitokset ovat maareformin jälkeen olleet haluttomia lainaamaan viljelijöille. Pankit perustelevat vastahakoisuuttaan maanviljelijöiden takuiden puutteella. Maanviljelyä ei myöskään nähdä hankkeena, joka takaa nopeita voittoja.

Zimbabwen hallitus puhuu juhlavasti maanviljelyksestä viimeisenä taistelurintamana, joka takaa maan ruokaturvan. Julkilausumien lisäksi valtio toimittaa viljelijöille ilmaisia siemeniä ja lannoitteita.

”Nämä ilmaiset avustukset eivät ratkaise maatilan toiminnassa pitämisen ongelmaa. Sitä paitsi eivät kaikki nuoret viljelijät halua kasvattaa maissia. Me haluamme kokeilla jotain muutakin”, Moyo sanoo.

Asiantuntijoiden mukaan nuorison vähäinen kiinnostus maatalouteen johtuu afrikkalaisen maatalouspolitiikan epäjohdonmukaisuuksista ja vähäisestä nuorten maanviljelijöiden tarpeiden tutkimuksesta.

Gwandan aluetta rasittaa lisäksi se, että seutu on kuuluisa laittomista kaivoksistaan. Ne ovat houkutelleet seudulle tuhansia nuoria kautta maan. Maatalous ei pysty kilpailemaan kaivosten antaman äkkirikastumisen toivon kanssa.

Kansainvälisen maatalouskehityksen rahaston IFADin mukaan maailmassa on noin 1,2 miljardia 15–24-vuotiasta ihmistä, joista puolet asustaa maaseudulla. IFADin mielestä erityisesti koronapandemian keskellä olisi välttämätöntä luoda maataloussektori uudestaan.

Nuoret olisivat uudelleen luomisen keskiössä, kunhan heidät saataisiin innostumaan asiasta. Kasvupotentiaalia on: Zimbabwessa on kymmeniätuhansia yliopistosta valmistuneita siinä kuin vähemmän koulutettujakin, joilla ei ole toivoakaan löytää tuottoisaa työtä.

Tieto olisi tarpeen

”Tutkimustuloksista voi päätellä, että nuorisotrendit ovat samanlaisia kaikkialla. Nuoret eivät ala harjoittaa maataloutta, koska heiltä puuttuu rahoitusta ja maata, infrastruktuuri on heikkoa ja maanviljelyksen vaatimat koneet kalliita”, Namibian tiede- ja teknologiayliopiston maatalousekonomisti Esther Kwaamba kertoo.

Lisäksi koulutuksessa on puutteita. Moyo ja kaltaisensa ovat joutuneet opettelemaan ammattiaan omin päin. Tietoon perustuvat neuvot olisivat olleet tarpeen.

”Ei minulla ole mitään liiketoimintamallia, toimin vain niin kuin arvelen olevan tarpeen. Esimerkiksi kun aloitin siipikarjan kasvatuksen, menetin aluksi paljon kanoja, koska minulla ei ollut hajuakaan kanojen kasvatuksesta”, Moyo selittää.

Maatalous ja kehitysmaat maatalousnuorisoruokatyö Zimbabwe Suomen IPS

Kommentit

Lähettänyt Talousliberaali (ei varmistettu) 27.3.2021 - 19:58

Jälleen kerran näemme hyvän esimerkin siitä mihin sosialismi johtaa. Luonnonrikkaasta Zimbabwesta muodostui rutiköyhä hyperinflaation rasittama takapajula Mugaben johdolla.

Lue myös

Naiset kuokkivat maata maissipellolla.

Ikuisuusongelma: miten saada kaikille riittävästi ruokaa? Uusi afrikkalais-eurooppalainen tutkimushanke etsii ratkaisua kaupunkien ”ruokalaboratorioiden” avulla

Suomen Luonnonvarakeskuksen koordinoimassa uudessa tutkimushankkeessa etsitään ratkaisuja ruokajärjestelmien ongelmiin kuudessa Afrikan maassa. Esimerkiksi Ugandassa muodostetaan viljelijöiden tuottajayhdistyksiä ja perustetaan maissin prosessointilaitos. Tutkijat uskovat, että ratkaisuja voidaan soveltaa laajemminkin.
Viljapeltoa.

Intian protestoivien viljelijöiden suurin uhka on voimistuva ilmastonmuutos

Intian viimeaikaisten mielenosoitusten syitä on analysoitu maailman medioissa hyvin. Keskeinen tekijä, vesi ja ilmastonmuutos, on kuitenkin jäänyt huomiotta, kirjoittaa Olli-Pekka Haavisto.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen kyykyssä kirjoittamassa lehtiöön.

Alakastisia ja entisiä maaorjia syrjitään koronakaranteenissakin – Pandemia on syventänyt eriarvoisuutta Nepalissa

Koronapandemia on kurittanut Nepalissa etenkin entisiä maaorjia, joista monet ovat myös alakastisia. Moni menetti työnsä ja kärsii nälästä. Karanteeniolosuhteissakin heidät on eristetty muusta väestöstä, kertoo järjestötyöntekijä Hari Singh Bohora.
Kasvien lehtiä.

