Uutiset Länsi-Saharan miehitys

Länsi-Saharan sahrawinaiset kokoontuvat salaa

Marokon miehitystä Länsi-Saharassa on kestänyt jo 40 vuotta.
(Kuva: Nick Brooks / cc 2.0)

(IPS) -- Miten turvata oman kulttuurin säilyminen jälkipolville, kun eletään miehitysvallan alla? Sitä pohtii kymmenen länsisaharalaista naista salaisessa kokouksessaan.

Sahrawinaisten tulevaisuusfoorumi toimii miehitetyn Länsi-Saharan suurimmassa kaupungissa El Aaiúnissa, joka tunnetaan myös nimellä Laayoune.

"Ryhmä perustettiin vuonna 2009, aktiivijäseniä on nyt 60 ja tukijoita sadoittain", kertoo 54-vuotias Rabab Lamin, jonka poika viruu marokkolaisessa vankilassa poliittisena vankina.

Aza Amidanin mukaan on lähes mahdotonta löytää sahrawia, joka ei olisi joutunut poliisin kaltoin kohtelemaksi tai perhettä, joka ei olisi menettänyt vähintään yhtä jäsentään. 34-vuotiaan Amidanin perheestä vankilassa istuu veli.

40 sekavaa vuotta

Tänä vuonna tulee kuluneeksi 40 vuotta siitä, kun Espanja veti viimeiset joukkonsa Länsi-Saharasta. Marokko miehitti alueen ja pitää sitä eteläisimpänä maakuntanaan. YK:n mukaan kyseessä on "alue, jossa siirtomaavallan purkua ei ole viety loppuun".

Vuodesta 1991 alueella on vallinnut YK:n valvoma aselepo, ja ratkaisua on pyritty löytämään kansanäänestyksestä, jollainen oli tarkoitus pitää jo 1992. Länsi-Saharan itsenäisyyden puolesta taistelut Polisario-rintama ja Marokko eivät kuitenkaan ole kyenneet sopimaan siitä, kenellä olisi oikeus äänestää. Sahraweja on kaikkiaan puolisen miljoonaa.

Marokko hallitsee lähes koko aluetta Atlantin rannikko mukaan lukien. Sahrawien hallussa on vain pieni kaistale aavikkoa Marokon rakentaman muurin takana. Alue on 1976 perustettu Saharan demokraattinen arabitasavalta, jonka on tunnustanut 82 maata.

YK pitää Polisariota sahrawien laillisena edustajana, ja Länsi-Saharan pattitilanne kuuluu niin sanottuihin jäätyneisiin konflikteihin. Yli 100 000 länsisaharalaista on asunut pakolaisleireillä Algeriassa vuodesta 1975 lähtien.

Häirintä ja pidätykset arkea

"Siitä lähtien, kun Marokko valtasi maamme, meitä on kohdeltu julmasti. Meitä häiritään ja pahoinpidellään, talojamme ratsataan ja miehiä, naisia ja jopa alle 15-vuotiaita lapsia pidätetään", Amidan sanoo.

Myös naisten tulevaisuusfoorumin johtaja Zukeine Ijdelu on viettänyt 12 vuotta vankilassa. Amnesty Internationalin mukaan toisinajattelijoita myös kidutetaan. Järjestö syyttää Marokkoa kiduttajien suojelemisesta kidutettujen sijasta.

Naisfoorumin päätehtäviä on tukea vankilassa istuvia ja heidän sukulaisiaan moraalisesti ja taloudellisesti.

"Keräämme yhteisöltä rahaa naisille, sillä he kärsivät aina eniten. Riippumatta siitä, pidätetäänkö heidät itsensä vai heidän puolisonsa, vastuu perheestä on aina naisilla", Amidan perustelee.

Kieli ja kulttuuri kieltolistalla

Fatima Hamimid, 62, kuuluu järjestön senioreihin. Hän sanoo, että kidutuksesta voi selvitä, mutta jotkut vääryydet näyttävät olevan korjaamattomia.

"Marokko pyrkii kieltämään olemassaolomme joko pyyhkimällä pois historiamme tai liittämällä sen omaansa."

Tärkein todiste Marokon sulauttamispolitiikasta on hassaniyan – sahrawien puhuman arabian murteen – täydellinen puuttuminen koulutuksesta ja hallinnosta.

Hamimid kertoo myös muista vastaavista toimista, kuten perinteisen teltan käyttökiellosta, värikkäitä perinneasuja käyttävien naisten häirinnästä ja kiellosta nimetä lapsia kapinallisten mukaan.

Naiset ovat järjestäneet mielenosoituksia, mutta julkinen protestoiminen on vaarallista. Human Rights Watch raportoi, että Marokko on kieltänyt kaikki julkiset kokoontumiset "hallinnolle vihamielisinä" ja sahrawien mielenosoitukset hajotetaan väkivaltaisesti.

Marokon viranomaiset kieltäytyivät vastaamasta IPS:n kysymyksiin länsisaharalaisten ihmisoikeuksista.

