Uutiset Koronavirus

Koronavirus tyhjensi Välimeren siirtolaisia pelastavista avustuslaivoista –”Tilanne on entistäkin kaoottisempi”, sanoo tutkija

Koronaviruksen aiheuttama hätätila ja Välimeren maiden päätökset ovat tehneet järjestöjen meripelastustoiminnasta lähes mahdotonta. “Tällä hetkellä meillä on Euroopassa kaksi kriisiä. Se, johon kaikki huomio kohdistuu, eli koronavirus, ja kriisi merellä, josta kukaan ei puhu, ja jonka kustannukset maksavat meren yli pyrkivät”, sanoo italialainen tutkija Matteo Villa.
Punavalkoinen laiva satamassa.
Yksi Välimerelle avustuslaivoja lähettäneistä järjestöistä on espanjalainen Proactiva Open Arms. Kuva vuodelta 2018. (Kuva: Ajuntament Barcelona / CC BY-ND 2.0)

Viime perjantaina Välimerellä pelastustehtävissä toimivan saksalaisen avustusjärjestö Sea-Eyen miehistö sai huokaista hetkeksi helpotuksesta.

Heidän aluksensa Alan Kurdi oli vihdoin päässyt rantautumaan Italian Sisiliassa sijaitsevaan Palermon satamaan. Tämä tapahtui 11 päivää sen jälkeen, kun järjestö pelasti kahdesta Välimerellä seilanneesta puuveneestä 150 ihmistä.

Pitkän odotuksen aikana aluksella nähtiin pelkoa viruksen leviämisestä, itsemurhayritys sekä kasvavaa huolta kyydissä olevien terveydestä. Neljä ihmistä jouduttiin etukäteen evakuoimaan Italiaan, koska heidän terveydentilansa heikkeni.

Alus pyysi toistuvasti lupaa rantautua joko Maltan tai Italian satamiin, mutta tuloksetta. Lopulta Italia myöntyi – sillä ehdolla, että aluksella olleet ihmiset laitettaisiin kahden viikon eristykseen toiselle laivalle. Perjantaina karanteeniin joutui siis paitsi 150 siirtolaista ja pakolaista, myös pelastusaluksen miehistö.

“Teemme kaikkemme, jotta toukokuussa voimme jatkaa pelastustoimia. Koronavirus on yhtä huono syy jättää ihmiset hukkumaan kuin mikä tahansa muukin syy, joita Välimeren tilanteesta käytävässä keskustelussa esitetään”, kommentoi Sea-Eyen hallituksen puheenjohtaja Gorden Isler järjestön tiedotteessa.

Meripelastamisesta tuli lähes mahdotonta

Sea-Eye on tällä hetkellä ainoa avustusjärjestö, joka toimii meripelastustehtävissä Välimerellä. Muut järjestöt, jotka tavallisesti toimivat merellä, kuten Lääkärit ilman rajoja, Sea-Watch ja Proactiva Open Arms, joutuivat maaliskuussa keskeyttämään toimintansa koronaviruksen takia.

Italian kansainväliseen politiikan tutkimuslaitoksen johtava maahanmuuttotutkija Matteo Villa kertoo, että toiminta kävi koronaviruksen aiheuttaman hätätilan takia mahdottomaksi järjestöille. Hän on seurannut Välimeren tapahtumia vuosia.

“Hätätila vaatii pitkiä karanteeneja, ja aluksilla olisi tarvittu eristystiloja, jotta mahdollisesti tartunnan saaneet voitaisiin eristää. Monilla järjestöistä ei ollut kapasiteettia”, Villa sanoo.

Lisäksi järjestöjen leivissä olevia lääkäreitä tarvittiin myös kuivalla maalla, Villa kertoo. Osa siirtyi viruksen runteleman Pohjois-Italian sairaaloihin hoitamaan koronaviruksen aiheuttamaan Covid-19-tautiin sairastuneita.

Huhtikuun alussa Italia, Malta ja Libya yksi toisensa jälkeen ilmoittivat, ettei niiden ole koronaviruskriisin takia mahdollista tarjota siirtolaisille ja pakolaisille turvallista satamaa.

Villa kertoo, että hengenvaaralliset merimatkat meren yli eivät ole pysähtyneet, vaikka avustusjärjestöjen toiminta on pääosin estynyt.  

“Turkista, Kreikasta, Tunisiasta ja Algeriasta Italiaan suuntaavat merireitit ovat hiljentyneet, mutta Libyasta lähtöjä on edelleen lähes yhtä paljon kuin alkuvuonna.”

Villan mukaan maaliskuussa Libyasta lähti noin 1 000 ihmistä yrittämään meren yli. Heistä noin 250 päätyi Italiaan, loput palautettiin Libyaan. Huhtikuussa määrät ovat nousseet: yksin viime viikon aikana Libyasta meren yli yrittämään lähti 800 ihmistä, kertoo Kansainvälinen siirtolaisjärjestö IOM.

