Uutiset Länsi-Saharan miehitys

Länsi-Saharan sahrawinaiset kokoontuvat salaa

Marokon miehitystä Länsi-Saharassa on kestänyt jo 40 vuotta.
(Kuva: Nick Brooks / cc 2.0)

(IPS) -- Miten turvata oman kulttuurin säilyminen jälkipolville, kun eletään miehitysvallan alla? Sitä pohtii kymmenen länsisaharalaista naista salaisessa kokouksessaan.

Sahrawinaisten tulevaisuusfoorumi toimii miehitetyn Länsi-Saharan suurimmassa kaupungissa El Aaiúnissa, joka tunnetaan myös nimellä Laayoune.

"Ryhmä perustettiin vuonna 2009, aktiivijäseniä on nyt 60 ja tukijoita sadoittain", kertoo 54-vuotias Rabab Lamin, jonka poika viruu marokkolaisessa vankilassa poliittisena vankina.

Aza Amidanin mukaan on lähes mahdotonta löytää sahrawia, joka ei olisi joutunut poliisin kaltoin kohtelemaksi tai perhettä, joka ei olisi menettänyt vähintään yhtä jäsentään. 34-vuotiaan Amidanin perheestä vankilassa istuu veli.

40 sekavaa vuotta

Tänä vuonna tulee kuluneeksi 40 vuotta siitä, kun Espanja veti viimeiset joukkonsa Länsi-Saharasta. Marokko miehitti alueen ja pitää sitä eteläisimpänä maakuntanaan. YK:n mukaan kyseessä on "alue, jossa siirtomaavallan purkua ei ole viety loppuun".

Vuodesta 1991 alueella on vallinnut YK:n valvoma aselepo, ja ratkaisua on pyritty löytämään kansanäänestyksestä, jollainen oli tarkoitus pitää jo 1992. Länsi-Saharan itsenäisyyden puolesta taistelut Polisario-rintama ja Marokko eivät kuitenkaan ole kyenneet sopimaan siitä, kenellä olisi oikeus äänestää. Sahraweja on kaikkiaan puolisen miljoonaa.

Marokko hallitsee lähes koko aluetta Atlantin rannikko mukaan lukien. Sahrawien hallussa on vain pieni kaistale aavikkoa Marokon rakentaman muurin takana. Alue on 1976 perustettu Saharan demokraattinen arabitasavalta, jonka on tunnustanut 82 maata.

YK pitää Polisariota sahrawien laillisena edustajana, ja Länsi-Saharan pattitilanne kuuluu niin sanottuihin jäätyneisiin konflikteihin. Yli 100 000 länsisaharalaista on asunut pakolaisleireillä Algeriassa vuodesta 1975 lähtien.

Häirintä ja pidätykset arkea

"Siitä lähtien, kun Marokko valtasi maamme, meitä on kohdeltu julmasti. Meitä häiritään ja pahoinpidellään, talojamme ratsataan ja miehiä, naisia ja jopa alle 15-vuotiaita lapsia pidätetään", Amidan sanoo.

Myös naisten tulevaisuusfoorumin johtaja Zukeine Ijdelu on viettänyt 12 vuotta vankilassa. Amnesty Internationalin mukaan toisinajattelijoita myös kidutetaan. Järjestö syyttää Marokkoa kiduttajien suojelemisesta kidutettujen sijasta.

Naisfoorumin päätehtäviä on tukea vankilassa istuvia ja heidän sukulaisiaan moraalisesti ja taloudellisesti.

"Keräämme yhteisöltä rahaa naisille, sillä he kärsivät aina eniten. Riippumatta siitä, pidätetäänkö heidät itsensä vai heidän puolisonsa, vastuu perheestä on aina naisilla", Amidan perustelee.

Kieli ja kulttuuri kieltolistalla

Fatima Hamimid, 62, kuuluu järjestön senioreihin. Hän sanoo, että kidutuksesta voi selvitä, mutta jotkut vääryydet näyttävät olevan korjaamattomia.

