Uutiset Ilmastonmuutos

Latinalaisen Amerikan maat ryhtyvät yhteistyöhön vesipulan helpottamiseksi – Metsitys ja sadeveden keräys apukeinoina

Puolikuivat alueet yli valtionrajojen ryhtyvät jakamaan tietoa maatalouskäytännöistään, jotta ilmastonmuutosta paremmin sietävää maataloutta ja elämäntapaa olisi helpompi kehittää. Esimerkiksi Brasiliassa on kehitetty niin sanottu maanalainen pato.
Mies pellolla vesimeloni kädessään.
Brasilian Bahiassa elävä Abel Manto esittelee kasvattamaansa melonia. Manto tuottaa vihanneksia keksimänsä niin sanotun maanalaisen padon avulla. (Kuva: Mario Osava / IPS)

(IPS) -- Latinalaisen Amerikan puolikuivat alueet valmistautuvat ennennäkemättömään maataloudelliseen yhteistyöhön jakamalla tietoa keskenään valtionrajoista piittaamatta.

Yhteistyöhön ryhtyvät Brasilian puolikuiva koillisosa, Argentiinaan, Boliviaan ja Paraguayhin levittäytyvä alanko, niin sanottu Gran Chaco Americano sekä Keski-Amerikan kuivan käytävän alue. Näiden seutujen menestykselliset paikalliset käytännöt tunnistetaan, arvioidaan ja dokumentoidaan, jotta voidaan tukea ilmastonmuutosta paremmin sietävää maataloutta ja elämäntapaa.

Hanke on nimeltään DAKI-Semiárido Vivo. Sitä rahoittaa YK:n maatalouskehityksen kansainvälinen rahasto Ifad. Toimeenpanosta vastaavat brasilialainen ASA-, argentiinalainen Fundapaz- ja elsalvadorilainen Funde-säätiö.

Elokuussa käynnistetty projekti kestää neljä vuotta ja siihen osallistuu 2 000 ihmistä: viranomaisia, maaseudun muutosagentteja, tutkijoita ja pienviljelijöitä. Välillisesti koulutuksesta hyötyy 6 000 ihmistä.

”Haluamme mukaan tämän alan viranomaiset, jotta voisimme vaikuttaa hallituksen toimiin”, DAKI-Semiárido Vivon koordinaattori Antonio Barbosa sanoo. Barbosa kuuluu myös ASA:n johtajistoon.

Keskeinen vesiongelma

Yhteistyöhön ryhtyneillä puolikuivilla alueilla asustaa ainakin 37 miljoonaa ihmistä eli enemmän kuin Chilen, Ecuadorin ja Perun väestöt yhteenlaskettuina. Kaikkia piinaa veden vähyys, jota ilmastonmuutos pahentaa.

Tärkeimmät edistysaskeleet maataloudessa liittyvätkin maanviljelyksen ja karjankasvatuksen vaatiman veden hankkimiseen ja säilyttämiseen.

Vesiongelman ratkaisussa keskeinen rooli on ASA:n kehittämällä ja levittämällä desentralisoidulla perhe- tai yhteisövesi-infrastruktuurilla. Koillis-Brasilian kuiville alueille on tähän mennessä rakennettu yli miljoona sadevesisäiliötä, ja niitä tarvitaan arviolta 350 000 lisää, jotta koillisen kuivien alueiden koko maaseutuväestö saa riittävästi vettä.

Niin sanotussa calçadão-tekniikassa vesi valuu kaltevaa sementtipengertä tai jopa tietä pitkin 52 000 litraan säiliöön. Se on laajimmin käytetty vihannesten kastelujärjestelmä.

Sadevesi on köyhän pelastus

Argentiinan Chaco-alueella 16 000 litran juomavesisäiliöt lisääntyvät kuin sienet sateella. Nämä säiliöt eivät kuitenkaan sovellu maatalousmaan kasteluun kuivassa Chacossa, jossa kasvatetaan karjaa satojen hehtaarien kokoisilla suurtiloilla.

”Täällä me tarvitsemme patoja ja erittäin syviä kaivoja. Meillä on vakava vesiongelma: pohjavesi on yleensä heikkolaatuista, hyvin suolaista tai hyvin syvällä”, argentiinalaisen Fundapazin toiminnanjohtaja Gabriel Seghezzo kertoo.

