Uutiset Länsi-Saharan miehitys

Länsi-Saharan sahrawinaiset kokoontuvat salaa

Marokon miehitystä Länsi-Saharassa on kestänyt jo 40 vuotta.
(Kuva: Nick Brooks / cc 2.0)

(IPS) -- Miten turvata oman kulttuurin säilyminen jälkipolville, kun eletään miehitysvallan alla? Sitä pohtii kymmenen länsisaharalaista naista salaisessa kokouksessaan.

Sahrawinaisten tulevaisuusfoorumi toimii miehitetyn Länsi-Saharan suurimmassa kaupungissa El Aaiúnissa, joka tunnetaan myös nimellä Laayoune.

"Ryhmä perustettiin vuonna 2009, aktiivijäseniä on nyt 60 ja tukijoita sadoittain", kertoo 54-vuotias Rabab Lamin, jonka poika viruu marokkolaisessa vankilassa poliittisena vankina.

Aza Amidanin mukaan on lähes mahdotonta löytää sahrawia, joka ei olisi joutunut poliisin kaltoin kohtelemaksi tai perhettä, joka ei olisi menettänyt vähintään yhtä jäsentään. 34-vuotiaan Amidanin perheestä vankilassa istuu veli.

40 sekavaa vuotta

Tänä vuonna tulee kuluneeksi 40 vuotta siitä, kun Espanja veti viimeiset joukkonsa Länsi-Saharasta. Marokko miehitti alueen ja pitää sitä eteläisimpänä maakuntanaan. YK:n mukaan kyseessä on "alue, jossa siirtomaavallan purkua ei ole viety loppuun".

Vuodesta 1991 alueella on vallinnut YK:n valvoma aselepo, ja ratkaisua on pyritty löytämään kansanäänestyksestä, jollainen oli tarkoitus pitää jo 1992. Länsi-Saharan itsenäisyyden puolesta taistelut Polisario-rintama ja Marokko eivät kuitenkaan ole kyenneet sopimaan siitä, kenellä olisi oikeus äänestää. Sahraweja on kaikkiaan puolisen miljoonaa.

Marokko hallitsee lähes koko aluetta Atlantin rannikko mukaan lukien. Sahrawien hallussa on vain pieni kaistale aavikkoa Marokon rakentaman muurin takana. Alue on 1976 perustettu Saharan demokraattinen arabitasavalta, jonka on tunnustanut 82 maata.

YK pitää Polisariota sahrawien laillisena edustajana, ja Länsi-Saharan pattitilanne kuuluu niin sanottuihin jäätyneisiin konflikteihin. Yli 100 000 länsisaharalaista on asunut pakolaisleireillä Algeriassa vuodesta 1975 lähtien.

Häirintä ja pidätykset arkea

"Siitä lähtien, kun Marokko valtasi maamme, meitä on kohdeltu julmasti. Meitä häiritään ja pahoinpidellään, talojamme ratsataan ja miehiä, naisia ja jopa alle 15-vuotiaita lapsia pidätetään", Amidan sanoo.

Myös naisten tulevaisuusfoorumin johtaja Zukeine Ijdelu on viettänyt 12 vuotta vankilassa. Amnesty Internationalin mukaan toisinajattelijoita myös kidutetaan. Järjestö syyttää Marokkoa kiduttajien suojelemisesta kidutettujen sijasta.

Naisfoorumin päätehtäviä on tukea vankilassa istuvia ja heidän sukulaisiaan moraalisesti ja taloudellisesti.

"Keräämme yhteisöltä rahaa naisille, sillä he kärsivät aina eniten. Riippumatta siitä, pidätetäänkö heidät itsensä vai heidän puolisonsa, vastuu perheestä on aina naisilla", Amidan perustelee.

Kieli ja kulttuuri kieltolistalla

Fatima Hamimid, 62, kuuluu järjestön senioreihin. Hän sanoo, että kidutuksesta voi selvitä, mutta jotkut vääryydet näyttävät olevan korjaamattomia.

