Uutiset Asekauppa

Maailman sotilasmenot kasvoivat viime vuonna jälleen

Maailman sotilasmenot kasvoivat viime vuonna toista vuotta peräkkäin. Rauhanjärjestöt muistuttavat, että esimerkiksi Itä-Afrikan nälänhätää ei ratkaista aseilla.
Mielenosoitus ydinaseita vastaan Genevessä kesällä 2016. (Kuva: ICAN / Tim Wright / CC BY 2.0)

Maailman sotilasmenot kasvoivat viime vuonna noin 1686 miljardiin dollariin eli noin 1576 miljardiin euroon. Menot kasvoivat toista vuotta peräkkäin, tällä kertaa 0,4 prosenttia, selviää Tukholman rauhantutkimusinstituutin Siprin tänään julkaisemista tilastoista.

Trendi on lähivuosiin verrattuna poikkeuksellinen, sillä maailman sotilasmenot laskivat  huippuvuoden 2011 jälkeen aina viime vuoteen asti.  Tänä vuonna kasvu johtuu muun muassa Pohjois-Amerikan ja Euroopan sotilasmenojen kasvusta; sen sijaan esimerkiksi Afrikassa ja Etelä-Amerikassa menot laskivat.

Esimerkiksi Yhdysvaltain sotilasmenot ovat viime vuosina laskeneet talouskriisin sekä Afganistanista ja Irakista vetäytymisen takia. Viime vuonna maan sotilasmenot kasvoivat kuitenkin 1,7 prosenttia, mikä voi merkitä loppua vuodesta 2010 käynnissä olleelle laskutrendille. Maan poliittisen tilanteen takia sotilasmenojen kehitys tulevaisuudessa on kuitenkin epäselvää, arvioi Siprin sotilasmeno-ohjelman johtaja Aude Fleurant.

Yhdysvaltain jälkeen suurimmat sotilasmenot olivat Kiinalla, Venäjällä, Saudi-Arabialla ja Intialla. Näistä kaikki paitsi Saudi-Arabia kasvattivat menojaan viime vuonna.

Myös Suomi kuului sotilasmenojensa kasvattajiin: menot olivat viime vuonna noin 2,9 miljardia euroa, vajaat seitsemän prosenttia edellisvuotta enemmän.

Sotilasmenot kasvoivat myös Keski-Euroopassa.

"Monien maiden sotilasmenojen kasvua selittää usein näkemys siitä, että Venäjä asettaa suuremman uhan. Tämä siitä huolimatta, että Venäjän sotilasmenot olivat vuonna 2016 vain 27 prosenttia Euroopan Nato-jäsenten sotilasmenoista yhteensä", sanoo Siemon Wezeman, Siprin tutkija järjestön tiedotteessa.

Sen sijaan monien öljynviejämaiden sotilasmenot laskivat edelleen, mikä johtuu öljytulojen putoamisesta. Absoluuttisesti eniten sotilasmenot putosivat Saudi-Arabiassa huolimatta maan Jemenin sotilasoperaatiosta.

Rauhanjärjestöt ovat kritisoineet asemenojen kasvua.

"Maailmassa on parhaillaan käynnissä useita vakavia humanitaarisia kriisejä, jotka vaativat kansainväliseltä yhteisöltä välittömiä toimia. Näiden kriisien ratkaisujen on oltava ennen kaikkea muuta kuin sotilaallisia. Esimerkiksi Itä-Afrikan nälänhätää ei ratkaista aseilla", toteaa Rauhanliiton toiminnanjohtaja Laura Lodenius tiedotteessa.

Esimerkiksi vain prosentilla globaaleista sotilasmenoista katettaisiin koko maailman humanitaarisen avustustyön rahoituksen tarve eli 20,1 miljardia dollaria, järjestöt muistuttavat.

