Uutiset Koronavirus

Koronavirus tyhjensi Välimeren siirtolaisia pelastavista avustuslaivoista –”Tilanne on entistäkin kaoottisempi”, sanoo tutkija

Koronaviruksen aiheuttama hätätila ja Välimeren maiden päätökset ovat tehneet järjestöjen meripelastustoiminnasta lähes mahdotonta. “Tällä hetkellä meillä on Euroopassa kaksi kriisiä. Se, johon kaikki huomio kohdistuu, eli koronavirus, ja kriisi merellä, josta kukaan ei puhu, ja jonka kustannukset maksavat meren yli pyrkivät”, sanoo italialainen tutkija Matteo Villa.
Punavalkoinen laiva satamassa.
Yksi Välimerelle avustuslaivoja lähettäneistä järjestöistä on espanjalainen Proactiva Open Arms. Kuva vuodelta 2018. (Kuva: Ajuntament Barcelona / CC BY-ND 2.0)

Viime perjantaina Välimerellä pelastustehtävissä toimivan saksalaisen avustusjärjestö Sea-Eyen miehistö sai huokaista hetkeksi helpotuksesta.

Heidän aluksensa Alan Kurdi oli vihdoin päässyt rantautumaan Italian Sisiliassa sijaitsevaan Palermon satamaan. Tämä tapahtui 11 päivää sen jälkeen, kun järjestö pelasti kahdesta Välimerellä seilanneesta puuveneestä 150 ihmistä.

Pitkän odotuksen aikana aluksella nähtiin pelkoa viruksen leviämisestä, itsemurhayritys sekä kasvavaa huolta kyydissä olevien terveydestä. Neljä ihmistä jouduttiin etukäteen evakuoimaan Italiaan, koska heidän terveydentilansa heikkeni.

Alus pyysi toistuvasti lupaa rantautua joko Maltan tai Italian satamiin, mutta tuloksetta. Lopulta Italia myöntyi – sillä ehdolla, että aluksella olleet ihmiset laitettaisiin kahden viikon eristykseen toiselle laivalle. Perjantaina karanteeniin joutui siis paitsi 150 siirtolaista ja pakolaista, myös pelastusaluksen miehistö.

“Teemme kaikkemme, jotta toukokuussa voimme jatkaa pelastustoimia. Koronavirus on yhtä huono syy jättää ihmiset hukkumaan kuin mikä tahansa muukin syy, joita Välimeren tilanteesta käytävässä keskustelussa esitetään”, kommentoi Sea-Eyen hallituksen puheenjohtaja Gorden Isler järjestön tiedotteessa.

Meripelastamisesta tuli lähes mahdotonta

Sea-Eye on tällä hetkellä ainoa avustusjärjestö, joka toimii meripelastustehtävissä Välimerellä. Muut järjestöt, jotka tavallisesti toimivat merellä, kuten Lääkärit ilman rajoja, Sea-Watch ja Proactiva Open Arms, joutuivat maaliskuussa keskeyttämään toimintansa koronaviruksen takia.

Italian kansainväliseen politiikan tutkimuslaitoksen johtava maahanmuuttotutkija Matteo Villa kertoo, että toiminta kävi koronaviruksen aiheuttaman hätätilan takia mahdottomaksi järjestöille. Hän on seurannut Välimeren tapahtumia vuosia.

“Hätätila vaatii pitkiä karanteeneja, ja aluksilla olisi tarvittu eristystiloja, jotta mahdollisesti tartunnan saaneet voitaisiin eristää. Monilla järjestöistä ei ollut kapasiteettia”, Villa sanoo.

Lisäksi järjestöjen leivissä olevia lääkäreitä tarvittiin myös kuivalla maalla, Villa kertoo. Osa siirtyi viruksen runteleman Pohjois-Italian sairaaloihin hoitamaan koronaviruksen aiheuttamaan Covid-19-tautiin sairastuneita.