Libyasta lähtevän reitin osalta tilanne on muuttunut “entistäkin kaoottisemmaksi”, sanoo Villa.

Avustusjärjestöjen puuttumisen takia Libyasta lähteneet veneet ovat seilanneet Välimerellä saamatta apua päiväkausia, jopa viikon. Esimerkiksi pääsiäisviikonlopun aikana tilanne kriisiytyi pahasti. Avustusjärjestö Alarm Phone kertoo tiedotteessaan, että 12 ihmistä menetti henkensä, koska pelastusapua ei saatu moneen päivään, vaikka siirtolaisveneiden olinpaikat oli ilmoitettu ympäröivien maiden rannikkoviranomaisille.

Korona uusi tekosyy  vastuun välttelyyn?

Esimerkiksi Lääkärit ilman rajoja -järjestö on syyttänyt EU-maita siitä, että ne käyttävät pandemiaa tekosyynä vältelläkseen Välimeren tilanteeseen liittyvää vastuutaan.

Tutkija Villa on samoilla linjoilla. Hänen mukaansa kysymys Välimeren pelastusoperaatioista on Italiassa ennen kaikkea poliittinen.

Maa on pyrkinyt pitkään tukkimaan Libyasta Italiaan suuntaavaa, niin sanottua keskisen Välimeren reittiä. Italian hallitus solmi vuonna 2017 Libyan kanssa sopimuksen, jonka nojalla Italia on kouluttanut maan rannikkovartiostoa ja antanut sille laitetukea. Libyan rannikkovartiosto on puolestaan sitoutunut kuljettamaan Välimerellä Eurooppaan pyrkiviä ihmisiä takaisin Libyaan.

Lisäksi vuosina 2018–2019 Italian sisäministerinä toiminut oikeistopopulistipoliitikko Matteo Salvini eväsi useita kertoja pakolaisia ja siirtolaisia kuljettaneilta avustuslaivoilta pääsyn italialaissatamiin ja piti aluksia jumissa merellä jopa viikkoja. Salvinin teot ovat tuoneet hänelle useita rikossyytteitä.

Villa pelkää, että kriisitilanne Välimeren avustustoimissa jatkuu pitkään. Italian kohdalla koronaviruksen aiheuttama hätätila jatkuu ainakin heinäkuun loppuun asti.

“Tällä hetkellä meillä on Euroopassa kaksi kriisiä. Se, johon kaikki huomio kohdistuu eli koronavirus ja kriisi merellä, josta kukaan ei puhu, ja jonka kustannukset maksavat meren yli pyrkivät”, hän toteaa.

KoronavirusSiirtolaiset ja pakolaiset Euroopassa ihmisoikeudetavustustyöpakolaisetsiirtolaisuusterveyssairaus/lääkintä Italia

Lue myös

Vuoria meren takana.

Tyynenmeren saarilla on palattu perinteisiin elinkeinoihin turistien kaikottua – Seuraukset eivät ole pelkästään hyviä

Korona on aiheuttanut taloustaantuman, josta selviytyäkseen osa Tyynenmeren saarten kaupunkilaisista on ryhtynyt kalastamaan. Konflikteilta ei ole vältytty, kun osa kalastaa suojeltuja lajeja tai menee väärille apajille.
Maskimainos, kaksi ihmistä ja autoja kadulla.

Koronavirus lisännyt rajusti lasten humanitaarisen avun tarvetta Länsi-Afrikassa – Mauritaniassa ruoka-avun tarve on nelinkertaistunut

Lähes viisi miljonaa lasta tarvitsee apua neljässä maassa, ja määrä on noussut 60 prosenttia koronaviruspandemian aikana. Perheet joutuvat nyt valitsemaan, eristäytyvätkö ne viruksen pelossa kotiin ja ovat ilman ruokaa vai lähtevätkö etsimään töitä, kertoo Pelastakaa Lapset.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Tuhoutuneita rakennuksia ja pölyä.

Räjähdyksestä toipuvassa Beirutissa vanhat yrittävät sopeutua, nuoret pyrkivät pois maasta – ”Ihmisten mieliala on sekoitus turhautumista, kiukkua ja luovuttamista”

Jälleenrakennus edistyy hitaasti Beirutissa kaksi ja puoli kuukautta ammoniumnitraattilastin räjähdyksen jälkeen. Ihmisiä on päässyt muuttamaan takaisin koteihinsa, mutta tulevaisuus on epävarma. Nyt mielialat ovat synkät, kertovat paikalliset avustustyöntekijät.
Mies puolilähikuvassa korvanapin kera.

