Uutiset Sananvapaus ja media

Lehdistönvapaus murenee monissa Itä-Euroopan maissa – Unkarissa mediasta on tullut hallituksen jatke, varoittaa asiantuntija

Toimittajiin kohdistuvat sanalliset hyökkäykset ja uhkaukset sekä mediaa arvostelevat verkkokeskustelut käyvät itäisen Euroopan maissa koko ajan aggressiivisemmiksi, sanoo International Press Instituten varapuheenjohtaja Beata Balogova. EU:n painostus voisi auttaa, mutta varmaa se ei ole.
Valokuvakyltti pariskunnasta mielenosoittajien keskellä
Tuhannet ihmiset osallistuivat mielenosoituksiin Slovakian pääkaupungissa Bratislavassa sen jälkeen, kun tutkiva toimittaja Ján Kuciak ja hänen kihlattunsa Martina Kušnírová oli ammuttu viime vuoden helmikuun lopulla. (Kuva: Ed Holt / IPS)

(IPS) -- ”En ole kokenut journalismin kannalta vaikeampaa aikaa”, International Press Instituten (IPI) varapuheenjohtaja ja Slovak Spectator Sme -lehden päätoimittaja Beata Balogova sanoo.

Hänen mukaansa toimittajiin kohdistuvat sanalliset hyökkäykset ja uhkaukset sekä mediaa arvostelevat verkkokeskustelut käyvät itäisen Euroopan maissa koko ajan aggressiivisemmiksi. Hyökkäyksillä on usein vallanpitäjien tuki.

Slovakiaan perustettiin tammikuussa Ján Kuciakin nimeä kantava tutkivan journalismin keskus. Samaan aikaan lehdistönvapaus jatkaa murenemistaan Slovakiassa ja useissa muissa alueen maissa.

Toimittaja Ján Kuciakin ja hänen kihlattunsa murhasta tulee helmikuun lopussa kuluneeksi vuosi. Kuciak oli tutkinut Slovakian hallituksen yhteyksiä Italian mafiaan.

Balogova kehottaa journalisteja suhtautumaan yltyvään vainoon entistä vakavammin. Hän on tekemässä viranomaisille tutkintapyyntöä nimettömästä uhkailijasta, joka on muun muassa yllyttänyt hyökkäämään hänen toimitukseensa ja tappamaan henkilökunnan samaan malliin kuin Charlie Hebdo -lehdessä Pariisissa 2015.

Uhkana myös viranomaiset

Sananvapausjärjestöt moittivat puheenjohtajakautensa Euroopan unionissa aloittanutta Romaniaa ja syyttävät Unkarin hallitusta oppositiomedian tukahduttamisesta. Sama pätee Puolan, Tšekin ja Serbian hallitukseen.

Montenegrossa tuomittiin tammikuussa tutkiva toimittaja Jovo Martinovic 1,5 vuodeksi vankilaan. Häntä syytettiin huumekaupasta ja yhteyksistä rikollisjärjestöihin, vaikka kyse oli niiden journalistisesta tutkimisesta.

Tapaus on nähty varoituksena muille. ”Mafiaan soluttautuva toimittaja joutuu pelkäämään rikollisten ohella myös viranomaisia”, Pauline Ades-Mevel Toimittajat ilman rajoja -järjestöstä (RSF) sanoo.

Puola, Unkari, Slovakia, Tšekki ja Serbia ovat viime vuosina pudonneet reippaasti RSF:n lehdistönvapausindeksissä. Syynä ovat valtiovallan mediaa vastaan suunnatut toimenpiteet, kuten lainsäädäntö, verot, haltuunotot ja sulkemiset. Joissain tapauksissa turvallisuuspalvelujen uskotaan vakoilevan mediaa.

Viranomaiset ovat luoneet medialle vihamielisen ilmapiirin, joka rohkaisee hyökkäyksiin viestimiä ja toimittajia vastaan.

Suojelua ei heru

Serbialaisen tutkivan reportterin Milan Jovanovicin asuntoon yritettiin murtautua joulukuun lopulla vain viikko sen jälkeen, kun hänen kotinsa oli poltettu Molotovin cocktaililla. Jovanovic oli pyytänyt poliisin suojelua ensimmäisen hyökkäyksen jälkeen, mutta sitä ei herunut.

RSF:n Ades-Mevel muistuttaa, että Montenegro ja Serbia ovat hakeneet Euroopan unionin jäsenyyttä. ”Ne esittävät EU:lle, että laillisuus ja lehdistönvapaus ovat kohentuneet, mutta todellisuus on muuta.”

Euroopan parlamentti harkitsee rahoituksen leikkaamista jäseniltä, joissa laillisuus ja lehdistönvapaus horjuvat.

Balogova sanoo, että esimerkiksi Unkarin pääministeri Viktor Orbán kehuskelee moniarvoisella tiedonvälityksellä ja vakuuttaa, että maassa on ainakin 300 oppositiomediaa. Ne ovat kuitenkin pieniä ja levikiltään suppeita.

”Orbán ja hänen oligarkkiystävänsä ovat tehneet julkisesta mediasta hallituksen jatkeen. Uutisagenda laaditaan viikoittaisissa kokouksissa. Se on painajaisversio siitä, mitä kommunistit yrittivät tehdä mutta epäonnistuivat”, Balogova tylyttää.

