Uutiset Sananvapaus ja media

Lehdistönvapaus murenee monissa Itä-Euroopan maissa – Unkarissa mediasta on tullut hallituksen jatke, varoittaa asiantuntija

Toimittajiin kohdistuvat sanalliset hyökkäykset ja uhkaukset sekä mediaa arvostelevat verkkokeskustelut käyvät itäisen Euroopan maissa koko ajan aggressiivisemmiksi, sanoo International Press Instituten varapuheenjohtaja Beata Balogova. EU:n painostus voisi auttaa, mutta varmaa se ei ole.
Valokuvakyltti pariskunnasta mielenosoittajien keskellä
Tuhannet ihmiset osallistuivat mielenosoituksiin Slovakian pääkaupungissa Bratislavassa sen jälkeen, kun tutkiva toimittaja Ján Kuciak ja hänen kihlattunsa Martina Kušnírová oli ammuttu viime vuoden helmikuun lopulla. (Kuva: Ed Holt / IPS)

(IPS) -- ”En ole kokenut journalismin kannalta vaikeampaa aikaa”, International Press Instituten (IPI) varapuheenjohtaja ja Slovak Spectator Sme -lehden päätoimittaja Beata Balogova sanoo.

Hänen mukaansa toimittajiin kohdistuvat sanalliset hyökkäykset ja uhkaukset sekä mediaa arvostelevat verkkokeskustelut käyvät itäisen Euroopan maissa koko ajan aggressiivisemmiksi. Hyökkäyksillä on usein vallanpitäjien tuki.

Slovakiaan perustettiin tammikuussa Ján Kuciakin nimeä kantava tutkivan journalismin keskus. Samaan aikaan lehdistönvapaus jatkaa murenemistaan Slovakiassa ja useissa muissa alueen maissa.

Toimittaja Ján Kuciakin ja hänen kihlattunsa murhasta tulee helmikuun lopussa kuluneeksi vuosi. Kuciak oli tutkinut Slovakian hallituksen yhteyksiä Italian mafiaan.

Balogova kehottaa journalisteja suhtautumaan yltyvään vainoon entistä vakavammin. Hän on tekemässä viranomaisille tutkintapyyntöä nimettömästä uhkailijasta, joka on muun muassa yllyttänyt hyökkäämään hänen toimitukseensa ja tappamaan henkilökunnan samaan malliin kuin Charlie Hebdo -lehdessä Pariisissa 2015.

Uhkana myös viranomaiset

Sananvapausjärjestöt moittivat puheenjohtajakautensa Euroopan unionissa aloittanutta Romaniaa ja syyttävät Unkarin hallitusta oppositiomedian tukahduttamisesta. Sama pätee Puolan, Tšekin ja Serbian hallitukseen.

Montenegrossa tuomittiin tammikuussa tutkiva toimittaja Jovo Martinovic 1,5 vuodeksi vankilaan. Häntä syytettiin huumekaupasta ja yhteyksistä rikollisjärjestöihin, vaikka kyse oli niiden journalistisesta tutkimisesta.

Tapaus on nähty varoituksena muille. ”Mafiaan soluttautuva toimittaja joutuu pelkäämään rikollisten ohella myös viranomaisia”, Pauline Ades-Mevel Toimittajat ilman rajoja -järjestöstä (RSF) sanoo.

Puola, Unkari, Slovakia, Tšekki ja Serbia ovat viime vuosina pudonneet reippaasti RSF:n lehdistönvapausindeksissä. Syynä ovat valtiovallan mediaa vastaan suunnatut toimenpiteet, kuten lainsäädäntö, verot, haltuunotot ja sulkemiset. Joissain tapauksissa turvallisuuspalvelujen uskotaan vakoilevan mediaa.

Viranomaiset ovat luoneet medialle vihamielisen ilmapiirin, joka rohkaisee hyökkäyksiin viestimiä ja toimittajia vastaan.

Suojelua ei heru

Serbialaisen tutkivan reportterin Milan Jovanovicin asuntoon yritettiin murtautua joulukuun lopulla vain viikko sen jälkeen, kun hänen kotinsa oli poltettu Molotovin cocktaililla. Jovanovic oli pyytänyt poliisin suojelua ensimmäisen hyökkäyksen jälkeen, mutta sitä ei herunut.

RSF:n Ades-Mevel muistuttaa, että Montenegro ja Serbia ovat hakeneet Euroopan unionin jäsenyyttä. ”Ne esittävät EU:lle, että laillisuus ja lehdistönvapaus ovat kohentuneet, mutta todellisuus on muuta.”

Euroopan parlamentti harkitsee rahoituksen leikkaamista jäseniltä, joissa laillisuus ja lehdistönvapaus horjuvat.

Balogova sanoo, että esimerkiksi Unkarin pääministeri Viktor Orbán kehuskelee moniarvoisella tiedonvälityksellä ja vakuuttaa, että maassa on ainakin 300 oppositiomediaa. Ne ovat kuitenkin pieniä ja levikiltään suppeita.

”Orbán ja hänen oligarkkiystävänsä ovat tehneet julkisesta mediasta hallituksen jatkeen. Uutisagenda laaditaan viikoittaisissa kokouksissa. Se on painajaisversio siitä, mitä kommunistit yrittivät tehdä mutta epäonnistuivat”, Balogova tylyttää.

Serbiassa hyökkäykset toimittajia vastaan ja hallitsevan puolueen ote mediasta ovat saattaneet ohittaa pisteen, josta ei ole paluuta, Novi Sadin yliopiston viestinnän apulaisprofessori Jelena Kleut arvioi. ”En tiedä, auttaisiko EU:n painostus enää.”

