Uutiset

Lehdistönvapaus murenee monissa Itä-Euroopan maissa – Unkarissa mediasta on tullut hallituksen jatke, varoittaa asiantuntija

Toimittajiin kohdistuvat sanalliset hyökkäykset ja uhkaukset sekä mediaa arvostelevat verkkokeskustelut käyvät itäisen Euroopan maissa koko ajan aggressiivisemmiksi, sanoo International Press Instituten varapuheenjohtaja Beata Balogova. EU:n painostus voisi auttaa, mutta varmaa se ei ole.
Valokuvakyltti pariskunnasta mielenosoittajien keskellä
Tuhannet ihmiset osallistuivat mielenosoituksiin Slovakian pääkaupungissa Bratislavassa sen jälkeen, kun tutkiva toimittaja Ján Kuciak ja hänen kihlattunsa Martina Kušnírová oli ammuttu viime vuoden helmikuun lopulla. (Kuva: Ed Holt / IPS)

(IPS) -- ”En ole kokenut journalismin kannalta vaikeampaa aikaa”, International Press Instituten (IPI) varapuheenjohtaja ja Slovak Spectator Sme -lehden päätoimittaja Beata Balogova sanoo.

Hänen mukaansa toimittajiin kohdistuvat sanalliset hyökkäykset ja uhkaukset sekä mediaa arvostelevat verkkokeskustelut käyvät itäisen Euroopan maissa koko ajan aggressiivisemmiksi. Hyökkäyksillä on usein vallanpitäjien tuki.

Slovakiaan perustettiin tammikuussa Ján Kuciakin nimeä kantava tutkivan journalismin keskus. Samaan aikaan lehdistönvapaus jatkaa murenemistaan Slovakiassa ja useissa muissa alueen maissa.

Toimittaja Ján Kuciakin ja hänen kihlattunsa murhasta tulee helmikuun lopussa kuluneeksi vuosi. Kuciak oli tutkinut Slovakian hallituksen yhteyksiä Italian mafiaan.

Balogova kehottaa journalisteja suhtautumaan yltyvään vainoon entistä vakavammin. Hän on tekemässä viranomaisille tutkintapyyntöä nimettömästä uhkailijasta, joka on muun muassa yllyttänyt hyökkäämään hänen toimitukseensa ja tappamaan henkilökunnan samaan malliin kuin Charlie Hebdo -lehdessä Pariisissa 2015.

Uhkana myös viranomaiset

Sananvapausjärjestöt moittivat puheenjohtajakautensa Euroopan unionissa aloittanutta Romaniaa ja syyttävät Unkarin hallitusta oppositiomedian tukahduttamisesta. Sama pätee Puolan, Tšekin ja Serbian hallitukseen.

Montenegrossa tuomittiin tammikuussa tutkiva toimittaja Jovo Martinovic 1,5 vuodeksi vankilaan. Häntä syytettiin huumekaupasta ja yhteyksistä rikollisjärjestöihin, vaikka kyse oli niiden journalistisesta tutkimisesta.

Tapaus on nähty varoituksena muille. ”Mafiaan soluttautuva toimittaja joutuu pelkäämään rikollisten ohella myös viranomaisia”, Pauline Ades-Mevel Toimittajat ilman rajoja -järjestöstä (RSF) sanoo.

Puola, Unkari, Slovakia, Tšekki ja Serbia ovat viime vuosina pudonneet reippaasti RSF:n lehdistönvapausindeksissä. Syynä ovat valtiovallan mediaa vastaan suunnatut toimenpiteet, kuten lainsäädäntö, verot, haltuunotot ja sulkemiset. Joissain tapauksissa turvallisuuspalvelujen uskotaan vakoilevan mediaa.

Viranomaiset ovat luoneet medialle vihamielisen ilmapiirin, joka rohkaisee hyökkäyksiin viestimiä ja toimittajia vastaan.

