Uutiset Ilmastonmuutos

Latinalaisen Amerikan maat ryhtyvät yhteistyöhön vesipulan helpottamiseksi – Metsitys ja sadeveden keräys apukeinoina

Puolikuivat alueet yli valtionrajojen ryhtyvät jakamaan tietoa maatalouskäytännöistään, jotta ilmastonmuutosta paremmin sietävää maataloutta ja elämäntapaa olisi helpompi kehittää. Esimerkiksi Brasiliassa on kehitetty niin sanottu maanalainen pato.
Mies pellolla vesimeloni kädessään.
Brasilian Bahiassa elävä Abel Manto esittelee kasvattamaansa melonia. Manto tuottaa vihanneksia keksimänsä niin sanotun maanalaisen padon avulla. (Kuva: Mario Osava / IPS)

(IPS) -- Latinalaisen Amerikan puolikuivat alueet valmistautuvat ennennäkemättömään maataloudelliseen yhteistyöhön jakamalla tietoa keskenään valtionrajoista piittaamatta.

Yhteistyöhön ryhtyvät Brasilian puolikuiva koillisosa, Argentiinaan, Boliviaan ja Paraguayhin levittäytyvä alanko, niin sanottu Gran Chaco Americano sekä Keski-Amerikan kuivan käytävän alue. Näiden seutujen menestykselliset paikalliset käytännöt tunnistetaan, arvioidaan ja dokumentoidaan, jotta voidaan tukea ilmastonmuutosta paremmin sietävää maataloutta ja elämäntapaa.

Hanke on nimeltään DAKI-Semiárido Vivo. Sitä rahoittaa YK:n maatalouskehityksen kansainvälinen rahasto Ifad. Toimeenpanosta vastaavat brasilialainen ASA-, argentiinalainen Fundapaz- ja elsalvadorilainen Funde-säätiö.

Elokuussa käynnistetty projekti kestää neljä vuotta ja siihen osallistuu 2 000 ihmistä: viranomaisia, maaseudun muutosagentteja, tutkijoita ja pienviljelijöitä. Välillisesti koulutuksesta hyötyy 6 000 ihmistä.

”Haluamme mukaan tämän alan viranomaiset, jotta voisimme vaikuttaa hallituksen toimiin”, DAKI-Semiárido Vivon koordinaattori Antonio Barbosa sanoo. Barbosa kuuluu myös ASA:n johtajistoon.

Keskeinen vesiongelma

Yhteistyöhön ryhtyneillä puolikuivilla alueilla asustaa ainakin 37 miljoonaa ihmistä eli enemmän kuin Chilen, Ecuadorin ja Perun väestöt yhteenlaskettuina. Kaikkia piinaa veden vähyys, jota ilmastonmuutos pahentaa.

Tärkeimmät edistysaskeleet maataloudessa liittyvätkin maanviljelyksen ja karjankasvatuksen vaatiman veden hankkimiseen ja säilyttämiseen.

Vesiongelman ratkaisussa keskeinen rooli on ASA:n kehittämällä ja levittämällä desentralisoidulla perhe- tai yhteisövesi-infrastruktuurilla. Koillis-Brasilian kuiville alueille on tähän mennessä rakennettu yli miljoona sadevesisäiliötä, ja niitä tarvitaan arviolta 350 000 lisää, jotta koillisen kuivien alueiden koko maaseutuväestö saa riittävästi vettä.

Niin sanotussa calçadão-tekniikassa vesi valuu kaltevaa sementtipengertä tai jopa tietä pitkin 52 000 litraan säiliöön. Se on laajimmin käytetty vihannesten kastelujärjestelmä.

Sadevesi on köyhän pelastus

Argentiinan Chaco-alueella 16 000 litran juomavesisäiliöt lisääntyvät kuin sienet sateella. Nämä säiliöt eivät kuitenkaan sovellu maatalousmaan kasteluun kuivassa Chacossa, jossa kasvatetaan karjaa satojen hehtaarien kokoisilla suurtiloilla.

”Täällä me tarvitsemme patoja ja erittäin syviä kaivoja. Meillä on vakava vesiongelma: pohjavesi on yleensä heikkolaatuista, hyvin suolaista tai hyvin syvällä”, argentiinalaisen Fundapazin toiminnanjohtaja Gabriel Seghezzo kertoo.

