Uutiset Koronaviruspandemia

Maailmassa on tarpeeksi ruokaa, mutta koronavirus voi silti aiheuttaa ruokakriisin – Yksi syy ovat huonosti toimivat tuotantoketjut

Koronavirus heikentää ruokaturvaa, koska monella rajoitusten takia työnsä menettäneellä ei ole enää varaa ostaa syötävää. Virus luo kuitenkin myös epäsuorempia uhkia. Joissakin Afrikan maissa satoa on pilaantunut ja siipikarjaa kuollut, kun maat ovat asettaneet tiukkoja liikkumisrajoituksia.
Kaksi kasvosuojaimin varustautunutta miestä seisoo kanaparven vieressä.
Koronavirus vaikeuttaa maataloustuottajien elämää etenkin kehittyvissä maissa. Kuva Keniasta. (Kuva: Sambrian Mbaabu / CC BY-NC-ND 2.0)

Kun Suomessa alettiin keväällä uutisoida koronaviruksen vaikutuksista, ihmiset ryntäsivät kauppaan hamstraamaan ruokaa ja vessapaperia.

Hamstraus loppui nopeasti, sillä poliitikot ja asiantuntijat rauhoittelivat, että ruoka riittää kyllä.

Ruokapulasta ei olekaan tarvinnut kärsiä, sillä Suomessa elintarvikehuolto on määritelty kaikissa oloissa turvattavaksi yhteiskunnan toiminnoksi. Elintarvikesektori jatkoi toimintaansa, vaikka iso osa Suomesta meni muuten kiinni.

Näin ei ole käynyt kaikkialla. Maailman ruokaohjelma on ennustanut, että koronaviruksen vuoksi ruokakriisissä elävien määrä voi jopa kaksinkertaistua vuoden loppuun mennessä.

Siihen on monia syitä, joista yksi on ruuan tuotantoketjujen häiriintyminen erilaisten rajoitusten seurauksena.

”Suomessa elintarvikkeiden rahti on pyörinyt aika hyvin, mutta monissa kehitysmaissa liikenteelle asetetut rajoitteet kattoivat kaiken liikkumisen tai kuskit eivät uskaltaneet lähteä liikkeelle. Siksi rahti ja erilaiset logistiikkaketjut häiriintyivät. Joissakin maissa koko satokausi voi olla uhattuna”, kertoo suomalaisen Food and Forest Development Finland -järjestön(FFD) ohjelmajohtaja Tiina Huvio.

FFD on järjestö, joka tekee metsä- ja maatalousalan kehitysyhteistyötä ja tukee etenkin pientuottajajärjestöjä. Sen taustalla on suomalaisia maatalousalan toimijoita, kuten MTK, Pellervo ja ProAgria.

Epäsuorat vaikutukset pahimpia

Koronavirus vaikuttaa ruokaturvaan, koska rajoitusten seurauksena monet ihmiset ovat menettäneet toimeentulonsa eikä heillä ole enää varaa ostaa ruokaa. Näin on tapahtunut etenkin maissa, joissa merkittävä osa ihmisistä työskentelee päivätyöläisenä epävirallisella sektorilla, esimerkiksi katukauppiaana.

Ihmisten maksukykyä ja ruokaturvaa heikentää myös se, että siirtolaisten rahalähetykset ulkomailta tulevat Maailmanpankin mukaan supistumaan jopa 20 prosenttia tänä vuonna. Lisäksi koulujen sulkemisen vuoksi sadat miljoonat lapset ovat menettäneet kouluateriansa.

Toisaalta ruokaturvaan vaikuttaa myös se, että vaikka ihmisillä olisikin varaa ostaa ruokaa, sitä ei välttämättä ole saatavilla. Yksi ongelma-alue on Afrikka. Monissa sen maissa liikkumisrajoitukset ovat olleet lähes totaalisia. Kaikki viljelijät eivät ole päässeet ostamaan siemeniä ja lannoitteita, eivät lähtemään istutustöihin eivätkä viemään jo valmista satoa markkinoille.

”Terveyshätätila meni tavallaan yli, eikä tuotantoketjujen toimivuutta ajateltu”, Huvio toteaa.

Kattavia tietoja ei vielä ole saatavilla, mutta esimerkiksi YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO:n mukaan (pdf) monissa maailman maissa rajoitusten seurauksena ruuan hinta on noussut kaupungeissa, koska elintarvikkeita ei ole saatu kuljetettua maaseudulta kaupunkiin. Toisaalta kaupunkien hotellien ja ravintoloiden ruuan kysyntä on myös kutistunut. Maaseudulla ruuan hinta taas on laskenut.

Etenkin tuoretuotteita tuottavat viljelijät ovat kärsineet, kun sato on kuljetusten puuttumisen vuoksi pilaantunut. Vaikutukset ovat kauaskantoiset, sillä tulojen menetysten vuoksi kaikki viljelijät eivät voi valmistautua kunnolla myöskään seuraavaan viljelykauteen.

