Uutiset Rauha ja konfliktit

Maailman sotilasmenot kasvoivat viime vuonna eniten vuosikymmeneen, taustalla muun muassa suurvaltojen välinen kamppailu

Maailman sotilasmenot ovat jälleen kasvaneet. Rauhanjärjestöt vaativat Suomea ottamaan hävittäjähankinnat uudelleen tarkasteluun.
Solmuun vedetty aseen piippu
Sotilasmenot kasvoivat viime vuonna suurimmilleen sitten vuoden 2008 finanssikriisin. Kuvan veistos löytyy YK:n päämajan edustalta New Yorkista. (Kuva: UN Photo)

Maailman sotilasmenot kasvoivat viime vuonna 3,6 prosenttia edellisvuodesta yhteensä 1 917 miljardiin dollariin (1 775 miljardia euroa).

Kasvuprosentti oli korkein sitten vuoden 2010, kertoo Tukholman rauhantutkimusinstituutti Sipri tänään julkaistuissa tilastoissaan. Henkeä kohti maailman sotilasmenot olivat noin 249 dollaria eli noin 231 euroa.

Lähes kaksi kolmasosaa maailman sotilasmenoista on peräisin viidestä maasta: Yhdysvalloista, Kiinasta, Intiasta, Venäjältä ja Saudi-Arabiasta.

Saudi-Arabiaa lukuun ottamatta ne kaikki kasvattivat menojaan viime vuonna. Yhdysvalloissa pelkkä lisäys, runsaat viisi prosenttia, oli saman suuruinen kuin koko Saksan sotilasbudjetti vuodessa.

”Yhdysvaltain sotilasmenojen kasvu perustuu pääosin havaittuun suurvaltojen välisen kilpailun paluuseen”, sanoo Pieter D. Wezeman, Siprin vanhempi tutkija tiedotteessa.

Myös esimerkiksi Intian sotilasmenojen kasvua selittää kilpailu ja jännitteet Pakistanin ja Kiinan kanssa, Sipri kertoo.

Saksassa sotilasmenot kasvoivat peräti kymmenen prosenttia, minkä arvellaan johtuvan koetusta Venäjän uhasta. Myös Keski-Euroopan Nato-maiden sotilasmenot kasvoivat: esimerkiksi Bulgariassa peräti 127 prosenttia, mikä johtuu pääosin uusien hävittäjien ostamisesta.

Suomen sotilasmenot kasvoivat viime vuonna tilastojen mukaan noin kymmenen prosenttia noin 3,8 miljardiin euroon.

Suomalaiset rauhanjärjestöt vaativat tulevien hävittäjähankintojen ottamista kriittiseen tarkasteluun muun muassa koronaviruspandemian aiheuttamien talousvaikutusten vuoksi.

”HX-hävittäjien elinkaarikustannusten on arvioitu nousevan kymmeniin miljardeihin euroihin. Nämä resurssit tarvitaan tulevan talouskriisin selättämiseen. Hävittäjähankinnat on peruttava, tai vähintään lykättävä pitkälle tulevaisuuteen”, sanoo Rauhanliiton puheenjohtaja Tarja Cronberg tiedotteessa.

Rauha ja konfliktit politiikkahallintoaseet & armeijakonflikti Suomen Rauhanliitto

Lue myös

Sormet näyttämässä rauhanmerkkiä, oksa

Sadankomitean rauhanpalkinto toimittaja Antti Kuroselle – ”Sodissa tavalliset ihmiset häviävät aina”

Ylen pitkän linjan ulkomaantoimittaja on tehnyt reportaaseja muun muassa Al-Holin pakolaisleiriltä. Sadankomitea haluaa palkinnolla nostaa esiin median roolia rauhantyössä.
Laivan muotoinen keramiikkaveistos

Sadankomitean rauhanpalkinto oikeustieteen tutkija Jarna Petmanille – ”Kansainvälisen oikeuden sanoma on, että heikompia on kuultava ja suojeltava”

Sadankomitea haluaa tämänvuotisella rauhanpalkinnollaan korostaa kansainvälisen oikeuden merkitystä kestävän rauhan perusedellytyksenä. Palkinnon sai muun muassa asevalvontaa ja tappajarobotteja tutkinut dosentti Jarna Petman.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen puolilähikuvassa, taustalla pensasaita.

Anna Autio tutki lapsena karttakirjoja, haaveili YK-urasta ja päätyi juristiksi, jonka erikoisalaa on kansainvälinen ihmisoikeuslainsäädäntö

Maailma.net aloittaa juttusarjan suomalaisista, jotka ovat päätyneet kansainvälisiin kehitys- ja ihmisoikeustehtäviin. Anna Autio on edistänyt Pohjois-Afrikan lehdistönvapautta, johtanut Maailmanpankin ihmisoikeusrahastoa ja tutkinut Kosovon ihmisoikeusloukkauksia. Hän on oppinut työssään realismia – mutta ei kyynisyyttä.
Sarvikuono kadulla ihmisten ympäröimänä.