"Marokko pyrkii kieltämään olemassaolomme joko pyyhkimällä pois historiamme tai liittämällä sen omaansa."

Tärkein todiste Marokon sulauttamispolitiikasta on hassaniyan – sahrawien puhuman arabian murteen – täydellinen puuttuminen koulutuksesta ja hallinnosta.

Hamimid kertoo myös muista vastaavista toimista, kuten perinteisen teltan käyttökiellosta, värikkäitä perinneasuja käyttävien naisten häirinnästä ja kiellosta nimetä lapsia kapinallisten mukaan.

Naiset ovat järjestäneet mielenosoituksia, mutta julkinen protestoiminen on vaarallista. Human Rights Watch raportoi, että Marokko on kieltänyt kaikki julkiset kokoontumiset "hallinnolle vihamielisinä" ja sahrawien mielenosoitukset hajotetaan väkivaltaisesti.

Marokon viranomaiset kieltäytyivät vastaamasta IPS:n kysymyksiin länsisaharalaisten ihmisoikeuksista.

Länsi-Saharan miehitys ihmisoikeudetalkuperäiskansatgenderpolitiikka Länsi-SaharaMarokko Suomen IPS

Lue myös

Taiteilija Mohamed Sulaiman Labat studiossaan

Maailman konfliktien keskellä väkivallaton vastarinta ansaitsisi enemmän huomiota, sanoo taiteilija Länsi-Saharasta

Keskellä Saharan autiomaata elää varsin kärsivällinen kansa: sahrawit ovat vaatineet vuosikausien ajan rauhanomaisin keinoin kotimaansa Länsi-Saharan vapautusta. Pakolaisleirillä varttunut Mohamed Sulaiman Labat on valinnut omaksi vaikuttamismuodokseen taiteen mutta tietää, ettei se riitä kaikille.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen puolilähikuvassa

Maahanmuuttajanuorten asioista puhuvat usein keski-ikäiset kantasuomalaiset keskenään – MakeSomeNoise-foorumi antaa äänen maahanmuuttajataustaisille nuorille

Helsingissä perustetun MakeSomeNoise-foorumin nuoret eivät ole kokemusasiantuntijoita vaan asiantuntijoita, jotka puhuvat tärkeinä pitämistään asioista. Yksi sen aktiiveista on Ulkar Aghayeva, joka sai 16-vuotiaana kuulla olevansa ylikoulutettu siivoojan työhön.
Ruskeita kaakaopapuja lavalla

Suklaan taustalla on usein lapsityövoimaa, mutta kyselytutkimuksen mukaan moni suomalainen ei tiedä sitä

Reilu kauppa ry:n kyselytutkimuksen mukaan suurin osa suomalaisista jättäisi suklaan ostamatta, jos tietäisi, että sen tuotannossa on käytetty lapsityövoimaa. Yli kolmannes kuitenkin uskoo, että kaikki suklaa on tuotettu vastuullisesti.
Joukko ihmisiä ylhäältäpäin kuvattuna

Kuubassa yritetään suojella ikääntyneitä koronavirukselta – Moni seniori altistuu virukselle jonottaessaan ruokaa kaupasta

Kuubassa on Latinalaisen Amerikan toiseksi ikääntynein väestö. Maan viranomaiset ovat määränneet 6 000 sosiaalityöntekijää auttamaan haavoittuvassa asemassa olevia vanhuksia.
Älypuhelin pöydän kulmalla

”Terveyskriisistä ei saa tulla globaalia ihmisoikeuskriisiä” – Koronaviruspandemia lisää kansalaisten tarkkailua, ja järjestöt pelkäävät, että siitä tulee pysyvää

Koronavirusepidemia ei tarkoita, että ihmisoikeusperiaatteet voidaan jättää huomiota, varoittaa yli 100 ihmisoikeusjärjestöä. Amnestyn mukaan esimerkiksi puhelinten paikkatietoja sekä kasvojentunnistusta on jo käytetty kyseenalaisilla tavoilla pandemian ehkäisemiseksi.
Minareetti ja moskeija, jonka edustalla ihmisiä ja Intian lippuja

Intian uudet lakimuutokset osoittavat syrjinnän olevan institutionaalisella tasolla

Intian uusi kansalaisuuslaki syrjii muslimeja. YK:n ja ihmisoikeusjärjestöjen pitäisi kiinnittää enemmän huomiota Intian vähemmistöuskontojen tilanteeseen, jotta maassa ei syttyisi Myanmarin tai Sri Lankan sisällissodan kaltaista konfliktia, kirjoittaa Faisa Qasim.

