Uutiset Länsi-Saharan miehitys

Länsi-Saharassa pelätään nuorten radikalisoitumista

Marokon miehittämä Länsi-Sahara taistelee rauhanomaisin keinoin, mutta nyt moni kyllästynyt nuori miettii, onko väkivalta parempi tapa saada kansainvälisen yhteisön huomio, sanoo aktivisti Jalihenna Mohamed.
Jalihenna Mohamedin mukaan Marokkoon pitäisi soveltaa Länsi-Saharan kysymyksen ratkaisemiseksi samanlaisia painostuskeinoja kuin Etelä-Afrikan apartheid-hallintoon. (Kuva: Teija Laakso)

Marokon miehittämä Länsi-Sahara on käynyt vuosikaudet itsenäisyystaisteluaan väkivallattomin keinoin, mutta pian etenkin pakolaisleirien turhautuneet nuoret saattavat valita vaarallisen tien: paluun sotaan. Näin varoittaa Jalihenna Mohamed, pakolaisleiriltä kotoisin oleva opiskelija-aktivisti.

Marokon eteläpuolella sijaitseva Länsi-Sahara on odottanut itsenäisyyttä yli 40 vuotta, mutta tavoitteessa ei ole viime vuosikymmeninä juuri edetty. Marokko on käytännössä sulkenut miehittämänsä alueet muulta maailmalta, ja Algerian puolella sijaitsevilla pakolaisleireillä olot kurjistuvat. Sahrawit– länsisaharalaisten sana itselleen – ovat kyllästyneitä tilanteeseen.

"Leireillä lakataan pian uskomasta rauhanomaisiin keinoihin ratkaisun hakemisessa, ja se on hyvin vaarallista. Riski kasvaa joka vuosi", Suomessa viime viikolla vieraillut Mohamed sanoo.

Rauhanomaisen itsenäisyystaistelun perinteet ovat vahvat, eivätkä sahrawinuoret ole vielä tarttuneet aseisiin, vaikka aihe onkin noussut keskusteluun. Mohamed muistuttaa, ettei radikalisoituminen ole kuitenkaan vaikeaa, kun otetaan huomioon alueen epävakaus. Länsi-Saharaa lähellä sijaitsevat muun muassa Libya ja Tunisia sekä Sahelin alueen epävakaat valtiot.

Itsenäisyyshaaveesta ei luovuta

Mohamed työskentelee Uesario-opiskelijajärjestössä, joka on tehnyt viime vuosina yhteistyötä suomalaisen Kansainvälisen solidaarisuustyö -järjestön kanssa. Pakolaisleirien nuorille on järjestetty kansalaisyhteiskunnan voimaa painottavia työpajoja, jotta heillä olisi muutakin tekemistä kuin hautoa sotaan lähtöä – työttömyys kun riivaa monia.

Se on kuitenkin vaikeaa, sillä Länsi-Saharan kohdalla voidaan puhua hyvin sekä jäätyneestä että unohdetusta konfliktista. Länsi-Sahara on ollut Marokon vallan alla runsaat 40 vuotta, siitä lähtien, kun Espanja vetäytyi alueelta siirtomaa-ajan jälkeen. Kansainvälinen tuomioistuin on linjannut, ettei Marokolla ole oikeuksia Länsi-Saharaan, mutta se pitää aluetta omanaan ja puuttuu toisinajattelijoiden aktivismiin kovalla kädellä.

Länsi-Saharan vapautusliikkeen Polisarion ja Marokon hallinnon välinen konflikti päättyi tulitaukoon vuonna 1991. Siitä lähtien sahrawit ovat odottaneet kansanäänestystä maansa asemasta, turhaan. Sitä ei ole kuulunut, sillä Marokko haluaisi antaa sahraweille pelkän autonomian, nämä taas haluavat täyden itsenäisyyden.

"Emme ikinä anna periksi itsenäisyydestä. Oikeus voittaa aina lopulta. Se on sama asia kuin että aurinko nousee idästä – sitä ei voi muuttaa nousemaan lännestä", Mohamed vertaa.

Marokko ja YK tukkanuottasilla

Länsi-Saharassa toimii YK:n rauhanturvaoperaatio, jonka mandaatista äänestetään seuraavan kerran tämän kuun lopulla. Muuten kriisi unohtuu usein niin kansainväliseltä yhteisöltä kuin medialtakin. Mohamedin mukaan se johtuu siitä, että kansainvälinen yhteisö on kiinnostunut vain akuuteista konflikteista ja kriiseistä, kuten Syyriasta. Siksi väkivalta keinona saada huomiota on vaihtoehto myös sahrawinuorille.

Mohamed uskoo kuitenkin yhä, että esimerkiksi Etelä-Afrikan apartheid-hallintoon sovelletuilla rauhanomaisilla painostuskeinoilla voidaan ratkaista myös Länsi-Saharan tilanne.