Huhtikuun alussa Italia, Malta ja Libya yksi toisensa jälkeen ilmoittivat, ettei niiden ole koronaviruskriisin takia mahdollista tarjota siirtolaisille ja pakolaisille turvallista satamaa.

Villa kertoo, että hengenvaaralliset merimatkat meren yli eivät ole pysähtyneet, vaikka avustusjärjestöjen toiminta on pääosin estynyt.  

“Turkista, Kreikasta, Tunisiasta ja Algeriasta Italiaan suuntaavat merireitit ovat hiljentyneet, mutta Libyasta lähtöjä on edelleen lähes yhtä paljon kuin alkuvuonna.”

Villan mukaan maaliskuussa Libyasta lähti noin 1 000 ihmistä yrittämään meren yli. Heistä noin 250 päätyi Italiaan, loput palautettiin Libyaan. Huhtikuussa määrät ovat nousseet: yksin viime viikon aikana Libyasta meren yli yrittämään lähti 800 ihmistä, kertoo Kansainvälinen siirtolaisjärjestö IOM.

Libyasta lähtevän reitin osalta tilanne on muuttunut “entistäkin kaoottisemmaksi”, sanoo Villa.

Avustusjärjestöjen puuttumisen takia Libyasta lähteneet veneet ovat seilanneet Välimerellä saamatta apua päiväkausia, jopa viikon. Esimerkiksi pääsiäisviikonlopun aikana tilanne kriisiytyi pahasti. Avustusjärjestö Alarm Phone kertoo tiedotteessaan, että 12 ihmistä menetti henkensä, koska pelastusapua ei saatu moneen päivään, vaikka siirtolaisveneiden olinpaikat oli ilmoitettu ympäröivien maiden rannikkoviranomaisille.

Korona uusi tekosyy  vastuun välttelyyn?

Esimerkiksi Lääkärit ilman rajoja -järjestö on syyttänyt EU-maita siitä, että ne käyttävät pandemiaa tekosyynä vältelläkseen Välimeren tilanteeseen liittyvää vastuutaan.

Tutkija Villa on samoilla linjoilla. Hänen mukaansa kysymys Välimeren pelastusoperaatioista on Italiassa ennen kaikkea poliittinen.

Maa on pyrkinyt pitkään tukkimaan Libyasta Italiaan suuntaavaa, niin sanottua keskisen Välimeren reittiä. Italian hallitus solmi vuonna 2017 Libyan kanssa sopimuksen, jonka nojalla Italia on kouluttanut maan rannikkovartiostoa ja antanut sille laitetukea. Libyan rannikkovartiosto on puolestaan sitoutunut kuljettamaan Välimerellä Eurooppaan pyrkiviä ihmisiä takaisin Libyaan.

Lisäksi vuosina 2018–2019 Italian sisäministerinä toiminut oikeistopopulistipoliitikko Matteo Salvini eväsi useita kertoja pakolaisia ja siirtolaisia kuljettaneilta avustuslaivoilta pääsyn italialaissatamiin ja piti aluksia jumissa merellä jopa viikkoja. Salvinin teot ovat tuoneet hänelle useita rikossyytteitä.

Villa pelkää, että kriisitilanne Välimeren avustustoimissa jatkuu pitkään. Italian kohdalla koronaviruksen aiheuttama hätätila jatkuu ainakin heinäkuun loppuun asti.

“Tällä hetkellä meillä on Euroopassa kaksi kriisiä. Se, johon kaikki huomio kohdistuu eli koronavirus ja kriisi merellä, josta kukaan ei puhu, ja jonka kustannukset maksavat meren yli pyrkivät”, hän toteaa.

KoronavirusSiirtolaiset ja pakolaiset Euroopassa ihmisoikeudetavustustyöpakolaisetsiirtolaisuusterveyssairaus/lääkintä Italia

Lue myös

Hengityssuojaimella suojautunut asiakas ja huivilla suojautunut myyjä vihannestorilla.

