Uutiset Siirtolaisuus ja pakolaisuus

Koronavirus on hidastanut pakolaisten vastaanottamista ympäri maailman – Normaalivuosinakin vain murto-osa saa uuden kotimaan

Vain runsaat 15 000 pakolaista on tänä vuonna sijoitettu uuteen kotimaahan. Tarvetta olisi 1,4 miljoonalla.
Seinämaalaus, jossa ihmisten kuvia.
Pakolaisten uudelleensijoittaminen on vähentynyt koronaviruspandemian aikana. Kuvassa pakolaisuutta kuvaava seinämaalaus Marylandissa Yhdysvalloissa. (Kuva: Elvert Barnes / CC BY-SA 2.0)

Pakolaisia on uudelleensijoitettu tänä vuonna uusiin kotimaihin ennätysvähän, varoittaa YK:n pakolaisjärjestö (UNHCR).

UNHCR:n viime viikolla julkaisemien tilastojen mukaan tänä vuonna syyskuun loppuun mennessä vain 15 425 ihmistä oli uudelleensijoitettu. Viime vuonna samaan aikaan luku oli runsaat 50 000.

Paikkoja oli alun perinkin vähän, ja nyt koronavirus on heikentänyt tilannetta, sillä se on saanut osan maista jäädyttämään pakolaisohjelmiaan.

”Tämänhetkinen tahti tarkoittaa matalimpiin kuuluvaa tasoa lähes kahteen vuosikymmeneen. Tämä on isku pakolaisten suojelemiselle, mahdollisuudelle pelastaa henkiä sekä suojella eniten vaarassa olevia”, sanoo UNHCR:n suojelun apulaiskomissaari Gillian Triggs tiedotteessa.

Uudelleensijoituksella tarkoitetaan tilannetta, jossa kotimaansa ulkopuolelle paennut pakolainen pääsee pysyvästi uuteen maahan UNHCR:n välityksellä. Edellytyksenä on jatkuva kansainvälisen suojelun tarve. Esimerkiksi Suomi on luvannut ottaa tänä vuonna vastaan yhteensä 850 kiintiöpakolaista ja ensi vuonna 1 050.

Koronavirus on vaikuttanut muun muassa Libyan pakolaisiin. Heidän evakuoimisensa keskeytettiin maaliskuussa, ja siirrot palautettiin vasta lokakuun puolivälissä, UNHCR kertoo.

Yle kertoi lokakuussa, että korona on hidastanut kiintiöpakolaisten saapumista myös Suomeen.

UNHCR vaatii maita ottamaan tänä vuonna vastaan niin monta pakolaista kuin mahdollista, jotta kansainvälistä suojelua tarvitsevat eivät menettäisi paikkaansa ensi vuoden kiintiössä. Osa maista on soveltanut joustavampia käytäntöjä ja pyrkinyt edesauttamaan turvallista matkustamista, ja muiden maiden pitäisi tehdä samoin, se sanoo.

Ilman koronavirustakin vain murto-osa pakolaisista saisi uuden kotimaan. Maailmassa on 20,4 miljoonaa kotimaansa ulkopuolelle paennutta, joista noin 1,4 miljoonaa tarvitsisi UNHCR:n mukaan uudelleensijoitusta. Määrä jäi viime vuonnakin kuitenkin vain muutamaan prosenttiin.

Tänä vuonna uudelleenasutetuista suurimpia ryhmiä ovat olleet syyrialaiset ja kongolaiset. Muut ovat 47:stä eri maasta, kuten Irakista, Myanmarista ja Afganistanista. Kolme kymmenestä on kokenut kidutusta tai muuta väkivaltaa.

Siirtolaisuus ja pakolaisuus pakolaisetsiirtolaisuuspolitiikka

Lue myös

Lapsia rivissä teltan edustalla.

Sadat tuhannet eteläsudanilaiset ovat paenneet konfliktia Etiopian Gambellan alueelle – Koulunkäynti auttaa lapsia vapautumaan traumoistaan

Etiopialaiselle Nguenyyielin pakolaisleirille on paennut tuhansia ihmisiä konfliktista kärsivästä Etelä-Sudanista. 18-vuotias pakolainen Chuol Nyakoach uskoo, että koulutuksesta on hyötyä myös rankkojen kokemusten käsittelyssä.
Miehiä istumassa maassa, toisella puolella rauhanturvaajia tuoleilla.