Huvion mukaan Afrikasta kokonaiskuvaa on vaikea saada, sillä tilanne muuttuu yhä ja vaihtelua on paljon niin maiden sisällä kuin välilläkin.

Esimerkiksi Länsi-Afrikassa ongelmana on hänen mukaansa se, että viljelijät eivät ole liikkumisrajoitusten takia saaneet siemeniä ja lannoitteita, mikä vaarantaa koko seuraavan sadon. Eteläisessä Afrikassa taas oltiin jo korjaamassa satoa, kun koronaviruspandemia alkoi, mutta siellä ongelmana on joidenkin tuotteiden kohdalla ollut kausityövoiman puute.

Siipikarja kuoli, vihannekset mätänivät

Huvio kertoo esimerkin myös Ugandasta, jossa ulkonaliikkumiskielto on ollut hyvin tiukka.

”Eräs kanankasvattaja ei päässyt viikkoon ruokkimaan kanojaan liikkumisrajoitusten takia. Kanat eivät selviä pitkään ilman ravintoa, ja seurauksena 3 000 kanaa kuoli.”

Myös maiden välisten rajojen, satamien ja lentokenttien sulkeminen on vaikuttanut ruuantuotantoon. FFD toimii muun muassa Tansaniassa, jossa pohjoisen Arushan alueen avokadoja ja muita vihanneksia on tavallisesti viety Kenian kautta arabimaihin ja Eurooppaan asti.

”Kun rajat menivät kiinni, kävi ilmi, että siellä mätänee noin miljoonan euron edestä tuoreita vihanneksia kuukausittain. Kotimaan markkinoilla niillä ei ole kysyntää, sillä ne ovat kalliita ja paikalliset ostavat lähinnä maissia ja riisiä”, Huvio kertoo.

Kun kuljetuksia ulkomaille viimein oli tarjolla, rahdin hinta oli tuplaantunut.

Nyt kauppa kuitenkin käy jälleen, sillä FFD maksoi ensimmäiset rahtimaksut, jotta kuljetukset saatiin käyntiin. Niiden avulla 50 000 kotitaloutta pysyy edes jotenkin leivän syrjässä kiinni.

Järjestelmää pitää muuttaa

Se, miten paljon tuotantoketjujen häiriöt lopulta vaikuttavat ruokaturvaan, on vielä epäselvää, sillä vaikutukset ovat monitahoisia ja tulevat monen eri reitin kautta.

”Vaikutukset tuotantoon alkavat luultavasti tulla esille 4–5 kuukauden kuluttua, kun maissa, joissa on satokausi nyt alkamassa, alkaa sadonkorjuu. Silloin nähdään, kuinka paljon ongelmia ruuan saatavuudessa on”, Huvio sanoo.

Maailmanpankki on ennustanut, että koronaviruksen vuoksi Saharan eteläpuolisen Afrikan maataloustuotanto voi supistua 2,6–7 prosenttia kaupankäyntiin liittyvien rajoitusten vuoksi.

Päälle tulevat vielä muut, jo olemassa olevat haasteet, kuten luonnonkatastrofit, konfliktit ja tuhohyönteiset. Hyvä uutinen kuitenkin on, että ennen kriisiä maailman ruokavarannot olivat tuottoisan sadon vuoksi suhteellisen hyvällä tasolla ja hinnat matalat.

Tulevaisuudessa ruokajärjestelmiä joudutaan kuitenkin todennäköisesti miettimään uudelleen. Etenkin Afrikassa maatalouden tuottavuutta pitäisi kipeästi lisätä, sillä kaksi kolmasosaa alueen maista on nyt ruuan nettotuojia. Se tarkoittaa, että ne ovat erittäin haavoittuvia vientikielloille, joita ainakin 19 maata on koronaviruskriisin vuoksi asettanut.

Vielä 30–40 vuotta sitten monet Afrikan maat eivät olleet tuontiriippuvaisia, mutta väestö on kasvanut eivätkä tuotantomenetelmät ole riittävän tehokkaita. 

”Ruuan tuotantoa on lisätty lähinnä raivaamalla uutta peltoa, mikä aiheuttaa usein metsäkatoa. Lisäksi monissa maissa on öljyä tai kaivoksia, joista tulee niin paljon rahaa, ettei kukaan oikein ole kiinnostunut maatalouden kehittämisestä”, Huvio toteaa.

KoronaviruspandemiaMaatalous ja kehitysmaatRuokaturva maatalousruokapolitiikkaterveyssairaus/lääkintä Afrikka

Lue myös

Maskein suojautuneita ihmisiä, yksi desinfioi käsiään.

Intian korona-aalto uhkaa lisätä äitiys- ja lapsikuolleisuutta – ”On klinikoita, joilla ei ole antaa sairaille mitään muuta kuin parasetamolia”

Intian ylikuormittunut terveydenhuoltojärjestelmä keskittyy nyt auttamaan koronapotilaita. Pelkona on, että äitiys- ja lapsikuolleisuus lisääntyy, sillä muuhun hoitoon ei juuri ole mahdollisuuksia, varoittaa Pelastakaa Lapset -järjestö.
Nainen istuu tuolissa selkä kameraan päin.

