Viime perjantaina Välimerellä pelastustehtävissä toimivan saksalaisen avustusjärjestö Sea-Eyen miehistö sai huokaista hetkeksi helpotuksesta.

Heidän aluksensa Alan Kurdi oli vihdoin päässyt rantautumaan Italian Sisiliassa sijaitsevaan Palermon satamaan. Tämä tapahtui 11 päivää sen jälkeen, kun järjestö pelasti kahdesta Välimerellä seilanneesta puuveneestä 150 ihmistä.

Pitkän odotuksen aikana aluksella nähtiin pelkoa viruksen leviämisestä, itsemurhayritys sekä kasvavaa huolta kyydissä olevien terveydestä. Neljä ihmistä jouduttiin etukäteen evakuoimaan Italiaan, koska heidän terveydentilansa heikkeni.

Alus pyysi toistuvasti lupaa rantautua joko Maltan tai Italian satamiin, mutta tuloksetta. Lopulta Italia myöntyi – sillä ehdolla, että aluksella olleet ihmiset laitettaisiin kahden viikon eristykseen toiselle laivalle. Perjantaina karanteeniin joutui siis paitsi 150 siirtolaista ja pakolaista, myös pelastusaluksen miehistö.

“Teemme kaikkemme, jotta toukokuussa voimme jatkaa pelastustoimia. Koronavirus on yhtä huono syy jättää ihmiset hukkumaan kuin mikä tahansa muukin syy, joita Välimeren tilanteesta käytävässä keskustelussa esitetään”, kommentoi Sea-Eyen hallituksen puheenjohtaja Gorden Isler järjestön tiedotteessa.

Meripelastamisesta tuli lähes mahdotonta

Sea-Eye on tällä hetkellä ainoa avustusjärjestö, joka toimii meripelastustehtävissä Välimerellä. Muut järjestöt, jotka tavallisesti toimivat merellä, kuten Lääkärit ilman rajoja, Sea-Watch ja Proactiva Open Arms, joutuivat maaliskuussa keskeyttämään toimintansa koronaviruksen takia.

Italian kansainväliseen politiikan tutkimuslaitoksen johtava maahanmuuttotutkija Matteo Villa kertoo, että toiminta kävi koronaviruksen aiheuttaman hätätilan takia mahdottomaksi järjestöille. Hän on seurannut Välimeren tapahtumia vuosia.

“Hätätila vaatii pitkiä karanteeneja, ja aluksilla olisi tarvittu eristystiloja, jotta mahdollisesti tartunnan saaneet voitaisiin eristää. Monilla järjestöistä ei ollut kapasiteettia”, Villa sanoo.

Lisäksi järjestöjen leivissä olevia lääkäreitä tarvittiin myös kuivalla maalla, Villa kertoo. Osa siirtyi viruksen runteleman Pohjois-Italian sairaaloihin hoitamaan koronaviruksen aiheuttamaan Covid-19-tautiin sairastuneita.

Huhtikuun alussa Italia, Malta ja Libya yksi toisensa jälkeen ilmoittivat, ettei niiden ole koronaviruskriisin takia mahdollista tarjota siirtolaisille ja pakolaisille turvallista satamaa.

Villa kertoo, että hengenvaaralliset merimatkat meren yli eivät ole pysähtyneet, vaikka avustusjärjestöjen toiminta on pääosin estynyt.  

“Turkista, Kreikasta, Tunisiasta ja Algeriasta Italiaan suuntaavat merireitit ovat hiljentyneet, mutta Libyasta lähtöjä on edelleen lähes yhtä paljon kuin alkuvuonna.”

Villan mukaan maaliskuussa Libyasta lähti noin 1 000 ihmistä yrittämään meren yli. Heistä noin 250 päätyi Italiaan, loput palautettiin Libyaan. Huhtikuussa määrät ovat nousseet: yksin viime viikon aikana Libyasta meren yli yrittämään lähti 800 ihmistä, kertoo Kansainvälinen siirtolaisjärjestö IOM.

Libyasta lähtevän reitin osalta tilanne on muuttunut “entistäkin kaoottisemmaksi”, sanoo Villa.

Avustusjärjestöjen puuttumisen takia Libyasta lähteneet veneet ovat seilanneet Välimerellä saamatta apua päiväkausia, jopa viikon. Esimerkiksi pääsiäisviikonlopun aikana tilanne kriisiytyi pahasti. Avustusjärjestö Alarm Phone kertoo tiedotteessaan, että 12 ihmistä menetti henkensä, koska pelastusapua ei saatu moneen päivään, vaikka siirtolaisveneiden olinpaikat oli ilmoitettu ympäröivien maiden rannikkoviranomaisille.

Korona uusi tekosyy  vastuun välttelyyn?

Esimerkiksi Lääkärit ilman rajoja -järjestö on syyttänyt EU-maita siitä, että ne käyttävät pandemiaa tekosyynä vältelläkseen Välimeren tilanteeseen liittyvää vastuutaan.

Tutkija Villa on samoilla linjoilla. Hänen mukaansa kysymys Välimeren pelastusoperaatioista on Italiassa ennen kaikkea poliittinen.

Maa on pyrkinyt pitkään tukkimaan Libyasta Italiaan suuntaavaa, niin sanottua keskisen Välimeren reittiä. Italian hallitus solmi vuonna 2017 Libyan kanssa sopimuksen, jonka nojalla Italia on kouluttanut maan rannikkovartiostoa ja antanut sille laitetukea. Libyan rannikkovartiosto on puolestaan sitoutunut kuljettamaan Välimerellä Eurooppaan pyrkiviä ihmisiä takaisin Libyaan.

Lisäksi vuosina 2018–2019 Italian sisäministerinä toiminut oikeistopopulistipoliitikko Matteo Salvini eväsi useita kertoja pakolaisia ja siirtolaisia kuljettaneilta avustuslaivoilta pääsyn italialaissatamiin ja piti aluksia jumissa merellä jopa viikkoja. Salvinin teot ovat tuoneet hänelle useita rikossyytteitä.

Villa pelkää, että kriisitilanne Välimeren avustustoimissa jatkuu pitkään. Italian kohdalla koronaviruksen aiheuttama hätätila jatkuu ainakin heinäkuun loppuun asti.

“Tällä hetkellä meillä on Euroopassa kaksi kriisiä. Se, johon kaikki huomio kohdistuu eli koronavirus ja kriisi merellä, josta kukaan ei puhu, ja jonka kustannukset maksavat meren yli pyrkivät”, hän toteaa.