Uutiset Ympäristö

Kuubassa pelastetaan rannikon ekosysteemejä ennallistamalla

Kuubassa kunnnostetaan kosteikkoja, mangroveja ja muita rannikkoalueita uusin opein. Tavoitteena on ehkäistä muun muassa eroosiota, tulvia ja suolaantumista – kaikki kasvavia uhkia etelän köyhissä saarivaltioissa.
Mies seisoo veneessä ja meloo joella.
Kuuban Mayabequen maakunnassa päättyi viime vuonna mangrovemetsien kunnostus, josta otetaan oppia nyt alkavassa koko etelärannikon pelastushankkeessa. (Kuva: Jorge Luis Baños / IPS)

(IPS) -- Kuuban saaren etelärannikko on altis sekä ilmastonmuutokselle että ihmisen aiheuttamille tuhoille. Nyt kosteikkoja, mangroveja ja muita rannikkoalueita ryhdytään pelastamaan uusin opein.

Mi costa (minun rannikkoni) -suunnitelma ulottuu 30 vuoden päähän. Kuuba toteuttaa sitä YK:n ympäristöohjelman Unepin ja Vihreän ilmastorahaston (GCF) tuella.

Kuuba on yksi 33 kehitysmaasta, joiden ilmastonmuutosta torjuvia hankkeita GCF päätti maaliskuussa tukea yhteensä yli miljardin euron rahoituksella. Kahdeksan ensimmäisen vuoden aikana GCF edistää Kuuban hankkeita 20 miljoonalla eurolla. Kohdemaan edellytetään osallistuvan 17 miljoonalla.

Kuuban saaristo on Karibian suurin ja erittäin haavoittuva ilmastonmuutoksen vaikutuksille. Ne ovat viime vuosina tuntuneet erityisesti pitkittyneinä kuivuuskausina ja yhä tuhoisampina hurrikaaneina.

Mi costa -hankkeen vetäjiin kuuluva Gricel Acosta sanoo, että nyt ei lähdetä rakentamaan suurta infrastruktuuria, kuten usein tehdään esimerkiksi tulvasuojelussa. ”Se on kallista eikä aina sovellu kohteeseensa.”

”Etsimme ratkaisuja, jotka joustavat ja sopivat erilaisiin ympäristöihin. Ne maksavat vähemmän, ja niiden teho paranee vuosien mittaan”, hän selittää.

Rahoitus kohdistuu saaren etelärannikolle 1 337 kilometrin ja 2,8 miljoonan hehtaarin alueelle. Siellä asuu reilu kymmenys Kuuban 11,2 miljoonasta asukkaasta.

Tavoitteena on ennallistaa 11 400 hehtaaria mangrovea, yli 3 000 hehtaaria rämeitä ja 900 hehtaaria suoheinikkoa. Kunnostaminen ulottuu myös yli 9 000 hehtaarin alueelle merenpohjaa ja kattaa 134 kilometriä koralliriuttoja.

Ekosysteemit kuntoon

Ilmaston lämpenemisen seurauksena merenpinnan ennustetaan nousevan 0,29 metriä vuoteen 2050 mennessä ja 0,95 metriä vuosisadan loppuun tultaessa. Sen seurauksena Kuubasta katoaisi 29 rannikkokuntaa ja 92 olisi vakavasti uhattuna.

Tutkimukset osoittavat, että jos rannikon ekosysteemit ovat kunnossa, ne toimivat yhteistyössä ja ehkäisevät eroosiota, tulvia ja suolaantumista – kaikki kasvavia uhkia etelän köyhissä saarivaltioissa.

Mi costa -hanke parantaa veden virtausta rannikolla ojittamalla ja kanavia kunnostamalla. Sinne tänne syntyneet satunnaiset kaatopaikat aiotaan poistaa, samoin haitalliset vieraskasvilajit. Rantakaistaleen punainen mangrove (Rhizophora mangle) ja muita kotoperäisiä lajeja elvytetään.

Mallia otetaan Elävä mangrove -hankkeesta, joka toteutettiin vuosina 2014­–2020 Kuuban läntisissä Artemisan ja Mayabequen maakunnissa Unepin tuella.

Tehtävää riittää

Kuubassa säädettiin vuonna 2000 laki, joka kieltää kaiken eroosiota kiihdyttävän ihmisen toiminnan rannikolla. Haitallista toimintaa ei kuitenkaan ole saatu kitkettyä: metsää hakataan yhä valikoimatta, ja tehtaat ja kaupungit päästävät käsittelemätöntä jätettä jokiin, joista se päätyy mereen.

”Koko rannikkoympäristö sekä sen kasvit ja eläimet voivat huonosti. Asuinalueilla on kaatopaikkoja, ja mangrovet kärsivät roskien poltosta”, Cienfuegosissa asuva psykologi Kryster Álvarez kuvaa kotiseutunsa tilaa sähköpostitse.

Trinidadin kaupungissa vaikuttava taitelija ja aktivisti Hanser Ramírez perää tietoiskuja ruohonjuuritasolle ja tukea pienille ympäristöhankkeille. Hän vetää 30 hengen vapaaehtoisryhmää nimeltään Sinäkin voit auttaa snorklaamalla, joka kerää roskia merenpohjasta Trinidadin rannoilla.

