Uutiset Sananvapaus ja media

Lehdistönvapaus murenee monissa Itä-Euroopan maissa – Unkarissa mediasta on tullut hallituksen jatke, varoittaa asiantuntija

Toimittajiin kohdistuvat sanalliset hyökkäykset ja uhkaukset sekä mediaa arvostelevat verkkokeskustelut käyvät itäisen Euroopan maissa koko ajan aggressiivisemmiksi, sanoo International Press Instituten varapuheenjohtaja Beata Balogova. EU:n painostus voisi auttaa, mutta varmaa se ei ole.
Valokuvakyltti pariskunnasta mielenosoittajien keskellä
Tuhannet ihmiset osallistuivat mielenosoituksiin Slovakian pääkaupungissa Bratislavassa sen jälkeen, kun tutkiva toimittaja Ján Kuciak ja hänen kihlattunsa Martina Kušnírová oli ammuttu viime vuoden helmikuun lopulla. (Kuva: Ed Holt / IPS)

(IPS) -- ”En ole kokenut journalismin kannalta vaikeampaa aikaa”, International Press Instituten (IPI) varapuheenjohtaja ja Slovak Spectator Sme -lehden päätoimittaja Beata Balogova sanoo.

Hänen mukaansa toimittajiin kohdistuvat sanalliset hyökkäykset ja uhkaukset sekä mediaa arvostelevat verkkokeskustelut käyvät itäisen Euroopan maissa koko ajan aggressiivisemmiksi. Hyökkäyksillä on usein vallanpitäjien tuki.

Slovakiaan perustettiin tammikuussa Ján Kuciakin nimeä kantava tutkivan journalismin keskus. Samaan aikaan lehdistönvapaus jatkaa murenemistaan Slovakiassa ja useissa muissa alueen maissa.

Toimittaja Ján Kuciakin ja hänen kihlattunsa murhasta tulee helmikuun lopussa kuluneeksi vuosi. Kuciak oli tutkinut Slovakian hallituksen yhteyksiä Italian mafiaan.

Balogova kehottaa journalisteja suhtautumaan yltyvään vainoon entistä vakavammin. Hän on tekemässä viranomaisille tutkintapyyntöä nimettömästä uhkailijasta, joka on muun muassa yllyttänyt hyökkäämään hänen toimitukseensa ja tappamaan henkilökunnan samaan malliin kuin Charlie Hebdo -lehdessä Pariisissa 2015.

Uhkana myös viranomaiset

Sananvapausjärjestöt moittivat puheenjohtajakautensa Euroopan unionissa aloittanutta Romaniaa ja syyttävät Unkarin hallitusta oppositiomedian tukahduttamisesta. Sama pätee Puolan, Tšekin ja Serbian hallitukseen.

Montenegrossa tuomittiin tammikuussa tutkiva toimittaja Jovo Martinovic 1,5 vuodeksi vankilaan. Häntä syytettiin huumekaupasta ja yhteyksistä rikollisjärjestöihin, vaikka kyse oli niiden journalistisesta tutkimisesta.

Tapaus on nähty varoituksena muille. ”Mafiaan soluttautuva toimittaja joutuu pelkäämään rikollisten ohella myös viranomaisia”, Pauline Ades-Mevel Toimittajat ilman rajoja -järjestöstä (RSF) sanoo.

Puola, Unkari, Slovakia, Tšekki ja Serbia ovat viime vuosina pudonneet reippaasti RSF:n lehdistönvapausindeksissä. Syynä ovat valtiovallan mediaa vastaan suunnatut toimenpiteet, kuten lainsäädäntö, verot, haltuunotot ja sulkemiset. Joissain tapauksissa turvallisuuspalvelujen uskotaan vakoilevan mediaa.

Viranomaiset ovat luoneet medialle vihamielisen ilmapiirin, joka rohkaisee hyökkäyksiin viestimiä ja toimittajia vastaan.

Suojelua ei heru

Serbialaisen tutkivan reportterin Milan Jovanovicin asuntoon yritettiin murtautua joulukuun lopulla vain viikko sen jälkeen, kun hänen kotinsa oli poltettu Molotovin cocktaililla. Jovanovic oli pyytänyt poliisin suojelua ensimmäisen hyökkäyksen jälkeen, mutta sitä ei herunut.

RSF:n Ades-Mevel muistuttaa, että Montenegro ja Serbia ovat hakeneet Euroopan unionin jäsenyyttä. ”Ne esittävät EU:lle, että laillisuus ja lehdistönvapaus ovat kohentuneet, mutta todellisuus on muuta.”

Euroopan parlamentti harkitsee rahoituksen leikkaamista jäseniltä, joissa laillisuus ja lehdistönvapaus horjuvat.

Balogova sanoo, että esimerkiksi Unkarin pääministeri Viktor Orbán kehuskelee moniarvoisella tiedonvälityksellä ja vakuuttaa, että maassa on ainakin 300 oppositiomediaa. Ne ovat kuitenkin pieniä ja levikiltään suppeita.

”Orbán ja hänen oligarkkiystävänsä ovat tehneet julkisesta mediasta hallituksen jatkeen. Uutisagenda laaditaan viikoittaisissa kokouksissa. Se on painajaisversio siitä, mitä kommunistit yrittivät tehdä mutta epäonnistuivat”, Balogova tylyttää.