Koronavuosi hidasti monia kielteisiä ilmiöitä, mutta trooppista metsää menetettiin aiempaa enemmän – Elvytystoimet voivat aiheuttaa paineita hävittää metsää lisää, varoittaa tutkija

Talouden supistumisesta huolimatta koskematonta trooppista metsää menetettiin viime vuonna edellisvuotta enemmän. ”Mitä pidempään odotamme metsäkadon lopettamista ja siirtymistä nollapäästöihin muilla sektoreilla, sitä todennäköisempää on, että luonnolliset hiilinielumme katoavat savuna ilmaan”, sanoo tutkija Frances Seymour.
Kaksi pyykkipoikaa farkkujen yläosassa

Länsimaisilta brändeiltä vaaditaan vastuunottoa koronan takia maksamatta jääneistä vaatetyöläisten palkoista – Erorahojen kustannukset olisivat vain 10 senttiä per t-paita

Työoikeusjärjestö Worker Rights Consortium löysi 31 tehdasta, joiden 37 637 työntekijää on menettänyt maksamattomina palkkoina yhteensä noin 33,5 miljoonaa euroa. Todennäköisesti kyse on jäävuoren huipusta, se sanoo.
Erivärisiä kankaisia kasvomaskeja roikkumassa narulla.

Amnesty: Koronapandemia on syventänyt eriarvoisuutta ja tarjonnut verukkeita polkea ihmisoikeuksia – ”Myös Suomessa korona on tehnyt rakenteellisen epätasa-arvon näkyväksi”

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin tuoreen vuosiraportin mukaan koronapandemian varjolla valtiot ovat rajoittaneet sananvapautta ja käyttäneet ylimitoitettua voimaa. Samalla niin maiden välinen kuin sisäinenkin epätasa-arvo on tullut näkyväksi.
Maskilla suojautunut mies pitää kädessään kylttiä, jossa lukee We stand with the people of Myanmar: never again to military rule.

Satoja ihmisiä kadonnut Myanmarissa vallankaappauksen jälkeen – Perheet odottavat tietoa läheisistään ja pelkäävät pahinta

Yli 2 700 ihmistä on pidätetty vallankaappauksen jälkeen. Tunnistetuista pidätetyistä vain pienen osan sijainti on selvillä, kertoo ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch. Pelkona on, että pidätettyjä kidutetaan tai heidät on tapettu.

Tuoreimmat

Koronavuosi hidasti monia kielteisiä ilmiöitä, mutta trooppista metsää menetettiin aiempaa enemmän – Elvytystoimet voivat aiheuttaa paineita hävittää metsää lisää, varoittaa tutkija
Länsimaisilta brändeiltä vaaditaan vastuunottoa koronan takia maksamatta jääneistä vaatetyöläisten palkoista – Erorahojen kustannukset olisivat vain 10 senttiä per t-paita
Alakastisia ja entisiä maaorjia syrjitään koronakaranteenissakin – Pandemia on syventänyt eriarvoisuutta Nepalissa
Amnesty: Koronapandemia on syventänyt eriarvoisuutta ja tarjonnut verukkeita polkea ihmisoikeuksia – ”Myös Suomessa korona on tehnyt rakenteellisen epätasa-arvon näkyväksi”
Satoja ihmisiä kadonnut Myanmarissa vallankaappauksen jälkeen – Perheet odottavat tietoa läheisistään ja pelkäävät pahinta
Intian ihmiskauppiaat toimittavat lapsityöläisiä korupajoihin ja tehtaisiin – Köyhyys saa perheet uskomaan huijarien lupauksiin
Alkuperäiskansat ovat parhaita metsänvartijoita, osoittaa tuore raportti – Latinalaisen Amerikan kollektiivisilla mailla metsä katoaa hitaammin kuin muualla
Outokumpu aikoo tehdä tarkastuksen saastuttamisesta syytetyn brasilialaisen alihankkijansa kaivoksella – Taustalla helmikuussa julkaistu järjestöraportti
Norjan jalkapallomaajoukkue otti kantaa Qatarin ihmisoikeustilanteeseen – Kritiikki yltyy MM-kisojen lähestyessä
YK:n ruokajärjestöt varoittavat: Nälänhätä uhkaa Jemeniä, Etelä-Sudania ja Nigerian pohjoisosia

Luetuimmat

Alakastisia ja entisiä maaorjia syrjitään koronakaranteenissakin – Pandemia on syventänyt eriarvoisuutta Nepalissa
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Intian ihmiskauppiaat toimittavat lapsityöläisiä korupajoihin ja tehtaisiin – Köyhyys saa perheet uskomaan huijarien lupauksiin
Länsimaisilta brändeiltä vaaditaan vastuunottoa koronan takia maksamatta jääneistä vaatetyöläisten palkoista – Erorahojen kustannukset olisivat vain 10 senttiä per t-paita
Amnesty: Koronapandemia on syventänyt eriarvoisuutta ja tarjonnut verukkeita polkea ihmisoikeuksia – ”Myös Suomessa korona on tehnyt rakenteellisen epätasa-arvon näkyväksi”
Satoja ihmisiä kadonnut Myanmarissa vallankaappauksen jälkeen – Perheet odottavat tietoa läheisistään ja pelkäävät pahinta
Alkuperäiskansat ovat parhaita metsänvartijoita, osoittaa tuore raportti – Latinalaisen Amerikan kollektiivisilla mailla metsä katoaa hitaammin kuin muualla
Koronavuosi hidasti monia kielteisiä ilmiöitä, mutta trooppista metsää menetettiin aiempaa enemmän – Elvytystoimet voivat aiheuttaa paineita hävittää metsää lisää, varoittaa tutkija
Talvesta on tulossa kova syyrialaispakolaisille – Tulvat, sateet ja jääkylmä sää kurittavat huterissa suojissa eläviä
Israel on rokottanut kansalaisiaan koronaa vastaan ennätystahtia – Miehitettyjen alueiden palestiinalaiset ovat jääneet ilman