Uutiset Maatalous ja kehitysmaat

Maanviljelijä voisi olla tulevaisuuden ammatti Zimbabwessa, mutta nuorten on vaikea päästä alalle

Zimbabwen epäonnistuneen maatalousreformin jälkeen lainansaanti maanviljelyä varten on vaikeutunut. Etenkin nuorten on vaikea päästä alalle. ”Eivät kaikki nuoret viljelijät halua kasvattaa maissia. Me haluamme kokeilla jotain muutakin”, sanoo 27-vuotias viljelijä Lihle Moyo.
Maissipeltoa Zimbabwessa
Zimbabwen epäonnistunut maareformi on johtanut siihen, ettei maanviljelyä varten anneta herkästi lainoja. Etenkin nuorille ammatti voisi kuitenkin olla hyvä keino vaurastua. (Kuva: Shiela Chikulo / International Maize and Wheat Improvement Center / CC BY-NC 2.0)

(IPS) -- Lihle Moyo, 27-vuotias maanviljelijä Zimbabwen Gwandasta, on harvinainen tapaus ikäistensä joukossa. Hänen viljelyksillään menee niin hyvin, että mies on päättänyt omistautua maanviljelykselle loppuiäkseen.

Moyo on kahdessa vuodessa muuttanut isältään saamansa kahdeksan hehtaarin maapalstan kukoistavaksi maatilaksi, jossa hän kasvattaa siipikarjaa, kaalia, tomaatteja ja sipulia. Hänellä ei ollut aiempaa kokemusta maataloudesta, kun hän aloitti tilanpidon kokeiluna . Nyt toiminta on jo kehittymässä elämänuraksi.

”Olin juuri lopettanut korkeakoulun, eikä minulla ollut mitään tulonlähteitä”, Moyo muistelee.

Ulkomailla asuvien sisarustensa rahoitusavulla hän hankki tilalleen muun muassa porakaivon, vesisäiliöitä ja sähkögeneraattorin.

Lihle Moyon menestys on poikkeuksellista maassa, jossa maatalous on ollut suurissa vaikeuksissa viljelymaiden uusjaon jälkeen. 2000-luvun alun maareformissa suurtilat pilkottiin pienemmiksi ja maat jaettiin pitkälti palkintoina hallitsevan puolueen aktiiveille, joilla ei juurikaan ollut kokemusta maanviljelyksestä.

Ennen maareformia Zimbabwesta vietiin ruokaa ulkomaille, nyt valtio joutuu ammentamaan niukasta valuuttavarastostaan tuodakseen maahan viljaa.

Nuoret eivät saa pankista lainaa

”Harvat tuntemani nuoret ovat kiinnostuneita maanviljelystä, sillä he eivät tiedä mistä saisivat alkupääoman”, Moyo sanoo.

Aiemmin Zimbabwen ammattimaanviljelijät ja nuoret saivat lainoja pankeista, mutta rahoituslaitokset ovat maareformin jälkeen olleet haluttomia lainaamaan viljelijöille. Pankit perustelevat vastahakoisuuttaan maanviljelijöiden takuiden puutteella. Maanviljelyä ei myöskään nähdä hankkeena, joka takaa nopeita voittoja.

Zimbabwen hallitus puhuu juhlavasti maanviljelyksestä viimeisenä taistelurintamana, joka takaa maan ruokaturvan. Julkilausumien lisäksi valtio toimittaa viljelijöille ilmaisia siemeniä ja lannoitteita.

”Nämä ilmaiset avustukset eivät ratkaise maatilan toiminnassa pitämisen ongelmaa. Sitä paitsi eivät kaikki nuoret viljelijät halua kasvattaa maissia. Me haluamme kokeilla jotain muutakin”, Moyo sanoo.

Asiantuntijoiden mukaan nuorison vähäinen kiinnostus maatalouteen johtuu afrikkalaisen maatalouspolitiikan epäjohdonmukaisuuksista ja vähäisestä nuorten maanviljelijöiden tarpeiden tutkimuksesta.

Gwandan aluetta rasittaa lisäksi se, että seutu on kuuluisa laittomista kaivoksistaan. Ne ovat houkutelleet seudulle tuhansia nuoria kautta maan. Maatalous ei pysty kilpailemaan kaivosten antaman äkkirikastumisen toivon kanssa.

Kansainvälisen maatalouskehityksen rahaston IFADin mukaan maailmassa on noin 1,2 miljardia 15–24-vuotiasta ihmistä, joista puolet asustaa maaseudulla. IFADin mielestä erityisesti koronapandemian keskellä olisi välttämätöntä luoda maataloussektori uudestaan.