Parhaillaan aluetta piinaa kuivuus, joka vaatii kiireesti sopeutumista ja vaikutusten lieventämistä. ”Metsitys sekä maanviljelyn ja metsät yhdistävät maatalousjärjestelmät ovat hyviä vaihtoehtoja alueella, jonka pääongelmia ovat soijan ja maissin yksipuolinen viljely sekä teollinen karjankasvatus”, Seghezzo selittää.

Metsien lisääntyminen olisi eduksi vesitilanteelle, sillä se vähentäisi helteen ja kuumien tuulten aikaansaamaa voimakasta haihtumista.

Yksi käyttökelpoisimmista Brasiliassa kehitellyistä tekniikoista on niin sanottu maanalainen pato. Sadeveden valumareitille kaivetaan pitkä ja syvä oja, johon haudataan pystyasentoon muovipressu. Pressu pysäyttää sadeveden virtauksen ja pysähtynyt vesi pitää maan kosteana.

Köyhillä ei ole varaa suurtilojen suuriin kastelujärjestelmiin, joten sadeveden entistä tehokkaampi hyödyntäminen on köyhien paras vaihtoehto.

Ilmastonmuutos maatalousvesi ja viemäröintiympäristöilmastonmuutos Latinalainen Amerikka ja Karibia Suomen IPS

Lue myös

Sarvikuono kadulla ihmisten ympäröimänä.

Ilmastonmuutos uhkaa Nepalin sarvikuonoja – Ruokaa etsivistä eläimistä on tullut kaupungeissa turistinähtävyys

Nepal on onnistunut suojelemaan sarvikuonoja monilta uhilta, mutta uusi haaste ovat muun muassa tulvat ja kuivuus. Keväisin juomavettä on liian vähän, monsuuniaikana sarvikuonoja hukkuu jokiin. Lisäksi tulokaskasvit uhkaavat korvata niiden lempiruuan.
Nainen ohittaa taloa, jonka peltikatto on vahingoittunut.

Sään ääri-ilmiöt ovat lisääntyneet jyrkästi 20 vuoden aikana, ja suurin selitys on ilmasto, sanoo tuore YK-raportti

”Olemme muuttamassa ainoan kotimme asumiskelvottomaksi helvetiksi miljoonille ihmisille”, sanoo YK:n katastrofiriskeihin erikoistunut erityisedustaja Mami Mizutori. Tuoreen raportin mukaan etenkin tulvien ja myrskyjen esiintyvyys on noussut 2000-luvulla rajusti.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen puolilähikuvassa, taustalla rakennus.

”Meidänkin kärsivällisyydellämme on rajansa” – Länsi-Saharan konfliktiin ei näy ratkaisua

Marokon armeija ja Länsi-Saharan itsenäisyysliike Polisario ovat ottaneet yhteen Guergueratin raja-alueella, ja nyt alueella pelätään konfliktin eskaloitumista. ”Meille ei ole ollut rauhasta mitään hyötyä”, sanoo Polisarion Suomen edustaja Baida Embarec Rahal.
Mies ottaa verikoetta toisen sormenpäästä.

Koronapandemia voi johtaa jopa 148 000 uuteen aids-kuolemaan, varoittaa Unaids – Testaaminen ja hoidon aloittaminen vähentynyt

Koronaviruspandemia on vaikuttanut myös hiv-epidemian hillitsemiseen, joka kompasteli jo ennen pandemian alkua. Riittämättömät investoinnit ja toimet hiv-epidemiaa ja muita pandemoita vastaan altisti maailman myös koronaviruspandemialle, muistuttaa YK:n hiv-ja aids-ohjelma.
Mopoja ajamassa jonossa kadulla.

Beninissä saa perustettua yrityksen kahdessa tunnissa – ”Afrikan maat loikkivat muun maailman edellä digitaalisessa valtionhallinnossa”

YK:n luoma valtionhallinnon digitaalinen alusta tekee Beninistä yhdessä Viron kanssa maan, jossa yrityksen käynnistäminen tapahtuu nopeimmin maailmassa. EU:ssa aikaa kuluu keskimäärin kolme päivää, New Yorkissa seitsemän päivää.
Nuori mies pellolla.