"Marokko pyrkii kieltämään olemassaolomme joko pyyhkimällä pois historiamme tai liittämällä sen omaansa."

Tärkein todiste Marokon sulauttamispolitiikasta on hassaniyan – sahrawien puhuman arabian murteen – täydellinen puuttuminen koulutuksesta ja hallinnosta.

Hamimid kertoo myös muista vastaavista toimista, kuten perinteisen teltan käyttökiellosta, värikkäitä perinneasuja käyttävien naisten häirinnästä ja kiellosta nimetä lapsia kapinallisten mukaan.

Naiset ovat järjestäneet mielenosoituksia, mutta julkinen protestoiminen on vaarallista. Human Rights Watch raportoi, että Marokko on kieltänyt kaikki julkiset kokoontumiset "hallinnolle vihamielisinä" ja sahrawien mielenosoitukset hajotetaan väkivaltaisesti.

Marokon viranomaiset kieltäytyivät vastaamasta IPS:n kysymyksiin länsisaharalaisten ihmisoikeuksista.

Länsi-Saharan miehitys ihmisoikeudetalkuperäiskansatgenderpolitiikka Länsi-SaharaMarokko Suomen IPS

Lue myös

Taiteilija Mohamed Sulaiman Labat studiossaan

Maailman konfliktien keskellä väkivallaton vastarinta ansaitsisi enemmän huomiota, sanoo taiteilija Länsi-Saharasta

Keskellä Saharan autiomaata elää varsin kärsivällinen kansa: sahrawit ovat vaatineet vuosikausien ajan rauhanomaisin keinoin kotimaansa Länsi-Saharan vapautusta. Pakolaisleirillä varttunut Mohamed Sulaiman Labat on valinnut omaksi vaikuttamismuodokseen taiteen mutta tietää, ettei se riitä kaikille.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Ihminen puolilähikuvassa.

Transsukupuoliset ovat ahtaalla Unkarissa, jossa ei voi enää muuttaa juridista sukupuolta – ”Monen nuoren haaveet on nyt viety”, sanoo kansalaisaktivisti Tina Kolos Orbán

Unkarin parlamentti nuiji keväällä läpi lain, jonka mukaan sukupuoli on pysyvä ominaisuus eikä nimeäkään voi enää vaihtaa. Transvanilla-järjestössä toimiva Tina Kolos Orbán toivoo kansainvälistä tukea mutta muistuttaa, että paras tapa edistää transsukupuolisten oikeuksia on tukea oman maan transihmisiä – myös Suomessa.
Vuoria meren takana.

Tyynenmeren saarilla on palattu perinteisiin elinkeinoihin turistien kaikottua – Seuraukset eivät ole pelkästään hyviä

Korona on aiheuttanut taloustaantuman, josta selviytyäkseen osa Tyynenmeren saarten kaupunkilaisista on ryhtynyt kalastamaan. Konflikteilta ei ole vältytty, kun osa kalastaa suojeltuja lajeja tai menee väärille apajille.
Keramiikkapisaroita riippuu puista.

Taide ottaa kantaa kestävän kehityksen tavoitteisiin tällä viikolla Helsingissä – ”Ihmiset eivät ole vain kestävyyskriisin synnyttäjiä vaan myös ratkaisijoita”

Töölönlahden ympäristössä on näytteillä kestävän kehityksen tavoitteita käsitteleviä teoksia aina biotaiteesta performansseihin ja osallistavaan taiteeseen. Kantavana teemana on ihmisen vastuun ymmärtäminen, kertoo näyttelyn kuratoinut taiteilija Marika Tomu Kaipainen.
Nainen puolilähikuvassa, taustalla puita.

Vuoden YK:n ystävä -tunnustus professori Eeva Furmanille

”Vakka tilanne on erittäin vakava, siirtyminen kestäville poluille on vielä mahdollinen. Omilla toimillani haluan luoda lapsille uskoa tulevaisuuteen”, sanoo YK-liiton kunniamaininnalla palkittu Suomen kestävyyspaneelin johtaja Eeva Furman.
Riisiä ja papuja pahvilautasella.