Nuoret olisivat uudelleen luomisen keskiössä, kunhan heidät saataisiin innostumaan asiasta. Kasvupotentiaalia on: Zimbabwessa on kymmeniätuhansia yliopistosta valmistuneita siinä kuin vähemmän koulutettujakin, joilla ei ole toivoakaan löytää tuottoisaa työtä.

Tieto olisi tarpeen

”Tutkimustuloksista voi päätellä, että nuorisotrendit ovat samanlaisia kaikkialla. Nuoret eivät ala harjoittaa maataloutta, koska heiltä puuttuu rahoitusta ja maata, infrastruktuuri on heikkoa ja maanviljelyksen vaatimat koneet kalliita”, Namibian tiede- ja teknologiayliopiston maatalousekonomisti Esther Kwaamba kertoo.

Lisäksi koulutuksessa on puutteita. Moyo ja kaltaisensa ovat joutuneet opettelemaan ammattiaan omin päin. Tietoon perustuvat neuvot olisivat olleet tarpeen.

”Ei minulla ole mitään liiketoimintamallia, toimin vain niin kuin arvelen olevan tarpeen. Esimerkiksi kun aloitin siipikarjan kasvatuksen, menetin aluksi paljon kanoja, koska minulla ei ollut hajuakaan kanojen kasvatuksesta”, Moyo selittää.

Maatalous ja kehitysmaat maatalousnuorisoruokatyö Zimbabwe Suomen IPS

Kommentit

Lähettänyt Talousliberaali (ei varmistettu) 27.3.2021 - 19:58

Jälleen kerran näemme hyvän esimerkin siitä mihin sosialismi johtaa. Luonnonrikkaasta Zimbabwesta muodostui rutiköyhä hyperinflaation rasittama takapajula Mugaben johdolla.

Lue myös

Mies kulkee pellolla syvää vakoa pitkin.

Elvyttävä maatalous pelastaa viljasatoja Keniassa – Luomuviljelyn perusperiaatteita toteuttavan tekniikan toivotaan johtavan eroon ruoka-avusta

Kenian Makuenin maakunnassa on aloitettu elvyttävän maatalouden kokeilu, jossa viljelijät kokeilevat esimerkkipalstojen avulla esimerkiksi pengertämistä ja viljelylajikkeiden vaihtelua. ”Olen ollut maanviljelijä monta vuotta, mutta milloinkaan en ole nähnyt yhtä tervettä satoa yhtä kuivana kasvukautena”, kertoo viljelijä Justus Kimeu.
Naiset kuokkivat maata maissipellolla.

Ikuisuusongelma: miten saada kaikille riittävästi ruokaa? Uusi afrikkalais-eurooppalainen tutkimushanke etsii ratkaisua kaupunkien ”ruokalaboratorioiden” avulla

Suomen Luonnonvarakeskuksen koordinoimassa uudessa tutkimushankkeessa etsitään ratkaisuja ruokajärjestelmien ongelmiin kuudessa Afrikan maassa. Esimerkiksi Ugandassa muodostetaan viljelijöiden tuottajayhdistyksiä ja perustetaan maissin prosessointilaitos. Tutkijat uskovat, että ratkaisuja voidaan soveltaa laajemminkin.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mies puolilähikuvassa tiiliseinää vasten.

Köyhyys on poliittista – Matti Kohosen missiona on taistella eriarvoisuutta vastaan talouspolitiikan keinoin

Financial Transparency Coalitionia johtava Matti Kohonen tekee työtä oikeudenmukaisemman talousjärjestelmän puolesta. Hän sai kipinän työhönsä jo lapsuudessa kohtaamastaan eriarvoisuudesta ja uskoo, että köyhyys ja eriarvoisuus eivät ole maailmassa välttämättömiä asioita.
Traktori pellolla, taustalla kylä.

Tutkijat: Euroopan voisi ruokkia luomuviljelyllä vuonna 2050

Tuoreen tutkimuksen mukaan ympäristön huomioiva viljely on mahdollista, mutta se vaatii monenlaisia muutoksia, muun muassa eläinperäisten tuotteiden käytön vähentämistä.
Kahta nuorta naista esittävä seinämaalaus korkean talon seinässä.