Suojelua ei heru

Serbialaisen tutkivan reportterin Milan Jovanovicin asuntoon yritettiin murtautua joulukuun lopulla vain viikko sen jälkeen, kun hänen kotinsa oli poltettu Molotovin cocktaililla. Jovanovic oli pyytänyt poliisin suojelua ensimmäisen hyökkäyksen jälkeen, mutta sitä ei herunut.

RSF:n Ades-Mevel muistuttaa, että Montenegro ja Serbia ovat hakeneet Euroopan unionin jäsenyyttä. ”Ne esittävät EU:lle, että laillisuus ja lehdistönvapaus ovat kohentuneet, mutta todellisuus on muuta.”

Euroopan parlamentti harkitsee rahoituksen leikkaamista jäseniltä, joissa laillisuus ja lehdistönvapaus horjuvat.

Balogova sanoo, että esimerkiksi Unkarin pääministeri Viktor Orbán kehuskelee moniarvoisella tiedonvälityksellä ja vakuuttaa, että maassa on ainakin 300 oppositiomediaa. Ne ovat kuitenkin pieniä ja levikiltään suppeita.

”Orbán ja hänen oligarkkiystävänsä ovat tehneet julkisesta mediasta hallituksen jatkeen. Uutisagenda laaditaan viikoittaisissa kokouksissa. Se on painajaisversio siitä, mitä kommunistit yrittivät tehdä mutta epäonnistuivat”, Balogova tylyttää.

Serbiassa hyökkäykset toimittajia vastaan ja hallitsevan puolueen ote mediasta ovat saattaneet ohittaa pisteen, josta ei ole paluuta, Novi Sadin yliopiston viestinnän apulaisprofessori Jelena Kleut arvioi. ”En tiedä, auttaisiko EU:n painostus enää.”

Kansalaisyhteiskunnan tuki olisi itäisen Euroopan lehdistönvapauden paras tae, tšekkiläinen tutkiva toimittaja Pavla Holcova uskoo.

mediasananvapaustiedetiedotusvälineetviestintäpolitiikkademokratia Itä-Eurooppa Suomen IPS

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Joukko nuoria aurinkopaneelilla varustetun koulun edustalla

Suomalaisille kesämökeille tarkoitettu aurinkovoimala sähköistää ammattikoulua Ugandassa – Aurinkoenergian potentiaali on valtava, mutta esteenä on hinta

Aurinko paistaa Ugandassa ympäri vuoden kuin Suomessa kesällä, mutta silti yli 80 prosenttia maaseudun asukkaista elää ilman sähköä. Suomalainen keksijä Janne Käpylehto opetti kolmessa päivässä ammattikoululaisille, miten asentaa aurinkovoimala. Kokeilua saatetaan laajentaa tulevaisuudessa.
Sateenkaaren värisiä ilmapalloja

Keniassa odotettiin tänään korkeimman oikeuden päätöstä, joka olisi ollut tärkeä koko Afrikan seksuaalivähemmistöille, mutta toisin kävi

Kenian korkeimman oikeuden piti päättää tänään, kumoaako se lain, joka kriminalisoi samaa sukupuolta olevien suhteet. Päätöstä kuitenkin lykättiin keväälle. ”Olisi vähättelyä sanoa, että olemme pettyneitä”, sanoo muutosta ajanut ihmisoikeusjärjestö.
Käsi pitelee tyhjää alumiinikulhoa

Haitissa on krooninen ruokakriisi, mutta media kertoo siitä vain harvoin – Avustusjärjestö listasi maailman unohdetuimmat kriisit

Mediahuomio auttaa keräämään apua katastrofien uhreille, mutta kilpailu median kiinnostuksesta on kova. Avustusjärjestö Care International on julkaissut kolmatta kertaa listan maailman aliraportoiduimmista kriiseistä, joista moni ei ole koskaan kuullutkaan.
Lehmä

Tutkimus: Keinoliha ei välttämättä olekaan ilmastoystävällisin vaihtoehto karjankasvatukselle

Maailmalla on viime vuosina intoiltu laboratoriossa kasvatetusta lihasta. Tutkijoiden mukaan on kuitenkin epäselvää, mitkä sen ilmastovaikutukset tulevat olemaan.