Afrikan mailla on arvokasta kokemusta kriisinhallinnasta, mutta se unohtuu länsimaisessa koronauutisoinnissa

Kun koronavirus julistettiin maaliskuussa pandemiaksi, huolestuneet katseet kohdistuivat Afrikkaan. Länsimaiset mediat ylläpitävät koronauutisoinnillaan köyhyyden ja kurjuuden värittämää Afrikka-narratiivia. Todellisuudessa manner on pärjännyt koronan vastaisessa taistelussa varsin hyvin, kirjoittavat Essi Nordbäck ja Linda Lammensalo.
Lapsi piirustusvälineiden kanssa kuvattuna ylhäältäpäin.

Arvio: Koronaviruskriisi voi lisätä köyhien lasten määrää 86 miljoonalla – Eniten köyhyys uhkaa kasvaa Euroopassa ja Keski-Aasiassa

Koronaviruskriisistä seuraava ihmisten toimeentulon ja peruspalveluiden heikkeneminen voi syöstä lisää lapsia köyhyyteen. ”Meidän on omien vaikeuksiemmekin keskellä tärkeää tukea niitä, jotka ovat kaikkein heikoimmassa asemassa”, muistuttaa Suomen Pelastakaa Lasten kansainvälisten ohjelmien johtaja Anne Haaranen.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Suomen lippu merellä, taustalla suurkirkko.

Tarkkuuskivääreitä Uzbekistaniin, varaosia Arabiemiirikuntiin – Suomi myöntää yhä asevientilupia ihmisoikeuksia polkeviin maihin

Kansainvälisten sääntöjen mukaan sotaa käyviin tai ihmisoikeuksia polkeviin maihin ei periaatteessa saa viedä aseita, mutta käytännössä löyhät tulkinnat ja mutkikas vientilupajärjestelmä mahdollistavat asekaupan. Amnestyn toiminnanjohtajan Frank Johanssonin mielestä lupien myöntäminen pitäisi siirtää puolustusministeriöltä puolueettomalle taholle.
Mies kumartuneena kanavan varrella.

Selvitys: Köyhiin maihin suuntautuvaa ilmastorahoitusta ei seurata riittävän tarkasti – Suomen tukemien rahoittajien toiminnassa parantamisen varaa

Rikkaiden maiden pitäisi ohjata köyhille maille sata miljardia dollaria ilmastorahoitusta vuoteen 2020 mennessä. Rahoituksen vastuullisuutta on kuitenkin vaikea arvioida, käy ilmi Suomen Lähetysseuran selvityksestä.
Puhujanpöntö, jossa YK:n logo ja kyltti #2030isnow.

Raportti: Suomi edistää kestävää kehitystä hyvin, mutta ympäristöasioissa riittää parannettavaa

Suomi julkaisi tänään raporttinsa YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamisesta. Yhteistyössä järjestöjen kanssa tehdyn raportin mukaan Suomi edistyy etenkin sosiaaliseen kestävyyteen ja talouteen liittyvissä tavoitteissa, mutta esimerkiksi kulutus- ja tuotantotapoja pitäisi muokata kestävämpään suuntaan.
Sademetsän keskellä kiemurtelevia jokia ilmakuvassa.

Maailma menetti viime vuonna jalkapallokentällisen trooppista metsää joka kuudes sekunti – Vastaa 400 miljoonan auton päästöjä

Metsäpalot, hakkuut ja trooppisten metsien raivaaminen maatalouskäyttöön teki viime vuodesta vuosisadan kolmanneksi pahimman metsäkatovuoden, kertoo World Resources Institute.
Kuva kanavasta, taustalla ja ympärillä rakennuksia.

