Uutiset Ympäristöpolitiikka

Lehmänlanta ja maatilajäte hyötykäyttöön: Nepalissa vähennetään päästöjä ja tuontiriippuvuutta biokaasun avulla

Nepalista on tullut maailman johtaja paikallisesti suunniteltujen kotitalouksien biokaasukompostorien levittämisessä. Nyt maassa toimii teollisen kokoluokan biokaasutehdas, joka voi vähentää myös riippuvuutta tuontilannoitteista ja nestekaasusta.
Kaksi lehmää heinäkaukalon äärellä
Lehmänlanta on oivallista raaka-ainetta biokaasulle, ja lisäksi siitä saadaan orgaanista lannoitetta. Jos Nepalin lehmien täysi potentiaali toteutuisi, maa tulisi toimeen huomattavasti pienemmällä nestekaasun ja lannoitteiden tuonnilla. (Kuva: Divya Pandey / IFPRI South Asia / CC BY-NC-ND 2.0)

(IPS) -- Nepalin tulevaisuus saattaa löytyä lantakasasta. Uusi teollisen kokoluokan biokaasutehdas Pokharan lähellä on todistanut, että metaanikaasun valmistaminen karjan lannasta ja muusta maatilajätteestä voi korvata ulkomailta tuodun nestekaasun ja kemialliset lannoitteet.

Kolmessa vuosikymmenessä Nepalista on tullut maailman johtaja paikallisesti suunniteltujen kotitalouksien biokaasukompostorien levittämisessä. Tällä hetkellä niitä on 300 000 vähentämässä metsäkatoa, kohentamassa ihmisten terveyttä ja nostamassa naisia ylös raadannasta ja köyhyydestä.

Pokharalainen yritys Gandaki Urja on laajentanut kotitalouskompostorin teollisen mittakaavan tehtaaksi, jonka käyttämä ilmastoystävällinen teknologia voitaisiin levittää koko valtakuntaan ja siten vähentää Nepalin kauppataseen vajetta.

Kushal Gurungin perustama yritys työskentelee myös tuuli-, aurinko- ja vesivoiman kanssa. Gurung kuitenkin uskoo, että Nepalille paras keino saavuttaa kestävä kasvu on tehdä energiaa jätteestä.

”Nepalin täytyy hylätä fossiiliset polttoaineet, mutta myös uusiutuvien energiavarojen joukossa biokaasulla on kolminkertainen etu: se vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja on sen tähden ilmastoystävällinen, se mahdollistaa raakajätteen käsittelyn ja se voi vähentää nestekaasusta ja kemiallisista lannoitteista koituvia tuontimaksuja”, Gurung sanoo. ”Se on win-win-win-tilanne.”

Tyytyväiset asiakkaat

Gandaki Urjan biokaasutehdas tuottaa päivässä kaasua 200 sylinteriä, jotka myydään Pokharan suuriin hotelleihin ja ravintoloihin.

Asiakkaat maksavat sylintereistä pantin, ja yleensä käyttävät pari sylinteriä päivässä. Biokaasun kilohinta on sama kuin valtion tukeman nestekaasun. Asiakkaat kuitenkin suosivat biokaasua, sillä se säästää heidän kustannuksiaan jopa 30 prosenttia. Biokaasun lämpöarvo on korkeampi kuin nestekaasun eikä siitä jää jätettä.

”Asiakkaat ovat tyytyväisiä ja me odotamme kysynnän kasvavan tulevaisuudessa, kun sana leviää”, Gandaki Urjan johtaja Ashim Kayastha sanoo.

Puolet tehtaan tuloista tulee biokaasusta ja toinen puoli jätteestä, joka kuivataan ja myydään orgaanisena lannoitteena. Tehdas tuottaa parhaimmillaan 11 000 tonnia lähialueen maatiloille myytävää lannoitetta.

Ei pelkkä energiaprojekti

Biokaasun tulevaisuus riippuu teknologian laajentamisesta koko valtion alueelle, sillä mikä tahansa kunta, joka tuottaisi enemmän kuin 40 tonnia biohajoavaa jätettä päivässä, voisi perustaa oman biokaasutehtaansa. Nepal tuo maahan 500 000 tonnia kemiallisia lannoitteita vuodessa, ja jos kaikki sata kuntaa tuottaisivat kukin 5 000 tonnia luomulannoitetta, Nepal saisi leikattua tuontilaskuaan.