Länsi-Saharan miehitys ihmisoikeudetalkuperäiskansatgenderpolitiikka Länsi-SaharaMarokko Suomen IPS

Lue myös

Taiteilija Mohamed Sulaiman Labat studiossaan

Maailman konfliktien keskellä väkivallaton vastarinta ansaitsisi enemmän huomiota, sanoo taiteilija Länsi-Saharasta

Keskellä Saharan autiomaata elää varsin kärsivällinen kansa: sahrawit ovat vaatineet vuosikausien ajan rauhanomaisin keinoin kotimaansa Länsi-Saharan vapautusta. Pakolaisleirillä varttunut Mohamed Sulaiman Labat on valinnut omaksi vaikuttamismuodokseen taiteen mutta tietää, ettei se riitä kaikille.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mies pienen traktorin päällä, toinen traktorin takana.

Väitöstutkimus: Yrittäjyyden avulla voi nousta köyhyydestä, mutta taikakonsti se ei ole – Yrittäjä tarvitsee hyvän idean ja paljon tukea

Marleen Wierenga tutki Aalto-yliopiston väitöskirjassaan intialaisia innovaatioyrittäjiä, joista yksi keksi moottoripyörän moottorilla toimivan traktorin. Yrittäjyys tarjoaa hänen mukaansa paljon mutta ei rajattomasti mahdollisuuksia vähentää köyhyyttä. ”Suurin osa kehitysmaiden yrittäjistä valitsisi mieluummin palkkatyön”, hän sanoo.
Vyötäröstä alaspäin kuvattu ihminen seisoo vanhoista kännyköistä koostuvan kasan yläpuolella.

Kulutuksen kiihtyminen on nostanut e-jätemäärät ennätystasolle – Eurooppalaiset tuottavat e-jätettä henkeä kohti eniten

Sähkölaitteita heitetään pois yhä enemmän, sillä kulutus kasvaa ja käyttöikä on lyhyt. Alle viidennes e-jätteestä kierrätetään, selviää YK:n raportista.
Rauhanmerkki roikkumassa metallijohdosta

Kansalaisjärjestöt vaativat humanitaarista aseidenriisuntaa – ”Pandemiaa ei ratkaista asevarustelulla”

Maailman pitäisi käyttää rahaa sotilasmenojen sijaan humanitaarisiin tarkoituksiin, todetaan järjestöjen avoimessa kirjeessä. Myös Suomen pitäisi miettiä hävittäjähankintoja uudelleen, sanoo kirjeessä mukana oleva Sadankomitea.
Miehiä kantamassa koreja päänsä päällä.

Raportti: Työntekijöiden oikeuksia poljetaan yhä enemmän – Uusi trendi on ay-johtajien tarkkailu

Ammattiyhdistysliikkeen maailmanjärjestön ITUCin mukaan työntekijöiden oikeudet ovat heikoimmalla tolalla sen jälkeen, kun se alkoi julkaista vuotuista katsausta vuonna 2014. Lähes kolme neljäsosaa tutkituista maista muun muassa rajoittaa oikeutta liittyä ammattiliittoon.
Vihannesmyyjiä istumassa tuotteidensa ääressä torilla.

Tansaniassa yritetään saada nuoret innostumaan maanviljelyksestä – Nyt pilaantuvat sadot vievät monen innon

Kotimaisen ruuan kysyntä on Tansaniassa kasvussa, mutta esimerkiksi varastointiongelmat ja osaamisen puute saavat monet siirtymään toiselle alalle. Trooppisen maatalouden instituutin Itä-Afrikan johtaja Victor Manyong uskoo, että maataloudessa on nuorille kosolti mahdollisuuksia rahan tekoon.

Tuoreimmat

Kansalaisjärjestöt vaativat humanitaarista aseidenriisuntaa – ”Pandemiaa ei ratkaista asevarustelulla”
Kulutuksen kiihtyminen on nostanut e-jätemäärät ennätystasolle – Eurooppalaiset tuottavat e-jätettä henkeä kohti eniten
Raportti: Työntekijöiden oikeuksia poljetaan yhä enemmän – Uusi trendi on ay-johtajien tarkkailu
Tansaniassa yritetään saada nuoret innostumaan maanviljelyksestä – Nyt pilaantuvat sadot vievät monen innon
Maailmassa on tarpeeksi ruokaa, mutta koronavirus voi silti aiheuttaa ruokakriisin – Yksi syy ovat huonosti toimivat tuotantoketjut
Väitöstutkimus: Yrittäjyyden avulla voi nousta köyhyydestä, mutta taikakonsti se ei ole – Yrittäjä tarvitsee hyvän idean ja paljon tukea
33 000 tyttöä menee päivittäin alaikäisenä naimisiin – Tuoreen raportin mukaan haitallisista perinteistä voitaisiin silti päästä eroon nopeastikin
Sähköautobuumi voi aiheuttaa ympäristö- ja ihmisoikeusongelmia, varoittaa YK-järjestö – Akkujen raaka-aineet valmistetaan vain muutamassa maassa
Maa, jota ei suljettu koronan takia – Malawissa oikeus määräsi valtion maksamaan köyhille ensin tukea
Israel saattaa ryhtyä liittämään osia Länsirannasta itseensä – Kansainvälinen yhteisö tyytyy lähinnä paheksumaan samalla, kun konfliktin ratkaisu liukuu yhä kauemmas