Uutiset Jemenin konflikti

Kysely: Jemenin lapset kärsivät peloista ja masennuksesta – Koronavirus luo uusia uhkia

Kolmessa maakunnassa tehdyn kyselytutkimuksen mukaan yli puolet lapsista on masentuneita. Koronaviruksen leviäminen lisäisi merkittävästi avustustyön paineita, varoittaa Pelastakaa Lapset. Järjestön vaikuttamistyön asiantuntija Tapio Laakso kritisoi myös Suomen uutta asevientilupaa Arabiemiirikuntiin.
Kaksi mielenosoittajaa Hands off Jemen -kylttien kera
Jemenin konfliktia vastaan on osoitettu mieltä ympäri maailman, sillä monet länsimaat myyvät aseita maata pommittavalla Saudi-Arabialle. Lontoossa osoitettiin mieltä kesäkuussa 2018. Iso-Britannia on hiljattain jäädyttänyt uudet asevientiluvat Saudi-Arabiaan. (Kuva: Alisdare Hickson / CC BY-SA 2.0)

Jemenin lähes viisi vuotta kestänyt konflikti on vahingoittanut lasten mielenterveyttä. Iso osa lapsista kokee pelkoa ja turvattomuutta, käy ilmi Pelastakaa Lapset -järjestön selvityksestä.

Tänään julkaistun kyselytutkimuksen mukaan yli puolet osallistuneista lapsista sanoi olevansa surullinen ja masentunut, yli kymmenen prosenttia jatkuvasti. Noin joka viides kertoi olevansa aina peloissaan. Yli puolet ei kokenut olevansa turvassa ilman vanhempiaan tai kävellessään yksin.

”Monet lapset ovat liian peloissaan leikkiäkseen ulkona. He kastelevat sänkynsä kuullessaan yläpuolella lentäviä koneita tai putoavia pommeja. Tämä on sota lapsia vastaan, ja sen pitää loppua”, sanoo järjestön vaikuttamistyön asiantuntija Tapio Laakso tiedotteessa.

Kyselyyn osallistui 629 13–17 vuotiasta lasta ja 627 lasten huoltajaa Adenin, Lahjiin ja Taizin maakunnissa. Näistä Taiz on kärsinyt konfliktista eniten. Järjestön mukaan kyseessä on mittavin sodan aikana tehty kysely lasten mielenterveydestä.

Saudi-Arabian johtama liittouma ryhtyi pommittamaan Jemenin huthikapinallisia maaliskuussa 2015. Liittouma on tehnyt iskuja myös siviileitä vastaan, ja maa on ajautunut vaikeaan humanitaariseen kriisiin. Noin 80 prosenttia väestöstä tarvitsee apua, ja esimerkiksi lapsista 2,1 miljoonaa kärsii akuutista aliravitsemuksesta.

Viimeisimpien tietojen mukaan Jemenissä on vain kaksi lastenpsykiatria. Mielenterveyshoitajia on yksi 300 000 ihmistä kohden. Pelastakaa Lasten kaltaiset avustusjärjestöt pitävät yllä maassa esimerkiksi lapsiystävällisiä tiloja, joissa lapset voivat leikkiä rauhassa.

Jemenin terveydenhuoltojärjestelmä on lähes romahtanut sodan vuoksi. Koronaviruksen leviäminen lisäisi merkittävästi avustustyöhön kohdistuvia paineita, Pelastakaa Lapset varoittaa.

Vielä Jemenissä ei ole tavattu koronaa. Lentojen lopettaminen maahan ja sieltä poispäin vaikeuttaa kuitenkin jo avustustyöntekijöiden liikkumista, muistutti avustusjärjestö Oxfam eilen.

Pelastakaa Lapset kritisoi myös Suomen hallituksen aiemmin maaliskuussa tekemää päätöstä jatkaa sotatarvikkeiden vientiä Arabiemiirikuntiin, joka on myös osa Saudi-Arabian johtamaa liittoumaa.

”[Päätös] ei edistä rauhanomaisen ratkaisun löytymistä Jemenin tilanteeseen. Pidämme synkkänä viestinä hallituksen päätöstä pyörtää Suomen asevientikielto Jemenissä sotivan liittouman tärkeimmille valtioille. Myös Suomen on kannettava vastuunsa ja olla ruokkimatta konfliktia edes epäsuorasti”, Laakso sanoo.