Maailman ruokaohjelma vertaili ruuan hintaa Etelä-Sudanista Yhdysvaltoihin – Pahimmillaan perusruoka-annos maksaa 186 prosenttia palkasta

Jos eteläsudanilaisen perusruoka-annoksen hinta suhteutettaisiin yhdysvaltalaiseen tulotasoon, ateriasta saisi pulittaa peräti 336 euroa.

Tuoreimmat

Tyynenmeren saarilla on palattu perinteisiin elinkeinoihin turistien kaikottua – Seuraukset eivät ole pelkästään hyviä
Taide ottaa kantaa kestävän kehityksen tavoitteisiin tällä viikolla Helsingissä – ”Ihmiset eivät ole vain kestävyyskriisin synnyttäjiä vaan myös ratkaisijoita”
Vuoden YK:n ystävä -tunnustus professori Eeva Furmanille
Maailman ruokaohjelma vertaili ruuan hintaa Etelä-Sudanista Yhdysvaltoihin – Pahimmillaan perusruoka-annos maksaa 186 prosenttia palkasta
Koronavirus lisännyt rajusti lasten humanitaarisen avun tarvetta Länsi-Afrikassa – Mauritaniassa ruoka-avun tarve on nelinkertaistunut
Intian vertaisvalistajat auttavat pakkotyön uhreja, jotka voivat olla jopa sukupolvien mittaisessa velkavankeudessa
Transsukupuoliset ovat ahtaalla Unkarissa, jossa ei voi enää muuttaa juridista sukupuolta – ”Monen nuoren haaveet on nyt viety”, sanoo kansalaisaktivisti Tina Kolos Orbán
Saudi-Arabia ei päässyt YK:n ihmisoikeusneuvostoon – Kiinallekin aiempaa vähemmän ääniä
Raportti: Nälkä on ”hälyttävällä” tasolla 11 maassa – Koronapandemia osoittaa ruokajärjestelmän puutteet
Sään ääri-ilmiöt ovat lisääntyneet jyrkästi 20 vuoden aikana, ja suurin selitys on ilmasto, sanoo tuore YK-raportti

Luetuimmat

Selvitys: Suomen somalitaustaiset miehet vastustavat tyttöjen sukuelinten silpomista – Silpominen vaikuttaa myös miesten elämään
Transsukupuoliset ovat ahtaalla Unkarissa, jossa ei voi enää muuttaa juridista sukupuolta – ”Monen nuoren haaveet on nyt viety”, sanoo kansalaisaktivisti Tina Kolos Orbán
Seminaari: Kestävän kehityksen kysymykset otetaan journalismissa nykyään paremmin huomioon, mutta parannettavaa riittää
Populismi tuli Tansaniaan – Suosittu presidentti John Magufuli on pannut korruption kuriin, mutta media, järjestöt ja oppositio elävät pelossa
Raportti: Ainakin 13 maata kriminalisoi yhä transsukupuolisuuden – ”Tämä on vaikeaa aikaa transihmisille”
Raportti: Nälkä on ”hälyttävällä” tasolla 11 maassa – Koronapandemia osoittaa ruokajärjestelmän puutteet
Sään ääri-ilmiöt ovat lisääntyneet jyrkästi 20 vuoden aikana, ja suurin selitys on ilmasto, sanoo tuore YK-raportti
Oikeus määräsi Kenian viranomaiset jättikorvauksiin lyijymyrkytyksen uhreille – Kaikki sai alkunsa Phyllis Omidosta, joka on nyt monien sankari
Koronavirus lisännyt rajusti lasten humanitaarisen avun tarvetta Länsi-Afrikassa – Mauritaniassa ruoka-avun tarve on nelinkertaistunut
Tyttöjen verkkohäirintä on yleistä niin köyhissä kuin rikkaissakin maissa – Tuore tutkimus vaatii some-yhtiöitä lisää toimia häirinnän kitkemiseksi