Ensi viikolla järjestetään suurin feministinen kokoontuminen neljännesvuosisataan – Tavoitteena tasa-arvon takapakin estäminen

YK:n tasa-arvojärjestön, Meksikon ja Ranskan johtama Generation Equality -foorumi aloittaa viisivuotisen kampanjan, jonka tavoitteena on edistää sukupuolten tasa-arvoa muun muassa teknologia-alalla. Se on osittain vastareaktio populistiselle voimille, jotka ovat viime vuosina haastaneet tasa-arvoa, kertoo ulkoministeriön tasa-arvosuurlähettiläs Katri Viinikka.
Iranin lippuja

Kovaa kritiikkiä Iranin uudelle presidentille – Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan Ebrahim Raisi oli mukana vuoden 1988 joukkoteloituksissa

Iranissa tapettiin tuhansia poliittisia vankeja vuonna 1988. Uutta presidenttiä on epäilty osallisuudesta tapahtumiin, mutta ketään ei ole rangaistu.
Mies ajaa aasien vetämillä kärryillä tietä pitkin.

Energian kalleus edistää metsätuhoa Zimbabwessa – Halvan sähkön puutteessa turvaudutaan puuhiileen

Laiton puunkaato tuhoaa Zimbabwesta joka vuosi noin 60 miljoonaa puuta eli osapuilleen 33 000 hehtaaria metsää. Yksi syy on energianlähteenä käytettävä puuhiili. Sakkorangaistuksetkaan eivät auta, sillä monelle sähkö on liian kallista ja puuhiili ainoa vaihtoehto.

Tuoreimmat

Tutkijat: Euroopan voisi ruokkia luomuviljelyllä vuonna 2050
Ensi viikolla järjestetään suurin feministinen kokoontuminen neljännesvuosisataan – Tavoitteena tasa-arvon takapakin estäminen
Kovaa kritiikkiä Iranin uudelle presidentille – Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan Ebrahim Raisi oli mukana vuoden 1988 joukkoteloituksissa
Energian kalleus edistää metsätuhoa Zimbabwessa – Halvan sähkön puutteessa turvaudutaan puuhiileen
Globaali ruokajärjestelmä tuottaa nälkäisiä ja uhkaa planeetan kantokykyä – Systeemin pitää muuttua, ja siihen voi vaikuttaa myös Suomi, summaa tuore raportti
Kuivuus voi olla seuraava pandemia, varoittaa YK-raportti – Ilmastonmuutos altistaa lisää useimpien maiden kuivuusriskiä lähivuosikymmeninä
Köyhyys on poliittista – Matti Kohosen missiona on taistella eriarvoisuutta vastaan talouspolitiikan keinoin
Lämpenevä merivesi tuhoaa koralleja El Salvadorissa ja vie samalla elinkeinon kalastajilta – ”Vesi on niin kuumaa, että se näyttää jo keitolta”
Egypti aikoo teloittaa 12 Muslimiveljeskunnan jäsentä – Teloitukset kiihtyneet jälleen tänä vuonna
Filippiinien huumesodassa on todennäköisesti tapahtunut rikoksia ihmisyyttä vastaan – Kansainvälisen rikostuomioistuimen pääsyyttäjä vaatii virallista tutkintaa

Luetuimmat

Suomen uudessa kehityspolitiikan selonteossa on hienoja periaatteita, mutta konkretia puuttuu, kritisoivat järjestöt – ”Voi jäädä rammaksi ankaksi”
Maailman piti päästä eroon lapsityöstä, mutta kehitys on kääntynyt jyrkkään alamäkeen – ”Intiassa kestää ainakin kymmenen vuotta päästä pandemiaa edeltävään tilanteeseen”
”Suomalaisten ei pitäisi ottaa demokratiaa itsestäänselvyytenä”, vetoaa kansalaisaktivismin veteraani Maina Kiai, joka seuraa huolestuneena koronan vaikutuksia ihmisoikeuksiin
Köyhyys on poliittista – Matti Kohosen missiona on taistella eriarvoisuutta vastaan talouspolitiikan keinoin
Kuivuus voi olla seuraava pandemia, varoittaa YK-raportti – Ilmastonmuutos altistaa lisää useimpien maiden kuivuusriskiä lähivuosikymmeninä
Suomi on tuoreen selvityksen mukaan kestävän kehityksen kärkimaa – Koronapandemia käänsi globaalit trendit kuitenkin laskusuuntaan
Vuoden maailmanparantaja -palkinto vammaistyötä tukevalle Abilis-säätiölle – Pandemia teki järjestön tuesta aiempaakin kysytympää
Maailmassa on yhä vireillä 432 hiilikaivosprojektia, vaikka hiilestä pitäisi luopua, paljastaa tuore selvitys – aktiivisimpia Kiina ja Australia
Pelastakaa Lapset: Lasten sieppauksista on tullut osa sodankäyntiä Mosambikissa – Etenkin tyttöjä kaapataan jopa suoraan kodeistaan
Kysely: Suomalaisilla vääriä mielikuvia mielenosoittamiseen liittyvistä oikeuksista – Etenkin vanhempien ikäluokkien asenteet kovia