Asekauppa aseet & armeijarauhakauppa SadankomiteaSuomen Rauhanliitto

Lue myös

Eu-lippuja ikkunanpokien takana

Sotatarvikkeita rauhanrahastosta

EU:n uusi rauhanrahasto rahoittaa Afrikan maiden armeijoita, jotta terrorismiin voitaisiin puuttua ja puolustusteollisuudella riittäisi asiakkaita. Aseiden viennin riskinä on kuitenkin niiden päätyminen vääriin käsiin, kirjoittaa Ronja Karkinen.
Suomen lippu ison rakennuksen edustalla

Asetuonti Israelista on ongelma

Suomi saattaa hankkia uuden ilmatorjunnan ohjusjärjestelmän Israelista. Se on ongelma, sillä aseostot luovat taloudellisen kannustimen Palestiinalaisalueen miehityksen jatkamiseen ja sotatoimiin, kirjoittaa ICAHD Finlandin puheenjohtaja Syksy Räsänen.
Solmuun vedetty aseen piippu

Kansainvälinen asekauppa kasvoi jälleen – Aseita virtaa etenkin Lähi-itään

Maailman suurimman aseviejän Yhdysvaltain aseista puolet on viimeisen viiden vuoden aikana mennyt Lähi-itään ja siitä puolet Saudi-Arabiaan maan Jemenissä tekemistä ilmaiskuista huolimatta, selviää Tukholman rauhantutkimusinstituutin tilastoista.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Poika hiekkaisella ruohomaalla, taustalla taipunut puu.

Luontodokumenteista tuttua Madagaskaria piinaa unohdettu nälkäkriisi – ”Humanitaarinen katastrofi voi tulla muutaman kuukauden sisällä”, sanoo WFP:n maajohtaja Jean-Luc Siblot

Madagaskarin humanitaarinen kriisi on vuodesta toiseen maailman aliuutisoiduimpien kriisien listalla. Tänä vuonna maa voi päätyä otsikoihin traagisesta syystä: sen eteläosissa yli 1,35 miljoonaa ihmistä kärsii nälästä vaikean kuivuuden takia. Rutiköyhän maan kriisi on sekä ihmisen että luonnon aiheuttama, eikä helppoja ratkaisuja ole olemassa.
Aikakauslehden aukeama, jossa teksti Kadonneiden laiva.

Uusi kehitysjournalismin palkinto toimittaja Taina Tervoselle – Artikkeli Kadonneiden laiva käsittelee Välimeren siirtolaisuutta ja Euroopan sulkeutuvia rajoja

Taina Tervoselle on myönnetty ensimmäinen kehitysjournalismin palkinto. Tervonen on tarttunut tärkeään aiheeseen, josta uutisoidaan aivan liian vähän, totesi asiantuntijaraati perusteluissaan.
Suomen lippu ja sininen taivas

Selvitys: Suomalaisyritykset ovat sitoutuneet ihmisoikeuksien kunnioittamiseen, mutta käytännön toimista viestitään nihkeästi

Vain neljännes suomalaisyrityksistä arvioi järjestelmällisesti ja julkisesti toimintansa ihmisoikeusvaikutuksia, käy ilmi työ- ja elinkeinoministeriön selvityksestä.
Maapallo lapsen käsissä

20 vuotta täyttävä Maailman sosiaalifoorumi järjestetään virtuaalisena

Maailman sosiaalifoorumi järjestetään yhdeksän päivän mittaisena tapahtumana verkossa. Luvassa on keskusteluja muun mussa ilmastosta, demokratiasta ja taloudellisesta oikeudenmukaisuudesta.
Mies puolilähikuvassa seinällä olevalla näyttöruudulla, vieressä YK:n logo.