Parhaillaan aluetta piinaa kuivuus, joka vaatii kiireesti sopeutumista ja vaikutusten lieventämistä. ”Metsitys sekä maanviljelyn ja metsät yhdistävät maatalousjärjestelmät ovat hyviä vaihtoehtoja alueella, jonka pääongelmia ovat soijan ja maissin yksipuolinen viljely sekä teollinen karjankasvatus”, Seghezzo selittää.

Metsien lisääntyminen olisi eduksi vesitilanteelle, sillä se vähentäisi helteen ja kuumien tuulten aikaansaamaa voimakasta haihtumista.

Yksi käyttökelpoisimmista Brasiliassa kehitellyistä tekniikoista on niin sanottu maanalainen pato. Sadeveden valumareitille kaivetaan pitkä ja syvä oja, johon haudataan pystyasentoon muovipressu. Pressu pysäyttää sadeveden virtauksen ja pysähtynyt vesi pitää maan kosteana.

Köyhillä ei ole varaa suurtilojen suuriin kastelujärjestelmiin, joten sadeveden entistä tehokkaampi hyödyntäminen on köyhien paras vaihtoehto.

Ilmastonmuutos maatalousvesi ja viemäröintiympäristöilmastonmuutos Latinalainen Amerikka ja Karibia Suomen IPS

Lue myös

Koralleja veden alla.

Lämpenevä merivesi tuhoaa koralleja El Salvadorissa ja vie samalla elinkeinon kalastajilta – ”Vesi on niin kuumaa, että se näyttää jo keitolta”

Ilmastonmuutoksen ja El Niño -sääilmiön aiheuttama meriveden lämpeneminen tappaa El Salvadorissa koralleja ja kutistaa myös kalakantoja. Myös kestämätön turismi, hyönteismyrkyt ja metsäkato uhkaavat koralleja.
Kasvinlehti, jossa toukkien jättämiä tuhoja.

Tutkimus: Ilmastonmuutos saa kasvituholaiset siirtymään uusille alueille – Vain yksi epätavallisen lämmin talvi voi riittää tuholaisten syntyyn

Viljakasveja syöviä tuholaisia on usein mahdoton hävittää, kun ne kerran ovat päätyneet uudelle alueelle, varoittaa tuore tutkimus. Jo nyt vuosittain jopa 40 prosenttia maailman viljantuotannosta menetetään tuholaisille.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mies puolilähikuvassa tiiliseinää vasten.

Köyhyys on poliittista – Matti Kohosen missiona on taistella eriarvoisuutta vastaan talouspolitiikan keinoin

Financial Transparency Coalitionia johtava Matti Kohonen tekee työtä oikeudenmukaisemman talousjärjestelmän puolesta. Hän sai kipinän työhönsä jo lapsuudessa kohtaamastaan eriarvoisuudesta ja uskoo, että köyhyys ja eriarvoisuus eivät ole maailmassa välttämättömiä asioita.
Traktori pellolla, taustalla kylä.

Tutkijat: Euroopan voisi ruokkia luomuviljelyllä vuonna 2050

Tuoreen tutkimuksen mukaan ympäristön huomioiva viljely on mahdollista, mutta se vaatii monenlaisia muutoksia, muun muassa eläinperäisten tuotteiden käytön vähentämistä.
Kahta nuorta naista esittävä seinämaalaus korkean talon seinässä.

Ensi viikolla järjestetään suurin feministinen kokoontuminen neljännesvuosisataan – Tavoitteena tasa-arvon takapakin estäminen

YK:n tasa-arvojärjestön, Meksikon ja Ranskan johtama Generation Equality -foorumi aloittaa viisivuotisen kampanjan, jonka tavoitteena on edistää sukupuolten tasa-arvoa muun muassa teknologia-alalla. Se on osittain vastareaktio populistiselle voimille, jotka ovat viime vuosina haastaneet tasa-arvoa, kertoo ulkoministeriön tasa-arvosuurlähettiläs Katri Viinikka.
Iranin lippuja

Kovaa kritiikkiä Iranin uudelle presidentille – Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan Ebrahim Raisi oli mukana vuoden 1988 joukkoteloituksissa

Iranissa tapettiin tuhansia poliittisia vankeja vuonna 1988. Uutta presidenttiä on epäilty osallisuudesta tapahtumiin, mutta ketään ei ole rangaistu.
Mies ajaa aasien vetämillä kärryillä tietä pitkin.

