Uutiset Ympäristö

Kuudes suuri sukupuutto uhkaa maapalloa

75 prosenttia lajeista voi kadota, sanoo Nature-lehti. Syyttävä sormi osoittaa ihmisen toimintaan.
Bonobo eli kääpiösimpanssi on yksi uhanalaisista nisäkkäistä. (Kuva: Mikey Jones / cc 2.0)

Jopa 75 prosenttia lajeista voi kadota muutaman seuraavan vuosisadan aikana. Jo nyt esimerkiksi nisäkkäistä yli neljännes ja sammakkoeläimistä 41 prosenttia elää sukupuuton partaalla, kertoo arvovaltainen tiedelehti Nature analyysissaan, joka hyödyntää tuoreinta aiheesta saatua tietoa.

Maapallolla on ollut yhtä massasukupuuttoja viisi kertaa. Mikäli oletetaan, että maapallolla on noin viisi miljoonaa eläinlajia ja häviämisen vuositahti 0,72 prosenttia, kuudes massasukupuutto voi tapahtua jo vuoteen 2200 mennessä, Nature arvioi.

Suurin syy massasukupuuttoon on Naturen mukaan ihminen. Metsästys, kalastus ja muu eläinten hyödyntäminen sekä elinalueiden pilaaminen ja hävittäminen esimerkiksi maanviljelyn vuoksi ovat pahimpia ongelmia. Myös ilmastonmuutos, vieraslajit, saastuminen ja taudit tappavat eläimiä.

"Elinympäristön tuhoutuminen, saastuminen tai liikakalastus joko tuhoaa eläimet ja kasvit tai heikentää niitä. Lisäongelmana on tulevina vuosikymmeninä paheneva ilmastonmuutos, joka voi tappaa jäljelle jääneet", sanoo YK:n alaisen biodiversiteetin suojelukeskuksen World Conservation Monitoring Centren meriekologi Derek Tittensor Guardian-lehdelle.

Yksi ongelmista Naturen mukaan on, etteivät tutkijat tiedä riittävästi planeetan biologisesta monimuotoisuudesta. Arviot elossa olevien lajien määrästä ja vuosittaisesta häviämisestä vaihtelevat hyvin paljon, ja tuleva massasukupuuttokin voi olla vasta tuhansien vuosien päässä. Esimerkiksi eläinlajeja arvioidaan olevan 2–11 miljoonaa.

Tutkijoiden mukaan yksi ratkaisu ongelmaan on kehittää tietokonemalleja, jotka voivat ennustaa, miten ihmisen toimet muuttavat ekosysteemejä. Mallien kehitys on kuitenkin vasta alkuvaiheessa.

Ympäristö biodiversiteettieläimetsuojelu

Lue myös

Maskilla ja kypärällä suojautunut ihminen ruiskuttaa nestettä.

Raportti: Koronapandemian kaltaiset taudit yleistyvät, jos luonnon riistoon ei puututa

Zoonoosit eli eläinperäiset taudit tappavat vuosittain kaksi miljoonaa ihmistä. Syynä on muun muassa kestämätön luonnonvarojen käyttö, kertoo YK:n ympäristöohjelma. Se peräänkuuluttaa tieteenalojen välistä yhteistyötä tilanteen ratkaisemiseksi.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Puolilähikuva naisesta vihreällä penkillä kimppu vaaleanpunaisia neilikoita kädessään

”Meidän aikamme on narsistista pöhöttyneisyyttä ja omakuvien monistamista” – Tanssija Sanna Kekäläinen teki esityksen ilmastonmuutoksesta ja ihmisen vaikutuksesta maapalloon

Sanna Kekäläinen pohti vuosia, miten kääntää ilmastonmuutos esittävien taiteiden kielelle. Tuloksena on Kansallisteatterin suurella näyttämöllä ensi-iltansa saava teos If I Would Lose My Voice, jonka keskiössä eivät ole ihmiset henkilökohtaisine tunteineen vaan maapallo, jolla ihmiset ovat ”pelkkiä pieniä kakkiaisia”.
Mies ja lapsi tulvavedessä kelluvassa veneessä.

Bangladeshissa on pahimmat tulvat vuosiin – Noin 5,5 miljoonaa ihmistä kärsii seurauksista

Bangladeshin monsuunikaudella sataa aina, mutta tänä vuonna sateet ovat olleet poikkeuksellisen rankkoja ja tulvat kestäneet kauan. ”Ne, joilla ei laillani ole minne mennä, elävät taloissa, jotka ovat osittain veden alla. Huoneessamme on polven syvyydeltä vettä”, kertoo räätäli Arif Hossain.
Hengityssuojaimella varustettu nainen ompelukoneen ääressä.

Koronavirus supistaa vaateteollisuutta, ja seuraukset osuvat pahimmin kehitysmaiden työntekijöihin – Miljoonat ovat jääneet ilman palkkaansa

Osa vaatebrändeistä kieltäytyi koronakeväänä maksamasta jo toimitettuja tuotteita. Vaikutuksista kärsivät eniten Aasian vaatetehtaiden työntekijät, joista moni on nyt pudonnut tyhjän päälle.
Vaurioituneita rakennuksia ja miehiä raivaamassa raunioita.

Suomalaisjärjestöiltä tukea Beirutin avustustyöhön – Räjähdys on maalle jälleen uusi kriisi

Unicefin hätäapukeräys tuotti kolmessa päivässä yli 100 000 euroa. Maa tarvitsee hätäavun lisäksi myös jälleenrakentamista.
Sateenkaarilippu

Loppu homovitseille ja epäkunnioittavalle pukukoppikulttuurille

Hetero-oletukset, homofobia ja humoristisiksi tarkoitetut heitot ovat yhä yleisiä urheilumaailmassa. Epäkunnioittavaan pukukoppi- ja fanikulttuuriin tulee puuttua. Sitä helpottaa, kun osaa ottaa sateenkaariteemoja puheeksi, kirjoittaa Setan koulutusasiantuntija Marita Karvinen.

Luetuimmat

YK:n kestävän kehityksen raportti: Afrikan maat saavuttaneet ilmastotavoitteet parhaiten, Suomi ja muut länsimaat listan häntäpäässä
”Meidän aikamme on narsistista pöhöttyneisyyttä ja omakuvien monistamista” – Tanssija Sanna Kekäläinen teki esityksen ilmastonmuutoksesta ja ihmisen vaikutuksesta maapalloon
Tutkimus: Alle 15-vuotiaiden tyttöjen sukuelinten silpominen romahtanut Afrikassa – ”Riskitekijät ovat silti yhä vallalla”
Zimbabwe pidätti protestijohtajan
Koronavirus on vauhdittanut etäoppimista myös kehittyvissä maissa – Moni kuitenkin putosi kyydistä, eivätkä kaikki pääse enää takaisin
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Lähes kolmannes haitilaisista kärsii nälästä – Köyhyyden siemenet kylvettiin jo siirtomaa-aikoina, ja siksi maan kriisi on helppo unohtaa
Suomalaisjärjestöiltä tukea Beirutin avustustyöhön – Räjähdys on maalle jälleen uusi kriisi
Puiden istutusta ylistetään ilmastonmuutoksen ratkaisukeinona – Tutkijoiden mukaan pahimmillaan vaikutus voi olla kuitenkin päinvastainen
Luoteis-Syyriassa vahvistettu ensimmäinen koronavirustapaus – ”Koronavirus tulee leviämään pakolaisleireillä kulovalkean tavoin”