Koronapandemia lopetti ihmiskaupan uhrien palvelut Zimbabwessa – ”En tiedä, miten oikein selviydyn”

Ihmiskauppaa kokenut Grace Mashingaidze* kävi ennen koronapandemiaa säännöllisesti ihmiskaupan uhrien työpajoissa. Koronarajoitusten seurauksena niitä ei voi enää järjestää. Samoin on käynyt monissa muissa maissa. Asiantuntijoiden mukaan pandemia on myös altistanut ihmiskaupalle aiempaa enemmän ihmisiä.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Veneitä joen rannassa.

Mosambikin väkivaltaa selittää moni muukin tekijä kuin uskonto – ”Nuoret kohtaavat toivottomuutta, kehityksen puutetta ja syrjintää”

Mosambikin Cabo Delgadon väkivaltaisuuksissa ei ole kyse vain uskonnosta vaan muun muassa etnisten ryhmien välisestä kyräilystä, luonnonvarojen epätasa-arvoisesta jakautumisesta ja ylipäätään syvästä eriarvoisuuden kokemuksesta, sanovat tutkijat.
Mielenosoittajia ja kyltti, jossa lukee "Climate crisis = death".

Ennuste: Uudet päästövähennyssitoumukset johtavat 2,4 asteen lämpenemiseen

Valtioiden ilmastotoimia seuraava Climate Action Tracker on laskenut ennustettaan maapallon lämpenemisestä. Valtioiden kunnianhimoa on lisännyt muun muassa Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin huhtikuussa järjestämä ilmastokokous.
Puna-valko-vihreä lippu ja muita lippuja liehuu pilvenpiirtäjän edessä.

Madagaskarin eteläosissa kärsitään pahimmasta kuivuudesta 40 vuoteen – Ihmiset syövät raakoja kaktuksen hedelmiä ja sirkkoja

Vaikea kuivuus on ajanut Madagaskarin eteläosat ruokakriisiin. Sekä ruokavarastot että siemenvilja on syöty, ja nyt ihmiset turvautuvat epätoivoisiin keinoihin.
Lapsia rivissä teltan edustalla.

Sadat tuhannet eteläsudanilaiset ovat paenneet konfliktia Etiopian Gambellan alueelle – Koulunkäynti auttaa lapsia vapautumaan traumoistaan

Etiopialaiselle Nguenyyielin pakolaisleirille on paennut tuhansia ihmisiä konfliktista kärsivästä Etelä-Sudanista. 18-vuotias pakolainen Chuol Nyakoach uskoo, että koulutuksesta on hyötyä myös rankkojen kokemusten käsittelyssä.
Nainen työpöydän ääressä kirjoittamassa.

Maailmassa on 900 000 kätilön vaje – Sen paikkaaminen pelastaisi miljoonia ihmishenkiä, tuore raportti laskee

Naisvaltainen ala ja naispotilaiden tarpeet jäävät usein huomiotta. Se on yksi syy siihen, että maailmassa on liian vähän kätilöitä, selviää Unfpan raportista.

Tuoreimmat

Ennuste: Uudet päästövähennyssitoumukset johtavat 2,4 asteen lämpenemiseen
Madagaskarin eteläosissa kärsitään pahimmasta kuivuudesta 40 vuoteen – Ihmiset syövät raakoja kaktuksen hedelmiä ja sirkkoja
Sadat tuhannet eteläsudanilaiset ovat paenneet konfliktia Etiopian Gambellan alueelle – Koulunkäynti auttaa lapsia vapautumaan traumoistaan
Maailmassa on 900 000 kätilön vaje – Sen paikkaaminen pelastaisi miljoonia ihmishenkiä, tuore raportti laskee
Uganda kiristää seksuaalirikoslainsäädäntöään – Seksuaalivähemmistöt ja seksityöläiset voivat joutua rekisteriin
Kääntyvätkö rikkaat maat rokotepatenteista luopumisen kannalle? – Yhdysvallat ilmoitti kannattavansa patenttivapautusta, nyt EU:lta vaaditaan samaa
Tuore raportti vaatii Etelä-Aasian maita parantamaan seksuaalirikoslainsäädäntöään – Uhreille tehdään neitsyystestejä, poliisit vähättelevät rikoksia
Kansalaisjärjestöt vaativat YK:n turvallisuusneuvostoa asettamaan Myanmarille asevientikiellon – ”Lausuntojen aika on ohi”
Mosambikin väkivaltaa selittää moni muukin tekijä kuin uskonto – ”Nuoret kohtaavat toivottomuutta, kehityksen puutetta ja syrjintää”
Intian korona-aalto uhkaa lisätä äitiys- ja lapsikuolleisuutta – ”On klinikoita, joilla ei ole antaa sairaille mitään muuta kuin parasetamolia”