Uutiset Ympäristöpolitiikka

Lehmänlanta ja maatilajäte hyötykäyttöön: Nepalissa vähennetään päästöjä ja tuontiriippuvuutta biokaasun avulla

Nepalista on tullut maailman johtaja paikallisesti suunniteltujen kotitalouksien biokaasukompostorien levittämisessä. Nyt maassa toimii teollisen kokoluokan biokaasutehdas, joka voi vähentää myös riippuvuutta tuontilannoitteista ja nestekaasusta.
Kaksi lehmää heinäkaukalon äärellä
Lehmänlanta on oivallista raaka-ainetta biokaasulle, ja lisäksi siitä saadaan orgaanista lannoitetta. Jos Nepalin lehmien täysi potentiaali toteutuisi, maa tulisi toimeen huomattavasti pienemmällä nestekaasun ja lannoitteiden tuonnilla. (Kuva: Divya Pandey / IFPRI South Asia / CC BY-NC-ND 2.0)

(IPS) -- Nepalin tulevaisuus saattaa löytyä lantakasasta. Uusi teollisen kokoluokan biokaasutehdas Pokharan lähellä on todistanut, että metaanikaasun valmistaminen karjan lannasta ja muusta maatilajätteestä voi korvata ulkomailta tuodun nestekaasun ja kemialliset lannoitteet.

Kolmessa vuosikymmenessä Nepalista on tullut maailman johtaja paikallisesti suunniteltujen kotitalouksien biokaasukompostorien levittämisessä. Tällä hetkellä niitä on 300 000 vähentämässä metsäkatoa, kohentamassa ihmisten terveyttä ja nostamassa naisia ylös raadannasta ja köyhyydestä.

Pokharalainen yritys Gandaki Urja on laajentanut kotitalouskompostorin teollisen mittakaavan tehtaaksi, jonka käyttämä ilmastoystävällinen teknologia voitaisiin levittää koko valtakuntaan ja siten vähentää Nepalin kauppataseen vajetta.

Kushal Gurungin perustama yritys työskentelee myös tuuli-, aurinko- ja vesivoiman kanssa. Gurung kuitenkin uskoo, että Nepalille paras keino saavuttaa kestävä kasvu on tehdä energiaa jätteestä.

”Nepalin täytyy hylätä fossiiliset polttoaineet, mutta myös uusiutuvien energiavarojen joukossa biokaasulla on kolminkertainen etu: se vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja on sen tähden ilmastoystävällinen, se mahdollistaa raakajätteen käsittelyn ja se voi vähentää nestekaasusta ja kemiallisista lannoitteista koituvia tuontimaksuja”, Gurung sanoo. ”Se on win-win-win-tilanne.”

Tyytyväiset asiakkaat

Gandaki Urjan biokaasutehdas tuottaa päivässä kaasua 200 sylinteriä, jotka myydään Pokharan suuriin hotelleihin ja ravintoloihin.

Asiakkaat maksavat sylintereistä pantin, ja yleensä käyttävät pari sylinteriä päivässä. Biokaasun kilohinta on sama kuin valtion tukeman nestekaasun. Asiakkaat kuitenkin suosivat biokaasua, sillä se säästää heidän kustannuksiaan jopa 30 prosenttia. Biokaasun lämpöarvo on korkeampi kuin nestekaasun eikä siitä jää jätettä.

”Asiakkaat ovat tyytyväisiä ja me odotamme kysynnän kasvavan tulevaisuudessa, kun sana leviää”, Gandaki Urjan johtaja Ashim Kayastha sanoo.

Puolet tehtaan tuloista tulee biokaasusta ja toinen puoli jätteestä, joka kuivataan ja myydään orgaanisena lannoitteena. Tehdas tuottaa parhaimmillaan 11 000 tonnia lähialueen maatiloille myytävää lannoitetta.

Ei pelkkä energiaprojekti

Biokaasun tulevaisuus riippuu teknologian laajentamisesta koko valtion alueelle, sillä mikä tahansa kunta, joka tuottaisi enemmän kuin 40 tonnia biohajoavaa jätettä päivässä, voisi perustaa oman biokaasutehtaansa. Nepal tuo maahan 500 000 tonnia kemiallisia lannoitteita vuodessa, ja jos kaikki sata kuntaa tuottaisivat kukin 5 000 tonnia luomulannoitetta, Nepal saisi leikattua tuontilaskuaan.

Myös maan vuosittainen, 265 miljoonan euron nestekaasun tuonti Intiasta voisi merkittävästi vähentyä. Se on nelinkertaistunut kymmenessä vuodessa ja ahmaisee jo 2,5 prosenttia Nepalin koko tuontilaskusta.