Jemenin konflikti avustustyölapsetkonfliktiterveyssairaus/lääkintä Jemen Pelastakaa Lapset ry

Lue myös

YK:n humanitaarisen avun koordinaattori Mark Lowcock

Jemen taas lähellä nälänhätää, varoittaa YK – ”Valitettavasti ne, jotka voisivat auttaa, pääosin valitsevat olla tekemättä niin”

Monet avunantajamaat eivät ole toteuttaneet lupauksiaan toimittaa Jemeniin lisää apua, ja samaan aikaan konfliktin osapuolet eivät päästä apua perille. Noin yhdeksän miljoonan ihmisen apua on jo jouduttu leikkaamaan.
Mies puolilähikuvassa YK:n logo taustallaan.

Tulvat ovat vieneet kodin 300 000 ihmiseltä Jemenissä – Samaan aikaan avustusvarat uhkaavat loppua

Konfliktin aiheuttaman humanitaarisen kriisin lisäksi Jemeniä piinaavat nyt myös tulvat. Tulvista kärsivien joukossa on niitä, jotka ovat jo aiemmin joutuneet pakenemaan konfliktin takia, ja hätäaputarvikkeet ovat loppumassa vain viikkojen sisällä.
pommituksia kaupungissa

Avustusjärjestöt: Jemen ”hirvittävän katastrofin” partaalla – Uhkana kolera, korona, nälkä ja tulvat

Jemeniä uhkaavat pian tuhannet kolerakuolemat, kun ihmiset eivät koronan pelossa uskalla hakeutua hoitoon, avustusjärjestöt varoittavat. Pitkään jatkuneen konfliktin, koronan, tulvien ja heinäsirkkojen piinaama maa on jälleen nälkäkriisin partaalla.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

mies puolilähikuvassa puutarhakeinussa.

Eläkkeelle jäävä avustustyön veteraani Kalle Löövi on huolissaan avun politisoitumisesta – ”Retoriikka on menossa todella huonoon suuntaan”

Lähes 50 vuotta erilaisissa Punaisen Ristin tehtävissä toiminut kansainvälisen avun johtaja Kalle Löövi on nähnyt humanitaarisen avun sektorin ammattimaistumisen ja tehostumisen. Hänen mukaansa juuri nyt on tehtävä työtä sen eteen, että apu säilyy yhä puolueettomana eikä sitä hyödynnetä propagandavälineenä.
YK:n humanitaarisen avun koordinaattori Mark Lowcock

Jemen taas lähellä nälänhätää, varoittaa YK – ”Valitettavasti ne, jotka voisivat auttaa, pääosin valitsevat olla tekemättä niin”

Monet avunantajamaat eivät ole toteuttaneet lupauksiaan toimittaa Jemeniin lisää apua, ja samaan aikaan konfliktin osapuolet eivät päästä apua perille. Noin yhdeksän miljoonan ihmisen apua on jo jouduttu leikkaamaan.
Keltainen mielenosoituskyltti, jossa lukee I welcome refugees, il faut protéger les réfugiées

Järjestöt vaativat Suomea ottamaan lisää vastuuta Morian turvapaikanhakijoista

Suomi on ilmoittanut ottavansa vastaan tulipalon tuhoamasta Kreikan Moriasta 11 ilman huoltajaa olevaa alaikäistä turvapaikanhakijaa, mutta määrä sisältyy jo keväällä tehtyyn päätökseen. Nyt tarvitaan lisää tekoja, vaaditaan järjestöjen kannanotossa.
YK:n ydinaseet kieltävä sopimus kirjoituspöydällä

Ulkoministeri sanoi sen minkä voi, mutta vesittikö se rauhanliikkeen tavoitteet?

Niin vihreät, sdp kuin vasemmistoliittokin kannattivat muutama vuosi sitten liittymistä ydinaseet kieltävään sopimukseen. Sitten puolueet pääsivät hallitukseen ja tavoite ajettiin kauas horisonttiin. Rauhanliikkeen pitää vaatia päättäjiltä sanoja ja vahtia tekoja, kirjoitttaa rauhanjärjestö Sadankomitean hallitukseen kuuluva Jarmo Pykälä.
Hengityssuojaimella suojautunut nainen ompelukoneen ääressä.

”25 vuotta taaksepäin 25 viikossa” – Korona on pysäyttänyt edistyksen monissa kehitystavoitteissa, kertoo Gates-säätiön raportti

Maailman pitäisi poistaa äärimmäinen köyhyys vuoteen 2030 mennessä, mutta sen sijaan se on koronapandemian seurauksena kasvanut jo seitsemän prosenttia.