Uutiset Länsi-Saharan miehitys

Länsi-Saharassa pelätään nuorten radikalisoitumista

Marokon miehittämä Länsi-Sahara taistelee rauhanomaisin keinoin, mutta nyt moni kyllästynyt nuori miettii, onko väkivalta parempi tapa saada kansainvälisen yhteisön huomio, sanoo aktivisti Jalihenna Mohamed.
Jalihenna Mohamedin mukaan Marokkoon pitäisi soveltaa Länsi-Saharan kysymyksen ratkaisemiseksi samanlaisia painostuskeinoja kuin Etelä-Afrikan apartheid-hallintoon. (Kuva: Teija Laakso)

Marokon miehittämä Länsi-Sahara on käynyt vuosikaudet itsenäisyystaisteluaan väkivallattomin keinoin, mutta pian etenkin pakolaisleirien turhautuneet nuoret saattavat valita vaarallisen tien: paluun sotaan. Näin varoittaa Jalihenna Mohamed, pakolaisleiriltä kotoisin oleva opiskelija-aktivisti.

Marokon eteläpuolella sijaitseva Länsi-Sahara on odottanut itsenäisyyttä yli 40 vuotta, mutta tavoitteessa ei ole viime vuosikymmeninä juuri edetty. Marokko on käytännössä sulkenut miehittämänsä alueet muulta maailmalta, ja Algerian puolella sijaitsevilla pakolaisleireillä olot kurjistuvat. Sahrawit– länsisaharalaisten sana itselleen – ovat kyllästyneitä tilanteeseen.

"Leireillä lakataan pian uskomasta rauhanomaisiin keinoihin ratkaisun hakemisessa, ja se on hyvin vaarallista. Riski kasvaa joka vuosi", Suomessa viime viikolla vieraillut Mohamed sanoo.

Rauhanomaisen itsenäisyystaistelun perinteet ovat vahvat, eivätkä sahrawinuoret ole vielä tarttuneet aseisiin, vaikka aihe onkin noussut keskusteluun. Mohamed muistuttaa, ettei radikalisoituminen ole kuitenkaan vaikeaa, kun otetaan huomioon alueen epävakaus. Länsi-Saharaa lähellä sijaitsevat muun muassa Libya ja Tunisia sekä Sahelin alueen epävakaat valtiot.

Itsenäisyyshaaveesta ei luovuta

Mohamed työskentelee Uesario-opiskelijajärjestössä, joka on tehnyt viime vuosina yhteistyötä suomalaisen Kansainvälisen solidaarisuustyö -järjestön kanssa. Pakolaisleirien nuorille on järjestetty kansalaisyhteiskunnan voimaa painottavia työpajoja, jotta heillä olisi muutakin tekemistä kuin hautoa sotaan lähtöä – työttömyys kun riivaa monia.

Se on kuitenkin vaikeaa, sillä Länsi-Saharan kohdalla voidaan puhua hyvin sekä jäätyneestä että unohdetusta konfliktista. Länsi-Sahara on ollut Marokon vallan alla runsaat 40 vuotta, siitä lähtien, kun Espanja vetäytyi alueelta siirtomaa-ajan jälkeen. Kansainvälinen tuomioistuin on linjannut, ettei Marokolla ole oikeuksia Länsi-Saharaan, mutta se pitää aluetta omanaan ja puuttuu toisinajattelijoiden aktivismiin kovalla kädellä.

Länsi-Saharan vapautusliikkeen Polisarion ja Marokon hallinnon välinen konflikti päättyi tulitaukoon vuonna 1991. Siitä lähtien sahrawit ovat odottaneet kansanäänestystä maansa asemasta, turhaan. Sitä ei ole kuulunut, sillä Marokko haluaisi antaa sahraweille pelkän autonomian, nämä taas haluavat täyden itsenäisyyden.

"Emme ikinä anna periksi itsenäisyydestä. Oikeus voittaa aina lopulta. Se on sama asia kuin että aurinko nousee idästä – sitä ei voi muuttaa nousemaan lännestä", Mohamed vertaa.