Tuoreimmat

Suklaan taustalla on usein lapsityövoimaa, mutta kyselytutkimuksen mukaan moni suomalainen ei tiedä sitä
Kuubassa yritetään suojella ikääntyneitä koronavirukselta – Moni seniori altistuu virukselle jonottaessaan ruokaa kaupasta
”Terveyskriisistä ei saa tulla globaalia ihmisoikeuskriisiä” – Koronaviruspandemia lisää kansalaisten tarkkailua, ja järjestöt pelkäävät, että siitä tulee pysyvää
Tutkimus: Moni nainen ei voi tehdä itse päätöstä terveyspalveluiden käytöstään – tai edes kieltäytyä seksistä
Koronaviruspandemia pakottaa hakemaan elämyksiä muualta kuin kuluttamisesta – Samalla se voi toimia kestävän elämäntavan oppituntina
Maahanmuuttajanuorten asioista puhuvat usein keski-ikäiset kantasuomalaiset keskenään – MakeSomeNoise-foorumi antaa äänen maahanmuuttajataustaisille nuorille
Kansanliike vaatii epäkohtiin puuttumista Algeriassa – Rauhanomaisen protestoinnin kautta halutaan muuttaa rakenteita
Oikeus hyödyntää mangrovemetsiä teki Borneon kalastajista luonnonsuojelijoita
Syyriaan vaaditaan tulitaukoa – Maassa on havaittu ensimmäiset tartunnat, ja koronavirusepidemiaa olisi vaikea hallita
Podcast: ”Olen suomalainen kirjailija, joka kirjoittaa espanjaksi” – Roxana Crisólogo on julkaissut neljä runokirjaa, mutta ei voi hakea Suomen kirjailijaliiton jäsenyyttä

Luetuimmat

Koronaviruspandemia pakottaa hakemaan elämyksiä muualta kuin kuluttamisesta – Samalla se voi toimia kestävän elämäntavan oppituntina
Tutkimus: Moni nainen ei voi tehdä itse päätöstä terveyspalveluiden käytöstään – tai edes kieltäytyä seksistä
Käsienpesu on tehokas tapa ehkäistä koronaa, mutta monille se ei ole mahdollista – Pakolaisapu aloitti hygieniakoulutukset Ugandan pakolaisasutusalueilla
Syyriaan vaaditaan tulitaukoa – Maassa on havaittu ensimmäiset tartunnat, ja koronavirusepidemiaa olisi vaikea hallita
”Terveyskriisistä ei saa tulla globaalia ihmisoikeuskriisiä” – Koronaviruspandemia lisää kansalaisten tarkkailua, ja järjestöt pelkäävät, että siitä tulee pysyvää
Avustusjärjestö: Kreikan saarten pakolaisleirit evakuoitava koronan vuoksi – Ihmisten pitäminen leireillä ”lähentelee rikollista toimintaa”
Koronavirus on sulkenut suurimman osan maailman kouluista – Valmiiksi vaikeassa asemassa oleva kärsivät eniten
Kysely: Jemenin lapset kärsivät peloista ja masennuksesta – Koronavirus luo uusia uhkia
Terveysjärjestö varoittaa koronasta Syyriassa – Yhdeksän vuotta kestänyt konflikti on tuhonnut terveysjärjestelmän ja ajanut miljoonat pakosalle
Raportti: Demokratia heikkenee kehittyvissä maissa – sortoa kiristävät nyt myös aiemmin edistyneet maat