Yli 200 000 ihmistä on kuollut koronaan Brasiliassa, mutta presidentti Jair Bolsonaro on satsannut rahaa muun muassa ydinsukellusveneeseen

Bolsonaro esti joulukuussa veto-oikeudellaan parlamenttia antamasta rahoitusta koronarokotteisiin ja muihin torjuntatoimiin ja suosii armeijaa. Presidentti luottaa ”aseistettuun väkeen” niin lujasti, ettei mahdollinen kannattajien menettäminen pandemian huonon hoidon vuoksi huolestuta häntä, kirjoittaa Mario Osava.

Tuoreimmat

Uusi kehitysjournalismin palkinto toimittaja Taina Tervoselle – Artikkeli Kadonneiden laiva käsittelee Välimeren siirtolaisuutta ja Euroopan sulkeutuvia rajoja
Selvitys: Suomalaisyritykset ovat sitoutuneet ihmisoikeuksien kunnioittamiseen, mutta käytännön toimista viestitään nihkeästi
20 vuotta täyttävä Maailman sosiaalifoorumi järjestetään virtuaalisena
Sveitsiin perustettiin ebolarokotevarasto – Maailman pelätyimpiin kuuluvaa tartuntatautia voi nyt ehkäistä helpommin
Luontodokumenteista tuttua Madagaskaria piinaa unohdettu nälkäkriisi – ”Humanitaarinen katastrofi voi tulla muutaman kuukauden sisällä”, sanoo WFP:n maajohtaja Jean-Luc Siblot
120 000 ihmistä on paennut vaaliväkivaltaa Keski-Afrikan tasavallassa – ”Ihmiset pakenevat kodeistaan vain vaatteet päällään”
Israel on rokottanut kansalaisiaan koronaa vastaan ennätystahtia – Miehitettyjen alueiden palestiinalaiset ovat jääneet ilman
Tulivuoren juurella elävä San Salvadorin kaupunki torjuu ilmastonmuutosta luonnon omin keinoin – Jukkapalmut ja imeytysojat estävät maanvyörymiä
Mikromuovia löytyi Pohjoiselta jäämereltä runsain mitoin – Syyttävä sormi osoittaa vaatteiden tekokuituihin
Kashmirin laakso on maailman viimeisiä sahramikrookuksen kasvupaikkoja – Viljelijät pelkäävät, että teollisuus tuhoaa maailman kalleimman maustekasvin

Luetuimmat

Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
PlayStation 5:n julkaisusta uutisoitiin viime vuonna 26 kertaa enemmän kuin kymmenestä humanitaarisesta kriisistä, selviää tuoreesta vertailusta
Kaivosjätti Rio Tintoa syytetään ympäristörikoksista Papua-Uudessa-Guineassa – Vuosikymmeniä kaivoksen sulkemisen jälkeen kuparia valuu edelleen jokiin
Kauppasaarto ei Kuuban järjestelmää kaada, mutta hyvät suhteet Yhdysvaltoihin voivat sen tehdä, sanoo Kuubasta kirjan kirjoittanut toimittaja Antti Halinen
Luontodokumenteista tuttua Madagaskaria piinaa unohdettu nälkäkriisi – ”Humanitaarinen katastrofi voi tulla muutaman kuukauden sisällä”, sanoo WFP:n maajohtaja Jean-Luc Siblot
Epävarmassa maailmassa yhä useampi kiinnostuu ekokylässä asumisesta – Keuruun ekokylässä elää tavallisia ihmisiä, ei ”kajahtaneita tyyppejä uimassa vastavirtaan”
Mikromuovia löytyi Pohjoiselta jäämereltä runsain mitoin – Syyttävä sormi osoittaa vaatteiden tekokuituihin
Israel on rokottanut kansalaisiaan koronaa vastaan ennätystahtia – Miehitettyjen alueiden palestiinalaiset ovat jääneet ilman
WWF:n raportti: Sademetsien hurja kato heikentää myös suojaa tartuntatauteja vastaan – “Meidän pitää pikaisesti korjata luontosuhteemme“
”Häpeällinen hyökkäys demokratiaa ja sen edustajia vastaan” – Washingtonin levottomuudet tuomitaan laajasti