Ilmastonmuutos uhkaa Nepalin sarvikuonoja – Ruokaa etsivistä eläimistä on tullut kaupungeissa turistinähtävyys

Nepal on onnistunut suojelemaan sarvikuonoja monilta uhilta, mutta uusi haaste ovat muun muassa tulvat ja kuivuus. Keväisin juomavettä on liian vähän, monsuuniaikana sarvikuonoja hukkuu jokiin. Lisäksi tulokaskasvit uhkaavat korvata niiden lempiruuan.
Muuri, jossa piirroksia.

Selvitys: Palestiinalaislapsia kohdellaan epäinhimillisesti israelilaisissa vankiloissa – ”Siinä paikassa ei voi tuntea olevansa ihminen”

Israelin armeija pidättää vuosittain satoja alaikäisiä. Lasten pidättäminen sotatilalain nojalla pitäisi lopettaa, sanoo Pelastakaa Lapset. Monelle lapselle kokemus on tuoreen selvityksen mukaan nöyryyttävä.
Mies puolilähikuvassa korvanapin kera.

Nälkäisiä lapsia on Jemenissä eniten sitten sodan alkamisen – YK-järjestöt pyytävät lisärahaa ”massiivisesti alirahoitettuun” avustusoperaatioon

Lähes 600 000 lasta Jemenin eteläosissa kärsii akuutista aliravitsemuksesta ja heistä lähes 100 000 voi kuolla ilman hoitoa. Viime vuosina suoranainen nälänhätä on onnistuttu estämään humanitaarisen avun ansiosta, mutta nyt rahat ovat loppumassa.
CNS-järjestön johtaja Joaquim Belo, Brasilia

Voitontavoittelu ja konservatiivinen ideologia tuhoavat Amazoniaa

Uhat, kärsimys ja kipu ovat aina olleet osa Amazonian perinteisten kansojen ja yhteisöjen elämää, mutta ne eivät ole koskaan olleet niin pahoja kuin nyt, kirjoittaa Brasilian keräilijäväestön liiton kansainvälisten asioiden sihteeri Joaquim Belo.

Tuoreimmat

Ilmastonmuutos uhkaa Nepalin sarvikuonoja – Ruokaa etsivistä eläimistä on tullut kaupungeissa turistinähtävyys
Anna Autio tutki lapsena karttakirjoja, haaveili YK-urasta ja päätyi juristiksi, jonka erikoisalaa on kansainvälinen ihmisoikeuslainsäädäntö
Selvitys: Palestiinalaislapsia kohdellaan epäinhimillisesti israelilaisissa vankiloissa – ”Siinä paikassa ei voi tuntea olevansa ihminen”
Nälkäisiä lapsia on Jemenissä eniten sitten sodan alkamisen – YK-järjestöt pyytävät lisärahaa ”massiivisesti alirahoitettuun” avustusoperaatioon
Raportti: Teollisuusmaat dumppaavat yhä autoja kehitysmaihin – Hollannista Gambiaan viedyn auton keski-ikä on 19 vuotta
Osa luonnonsuojelijoista epäilee Botswanan norsukuolemien virallista selitystä – Tutkinta on ollut hidasta ja huolimatonta
Raportti: Suomen asevientiä on vaikea arvioida, koska tilastot eivät ole läpinäkyviä
Ydinaseet kieltävä sopimus astumassa voimaan – Suomi ja suurin osa muista Euroopan maista on sopimuksen ulkopuolella
Bangladeshissa protestoidaan kasvavaa seksuaalirikollista vastaan – Hallitus otti käyttöön kuolemanrangaistuksen, mutta sen ei uskota tehoavan
Räjähdyksestä toipuvassa Beirutissa vanhat yrittävät sopeutua, nuoret pyrkivät pois maasta – ”Ihmisten mieliala on sekoitus turhautumista, kiukkua ja luovuttamista”

Luetuimmat

Selvitys: Suomen somalitaustaiset miehet vastustavat tyttöjen sukuelinten silpomista – Silpominen vaikuttaa myös miesten elämään
Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
Transsukupuoliset ovat ahtaalla Unkarissa, jossa ei voi enää muuttaa juridista sukupuolta – ”Monen nuoren haaveet on nyt viety”, sanoo kansalaisaktivisti Tina Kolos Orbán
Anna Autio tutki lapsena karttakirjoja, haaveili YK-urasta ja päätyi juristiksi, jonka erikoisalaa on kansainvälinen ihmisoikeuslainsäädäntö
Populismi tuli Tansaniaan – Suosittu presidentti John Magufuli on pannut korruption kuriin, mutta media, järjestöt ja oppositio elävät pelossa
Tutkimus: Kymmenesosalla koronaelvytyspakettien rahoista päästäisiin lähelle Pariisin ilmastotavoitteiden saavuttamista
Selvitys: Palestiinalaislapsia kohdellaan epäinhimillisesti israelilaisissa vankiloissa – ”Siinä paikassa ei voi tuntea olevansa ihminen”
Seminaari: Kestävän kehityksen kysymykset otetaan journalismissa nykyään paremmin huomioon, mutta parannettavaa riittää
Raportti: Nälkä on ”hälyttävällä” tasolla 11 maassa – Koronapandemia osoittaa ruokajärjestelmän puutteet
Raportti: Ainakin 13 maata kriminalisoi yhä transsukupuolisuuden – ”Tämä on vaikeaa aikaa transihmisille”