Ympäristö ympäristöbiodiversiteettisuojelu Kuuba Suomen IPS

Lue myös

Puita vuoren edustalla.

Öljy-yhtiöt Afrikan luonnonpuistojen kimpussa

Koska öljy-yhtiöiden on pakko turvautua yhä kalliimpiin etsintöihin erittäin syvällä meren pohjassa, ne hyökkäävät viimeiselle vedenpinnan yläpuolelle jäävälle rintamalle, missä kulut ovat viellä alhaisemmat: Afrikan luonnonpuistoihin ja makean veden varantoihin, kirjoittaa François Misser.
Poroja sulaneen lumen keskellä.

Tutkimus: Alkuperäiskansat tuottavat ruokaa kestävimmin, mutta ilmastonmuutos uhkaa viedä ikivanhat ruuantuotantojärjestelmät mennessään

YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön tuore raportti tarkastelee muun muassa inarinsaamelaisia, jotka tuottavat itse noin 70 prosenttia ruuastaan. Alkuperäiskansojen ruokajärjestelmät saattavat kuitenkin kadota lähivuosina, raportti ennustaa.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Juho Kahranaho seisoo palestiinalaisen rakennuksen edessä ja katsoo kameraan.

Ensiapua ja traumatyön ohjausta – Juho Kahranaho kertoo, millaista SPR:n avustuslääkärin työ on Länsirannalla

Juho Kahranahon oli tarkoitus lähteä hoitamaan koronapotilaita kenttäsairaalaan Palestiinan Länsirannalle, mutta päätyikin pelastamaan suuhun ammutun miehen hengen ja kouluttamaan paikallisia traumatyössä.
Etiopialainen koululainen piirtää härkää kouluvihkoonsa.

Unicef: Koulusulut ovat lisänneet teiniraskauksia ja lapsiavioliittoja kehitysmaissa

Kouluja on ollut suljettuina pitkiä aikoja kehitysmaissa koronapandemian vuoksi. Tämä on lisännyt muun muassa teiniraskauksien, lapsiavioliittojen ja lapsiin kohdistuvan väkivallan määrää.
Intialaisia naisia kadulla selin kameraan. Naisilla on värikkäät huivit päässä.

Äärihindut häiriköivät Intian musliminaisia naishuutokaupoilla sosiaalisessa mediassa

Sosiaaliseen mediaan on perustettu muun muassa tilejä, joilla jaetaan netistä haettuja musliminaisten kuvia ja huutokaupataan heitä luvatta. Tarkoituksena on vaientaa musliminaiset, jotka eivät alistu äärihindujen ylivaltaan.
Vihanneksia ruokakaupan hyllyllä.

Kiertomaatalous on tehokasta ja kestävää - "Viljelyn ja karjankasvattamisen yhdistäminen on esimerkki kestävästä ruuantuotannosta"

Karjan lanta kasvattaa satoa ja kasvien jäämät ruokkivat eläimiä sekä parantavat niiden tuotantoa. Aidosti kierrättävänä karjankasvatuksen ja viljelyn yhdistäminen lisäävät myös maatalouden tehokkuutta.
Nainen nojaa otsan käteensä ja istuu penkillä odottamassa terveyskeskuksen oven suulla.

Konflikti jälleen kiihtynyt Etiopian Tigrayssa – Taisteluita pakolaisleireillä ja aktivistien pidätyksiä

Marraskuussa alkanut konflikti on aiheuttanut valtavasti kärsimystä siviileille. YK on vedonnut konfliktin osapuoliin, että siviilit ja pakolaiset jätettäisiin rauhaan.

Luetuimmat

Maatalousalan työvoimapula uhkaa Afrikkaa – Pienviljelijän keski-ikä on 60 vuotta
Kamerunin kieliryhmien välinen konflikti on mutkikas vyyhti kolonialismin perintöä ja eriarvoisuutta
Maailman piti päästä eroon lapsityöstä, mutta kehitys on kääntynyt jyrkkään alamäkeen – ”Intiassa kestää ainakin kymmenen vuotta päästä pandemiaa edeltävään tilanteeseen”
Rikkaat maat haalivat leijonanosan koronarokotteista ja suojelevat samalla lääkeyhtiöidensä voittoja – Siinä ei ole mitään järkeä, sanoo taloustieteen professori Jayati Ghosh
Ensiapua ja traumatyön ohjausta – Juho Kahranaho kertoo, millaista SPR:n avustuslääkärin työ on Länsirannalla
Pariisin huippukokouksessa luvattiin tasa-arvotyöhön 40 miljardin dollarin rahoituspotti
Nälkä kasvanut dramaattisesti koronapandemian vuoksi – YK:n tavoite poistaa nälänhätä 2030 mennessä uhkaa vesittyä
Suomen uudessa kehityspolitiikan selonteossa on hienoja periaatteita, mutta konkretia puuttuu, kritisoivat järjestöt – ”Voi jäädä rammaksi ankaksi”
Tutkimus: Alkuperäiskansat tuottavat ruokaa kestävimmin, mutta ilmastonmuutos uhkaa viedä ikivanhat ruuantuotantojärjestelmät mennessään
Konflikti jälleen kiihtynyt Etiopian Tigrayssa – Taisteluita pakolaisleireillä ja aktivistien pidätyksiä