Serbiassa hyökkäykset toimittajia vastaan ja hallitsevan puolueen ote mediasta ovat saattaneet ohittaa pisteen, josta ei ole paluuta, Novi Sadin yliopiston viestinnän apulaisprofessori Jelena Kleut arvioi. ”En tiedä, auttaisiko EU:n painostus enää.”

Kansalaisyhteiskunnan tuki olisi itäisen Euroopan lehdistönvapauden paras tae, tšekkiläinen tutkiva toimittaja Pavla Holcova uskoo.

Sananvapaus ja media mediasananvapaustiedetiedotusvälineetviestintäpolitiikkademokratia Itä-Eurooppa Suomen IPS

Lue myös

Tietokoneen näppäimistö ja näyttö

Sananvapauskeskustelun pitäisi perustua tietoon ”mitä saa ja mitä ei saa sanoa” -väittelyn sijasta

Hiljattain julkaistun gallupin mukaan puolet suomalaisista kannattaa sananvapauden rajoittamista, puolet ei. Tosiasiassa sananvapautta on rajattu avoimesti laeilla jo pitkään. Keskustelua sananvapaudesta pitäisikin käydä rakentavammin, kirjoittavat Manu Jalonen ja Simo Arhippainen.
Tyhjä paperi ja musta kynä pöydällä.

Koronaviruskriisi kaventaa lehdistönvapautta, varoittaa toimittajajärjestö – Poikkeuksellista tilannetta käytetään hyväksi

Pohjoismaat ovat jälleen kärjessä Toimittajat ilman rajoja -järjestön lehdistönvapausindeksissä. Monet indeksin hännillä olevat maat ovat sensuroineet myös koronavirusuutisia, järjestö kertoo.
Kaksi hymyilevää miestä vierekkäin

Populismi tuli Tansaniaan – Suosittu presidentti John Magufuli on pannut korruption kuriin, mutta media, järjestöt ja oppositio elävät pelossa

”Puskutraktoriksi” kutsuttu Tansanian presidentti sulkee medioita, irtisanoo julkisesti virkamiehiä ja ahdistelee kriitikoitaan. Länsimaat ja ihmisoikeusjärjestöt ovat huolissaan, mutta maan sisältä kuuluu toisenlaisiakin ääniä. Toimittaja Gasirigwa Mwitan mielestä Tansaniaa ei pitäisi arvostella samalla mittapuulla kuin länsimaita.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Poika istuu kynä ja lehtiö kädessä pieni taskuradio korvallaan.

Koronavirus on vauhdittanut etäoppimista myös kehittyvissä maissa – Moni kuitenkin putosi kyydistä, eivätkä kaikki pääse enää takaisin

Noin 1,6 miljardia opiskelijaa ja koululaista joutui keväällä jäämään pois koulusta koronaviruksen takia. Esimerkiksi Kenia ja Uganda käärivät hihansa digi- ja etäopetuksen lisäämiseksi, mutta nyt pelkona on eriarvoisuuden kasvu. ”Jo valmiiksi jäljessä olevat jäävät vielä enemmän jälkeen”, sanoo Fingon asiantuntija Peter Njuguna.
Syyrian lippu kahden muun lipun välissä.

Luoteis-Syyriassa vahvistettu ensimmäinen koronavirustapaus – ”Koronavirus tulee leviämään pakolaisleireillä kulovalkean tavoin”

Luoteis-Syyriassa elää noin 4,2 miljoonaa ihmistä, joista monet pakolaisia. Jos virus leviää, esimerkiksi vanhuksilla ja kroonisia tauteja sairastavilla on vain pienet mahdollisuudet selvitä, varoittaa terveysjärjestö UOSSM.
Nainen puolilähikuvassa piikkilangalla varustetun betoniaidan edessä.

Siviilikriisinhallinta tukee konfliktista toipuvia maita vankemman tulevaisuuden rakentamisessa

Sisäministeriön alaisuudessa toimiva Kriisinhallintakeskus lähettää asiantuntijoita siviilikriisinhallintatehtäviin maailmalle. Koulutusasiantuntija Sari Rautarinta on ollut komennuksella Sudanissa, Afganistanissa ja Ukrainassa. Työ on pitkäjänteistä, ja sen merkitys on nähtävissä vasta vuosien kuluttua, hän sanoo.
Nainen puolilähikuvassa mainoksen edessä.

”Rahoituslaitokset eivät ottaneet minua vakavasti” – Naisyrittäjien arki on hankalaa, ja koronavirus vaikeuttaa sitä entisestään

Keniassa naisyrittäjät kärsivät luotonsaantivaikeuksista ja vähättelystä. Irene Omari omistaa yhden Kisumun suurimmista brändäysyhtiöistä. Koronan vuoksi bisneksellä menee nyt huonommin kuin koskaan. Vaikeuksia on kuitenkin ollut jo aiemmin. ”Naisen on hyvin vaikea vetää yritystä. Aluksi en edes saanut luottoa”, hän kertoo.
Mies puolilähikuvassa mikrofonin takana.

Köyhyys ei ole vähentynyt niin paljon kuin väitetään, ja keinot sen kitkemiseksi ovat vääriä, sanoo YK-asiantuntija – ”Vaarallisen omahyväistä”

YK:n väistyvä erityisasiantuntija Philip Alston suomii loppuraportissaan maailman johtajia ”itsensä onnittelemisesta” köyhyyden vastaisessa taistelussa, sillä köyhyyden väheneminen johtuu pitkälti Kiinasta. Myöskään kestävän kehityksen tavoitteita ei saavuteta, hän sanoo.