Koronavirus uhkaa lisätä hiv-tartuntoja Venäjällä – ”Huumeidenkäyttäjät ovat nyt yhteiskunnan haavoittuvimpia jäseniä, eivätkä he voi saada apua”

Koronasulku uhkaa lisätä hiv-epidemiaa Venäjällä, sillä monille huumeidenkäyttäjille ei ole pystytty jakamaan neuloja eikä seksityöläisille kondomeja. Monet hiv-keskukset on myös valjastettu koronan vastaiseen taisteluun.

Tuoreimmat

Selvitys: Köyhiin maihin suuntautuvaa ilmastorahoitusta ei seurata riittävän tarkasti – Suomen tukemien rahoittajien toiminnassa parantamisen varaa
Tarkkuuskivääreitä Uzbekistaniin, varaosia Arabiemiirikuntiin – Suomi myöntää yhä asevientilupia ihmisoikeuksia polkeviin maihin
Raportti: Suomi edistää kestävää kehitystä hyvin, mutta ympäristöasioissa riittää parannettavaa
Maailma menetti viime vuonna jalkapallokentällisen trooppista metsää joka kuudes sekunti – Vastaa 400 miljoonan auton päästöjä
Koronavirus uhkaa lisätä hiv-tartuntoja Venäjällä – ”Huumeidenkäyttäjät ovat nyt yhteiskunnan haavoittuvimpia jäseniä, eivätkä he voi saada apua”
”Tytöt pelkäävät raskautta enemmän kuin hiviä, sillä se paljastaa heidän harrastaneen seksiä” – Valistuksen puute vaikeuttaa teiniraskauksien kitkemistä Keniassa
Malawissa havaitaan päivittäin 15–20 ihmiskauppatapausta – Rahapula ja poliittisen tahdon puute vaikeuttavat ilmiön kitkemistä
Arvio: Koronaviruskriisi voi lisätä köyhien lasten määrää 86 miljoonalla – Eniten köyhyys uhkaa kasvaa Euroopassa ja Keski-Aasiassa
Moni haluaisi reissata ekologisesti, mutta se ei ole helppoa – Tutkija toivoo, ettei kestävyys olisi vain yksittäisten matkailuyritysten brändi
Sosiaaliset paineet ovat usein himoshoppailun taustalla – Harkinta on paras keino välttää pikamuodin houkutukset

Luetuimmat

”Ihmiset eivät ole tottuneet pakenemaan” – Keski-Sahelissa on käynnissä yksi maailman nopeimmin pahenevista humanitaarisista kriiseistä
YK: Maailman kehitys voi tänä vuonna kääntyä taaksepäin ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin – Koulutus on 1980-luvun tasolla
Tarkkuuskivääreitä Uzbekistaniin, varaosia Arabiemiirikuntiin – Suomi myöntää yhä asevientilupia ihmisoikeuksia polkeviin maihin
Koronavirus uhkaa lisätä hiv-tartuntoja Venäjällä – ”Huumeidenkäyttäjät ovat nyt yhteiskunnan haavoittuvimpia jäseniä, eivätkä he voi saada apua”
”Tytöt pelkäävät raskautta enemmän kuin hiviä, sillä se paljastaa heidän harrastaneen seksiä” – Valistuksen puute vaikeuttaa teiniraskauksien kitkemistä Keniassa
Moni haluaisi reissata ekologisesti, mutta se ei ole helppoa – Tutkija toivoo, ettei kestävyys olisi vain yksittäisten matkailuyritysten brändi
Maailma menetti viime vuonna jalkapallokentällisen trooppista metsää joka kuudes sekunti – Vastaa 400 miljoonan auton päästöjä
Raportti: Suomi edistää kestävää kehitystä hyvin, mutta ympäristöasioissa riittää parannettavaa
Selvitys: Köyhiin maihin suuntautuvaa ilmastorahoitusta ei seurata riittävän tarkasti – Suomen tukemien rahoittajien toiminnassa parantamisen varaa
Roolit päälaellaan – Aleksanterin teatterin uusi Zambezi-esitys kertoo, miten käy suomalaisperheelle, joka joutuu pakenemaan Afrikkaan