Energian kalleus edistää metsätuhoa Zimbabwessa – Halvan sähkön puutteessa turvaudutaan puuhiileen

Laiton puunkaato tuhoaa Zimbabwesta joka vuosi noin 60 miljoonaa puuta eli osapuilleen 33 000 hehtaaria metsää. Yksi syy on energianlähteenä käytettävä puuhiili. Sakkorangaistuksetkaan eivät auta, sillä monelle sähkö on liian kallista ja puuhiili ainoa vaihtoehto.

Tuoreimmat

Tutkijat: Euroopan voisi ruokkia luomuviljelyllä vuonna 2050
Ensi viikolla järjestetään suurin feministinen kokoontuminen neljännesvuosisataan – Tavoitteena tasa-arvon takapakin estäminen
Kovaa kritiikkiä Iranin uudelle presidentille – Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan Ebrahim Raisi oli mukana vuoden 1988 joukkoteloituksissa
Energian kalleus edistää metsätuhoa Zimbabwessa – Halvan sähkön puutteessa turvaudutaan puuhiileen
Globaali ruokajärjestelmä tuottaa nälkäisiä ja uhkaa planeetan kantokykyä – Systeemin pitää muuttua, ja siihen voi vaikuttaa myös Suomi, summaa tuore raportti
Kuivuus voi olla seuraava pandemia, varoittaa YK-raportti – Ilmastonmuutos altistaa lisää useimpien maiden kuivuusriskiä lähivuosikymmeninä
Köyhyys on poliittista – Matti Kohosen missiona on taistella eriarvoisuutta vastaan talouspolitiikan keinoin
Lämpenevä merivesi tuhoaa koralleja El Salvadorissa ja vie samalla elinkeinon kalastajilta – ”Vesi on niin kuumaa, että se näyttää jo keitolta”
Egypti aikoo teloittaa 12 Muslimiveljeskunnan jäsentä – Teloitukset kiihtyneet jälleen tänä vuonna
Filippiinien huumesodassa on todennäköisesti tapahtunut rikoksia ihmisyyttä vastaan – Kansainvälisen rikostuomioistuimen pääsyyttäjä vaatii virallista tutkintaa

Luetuimmat

Suomen uudessa kehityspolitiikan selonteossa on hienoja periaatteita, mutta konkretia puuttuu, kritisoivat järjestöt – ”Voi jäädä rammaksi ankaksi”
Maailman piti päästä eroon lapsityöstä, mutta kehitys on kääntynyt jyrkkään alamäkeen – ”Intiassa kestää ainakin kymmenen vuotta päästä pandemiaa edeltävään tilanteeseen”
”Suomalaisten ei pitäisi ottaa demokratiaa itsestäänselvyytenä”, vetoaa kansalaisaktivismin veteraani Maina Kiai, joka seuraa huolestuneena koronan vaikutuksia ihmisoikeuksiin
Köyhyys on poliittista – Matti Kohosen missiona on taistella eriarvoisuutta vastaan talouspolitiikan keinoin
Kuivuus voi olla seuraava pandemia, varoittaa YK-raportti – Ilmastonmuutos altistaa lisää useimpien maiden kuivuusriskiä lähivuosikymmeninä
Suomi on tuoreen selvityksen mukaan kestävän kehityksen kärkimaa – Koronapandemia käänsi globaalit trendit kuitenkin laskusuuntaan
Vuoden maailmanparantaja -palkinto vammaistyötä tukevalle Abilis-säätiölle – Pandemia teki järjestön tuesta aiempaakin kysytympää
Maailmassa on yhä vireillä 432 hiilikaivosprojektia, vaikka hiilestä pitäisi luopua, paljastaa tuore selvitys – aktiivisimpia Kiina ja Australia
Pelastakaa Lapset: Lasten sieppauksista on tullut osa sodankäyntiä Mosambikissa – Etenkin tyttöjä kaapataan jopa suoraan kodeistaan
Kysely: Suomalaisilla vääriä mielikuvia mielenosoittamiseen liittyvistä oikeuksista – Etenkin vanhempien ikäluokkien asenteet kovia