Mutta jotta teollinen biokaasutuotanto voisi laajentua, se tarvitsisi saman valtiontuen kuin vesi-, aurinko- ja tuulivoima. Tällä hetkellä vesivoimaan investoijat nauttivat kymmenvuotista yritysverovapautta, ja sitä seuraavien viiden aikana he maksavat verosta vain puolet. Aurinko-, tuuli- ja vesivoiman vaatimista tuontitarvikkeista maksetaan vain yhden prosentin vero, mutta mitään vastaavaa helpotusta ei ole teollisen kokoluokan biokaasutuotannolle.

”Hallituksen ei pitäisi nähdä tätä vain energiaprojektina, vaan ymmärtää sen moninaiset hyödyt”, Kushal Gurung sanoo. ”Jos me haluamme tehdä Nepalista luomun seuraavan kymmenen vuoden aikana, tämänkaltaiset projektit pitäisi asettaa etusijalle.”

Ympäristöpolitiikka ympäristöilmastonmuutosuusiutuva energia Nepal Suomen IPS

Lue myös

Jätelautaa ja muita jätteitä maassa, taustalla tehtaita.

Ympäristötuho on määriteltävä rikokseksi, vaatii kansainvälinen kampanja – Myös Suomessa luovutettiin vetoomus pääministeri Sanna Marinille

Ympäristön tuhoamisen estämiseksi ei olemassa sitovaa kansainvälisen tason lainsäädäntöä. Uusi kampanja tähtää siihen, että ympäristötuhosta voisi nostaa syytteitä kansainvälisessä rikostuomioistuimessa.
Kasveja autiomaassa.

Chilessä on valtava uusiutuvan energian potentiaali, mutta monet tavalliset kansalaiset eivät ole päässeet vielä hyötymään

Chilessä tuotetaan runsaasti etenkin aurinkoenergaa. Eniten siitä ovat kuitenkin hyötyneet muun muassa suuret kaivosyhtiöt, joiden energialaskut ovat pienentyneet merkittävästi. Samaan aikaan slummeissa ja maaseudulla elää yhä ihmisiä, joilla ei ole sähköä.
Sähköauto laturissa.

Sähköautobuumi voi aiheuttaa ympäristö- ja ihmisoikeusongelmia, varoittaa YK-järjestö – Akkujen raaka-aineet valmistetaan vain muutamassa maassa

Kongosta tulee noin puolet maailman koboltista, ja sitä louhivat muun muassa kymmenet tuhannet lapset. YK:n kauppa- ja kehitysjärjestön raportin mukaan akkujen ympäristö- ja ihmisoikeusvaikutuksiin pitää nyt puuttua, sillä kysyntä kasvaa rajusti lähivuosina.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Ylhäältäpäin otettu kuva kylästä.

Finnwatch: Outokummun alihankkijan kaivos saastuttaa alkuperäiskansan elinaluetta Brasilian Amazonilla

Suomalainen teräsyhtiö Outokumpu ostaa ferronikkeliä pahamaineiselta brasilialaiselta kaivosyhtiöltä Valelta, joka on saastuttanut xikrin-alkuperäiskansan joen, käy ilmi Finnwatchin tutkimuksesta. Järjestön mukaan yhtiö on laiminlyönyt alihankintaketjunsa valvonnan ja sivuuttanut valtion omistajaohjauksen suositukset.
Maskilla suojautunut nainen puolilähikuvassa, etualalla mikrofoneja.

”Kaikkia ei voi panna vankilaan” – Suomessa vieraileva Valko-Venäjän oppositiojohtaja Svjatlana Tsihanouskaja uskoo yhä demokratialiikkeeseen

Valko-Venäjän oppositiojohtaja Svjatlana Tsihanouskaja puhui tiistaina Ulkopoliittisen instituutin tilaisuudessa. Hän toivoo EU:lta ja Suomelta lisää painostusta presidentti Aljaksandr Lukašenkaa kohtaan.
Koronarokotepullo ja ruisku kuvituskuvassa.

Ensimmäiset Covax-mekanismin koronarokotteet annettiin Ghanassa ja Norsunluurannikolla – ”Historian suurin, nopein ja monimutkaisin rokoteoperaatio”

Maailman terveysjärjestön on tarkoitus jakaa tänä vuonna kaksi miljardia koronarokotetta Covax-mekanismin kautta. Ensimmäiset annettiin eilen, saajana muun muassa Ghanan presidentti Nana Akufo-Addo, joka rauhoitteli samalla rokoteskeptikoita.
Maskeilla suojautuneet mies ja nainen pitävät mangoja käsissään.

