Uutiset Asekauppa

Maailman sotilasmenot kasvoivat viime vuonna jälleen

Maailman sotilasmenot kasvoivat viime vuonna toista vuotta peräkkäin. Rauhanjärjestöt muistuttavat, että esimerkiksi Itä-Afrikan nälänhätää ei ratkaista aseilla.
Mielenosoitus ydinaseita vastaan Genevessä kesällä 2016. (Kuva: ICAN / Tim Wright / CC BY 2.0)

Maailman sotilasmenot kasvoivat viime vuonna noin 1686 miljardiin dollariin eli noin 1576 miljardiin euroon. Menot kasvoivat toista vuotta peräkkäin, tällä kertaa 0,4 prosenttia, selviää Tukholman rauhantutkimusinstituutin Siprin tänään julkaisemista tilastoista.

Trendi on lähivuosiin verrattuna poikkeuksellinen, sillä maailman sotilasmenot laskivat  huippuvuoden 2011 jälkeen aina viime vuoteen asti.  Tänä vuonna kasvu johtuu muun muassa Pohjois-Amerikan ja Euroopan sotilasmenojen kasvusta; sen sijaan esimerkiksi Afrikassa ja Etelä-Amerikassa menot laskivat.

Esimerkiksi Yhdysvaltain sotilasmenot ovat viime vuosina laskeneet talouskriisin sekä Afganistanista ja Irakista vetäytymisen takia. Viime vuonna maan sotilasmenot kasvoivat kuitenkin 1,7 prosenttia, mikä voi merkitä loppua vuodesta 2010 käynnissä olleelle laskutrendille. Maan poliittisen tilanteen takia sotilasmenojen kehitys tulevaisuudessa on kuitenkin epäselvää, arvioi Siprin sotilasmeno-ohjelman johtaja Aude Fleurant.

Yhdysvaltain jälkeen suurimmat sotilasmenot olivat Kiinalla, Venäjällä, Saudi-Arabialla ja Intialla. Näistä kaikki paitsi Saudi-Arabia kasvattivat menojaan viime vuonna.

Myös Suomi kuului sotilasmenojensa kasvattajiin: menot olivat viime vuonna noin 2,9 miljardia euroa, vajaat seitsemän prosenttia edellisvuotta enemmän.

Sotilasmenot kasvoivat myös Keski-Euroopassa.

"Monien maiden sotilasmenojen kasvua selittää usein näkemys siitä, että Venäjä asettaa suuremman uhan. Tämä siitä huolimatta, että Venäjän sotilasmenot olivat vuonna 2016 vain 27 prosenttia Euroopan Nato-jäsenten sotilasmenoista yhteensä", sanoo Siemon Wezeman, Siprin tutkija järjestön tiedotteessa.

Sen sijaan monien öljynviejämaiden sotilasmenot laskivat edelleen, mikä johtuu öljytulojen putoamisesta. Absoluuttisesti eniten sotilasmenot putosivat Saudi-Arabiassa huolimatta maan Jemenin sotilasoperaatiosta.

Rauhanjärjestöt ovat kritisoineet asemenojen kasvua.

"Maailmassa on parhaillaan käynnissä useita vakavia humanitaarisia kriisejä, jotka vaativat kansainväliseltä yhteisöltä välittömiä toimia. Näiden kriisien ratkaisujen on oltava ennen kaikkea muuta kuin sotilaallisia. Esimerkiksi Itä-Afrikan nälänhätää ei ratkaista aseilla", toteaa Rauhanliiton toiminnanjohtaja Laura Lodenius tiedotteessa.

Esimerkiksi vain prosentilla globaaleista sotilasmenoista katettaisiin koko maailman humanitaarisen avustustyön rahoituksen tarve eli 20,1 miljardia dollaria, järjestöt muistuttavat.

Asekauppa aseet & armeijarauhakauppa SadankomiteaSuomen Rauhanliitto

Lue myös

Jeff Halper, Syksy Räsänen ja Kari Paasonen istuvat rauhanjärjestöjen seminaarissa

”Keskustelu asekaupasta pitäisi nostaa moraaliselle tasolle” – EU-maiden asevienti herättää huolta asiantuntijoissa

Rauhanjärjestöjen seminaarissa keskusteltiin EU:n aseviennistä ja uudesta puolustusrahastosta. Vaikka EU:n yhteinen kanta kieltää aseviennin konfliktimaihin, käytännössä se ei ole estänyt kauppaa muun muassa Saudi-Arabian kanssa. Todellisuudessa kansainvälisissä säännöissä ei pitäisi olla tulkinnanvaraa, totesi ICAHD Finlandin puheenjohtaja Syksy Räsänen.
Solmuun vedetty aseen piippu

Asekauppa vilkastui taas – Saudi-Arabiasta maailman suurin aseiden tuoja

Maailman asekauppa on viimeisten viiden vuoden aikana kasvanut jälleen, selviää Tukholman rauhantutkimustinstituutin tuoreista tilastoista. Länsimaisilla aseilla on kysyntää etenkin Persianlahden sotaa käyvissä maissa.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nuori mies istuu sohvalla, taustalla punainen seinä

Yksin tulleiden alaikäisten perheenyhdistämisestä on tehty Suomessa poikkeuksellisen vaikeaa – ”Kotoutuisin sata kertaa paremmin, jos he olisivat täällä”

Perheenyhdistäminen on Suomessa esimerkiksi Ruotsiin ja Norjaan verrattuna niin vaikeaa, ettei moni edes yritä. Esimerkiksi afganistanilaisia hakijoita rajoittaa sääntö, jonka mukaan heidän pitää jättää hakemuksensa Intiassa. Opiskelijat Shayegh Adeli ja Ali Nazari uskovat, että he menestyisivät paremmin, jos perhe olisi tukemassa.
Jason Hickel

Antropologi Jason Hickel haaveilee maailmasta ilman talouskasvua – ”Ajatus vihreästä kasvusta on epä-älyllinen”

Suomessa hiljattain vieraillut Jason Hickel on yksi tutkijoista, jotka ovat viime vuosina ryhtyneet vaatimaan, että maailma luopuu pakkomielteestään bruttokansantuotteen kasvattamiseen ja keskittyy sen sijaan ympäristön kantokyvyn ylläpitämiseen ja ihmisten hyvinvointiin. Hänen mukaansa myöskään paljon puhuttu ”vihreä kasvu” ei tule toimimaan.
Burkina Fason lippu

Ääriliikkeiden väkivalta leviää Sahelissa – Lähes 900 000 ihmistä on paennut

Ääriliikkeiden väkivalta on aiheuttanut aliravitsemuskriisin Maliin, Nigeriin ja Burkina Fasoon. Mikäli mitään ei tehdä, kokonainen sukupolvi on vaarassa, sanoo Maailman ruokaohjelma.
Kaksi naista lähikuvassa

Luovat keinot auttavat Keski-Amerikan ihmiskaupan uhreja toipumaan

Järjestäytynyt rikollisuus kiihdyttää ihmiskauppaa Guatemalassa, Hondurasissa ja El Salvadorissa. Viranomaiset yrittävät tukea uhreja, mutta ne eivät pärjäisi ilman järjestöjä, jotka osaavat tarjota epäsovinnaisiakin tapoja toipumisen edistämiseksi. Esimerkiksi AS Mujeres tarjoaa perinteisen avun ohella myös aromaterapiaa.