Marokko ja YK tukkanuottasilla

Länsi-Saharassa toimii YK:n rauhanturvaoperaatio, jonka mandaatista äänestetään seuraavan kerran tämän kuun lopulla. Muuten kriisi unohtuu usein niin kansainväliseltä yhteisöltä kuin medialtakin. Mohamedin mukaan se johtuu siitä, että kansainvälinen yhteisö on kiinnostunut vain akuuteista konflikteista ja kriiseistä, kuten Syyriasta. Siksi väkivalta keinona saada huomiota on vaihtoehto myös sahrawinuorille.

Mohamed uskoo kuitenkin yhä, että esimerkiksi Etelä-Afrikan apartheid-hallintoon sovelletuilla rauhanomaisilla painostuskeinoilla voidaan ratkaista myös Länsi-Saharan tilanne.

Toiveet saada ratkaisu ovat heränneet uudestaan, sillä YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon ajautui maaliskuussa diplomaattiseen kiistaan Marokon kanssa kutsuttuaan Länsi-Saharaa miehitetyksi alueeksi. Vastavetona Marokko karkotti siviilihenkilökunnan YK:n Länsi-Saharan rauhanturvaoperaatiosta.

"Selkkaus osoitti, että meillä on paljon mahdollisuuksia saada asiallemme huomio. Toisaalta se osoittaa, että kansainvälisellä yhteisöllä on ongelma", Mohamed sanoo.

Hänen mielestään kansainvälinen yhteisö on kuitenkin epäonnistunut kiistan ratkaisemisessa. Vaikka YK ei hyväksy Marokon toimia ja EU:kin tukee teoriassa sahrawien ponnisteluja, todellista edistystä ei ole saatu aikaan. EU on myös tehnyt Marokon kanssa kalastussopimuksen, joka sallii kalastuksen myös Länsi-Saharan aluevesiltä. Kansainväliset firmat hyödyntävät myös alueen fosfaattivarantoja.

"Emme halua sanoja, vaan tekoja. Älkää sanoko, että tuette meitä, vaan tehkää oikea asia, pakottakaa Marokko noudattamaan kansainvälistä lakia", hän vetoaa.

Länsi-Saharan miehitys politiikkaaktivismikansalaisyhteiskuntakonflikti Länsi-SaharaMarokko Kansainvälinen solidaarisuustyö ry

Lue myös

Taiteilija Mohamed Sulaiman Labat studiossaan

Maailman konfliktien keskellä väkivallaton vastarinta ansaitsisi enemmän huomiota, sanoo taiteilija Länsi-Saharasta

Keskellä Saharan autiomaata elää varsin kärsivällinen kansa: sahrawit ovat vaatineet vuosikausien ajan rauhanomaisin keinoin kotimaansa Länsi-Saharan vapautusta. Pakolaisleirillä varttunut Mohamed Sulaiman Labat on valinnut omaksi vaikuttamismuodokseen taiteen mutta tietää, ettei se riitä kaikille.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Ryhmäkuva esiintyjistä ja ohjaajasta

Roolit päälaellaan – Aleksanterin teatterin uusi Zambezi-esitys kertoo, miten käy suomalaisperheelle, joka joutuu pakenemaan Afrikkaan

Ritva Siikalan ohjaama näytelmä kertoo suomalaisperheestä, joka joutuu pakenemaan kaoottiseen tilaan ajautuneesta Euroopasta fiktiiviseen Zambeziin. Se muistuttaa, että kuka tahansa voi päätyä pakolaiseksi, sillä tulevaisuudesta ei tiedä kukaan. ”Mogadishu oli vielä 1980-luvulla Afrikan rauhallisimpia kaupunkeja”, muistuttaa esityksessä näyttelevä Wali Hashi.
Mies puolilähikuvassa