Toiveet saada ratkaisu ovat heränneet uudestaan, sillä YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon ajautui maaliskuussa diplomaattiseen kiistaan Marokon kanssa kutsuttuaan Länsi-Saharaa miehitetyksi alueeksi. Vastavetona Marokko karkotti siviilihenkilökunnan YK:n Länsi-Saharan rauhanturvaoperaatiosta.

"Selkkaus osoitti, että meillä on paljon mahdollisuuksia saada asiallemme huomio. Toisaalta se osoittaa, että kansainvälisellä yhteisöllä on ongelma", Mohamed sanoo.

Hänen mielestään kansainvälinen yhteisö on kuitenkin epäonnistunut kiistan ratkaisemisessa. Vaikka YK ei hyväksy Marokon toimia ja EU:kin tukee teoriassa sahrawien ponnisteluja, todellista edistystä ei ole saatu aikaan. EU on myös tehnyt Marokon kanssa kalastussopimuksen, joka sallii kalastuksen myös Länsi-Saharan aluevesiltä. Kansainväliset firmat hyödyntävät myös alueen fosfaattivarantoja.

"Emme halua sanoja, vaan tekoja. Älkää sanoko, että tuette meitä, vaan tehkää oikea asia, pakottakaa Marokko noudattamaan kansainvälistä lakia", hän vetoaa.

Länsi-Saharan miehitys politiikkaaktivismikansalaisyhteiskuntakonflikti Länsi-SaharaMarokko Kansainvälinen solidaarisuustyö ry

Lue myös

Taiteilija Mohamed Sulaiman Labat studiossaan

Maailman konfliktien keskellä väkivallaton vastarinta ansaitsisi enemmän huomiota, sanoo taiteilija Länsi-Saharasta

Keskellä Saharan autiomaata elää varsin kärsivällinen kansa: sahrawit ovat vaatineet vuosikausien ajan rauhanomaisin keinoin kotimaansa Länsi-Saharan vapautusta. Pakolaisleirillä varttunut Mohamed Sulaiman Labat on valinnut omaksi vaikuttamismuodokseen taiteen mutta tietää, ettei se riitä kaikille.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

mies puolilähikuvassa puutarhakeinussa.

Eläkkeelle jäävä avustustyön veteraani Kalle Löövi on huolissaan avun politisoitumisesta – ”Retoriikka on menossa todella huonoon suuntaan”

Lähes 50 vuotta erilaisissa Punaisen Ristin tehtävissä toiminut kansainvälisen avun johtaja Kalle Löövi on nähnyt humanitaarisen avun sektorin ammattimaistumisen ja tehostumisen. Hänen mukaansa juuri nyt on tehtävä työtä sen eteen, että apu säilyy yhä puolueettomana eikä sitä hyödynnetä propagandavälineenä.
Erivärisiä lippuja narulla, taustalla vuoret.

Entisten maaorjien asema on Nepalissa yhä surkea – Suomen Lähetysseura aloittaa uuden hankkeen vapautettujen orjien ihmisoikeuksien puolustamiseksi

Nepalin haliyat vapautettiin maaorjuudesta vuonna 2008, mutta monet eivät vieläkään tunne oikeuksiaan. Uusi EU:n rahoittama hanke kerää tietoa tilanteesta mobiilisovelluksen avulla.
Auto kuraisella maantiellä ja ihmisiä.

Saharan eteläpuolisessa Afrikassa on valtava maatalouspotentiaali, mutta jopa 40 prosenttia ruuasta ei koskaan pääse markkinoille

Muun muassa huonot tiet vaikeuttavat paikallisten maanviljelijöiden liiketoimintaa ja luovat kysyntää halvalle tuontiruualle Afrikassa. Yksi ratkaisu voisi olla investointi kaupunkimaatalouteen, sanoo tutkija Daniele Fattibene.
YK:n humanitaarisen avun koordinaattori Mark Lowcock

Jemen taas lähellä nälänhätää, varoittaa YK – ”Valitettavasti ne, jotka voisivat auttaa, pääosin valitsevat olla tekemättä niin”

Monet avunantajamaat eivät ole toteuttaneet lupauksiaan toimittaa Jemeniin lisää apua, ja samaan aikaan konfliktin osapuolet eivät päästä apua perille. Noin yhdeksän miljoonan ihmisen apua on jo jouduttu leikkaamaan.
Keltainen mielenosoituskyltti, jossa lukee I welcome refugees, il faut protéger les réfugiées

Järjestöt vaativat Suomea ottamaan lisää vastuuta Morian turvapaikanhakijoista

Suomi on ilmoittanut ottavansa vastaan tulipalon tuhoamasta Kreikan Moriasta 11 ilman huoltajaa olevaa alaikäistä turvapaikanhakijaa, mutta määrä sisältyy jo keväällä tehtyyn päätökseen. Nyt tarvitaan lisää tekoja, vaaditaan järjestöjen kannanotossa.