Uutiset

Kymmenen miljoonaa ihmistä tarvitsee apua Tšadjärven alueella – tyttöjen pelkona etenkin seksuaalinen häirintä

Tšadjärven alueella onnistuttiin viime vuonna estämään nälänhätä, mutta nyt unohdettu alue kärsii jälleen rahoituksen puutteesta.
Hökkeleitä autiomaassa
Tšadjärven alue kärsii etenkin äärijärjestö Boko Haramin väkivallasta. Kuva Tšadista vuodelta 2016. (Kuva: Isabel Coello / EU Civil Protection and Humanitarian Aid Operations / CC BY-NC-ND 2.0)

Tšadjärven alueen kriisimaissa tarvitaan edelleen kipeästi sekä humanitaarista apua että pitkäjänteisempää kehitysyhteistyötä, sanovat avustusjärjestöt.

Avunantajat ovat kokoontuneet eilen ja tänään Berliiniin konferenssiin, jossa on määrä kerätä maalle lisää apua. Viime vuoden helmikuussa järjestetyn samanlaisen konferenssin ansiosta onnistuttiin keräämään maalle yli 650 miljoonaa dollaria (560 miljoonaa euroa).

Avun ansiosta yli kuusi miljoonaa ihmistä sai apua ja nälänhätä vältettiin, mutta silti nyt noin kymmenen miljoonaa ihmistä on yhä riippuvaisia avusta Nigeriassa, Kamerunissa, Nigerissä ja Tšadissa, kertoi YK:n hätäavun koordinaattori Mark Lowcock eilen. 

Hätäavun lisäksi tarvitaan hänen mukaansa myös pitkäaikaisia toimia, kuten rauhan rakentamista, työpaikkojen ja koulutusmahdollisuuksien luomista sekä hyvää hallintoa.

Tšadjärven kriisiä on kutsuttu yhdeksi maailman unohdetuimmista kriiseistä. Aluetta riivaa äärimmäinen köyhyys, ilmastonmuutos ja väkivalta. Nigerian hallituksen ja äärijärjestö Boko Haramin väliset taistelut ovat ajaneet 2,4 miljoonaa ihmistä kodeistaan ja tuhonneet viljasatoja ja infrastruktuuria. 

Väkivalta vaikeuttaa myös avun jakamista. Esimerkiksi Koillis-Nigeriassa 800 000 ihmistä ei saa apua turvattomuuden takia, kertoo Norjan pakolaisneuvosto.

Avustuskonferenssi järjestetään, sillä tänä vuonna vain 38 prosenttia alueelle YK:n alueelle tarvitsemasta rahasummasta on saatu kerättyä. Etenkin koulutussektori kaipaa tukea. Tällä hetkellä noin tuhat koulua on suljettu tai ei toimi väkivallan tai levottomuuksien takia ja YK:n lastenjärjestön Unicefin mukaan 3,5 miljoonan lapsen koulutus on vaarassa.

Lapsia myös kaapataan ja värvätään aseellisten ryhmien riveihin. Seksuaalinen väkivalta on yleistä. Kehitysyhteistyöjärjestö Planin Nigerissä, Nigeriassa ja Kamerunissa tekemän kyselytutkimuksen mukaan 21 prosenttia sen haastattelemista tytöistä on kokenut fyysistä väkivaltaa viimeisen kuukauden aikana, ja lähes kaikki tytöt pelkäävät väkivaltaa ja seksuaalista häirintää. Monet joutuvat nuorena naimisiin.

avustustyökatastrofiapukehitysyhteistyölapsetkonflikti KamerunTsadNigerNigeria Plan International Suomi

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Fight racism -kyltti rakennuksen edustalla

Podcast: Rasistinen nimittely vahingoittaa mielenterveyttä – ”Kuulemme sitä niin paljon, että luulemme sen olevan normaalia”, sanoo Fiona Musangamfura

63 prosenttia Suomen tummaihoisista on kokenut rasistista syrjintää. Se on tuttua Fiona Musangamfuralle, joka vei nimittelyn lopulta oikeuteen. Maahanmuuttajien terveysongelmista väitelleen Shadia Raskin mukaan terveyspalveluissa ei vielä ymmärretä syrjinnän terveysvaikutuksia. Kuuntele podcast!
Koululaisia pulpettien ääressä

Koronavirus on sulkenut suurimman osan maailman kouluista – Valmiiksi vaikeassa asemassa oleva kärsivät eniten

Koulujen sulkeminen vaikuttaa lähes 1,7 miljardin koululaiseen ja opiskelijaan. Koulutuksen lisäksi moni menettää myös kouluateriat.
Sininen muovipallo, jossa punaisia piikkejä

Koronavirus koettelee demokratiaa

Demokratian taantuminen vakiintuneissakin demokratioissa on ollut trendinä jo pidempään, ja koronaviruksen kaltainen kriisi voi osaltaan vauhdittaa kehitystä, kirjoittavat demokratiajärjestö Demon asiantuntijat Anna Juhola ja Jussi Kanner.
Temppelin raunioituneita pylväitä

Tutkimus: Demokratiaa ei juuri käsitellä Euroopan opettajakoulutuksessa – Syynä on se, ettei demokratia ole aiemmin ollut uhattuna, sanoo lehtori Matti Rautiainen

Demokratiakasvatusta on kehitetty Suomessa jonkin verran 2010-luvulla, mutta aihe näkyy edelleen melko vähän opettajakoulutuksen sisällössä ja opetussuunnitelmassa. Sama tilanne on monissa muissa maissa.
Vesihana ulkona

Käsienpesu on tehokas tapa ehkäistä koronaa, mutta monille se ei ole mahdollista – Pakolaisapu aloitti hygieniakoulutukset Ugandan pakolaisasutusalueilla

Saippua on monilla kehittyvillä alueilla luksusta. YK:n asiantuntijat muistuttavat vesipalvelujen tärkeydestä koronapandemian taltuttamiseksi.

Tuoreimmat