Serbiassa hyökkäykset toimittajia vastaan ja hallitsevan puolueen ote mediasta ovat saattaneet ohittaa pisteen, josta ei ole paluuta, Novi Sadin yliopiston viestinnän apulaisprofessori Jelena Kleut arvioi. ”En tiedä, auttaisiko EU:n painostus enää.”

Kansalaisyhteiskunnan tuki olisi itäisen Euroopan lehdistönvapauden paras tae, tšekkiläinen tutkiva toimittaja Pavla Holcova uskoo.

Sananvapaus ja media mediasananvapaustiedetiedotusvälineetviestintäpolitiikkademokratia Itä-Eurooppa Suomen IPS

Lue myös

Liikennemerkkiin kiinnitetty lööppi, jossa lukee brad price to rice again

Afrikka tarvitsee perinteistä mediaa

Sosiaalinen media on helposti saavutettava, nopea ja periaatteessa demokraattinen. Samalla se kuitenkin levittää herkästi valeuutisia, joiden vaikutukset on nähty karulla tavalla Afrikassa. Siksi maanosassa tarvitaan yhä uskottavaa, totuutta etsivää perinteistä lehdistöä, kirjoittaa Adewunmi Emoruwa.
Joukko naisia istumassa

Tulikivenkatkuinen runo presidentistä johti 1,5 vuoden vankeustuomioon Ugandassa – Runoilija sai tuomion kyberhäirinnästä

Tohtori Stella Nyanzi kirjoitti räävittömän runon, jossa toivotaan, ettei presidentti Yoweri Museveni olisi koskaan syntynytkään. Kovan tuomion pelätään tukkivan muidenkin kriitikoiden suut.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mielenosoittajien kyltti

Metoo ja Oxfam-kohu saivat myös suomalaiset kehitysyhteistyöjärjestöt heräämään – Seksuaalista häirintää ja ahdistelua halutaan nyt torjua ponnekkaammin

Suomalaisten järjestöjen tukemissa kehitysyhteistyöhankkeissa on tullut esiin ainakin yksittäisiä hyväksikäyttötapauksia. Nyt monissa järjestöissä rakennetaan uusia ohjenuoria väärinkäytösten ehkäisemiseksi.
Turkin lippu, taustalla Bosporinsalmi

Hallitus myönsi asevientiluvan Turkkiin – Rauhanjärjestöt: Ei linjassa hallitusohjelman kanssa

Suomalainen Robonic Ltd sai luvan viedä Turkkiin miehittämättömien ilma-alusten laukaisualustoja. Päätös ”ampuu jalkaan niin Suomen kuin EU:nkin ihmisoikeuspolitiikkaa”, sanoo Suomen Rauhanliiton toiminnanjohtaja Laura Lodenius.
Lapsia kyltit kädessä

Ilmastolakkoviikko alkaa – Miljoonia odotetaan protestoimaan ympäri maailman

Ensi viikolla järjestetään YK:n ilmastohuippukokous. Kansalaiset ovat lähdössä kaduille vaatimaan tehokkaampia ilmastotoimia arviolta 160 maassa. Suomessa protestoidaan etenkin ensi viikolla.
Kätilö tutkii raskaana olevaa naista

Äitiys- ja lapsikuolleisuuden väheneminen on ollut ”huikaiseva menestys”, sanoo WHO – Silti joka 11:s sekunti joko äiti tai lapsi kuolee

YK-järjestöjen tuoreiden tilastojen mukaan äitiys- ja lapsikuolleisuus ovat vähentyneet 2000-luvulla merkittävästi. Silti vuoden 2030 tavoitteet voivat jäädä saavuttamatta.

Luetuimmat

Kidutus on yhä yleisempää Venäjällä – Juristi Irina Birjukova paljastaa viranomaisten väärinkäytöksiä ja on paennut sen vuoksi tappouhkauksia
”Talouskasvun luominen vain lisäämällä kulutusta ei ole enää toteuttamiskelpoinen vaihtoehto” – Tutkijaryhmä vaatii nopeita keinoja kestävän kehityksen edistämiseksi
Hallitus myönsi asevientiluvan Turkkiin – Rauhanjärjestöt: Ei linjassa hallitusohjelman kanssa
Yksityistä sektoria korostava kehityspolitiikka jatkuu myös tällä hallituskaudella – Kehitysministeri Ville Skinnari haluaa suomalaisyritykset Afrikan markkinoille
Amnestyn tärkein ihmisoikeuspalkinto ilmastoaktivisti Greta Thunbergille ja koululaisten ilmastoliikkeelle – ”Kaikkien on osallistuttava ilmastolakkoon”
Järjestö: Vaatealan omat vastuullisuusjärjestelmät tuottavat miljardeja dollareita mutta eivät suojele työntekijöitä
Metoo ja Oxfam-kohu saivat myös suomalaiset kehitysyhteistyöjärjestöt heräämään – Seksuaalista häirintää ja ahdistelua halutaan nyt torjua ponnekkaammin
Kehittyvät maat siirtyvät vauhdilla uusiutuvaan energiaan – Intia näyttää esimerkkiä
Somaliaa uhkaa taas nälänhätä huonon sadon vuoksi – Seitsemän sadekautta on epäonnistunut lyhyen ajan sisällä
Asiantuntijaryhmä: Jemenissä selviä merkkejä sotarikoksista – Myös länsimaiden asekauppa voi rikkoa kansainvälistä oikeutta