Lääkäri Pentti Haatanen on seurannut avustustyössä pakolaiskriisejä vuosien ajan – ”En ole kyynistynyt”

SPR:n avustustyöntekijänä vuosikymmeniä ollut Pentti Haatanen on työskennellyt muun muassa Kreikan pakolaisleireillä, jossa hoitoa kaivataan niin perussairauksiin kuin mielenterveysongelmiinkin.
Ujuni Ahmed yleiskuvassa Helsingin Oodi-kirjaston edustalla

Suomen PENin sananvapauspalkinto naisten ja tyttöjen oikeuksia ajavalle Ujuni Ahmedille – ”Sananvapaus ei oikeuta vihapuheeseen”

Kirjailijoiden sananvapausjärjestön mukaan Ujuni Ahmed on käyttänyt rohkeasti sananvapauttaan puolustaakseen suomalaisessa yhteiskunnassa hauraimmassa asemassa olevien naisten ja tyttöjen oikeuksia. Konkreettinen esimerkki Ahmedin työstä on tyttöjen sukuelinten silpomisen kieltävän erillislain saaminen eduskunnan käsittelyyn.
Kaksi naista puolilähikuvassa

Ystävätoiminta yhdistää naisia eri kulttuureista – Melise Mwanto ja Liina Aaltonen kokkaavat ja puhuvat suomea yhdessä

Mannerheimin Lastensuojeluliiton ystävyystoiminta on matalan kynnyksen vapaaehtoistoimintaa, jossa suomea puhuvat naiset ja maahanmuuttajanaiset ystävystyvät. Kongolaistaustainen Melise Mwanto haki mukaan, koska halusi sekä oppia kieltä että löytää ystävän, jolla olisi lapsia.
Yleiskuva YK:n turvallisuusneuvoston istuntosalista

YK-järjestöt: Syyrian pakolaiskriisi pahimmillaan koko konfliktin aikana

Syyrian Idlibistä on paennut lähes 700 000 ihmistä joulukuun alun jälkeen. ”Monet koulut ja moskeijat ovat täynnä pakolaisperheitä, ja tilan löytämisestä jopa keskeneräisistä rakennuksista on tullut lähes mahdotonta”, kertoo UNHCR:n edustaja Andrej Mahecic.

Tuoreimmat

Lääkäri Pentti Haatanen on seurannut avustustyössä pakolaiskriisejä vuosien ajan – ”En ole kyynistynyt”
Roolit päälaellaan – Aleksanterin teatterin uusi Zambezi-esitys kertoo, miten käy suomalaisperheelle, joka joutuu pakenemaan Afrikkaan
Suomen PENin sananvapauspalkinto naisten ja tyttöjen oikeuksia ajavalle Ujuni Ahmedille – ”Sananvapaus ei oikeuta vihapuheeseen”
Ystävätoiminta yhdistää naisia eri kulttuureista – Melise Mwanto ja Liina Aaltonen kokkaavat ja puhuvat suomea yhdessä
YK-järjestöt: Syyrian pakolaiskriisi pahimmillaan koko konfliktin aikana
Uudet avunantajat ja kansalaisten skeptisyys asettavat paineita perinteiselle kehitysyhteistyölle – Avunantajilta vaaditaan nyt nöyryyttä, sanoo OECD:n kehy-johtaja Susanna Moorehead
Kehittyvien maiden tytöt kaihtavat luonnontieteiden ja tekniikan opiskelua – ”Patriarkaalinen kulttuuri ja sosialisaatio tekevät päätöksen opiskelijoiden puolesta”
Ani harva pakolainen pääsi viime vuonna uuteen kotimaahan
Jätteestä ravinnoksi: Kolkatan kalalammikot ovat ainutlaatuinen vedenpuhdistusjärjestelmä, jota rakennushankkeet uhkaavat
Kuivuus ja tulvat vaikeuttavat ruuansaantia eteläisessä Afrikassa – Sambialaisen Planeta Hatuleken perhe selvisi puutarhatuotteita myymällä