Zimbabwen mangonviljelijät taistelevat hedelmäkärpäsvitsausta vastaan ”biologisin” asein – Loinen tuhoaa kärpäsen ja pelastaa sadon

Mangosatoja tuhoavat hedelmäkärpäset ovat yleistyneet Zimbabwessa ilmaston lämmetessä. Ympäristöystävällinen tuholaistorjunta on kuitenkin tuottanut tulosta.
Jäävuoria vedessä

YK: Hallitukset eivät ole lähelläkään tarvittavia päästövähennyssitoumuksia – Vasta kaksi suurimmista saastuttajista on vahvistanut sitoumuksiaan

YK:n uuden raportin mukaan nykyisillä päästövähennyssitoumuksilla päästöt vähenevät alle prosentin vuoteen 2030 mennessä, kun tavoite on 45 prosenttia. Kyseessä on kuitenkin vasta tilannekatsaus – lisää sitoumuksia odotetaan vielä ennen loppuvuoden ilmastokokousta.

Tuoreimmat

”Kaikkia ei voi panna vankilaan” – Suomessa vieraileva Valko-Venäjän oppositiojohtaja Svjatlana Tsihanouskaja uskoo yhä demokratialiikkeeseen
Ensimmäiset Covax-mekanismin koronarokotteet annettiin Ghanassa ja Norsunluurannikolla – ”Historian suurin, nopein ja monimutkaisin rokoteoperaatio”
Zimbabwen mangonviljelijät taistelevat hedelmäkärpäsvitsausta vastaan ”biologisin” asein – Loinen tuhoaa kärpäsen ja pelastaa sadon
YK: Hallitukset eivät ole lähelläkään tarvittavia päästövähennyssitoumuksia – Vasta kaksi suurimmista saastuttajista on vahvistanut sitoumuksiaan
Amnesty: Eritrean joukot teloittivat satoja siviilejä Etiopian Tigrayn alueella marraskuussa – Kyse voi olla rikoksista ihmisyyttä vastaan
Nepalissa puhutaan 129:tä kieltä, mutta vähemmistökieliä uhkaa häviäminen
Raportti: Kaksi kolmasosaa köyhistä maista on leikannut koulutusbudjettiaan koronapandemian aikana – Koulutuksen epätasa-arvo uhkaa syventyä
Äärimmäiset sääilmiöt ja talouskriisi ovat ajaneet lähes kahdeksan miljoonaa ihmistä ruokapulaan Keski-Amerikassa – Moni suunnittelee muuttoa muualle
Siviiliuhrien määrä on kasvanut Afganistanissa rauhanneuvotteluiden alkamisen jälkeen – Yli 3 000 ihmistä kuoli viime vuonna konfliktissa
Finnwatch: Outokummun alihankkijan kaivos saastuttaa alkuperäiskansan elinaluetta Brasilian Amazonilla

Luetuimmat

YK: Hallitukset eivät ole lähelläkään tarvittavia päästövähennyssitoumuksia – Vasta kaksi suurimmista saastuttajista on vahvistanut sitoumuksiaan
Zimbabwen mangonviljelijät taistelevat hedelmäkärpäsvitsausta vastaan ”biologisin” asein – Loinen tuhoaa kärpäsen ja pelastaa sadon
Ensimmäiset Covax-mekanismin koronarokotteet annettiin Ghanassa ja Norsunluurannikolla – ”Historian suurin, nopein ja monimutkaisin rokoteoperaatio”
Raportti: Kaksi kolmasosaa köyhistä maista on leikannut koulutusbudjettiaan koronapandemian aikana – Koulutuksen epätasa-arvo uhkaa syventyä
”Kaikkia ei voi panna vankilaan” – Suomessa vieraileva Valko-Venäjän oppositiojohtaja Svjatlana Tsihanouskaja uskoo yhä demokratialiikkeeseen
Norsunluurannikon kaakaotilojen lapsiorjat haastoivat Nestlén, Marsin ja muut suklaajätit oikeuteen
Finnwatch: Outokummun alihankkijan kaivos saastuttaa alkuperäiskansan elinaluetta Brasilian Amazonilla
Äärimmäiset sääilmiöt ja talouskriisi ovat ajaneet lähes kahdeksan miljoonaa ihmistä ruokapulaan Keski-Amerikassa – Moni suunnittelee muuttoa muualle
Raportti: Jos 10–30 prosenttia fossiilisten polttoaineiden tuista suunnattaisiin uusiutuville, se riittäisi käynnistämään puhtaan energian vallankumouksen
Nepalissa puhutaan 129:tä kieltä, mutta vähemmistökieliä uhkaa häviäminen