Myös maan vuosittainen, 265 miljoonan euron nestekaasun tuonti Intiasta voisi merkittävästi vähentyä. Se on nelinkertaistunut kymmenessä vuodessa ja ahmaisee jo 2,5 prosenttia Nepalin koko tuontilaskusta.

Mutta jotta teollinen biokaasutuotanto voisi laajentua, se tarvitsisi saman valtiontuen kuin vesi-, aurinko- ja tuulivoima. Tällä hetkellä vesivoimaan investoijat nauttivat kymmenvuotista yritysverovapautta, ja sitä seuraavien viiden aikana he maksavat verosta vain puolet. Aurinko-, tuuli- ja vesivoiman vaatimista tuontitarvikkeista maksetaan vain yhden prosentin vero, mutta mitään vastaavaa helpotusta ei ole teollisen kokoluokan biokaasutuotannolle.

”Hallituksen ei pitäisi nähdä tätä vain energiaprojektina, vaan ymmärtää sen moninaiset hyödyt”, Kushal Gurung sanoo. ”Jos me haluamme tehdä Nepalista luomun seuraavan kymmenen vuoden aikana, tämänkaltaiset projektit pitäisi asettaa etusijalle.”

Ympäristöpolitiikka ympäristöilmastonmuutosuusiutuva energia Nepal Suomen IPS

Lue myös

Sähköauto laturissa.

Sähköautobuumi voi aiheuttaa ympäristö- ja ihmisoikeusongelmia, varoittaa YK-järjestö – Akkujen raaka-aineet valmistetaan vain muutamassa maassa

Kongosta tulee noin puolet maailman koboltista, ja sitä louhivat muun muassa kymmenet tuhannet lapset. YK:n kauppa- ja kehitysjärjestön raportin mukaan akkujen ympäristö- ja ihmisoikeusvaikutuksiin pitää nyt puuttua, sillä kysyntä kasvaa rajusti lähivuosina.
Metsää ja maatalousmaata ilmakuvassa

Etelä-Amerikan ongelmia ei ratkaista länsimaiden ratkaisuilla vaan paikallista kansalaisyhteiskuntaa vahvistamalla ja kuuntelemalla

Metsäkato ja eriarvoisuus ovat monia Etelä-Amerikan maita yhdistäviä vakavia ongelmia. Heikosti toimivan valtionhallinnon takia monissa maissa sosiaalinen ja ekologinen kestävyys ovat pitkälti kansalaisyhteiskunnan harteilla. Siksi niiden tukeminen olisi tärkein toimi myös metsäkadon vähentämiseksi.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Puolilähikuva naisesta vihreällä penkillä kimppu vaaleanpunaisia neilikoita kädessään

”Meidän aikamme on narsistista pöhöttyneisyyttä ja omakuvien monistamista” – Tanssija Sanna Kekäläinen teki esityksen ilmastonmuutoksesta ja ihmisen vaikutuksesta maapalloon

Sanna Kekäläinen pohti vuosia, miten kääntää ilmastonmuutos esittävien taiteiden kielelle. Tuloksena on Kansallisteatterin suurella näyttämöllä ensi-iltansa saava teos If I Would Lose My Voice, jonka keskiössä eivät ole ihmiset henkilökohtaisine tunteineen vaan maapallo, jolla ihmiset ovat ”pelkkiä pieniä kakkiaisia”.
Vaurioituneita rakennuksia ja miehiä raivaamassa raunioita.

Suomalaisjärjestöiltä tukea Beirutin avustustyöhön – Räjähdys on maalle jälleen uusi kriisi

Unicefin hätäapukeräys tuotti kolmessa päivässä yli 100 000 euroa. Maa tarvitsee hätäavun lisäksi myös jälleenrakentamista.
Sateenkaarilippu

Loppu homovitseille ja epäkunnioittavalle pukukoppikulttuurille

Hetero-oletukset, homofobia ja humoristisiksi tarkoitetut heitot ovat yhä yleisiä urheilumaailmassa. Epäkunnioittavaan pukukoppi- ja fanikulttuuriin tulee puuttua. Sitä helpottaa, kun osaa ottaa sateenkaariteemoja puheeksi, kirjoittaa Setan koulutusasiantuntija Marita Karvinen.
Rivi pientaloja, joiden katolla on aurinkopaneelit