Nälkäisiä lapsia on Jemenissä eniten sitten sodan alkamisen – YK-järjestöt pyytävät lisärahaa ”massiivisesti alirahoitettuun” avustusoperaatioon

Lähes 600 000 lasta Jemenin eteläosissa kärsii akuutista aliravitsemuksesta ja heistä lähes 100 000 voi kuolla ilman hoitoa. Viime vuosina suoranainen nälänhätä on onnistuttu estämään humanitaarisen avun ansiosta, mutta nyt rahat ovat loppumassa.
CNS-järjestön johtaja Joaquim Belo, Brasilia

Voitontavoittelu ja konservatiivinen ideologia tuhoavat Amazoniaa

Uhkat, kärsimys ja kipu ovat aina olleet osa Amazonian perinteisten kansojen ja yhteisöjen elämää, mutta ne eivät ole koskaan olleet niin pahoja kuin nyt, kirjoittaa Brasilian keräilijäväestön liiton kansainvälisten asioiden sihteeri Joaquim Belo.
Autoja jonossa.

Raportti: Teollisuusmaat dumppaavat yhä autoja kehitysmaihin – Hollannista Gambiaan viedyn auton keski-ikä on 19 vuotta

Miljoonia käytettyjä ajoneuvoja on viety viime vuosina Euroopasta, Yhdysvalloista ja Japanista kehittyviin maihin, etenkin Afrikan maihin. Ne saastuttavat ilmaa ja johtavat tieliikenneonnettomuuksiin, varoittaa YK:n ympäristöohjelma Unep.
Norsun veden äärellä.

Osa luonnonsuojelijoista epäilee Botswanan norsukuolemien virallista selitystä – Tutkinta on ollut hidasta ja huolimatonta

Botswanassa on kuollut tänä vuonna satoja norsuja. Virallinen syy on sinilevä, mutta tutkinnan läpinäkymättömyys on synnyttänyt spekulointia siitä, että hallitus yrittää peitellä jotakin kuolemiin liittyvää.

Tuoreimmat

Nälkäisiä lapsia on Jemenissä eniten sitten sodan alkamisen – YK-järjestöt pyytävät lisärahaa ”massiivisesti alirahoitettuun” avustusoperaatioon
Raportti: Teollisuusmaat dumppaavat yhä autoja kehitysmaihin – Hollannista Gambiaan viedyn auton keski-ikä on 19 vuotta
Osa luonnonsuojelijoista epäilee Botswanan norsukuolemien virallista selitystä – Tutkinta on ollut hidasta ja huolimatonta
Raportti: Suomen asevientiä on vaikea arvioida, koska tilastot eivät ole läpinäkyviä
Ydinaseet kieltävä sopimus astumassa voimaan – Suomi ja suurin osa muista Euroopan maista on sopimuksen ulkopuolella
Bangladeshissa protestoidaan kasvavaa seksuaalirikollista vastaan – Hallitus otti käyttöön kuolemanrangaistuksen, mutta sen ei uskota tehoavan
Räjähdyksestä toipuvassa Beirutissa vanhat yrittävät sopeutua, nuoret pyrkivät pois maasta – ”Ihmisten mieliala on sekoitus turhautumista, kiukkua ja luovuttamista”
Tutkimus: Kymmenesosalla koronaelvytyspakettien rahoista päästäisiin lähelle Pariisin ilmastotavoitteiden saavuttamista
Sahelin humanitaarinen kriisi syvenee – Osissa Burkina Fasoa ollaan ”askeleen päässä nälänhädästä”, varoittaa WFP
Tyynenmeren saarilla on palattu perinteisiin elinkeinoihin turistien kaikottua – Seuraukset eivät ole pelkästään hyviä

Luetuimmat

Selvitys: Suomen somalitaustaiset miehet vastustavat tyttöjen sukuelinten silpomista – Silpominen vaikuttaa myös miesten elämään
Transsukupuoliset ovat ahtaalla Unkarissa, jossa ei voi enää muuttaa juridista sukupuolta – ”Monen nuoren haaveet on nyt viety”, sanoo kansalaisaktivisti Tina Kolos Orbán
Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
Tutkimus: Kymmenesosalla koronaelvytyspakettien rahoista päästäisiin lähelle Pariisin ilmastotavoitteiden saavuttamista
Populismi tuli Tansaniaan – Suosittu presidentti John Magufuli on pannut korruption kuriin, mutta media, järjestöt ja oppositio elävät pelossa
Seminaari: Kestävän kehityksen kysymykset otetaan journalismissa nykyään paremmin huomioon, mutta parannettavaa riittää
Raportti: Nälkä on ”hälyttävällä” tasolla 11 maassa – Koronapandemia osoittaa ruokajärjestelmän puutteet
Raportti: Ainakin 13 maata kriminalisoi yhä transsukupuolisuuden – ”Tämä on vaikeaa aikaa transihmisille”
Sään ääri-ilmiöt ovat lisääntyneet jyrkästi 20 vuoden aikana, ja suurin selitys on ilmasto, sanoo tuore YK-raportti
Taide ottaa kantaa kestävän kehityksen tavoitteisiin Helsingissä – ”Ihmiset eivät ole vain kestävyyskriisin synnyttäjiä vaan myös ratkaisijoita”