Yli 100 000 paennut Sudanin Darfurissa – Väkivalta alkoi pian rauhanturvaajien lähdettyä

Noin 250 ihmistä on kuollut tammikuun puolivälin jälkeen tapahtuneessa kahdessa kahakassa. YK pelkää, että väkivalta kasvaa, kun vanhat jännitteet nousevat taas pintaan.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Juho Kahranaho seisoo palestiinalaisen rakennuksen edessä ja katsoo kameraan.

Ensiapua ja traumatyön ohjausta – Juho Kahranaho kertoo, millaista SPR:n avustuslääkärin työ on Länsirannalla

Juho Kahranahon oli tarkoitus lähteä hoitamaan koronapotilaita kenttäsairaalaan Palestiinan Länsirannalle, mutta päätyikin pelastamaan suuhun ammutun miehen hengen ja kouluttamaan paikallisia traumatyössä.
Etiopialainen koululainen piirtää härkää kouluvihkoonsa.

Unicef: Koulusulut ovat lisänneet teiniraskauksia ja lapsiavioliittoja kehitysmaissa

Kouluja on ollut suljettuina pitkiä aikoja kehitysmaissa koronapandemian vuoksi. Tämä on lisännyt muun muassa teiniraskauksien, lapsiavioliittojen ja lapsiin kohdistuvan väkivallan määrää.
Intialaisia naisia kadulla selin kameraan. Naisilla on värikkäät huivit päässä.

Äärihindut häiriköivät Intian musliminaisia naishuutokaupoilla sosiaalisessa mediassa

Sosiaaliseen mediaan on perustettu muun muassa tilejä, joilla jaetaan netistä haettuja musliminaisten kuvia ja huutokaupataan heitä luvatta. Tarkoituksena on vaientaa musliminaiset, jotka eivät alistu äärihindujen ylivaltaan.
Vihanneksia ruokakaupan hyllyllä.

Kiertomaatalous on tehokasta ja kestävää - "Viljelyn ja karjankasvattamisen yhdistäminen on esimerkki kestävästä ruuantuotannosta"

Karjan lanta kasvattaa satoa ja kasvien jäämät ruokkivat eläimiä sekä parantavat niiden tuotantoa. Aidosti kierrättävänä karjankasvatuksen ja viljelyn yhdistäminen lisäävät myös maatalouden tehokkuutta.
Nainen nojaa otsan käteensä ja istuu penkillä odottamassa terveyskeskuksen oven suulla.

Konflikti jälleen kiihtynyt Etiopian Tigrayssa – Taisteluita pakolaisleireillä ja aktivistien pidätyksiä

Marraskuussa alkanut konflikti on aiheuttanut valtavasti kärsimystä siviileille. YK on vedonnut konfliktin osapuoliin, että siviilit ja pakolaiset jätettäisiin rauhaan.

Luetuimmat

Maatalousalan työvoimapula uhkaa Afrikkaa – Pienviljelijän keski-ikä on 60 vuotta
Kamerunin kieliryhmien välinen konflikti on mutkikas vyyhti kolonialismin perintöä ja eriarvoisuutta
Maailman piti päästä eroon lapsityöstä, mutta kehitys on kääntynyt jyrkkään alamäkeen – ”Intiassa kestää ainakin kymmenen vuotta päästä pandemiaa edeltävään tilanteeseen”
Rikkaat maat haalivat leijonanosan koronarokotteista ja suojelevat samalla lääkeyhtiöidensä voittoja – Siinä ei ole mitään järkeä, sanoo taloustieteen professori Jayati Ghosh
Ensiapua ja traumatyön ohjausta – Juho Kahranaho kertoo, millaista SPR:n avustuslääkärin työ on Länsirannalla
Pariisin huippukokouksessa luvattiin tasa-arvotyöhön 40 miljardin dollarin rahoituspotti
Nälkä kasvanut dramaattisesti koronapandemian vuoksi – YK:n tavoite poistaa nälänhätä 2030 mennessä uhkaa vesittyä
Suomen uudessa kehityspolitiikan selonteossa on hienoja periaatteita, mutta konkretia puuttuu, kritisoivat järjestöt – ”Voi jäädä rammaksi ankaksi”
Tutkimus: Alkuperäiskansat tuottavat ruokaa kestävimmin, mutta ilmastonmuutos uhkaa viedä ikivanhat ruuantuotantojärjestelmät mennessään
Konflikti jälleen kiihtynyt Etiopian Tigrayssa – Taisteluita pakolaisleireillä ja aktivistien pidätyksiä