Uutiset Ympäristöpolitiikka

Lehmänlanta ja maatilajäte hyötykäyttöön: Nepalissa vähennetään päästöjä ja tuontiriippuvuutta biokaasun avulla

Nepalista on tullut maailman johtaja paikallisesti suunniteltujen kotitalouksien biokaasukompostorien levittämisessä. Nyt maassa toimii teollisen kokoluokan biokaasutehdas, joka voi vähentää myös riippuvuutta tuontilannoitteista ja nestekaasusta.
Kaksi lehmää heinäkaukalon äärellä
Lehmänlanta on oivallista raaka-ainetta biokaasulle, ja lisäksi siitä saadaan orgaanista lannoitetta. Jos Nepalin lehmien täysi potentiaali toteutuisi, maa tulisi toimeen huomattavasti pienemmällä nestekaasun ja lannoitteiden tuonnilla. (Kuva: Divya Pandey / IFPRI South Asia / CC BY-NC-ND 2.0)

(IPS) -- Nepalin tulevaisuus saattaa löytyä lantakasasta. Uusi teollisen kokoluokan biokaasutehdas Pokharan lähellä on todistanut, että metaanikaasun valmistaminen karjan lannasta ja muusta maatilajätteestä voi korvata ulkomailta tuodun nestekaasun ja kemialliset lannoitteet.

Kolmessa vuosikymmenessä Nepalista on tullut maailman johtaja paikallisesti suunniteltujen kotitalouksien biokaasukompostorien levittämisessä. Tällä hetkellä niitä on 300 000 vähentämässä metsäkatoa, kohentamassa ihmisten terveyttä ja nostamassa naisia ylös raadannasta ja köyhyydestä.

Pokharalainen yritys Gandaki Urja on laajentanut kotitalouskompostorin teollisen mittakaavan tehtaaksi, jonka käyttämä ilmastoystävällinen teknologia voitaisiin levittää koko valtakuntaan ja siten vähentää Nepalin kauppataseen vajetta.

Kushal Gurungin perustama yritys työskentelee myös tuuli-, aurinko- ja vesivoiman kanssa. Gurung kuitenkin uskoo, että Nepalille paras keino saavuttaa kestävä kasvu on tehdä energiaa jätteestä.

”Nepalin täytyy hylätä fossiiliset polttoaineet, mutta myös uusiutuvien energiavarojen joukossa biokaasulla on kolminkertainen etu: se vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja on sen tähden ilmastoystävällinen, se mahdollistaa raakajätteen käsittelyn ja se voi vähentää nestekaasusta ja kemiallisista lannoitteista koituvia tuontimaksuja”, Gurung sanoo. ”Se on win-win-win-tilanne.”

Tyytyväiset asiakkaat

Gandaki Urjan biokaasutehdas tuottaa päivässä kaasua 200 sylinteriä, jotka myydään Pokharan suuriin hotelleihin ja ravintoloihin.

Asiakkaat maksavat sylintereistä pantin, ja yleensä käyttävät pari sylinteriä päivässä. Biokaasun kilohinta on sama kuin valtion tukeman nestekaasun. Asiakkaat kuitenkin suosivat biokaasua, sillä se säästää heidän kustannuksiaan jopa 30 prosenttia. Biokaasun lämpöarvo on korkeampi kuin nestekaasun eikä siitä jää jätettä.

”Asiakkaat ovat tyytyväisiä ja me odotamme kysynnän kasvavan tulevaisuudessa, kun sana leviää”, Gandaki Urjan johtaja Ashim Kayastha sanoo.

Puolet tehtaan tuloista tulee biokaasusta ja toinen puoli jätteestä, joka kuivataan ja myydään orgaanisena lannoitteena. Tehdas tuottaa parhaimmillaan 11 000 tonnia lähialueen maatiloille myytävää lannoitetta.

Ei pelkkä energiaprojekti

Biokaasun tulevaisuus riippuu teknologian laajentamisesta koko valtion alueelle, sillä mikä tahansa kunta, joka tuottaisi enemmän kuin 40 tonnia biohajoavaa jätettä päivässä, voisi perustaa oman biokaasutehtaansa. Nepal tuo maahan 500 000 tonnia kemiallisia lannoitteita vuodessa, ja jos kaikki sata kuntaa tuottaisivat kukin 5 000 tonnia luomulannoitetta, Nepal saisi leikattua tuontilaskuaan.

Myös maan vuosittainen, 265 miljoonan euron nestekaasun tuonti Intiasta voisi merkittävästi vähentyä. Se on nelinkertaistunut kymmenessä vuodessa ja ahmaisee jo 2,5 prosenttia Nepalin koko tuontilaskusta.

Mutta jotta teollinen biokaasutuotanto voisi laajentua, se tarvitsisi saman valtiontuen kuin vesi-, aurinko- ja tuulivoima. Tällä hetkellä vesivoimaan investoijat nauttivat kymmenvuotista yritysverovapautta, ja sitä seuraavien viiden aikana he maksavat verosta vain puolet. Aurinko-, tuuli- ja vesivoiman vaatimista tuontitarvikkeista maksetaan vain yhden prosentin vero, mutta mitään vastaavaa helpotusta ei ole teollisen kokoluokan biokaasutuotannolle.

”Hallituksen ei pitäisi nähdä tätä vain energiaprojektina, vaan ymmärtää sen moninaiset hyödyt”, Kushal Gurung sanoo. ”Jos me haluamme tehdä Nepalista luomun seuraavan kymmenen vuoden aikana, tämänkaltaiset projektit pitäisi asettaa etusijalle.”