Kansalaisyhteiskunnan tuki olisi itäisen Euroopan lehdistönvapauden paras tae, tšekkiläinen tutkiva toimittaja Pavla Holcova uskoo.

Sananvapaus ja media mediasananvapaustiedetiedotusvälineetviestintäpolitiikkademokratia Itä-Eurooppa Suomen IPS

Lue myös

Kaksi hymyilevää miestä vierekkäin

Populismi tuli Tansaniaan – Suosittu presidentti John Magufuli on pannut korruption kuriin, mutta media, järjestöt ja oppositio elävät pelossa

”Puskutraktoriksi” kutsuttu Tansanian presidentti sulkee medioita, irtisanoo julkisesti virkamiehiä ja ahdistelee kriitikoitaan. Länsimaat ja ihmisoikeusjärjestöt ovat huolissaan, mutta maan sisältä kuuluu toisenlaisiakin ääniä. Toimittaja Gasirigwa Mwitan mielestä Tansaniaa ei pitäisi arvostella samalla mittapuulla kuin länsimaita.
Kädet tietokoneen näppäimistöllä

Mitään ei saa enää sanoa – Äärioikeistolaisen retoriikan ABC

Äärioikeisto luo uusien käsitteiden avulla kuviteltuja vihollisia ja olkiukkoja, joiden avulla se voi voittaa helppoja taisteluja. Yksi ajankohtaisimmista on myytti sananvapauskriisistä, kirjoittaa Aurora Lemma.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Puolilähikuva naisesta

Tasapainoilu kahden kulttuurin välillä ei ole aina helppoa – Amina Mohamed on suomensomalialainen, ja monelle ulkopuoliselle se on ongelma

Suomalaiset maahanmuuttajavanhempien lapset elävät usein kahdessa hyvin erilaisessa kulttuurissa. Moni onnistuu yhdistämään kummankin maailman parhaat puolet, mutta yhteiskunta ei sitä aina ymmärrä. “Jotkut ihmiset määrittelevät minut asettamalla minut kulttuuriin, joka on tuntematon itsellenikin”, sanoo Amina Mohamed.
Kuivunut ruohonkorsi kuivassa maassa

Ennusteet toteutuvat: Ennenäkemättömät 45 miljoonaa ihmistä eteläisessä Afrikassa on vakavassa ruokapulassa

Avustusjärjestöt ovat varoitelleet pitkään, että kuivuudesta kärsivässä eteläisessä Afrikassa kehittyy massiivinen ruokakriisi. ”Nälkäkriisi on laajempi kuin olemme ennen nähneet ja näyttää siltä, että se on pahenemassa”, sanoo Maailman ruokaohjelman aluejohtaja Lola Castro.
Toimittajat ottavat kuvia kylttiä pitelevästä luurangosta

Ammattitaitoa vähätellään, haastateltavat ahdistelevat – Kaksi toimittajaa kertoo, millaisia ongelmia naistoimittajat kohtaavat Meksikossa

Meksiko on yksi maailman vaarallisimmista maista toimittajille. Erityisen hankalaa on naistoimittajilla, jotka muiden uhkien lisäksi voivat joutua kokemaan seksuaalista ahdistelua, syrjintää ja miehiä suosivia asenteita työssään.
Kolumbian lippu ja talojen raunioita

YK huolissaan Kolumbiassa tapettujen ihmisoikeusaktivistien määrästä – Rauhansopimus loi tyhjiön, jonka täyttävät rikollisjengit

Kolumbiassa tapettiin viime vuonna enemmän ihmisoikeusaktivisteja kuin missään muualla. Etenkin etnisten ryhmien ja alkuperäiskansojen ryhmät ovat tulilinjalla.
Autiotalo maantien laidassa

Miten nälkämaa-Suomesta tuli hyvinvointivaltio – Ja olisiko siitä esimerkiksi nykyisille kehitysmaille?

Eurooppa-vetoiseen maailmantalouteen integroituminen, onnekas ajoitus ja osittain sattumanvaraiset tapahtumat – siinä syitä köyhän Suomen vaurastumiseen, listaa aiheesta kirjan toimittanut emeritusprofessori Juhani Koponen.

Tuoreimmat

Ennusteet toteutuvat: Ennenäkemättömät 45 miljoonaa ihmistä eteläisessä Afrikassa on vakavassa ruokapulassa
Ammattitaitoa vähätellään, haastateltavat ahdistelevat – Kaksi toimittajaa kertoo, millaisia ongelmia naistoimittajat kohtaavat Meksikossa
YK huolissaan Kolumbiassa tapettujen ihmisoikeusaktivistien määrästä – Rauhansopimus loi tyhjiön, jonka täyttävät rikollisjengit
Tasapainoilu kahden kulttuurin välillä ei ole aina helppoa – Amina Mohamed on suomensomalialainen, ja monelle ulkopuoliselle se on ongelma
Miten nälkämaa-Suomesta tuli hyvinvointivaltio – Ja olisiko siitä esimerkiksi nykyisille kehitysmaille?
Lapsiavioliitoista päästään nykymenolla eroon vasta vajaan sadan vuoden päästä – Toisen asteen koulutus olisi tehokas lääke
Johtavat järjestöt boikotoivat G20-kokouksen järjestöfoorumia, jota johtaa tänä vuonna Saudi-Arabia – ”Farssimainen maineenpuhdistusyritys”
Australian palot kasvattavat painetta muuttaa maan ilmastopolitiikkaa – ”Metsillä kestää vuosikymmeniä toipua”
Kehitysmaat leikkaavat rajusti julkisen sektorin menoja velkoja maksaakseen – ”Maailman pitää herätä köyhien maiden kasvavaan velkakriisiin”
Pelastakaa Lapset: Syyrian Idlibissä tapettu vuoden ensimmäisellä viikolla lapsi päivittäin