Aurinkoenergian käyttö lisääntyy Brasiliassa – Kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja koronasta huolimatta

Aurinkoenergian käyttö sähkövoiman lähteenä kasvaa Brasiliassa kovaa vauhtia. Samaan aikaan kun korona on lisännyt työttömyyttä muilla aloilla, aurinkoenergiahankkeet ovat synnyttäneet maahan tänä vuonna lähes 40 000 uutta työpaikkaa. Kasvun taustalla ovat pääosin yksityiset kuluttajat ja yritykset, sillä aurinkoenergia tulee monia muita energiamuotoja halvemmaksi.
Aasi ja kaksi lasta keräämässä vettä keltaisiin kanistereihin

Moni senegalilaistyttö lopettaa koulunkäynnin kuukautisten vuoksi – Ongelmina käymälätilojen ja veden puute

Yli puolet senegalilaisista koulutytöistä jää joskus pois koulusta kuukautisten vuoksi ja moni joutuu lopettamaan kokonaan. Senegalin kouluista vain yhdellä prosentilla on erilliset tyttöjen käymälät. Kuukautishygienian ylläpitoa hankaloittaa myös paheneva vesipula.

Tuoreimmat

Suomalaisjärjestöiltä tukea Beirutin avustustyöhön – Räjähdys on maalle jälleen uusi kriisi
”Meidän aikamme on narsistista pöhöttyneisyyttä ja omakuvien monistamista” – Tanssija Sanna Kekäläinen teki esityksen ilmastonmuutoksesta ja ihmisen vaikutuksesta maapalloon
Aurinkoenergian käyttö lisääntyy Brasiliassa – Kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja koronasta huolimatta
Moni senegalilaistyttö lopettaa koulunkäynnin kuukautisten vuoksi – Ongelmina käymälätilojen ja veden puute
”Suhtaudumme puihin ja luontoon samoin kuin ihmisiin” – Uusi teknologia auttaa kenialaista alkuperäiskansaa maaoikeuksiensa puolustamisessa
Avustusjärjestöt: Jemen ”hirvittävän katastrofin” partaalla – Uhkana kolera, korona, nälkä ja tulvat
Senegalissa on vain muutama naispuolinen startup-yrittäjä ja Siny Samba, 28, on yksi heistä
YK:n kestävän kehityksen raportti: Afrikan maat saavuttaneet ilmastotavoitteet parhaiten, Suomi ja muut länsimaat listan häntäpäässä
Lähes kolmannes haitilaisista kärsii nälästä – Köyhyyden siemenet kylvettiin jo siirtomaa-aikoina, ja siksi maan kriisi on helppo unohtaa
Puhetta ymmärtävä chatbotti yhdistää intialaiset pienviljelijät ja kuluttajat – Digitaalinen markkinapaikka korjaa pandemian aiheuttamia häiriöitä

Luetuimmat

YK:n kestävän kehityksen raportti: Afrikan maat saavuttaneet ilmastotavoitteet parhaiten, Suomi ja muut länsimaat listan häntäpäässä
”Meidän aikamme on narsistista pöhöttyneisyyttä ja omakuvien monistamista” – Tanssija Sanna Kekäläinen teki esityksen ilmastonmuutoksesta ja ihmisen vaikutuksesta maapalloon
Tutkimus: Alle 15-vuotiaiden tyttöjen sukuelinten silpominen romahtanut Afrikassa – ”Riskitekijät ovat silti yhä vallalla”
Zimbabwe pidätti protestijohtajan
Koronavirus on vauhdittanut etäoppimista myös kehittyvissä maissa – Moni kuitenkin putosi kyydistä, eivätkä kaikki pääse enää takaisin
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Lähes kolmannes haitilaisista kärsii nälästä – Köyhyyden siemenet kylvettiin jo siirtomaa-aikoina, ja siksi maan kriisi on helppo unohtaa
Puiden istutusta ylistetään ilmastonmuutoksen ratkaisukeinona – Tutkijoiden mukaan pahimmillaan vaikutus voi olla kuitenkin päinvastainen
Luoteis-Syyriassa vahvistettu ensimmäinen koronavirustapaus – ”Koronavirus tulee leviämään pakolaisleireillä kulovalkean tavoin”
Populismi tuli Tansaniaan – Suosittu presidentti John Magufuli on pannut korruption kuriin, mutta media, järjestöt ja oppositio elävät pelossa