Ympäristöpolitiikka ympäristöilmastonmuutosuusiutuva energia Nepal Suomen IPS

Lue myös

Metsää ja maatalousmaata ilmakuvassa

Etelä-Amerikan ongelmia ei ratkaista länsimaiden ratkaisuilla vaan paikallista kansalaisyhteiskuntaa vahvistamalla ja kuuntelemalla

Metsäkato ja eriarvoisuus ovat monia Etelä-Amerikan maita yhdistäviä vakavia ongelmia. Heikosti toimivan valtionhallinnon takia monissa maissa sosiaalinen ja ekologinen kestävyys ovat pitkälti kansalaisyhteiskunnan harteilla. Siksi niiden tukeminen olisi tärkein toimi myös metsäkadon vähentämiseksi.
Mielenosoituskylttejä ja mielenosoittajia

Amazonista vallitsee ontto yksimielisyys

Brasilian poliitikot väittävät suojelevansa Amazonia, mutta puheet ovat tyhjää retoriikkaa. Samalla he osallistuvat metsäkadon lietsomiseen eivätkä tee mitään muuttaakseen sen taustalla olevaa kehitysmallia. Nyt yhteiskunnan on löydettävä aito yksimielisyys Amazonin pelastamiseksi, kirjoittaa Brasilian entinen ympäristöministeri Marina Silva.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen lähikuvassa

Ihmiskunta on aina kertonut tarinoita – Jamaikalainen kertojalegenda Amina Blackwood Meeks uskoo, että tarinoilla voi olla rooli myös globaalien ongelmien ratkomisessa

Suullista tarinankerrontaperinnettä on viime vuosina alettu elvyttää ympäri maailman. Jamaikalainen Amina Blackwood Meeks uskoo, että tarinoiden avulla ihmiset voivat oppia ymmärtämään moninaisuutta paremmin.
Mies ja nainen puolilähikuvassa

”Robotti ei ole fiksumpi kuin kastemato” – Googlelta irtisanoutunut ohjelmistoinsinööri Laura Nolan seuraa huolestuneena tappajarobottiteknologian kehitystä

Laura Nolan irtisanoutui Googlelta kuultuaan yhtiön olevan mukana Yhdysvaltain puolustusministeriön projektissa. Hänen mukaansa armeijat kääntyvät nyt teknologiafirmojen puoleen kehittääkseen nopeammin robottiaseita, jotka tekisivät päätöksen ihmisten tappamisesta itsenäisesti.
Lehtiä aseteltuna esille kioskissa

Naisten murhat ovat Meksikossa sensaatiolehtien perusmateriaalia – Väkivalta selitetään intohimorikoksilla ja uhreja syyllistetään

Meksikon lehdissä julkaistaan poliisin ja syyttäjän vuotamia kuvia naisten silvotuista ruumiista osana viihdepalstojen tarjontaa. Naisten oikeuksia puolustava asianajaja Verónica Bérber ei näe paljastuksiin muuta syytä kuin sairaan uteliaisuuden ruokkiminen yhteiskunnassa.
Mies puolilähikuvassa

Afganistanin sodassa viime vuonna yli 10 000 siviiliuhria

Afganistanin konfliktissa kuolleiden ja haavoittuneiden määrä oli viime vuonna kuudetta vuotta peräjälkeen yli 10 000, kertoo YK. Samaan aikaan neljännes väestöstä tarvitsee humanitaarista apua.
Nuoria istumassa riveissä muovituoleilla

Afrikan kehityspankki kehottaa maanosan maita parantamaan koulutustasoa – Peruskouluun satsataan keskimäärin vain 485 euroa per oppilas

Afrikkalainen koulu ei ole muuntunut vastaamaan tulevaisuuden taitojen tarvetta, linjaa tuore raportti. Tämä heikentää myös talouskasvun mahdollisuuksia.

Tuoreimmat

”Robotti ei ole fiksumpi kuin kastemato” – Googlelta irtisanoutunut ohjelmistoinsinööri Laura Nolan seuraa huolestuneena tappajarobottiteknologian kehitystä
Naisten murhat ovat Meksikossa sensaatiolehtien perusmateriaalia – Väkivalta selitetään intohimorikoksilla ja uhreja syyllistetään
Afganistanin sodassa viime vuonna yli 10 000 siviiliuhria
Afrikan kehityspankki kehottaa maanosan maita parantamaan koulutustasoa – Peruskouluun satsataan keskimäärin vain 485 euroa per oppilas
Tuore tutkimus paljastaa afrikkalaisnuorten ”afro-optimismin” – Uusi sukupolvi koostuu yrittäjähenkisistä diginatiiveista, jotka luottavat tulevaisuuteen
Ilmastonmuutos heikentää Intian taloutta – Tuottavuus laskee, kun kuumuus estää työnteon
Suomi houkuttaa ulkomaisia tutkinto-opiskelijoita, mutta valmistumisen jälkeen töitä on vaikea löytää
Ihmiskunta on aina kertonut tarinoita – Jamaikalainen kertojalegenda Amina Blackwood Meeks uskoo, että tarinoilla voi olla rooli myös globaalien ongelmien ratkomisessa
Päästökompensointi – Paremman omantunnon ostamista vai investointeja hyviin tarkoituksiin?
Empatiaa voi oppia, sanovat Pakolaisavun empatialähettiläät – Tuo omat arvosi rohkeasti esiin mutta kuuntele ja kunnioita myös toisten mielipiteitä