Raportti: Rypäleaseiden uhrimäärä on vähentynyt, mutta uudet käyttötapaukset aiheuttavat huolta

Rypäleaseilla on yhä vähemmän uhreja, mutta kokonaan niiden käyttöä ei ole saatu kitkettyä eikä jäänteitä raivattua. Kansainvälistä rypäleasesopimusta seuraava koalitio on huolissaan myös rypäleaseiden käytöstä esimerkiksi Vuoristo-Karabahin konfliktissa.
Kultahippuja kämmenellä.

Kultaa ja timantteja louhitaan vaarallisissa oloissa – Raportti: Suuret koruyhtiöt eivät voi vakuuttaa kuluttajille, etteikö niiden tuotteiden taustalla olisi ihmisoikeusloukkauksia

Useimmat suuret koruyhtiöt eivät seuraa kaivosten olosuhteita eivätkä toimi työntekijöiden oikeuksien parantamiseksi. Moni on kuitenkin parantanut vastuullisuuttaan parin viime vuoden aikana, sanoo ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch.

Tuoreimmat

Koronapandemia voi johtaa jopa 148 000 uuteen aids-kuolemaan, varoittaa Unaids – Testaaminen ja hoidon aloittaminen vähentynyt
Beninissä saa perustettua yrityksen kahdessa tunnissa – ”Afrikan maat loikkivat muun maailman edellä digitaalisessa valtionhallinnossa”
Raportti: Rypäleaseiden uhrimäärä on vähentynyt, mutta uudet käyttötapaukset aiheuttavat huolta
Kultaa ja timantteja louhitaan vaarallisissa oloissa – Raportti: Suuret koruyhtiöt eivät voi vakuuttaa kuluttajille, etteikö niiden tuotteiden taustalla olisi ihmisoikeusloukkauksia
Etiopian Tigrayn alueen siviilien ahdinko syvenee – Konflikti estää avun toimittamisen, ja suurin osa jo valmiiksi ruoka-avusta riippuvaisista ei ole saanut annoksiaan
”Meidänkin kärsivällisyydellämme on rajansa” – Länsi-Saharan konfliktiin ei näy ratkaisua
Suomen isännöimässä konferenssissa luvattiin Afganistanille 3,3 miljardin dollarin tuki ensi vuodeksi – Summa on aiempaa pienempi, ja maalta vaaditaan tiukkojen ehtojen noudattamista
Koronavirus on hidastanut pakolaisten vastaanottamista ympäri maailman – Normaalivuosinakin vain murto-osa saa uuden kotimaan
Raportti: Järjestötoiminta on yhä ammattimaisempaa, eikä se ole pelkästään hyvä asia – ”Liiallinen riippuvuus rahoittajista voi murentaa järjestöjen kykyä haastaa”, sanoo tutkija
Maailman ruokajärjestö pelkää maailmanlaajuista ruokakriisiä – Yksi eniten kärsineistä pienistä valtioista on Saint Lucia

Luetuimmat

Massiivista Afganistan-konferenssia isännöivä Suomi aikoo asettaa maan kehitysavulle tiukat ehdot – ”Emme tule tukemaan 1990-luvun kaltaista emiraattia”
Myanmarin yli 70 vuotta kestänyt sisällissota on yksi maailman pisimpään jatkuneista konflikteista – Aung San Suu Kyin aika on merkinnyt takapakkia rauhanneuvotteluille
Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
Aiempaa harvempi suomalainen uskoo kehitysyhteistyöhön – Koronapandemia pudotti kehitysmaat uutisotsikoista, ja se voi heijastua asenteisiin
”Meidänkin kärsivällisyydellämme on rajansa” – Länsi-Saharan konfliktiin ei näy ratkaisua
Selvitys: Yhdysvaltain kristilliset konservatiivijärjestöt pumppaavat rahaa naisten ja sateenkaarivähemmistöjen oikeuksien vastaiseen kampanjointiin Euroopassa
Avunantajat käyttävät yhä enemmän rahaa itseensä, selviää tuoreesta raportista – Taustalla koronapandemia mutta myös ”apunationalismi”
Perinteisiin viljalajeihin palaaminen voisi parantaa ruokaturvaa monissa maissa – Zimbabwessa osa viljelijöistä on siirtynyt maissista durraan ja hirssiin
Tansanian populistinen presidentti John Magufuli sai toisen kauden – Tarkkailijoiden mukaan vaaleissa oli ”pelon ilmapiiri”
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija