Uutiset Koronavirus

Koronaviruksen aiheuttama pelko kiristää pinnaa pakolaisleireillä Libanonissa – Äidit huolissaan mielenterveysongelmien kasvusta

Kun palestiinalaisäidit kirjoittivat karanteenikokemuksistaan sosiaalityöntekijöille, esille nousi huoli omasta mielenterveydestä. Libanonissa sijaitsevassa, neliökilometrin kokoisessa Ein El Hilwen pakolaisleirissä mielenterveysongelmat olivat yleisiä jo ennen koronaviruskriisiä. Yksi syy ovat äärimmäisen ahtaat asuinolot.
Kaksi naista välissään pieni poika.
Perheneuvolan asiakas Ahmad Laham (keskellä) on sosiaalityöntekijöille Nour Al Saadille (vas.) ja Mona Shaabanille rakas. Jos perheitä ei voi tavata, sosiaalityöntekijät pitävät yhteyttä Whatsapp-viesteillä. Kuva on otettu lokakuussa 2019. (Kuva: Hanna Hirvonen)

Palestiinalainen sosiaalityöntekijä Nour Al Saadi tietää, millaista on elää pakolaisleirissä kotikaranteenin aikana. Hän on lukenut Libanonissa sijaitsevan Ein El Hilwen palestiinalaispakolaisten leirissä asuvien äitien kirjeitä, joissa nämä kuvailevat kaksi kuukautta kestäneen, tiiviin sisälläolon kokemuksiaan.

Moni äiti pelkää koronaa. Lasten kyllästyneisyys huolestuttaa. Helpotusta tuovat päivittäiset rutiinit.

”Herään joka päivä aikaisin, siivoan kodin ja herätän lapset aamupalalle. Sitten järjestän lapsille toimintaa, opetan heitä lievittämään tylsistymistä”, eräs äiti kirjoittaa.

”Käyn ruokakaupassa joka kolmas päivä. Tulen nopeasti takaisin kotiin, istun lasten kanssa ja pyydän heitä pysymään rauhallisina”, eräs isoäiti kertoo.

Noor Al Saadi työskentelee Beit Atfal Assumoud (BAS) -järjestössä, Saidan kaupungissa sijaitsevassa perheneuvolassa. Siellä lapset saavat apua mielenterveyden, kehityksen ja käyttäytymisen ongelmiin. Asiakkaat ovat etupäässä palestiinalaisia, mutta palveluiden piirissä on myös esimerkiksi libanonilaisia ja syyrialaisia, jotka asuvat pakolaisleirin lähettyvillä.

Tavallisesti sosiaalityöntekijä käy perheiden luona ja raportoi kotioloista lasten terapeuteille. Karanteenin aikana hän kysyi kuulumisia kirjeitse ja oli tavoitettavissa WhatsAppilla.

Lasten terapiat jatkuvat

Libanon ja eri puolilla maata sijaitsevat palestiinalaisleirit menivät kiinni maaliskuun puolivälissä. Maan hallitus määräsi ihmiset kotikaranteeniin. Nyt Libanon on hiljalleen avautumassa, mutta esimerkiksi ulkona liikkumista koskevat säännöt voivat muuttua nopeasti.

Toukokuun lopulla Ein El Hilwen leirissä asuva Nour Al Saadi sai kulkea töihin Saidaan.

”Olemme iloisia, koska saamme hengittää raikasta ilmaa”, hän sanoo.

Vapaasta elämästä ei ainakaan palestiinalaisten kohdalla kuitenkaan voi puhua. Ein El Hilwen pakolaisleiri on neliökilometrin kokoinen alue, jota ympäröi muuri. Leirin portilla päivystää Libanonin armeija. Sotilaat tarkastavat kulkijoita normaalioloissakin.

Ainakin toukokuun lopulla portilla olivat sotilaiden lisäksi vapaaehtoiset. He mittasivat kulkijoiden ruumiinlämmön ja seurasivat käsien desinfiointia.

Saidan perheneuvolan johtaja Mariam Sleimanin mukaan lapsia voidaan – ainakin ajoittain – tavata kasvotusten. Lapset tulevat vanhempineen perheneuvolaan.

Kaikenlainen ryhmätoiminta, kuten äitien lauantaiset kokoontumiset, on tauolla.

”Teemme voitavamme turvallisuuden eteen, mutta meidän täytyy jatkaa työtämme.”

Perheneuvolassa lapset saavat puhe-, toiminta- ja psykoterapiaa.

Mielenterveys koetuksella

Palestiinalaisperheissä äidit kantavat usein vastuun kotitöistä. Koronan aiheuttaman pelon takia koteja siivotaan useammin. Kun koulut ovat kiinni, äideillä on tekemistä myös lasten opettamisessa.

BAS:n asiakkaiden äideillä on tavallista suurempi vastuu myös lasten kuntoutuksesta. Terapeutit lähettävät kotiin harjoituksia.

Kaiken vastuun keskellä moni äiti on huolissaan omasta mielenterveydestään. ”Kärsin paineista päivittäin ja mielenterveyteni on huono”, yksi kirjoittaa.

”Tilanne vaikuttaa käytökseeni ja siihen, miten suhtaudun lapsiini. Olen hermostunut, elän pelossa ja ahdistuneisuudessa. Toisinaan istun suurimman osan ajasta”, toinen pohtii.

Harmaita betonirakennuksia.
Libanonin palestiinalaisleireissä asutaan ahtaasti. Kuva on Wavelin leiristä, Baalbekin kaupungista, syyskuulta 2019. (Kuva: Hanna Hirvonen)

Libanonissa on 12 YK:n perustamaa palestiinalaisleiriä, joista Saidassa sijaitseva Ein El Hilwe on suurin. YK:n palestiinalaisjärjestö UNRWA:n mukaan leirissä on lähes 60 000 asukasta (2018).

Mielenterveys ei ole koetuksella vain koronan takia, vaan ongelmia on aiheuttanut jo pitkään ahtaus. Rakennukset ovat betonia ja kasvavat korkeutta, kun väkimäärä lisääntyy.

Saidan perheneuvolan johtaja Mariam Sleiman asuu Saidan kaupungissa mutta käy usein pakolaisleirissä siskonsa luona.

”Toisinaan perhe, johon kuuluu vanhemmat ja seitsemän lasta, asuu yhdessä huoneessa”, hän kertoo.

Silti ihmiset ovat noudattaneet varsin tiukasti Libanonin hallituksen määräyksiä pysyä sisällä. Jokunen äiti mainitsee kirjeissä vierailun sukulaisten luona.

”Pysymme kotona, mutta tänään käyn äitini luona. Hän on sairas, hänellä on syöpä.”

Normaalisti ovet käyvät, kun sukua ilmestyy paikalle ilmoittamatta. ”Pysymme lasten kanssa kotona, he ovat hyvin kyllästyneitä. Kukaan ei koputa oveen”, kuuluu toinen viesti korona-ajalta.

”Luulen, että karanteenin jälkeen yhä useammalla on masennusta”, Sleiman sanoo.

Muuttoja vanhempien luokse

Noin 700 000 palestiinalaista pakeni kotiseudultaan Israelin perustamissodassa vuonna 1948. Libanonissa palestiinalaiset ovat eläneet pakolaisen asemassa siitä asti.
Palestiinalaiset ovat syrjittyjä työmarkkinoilla. Moni, etenkin korkeaa koulutusta vaativa, ammatti on lailla kielletty. Tarjotut työt ovat usein kausittaisia töitä maataloudessa, myyjinä ja rakennuksilla. Työsopimukset ovat harvassa.

Viime vuonna Libanonin työministeriö alkoi ratsata palestiinalaisten työlupia. Kun työsopimuksia ei ollut, ei ollut lupiakaan. Moni menetti työnsä jo silloin.

”Kaikki eivät pelkää koronaa vaan nälkää”, Mariam Sleiman sanoo.

Samalla Libanon on syvässä talouskriisissä. Paikallisen valuutan arvo on alhainen ja elintarvikkeiden hinnat korkealla. Leirissä on perheitä, jotka selviävät vain järjestöjen avulla.

Sosiaalityöntekijä Nour Al Saadi on jakanut köyhimmille ruoka-apua, lääkkeitä ja rahaa. Hän tuntee vanhempia, jotka ovat muuttaneet lapsineen omien vanhempiensa luokse, koska eivät pysty maksamaan vuokraa.

Kun Al Saadi luki äitien kirjeitä, yksi asia yllätti kuitenkin positiivisesti. Isät ovat tulleet läheisemmiksi lapsilleen.

Vuoronumeroita ja kotiintuloaikoja

Ein El Hilwen pakolaisleirissä on tehty koronatesti 300 ihmiselle, jotka asuvat eri puolilla aluetta. Testeistä vastasi UNRWA.

”Leirissä ei ole yhtäkään koronavirustapausta”, Mariam Sleiman sanoo.

Muutkin palestiinalaisleirit ovat hänen mukaansa välttyneet koronalta. Libanonissa palestiinalaisia asuu muuallakin kuin virallisissa leireissä, esimerkiksi epävirallisissa asumiskeskittymissä leirien läheisyydessä. Kymmenellä palestiinalaispakolaisella Libanonissa on UNRWA:n (pdf) mukaan todettu korona toukokuun 25. päivään mennessä. He ovat joko toipuneet tai vielä eristyksissä.

Pääsy terveydenhuollon palveluihin Libanonissa on palestiinalaisille vaikeaa ja usein myös mahdotonta. Terveydenhuolto on yksityisiä ja kallista. Myös köyhiltä libanonilaisilla puuttuu pääsy palveluihin. Palestiinalaisleireissä perusterveydenhuollosta vastuussa olisi UNRWA, mutta sieltä saatava apu koetaan täysin riittämättömäksi.

Kansalaisjärjestöt koettavat paikata tilannetta. BAS:in Saidan perheneuvola tekee yhteistyötä suomalaisen Psykologien sosiaalinen vastuu (PSV) -järjestön kanssa. PSV tukee BAS:ia ammatillisesti, hakee rahoitusta Suomen ulkoministeriöltä ja etsii kuntoutuskummeja lapsille, jotka tarvitsevat erityiskoulupaikan.

Sleiman sanoo, että ihmiset, joiden mahdollisuudet työntekoon ja terveydenhuoltoon ovat hyvin rajalliset, eivät kestäisi enää yhtään kriisiä. Siksi palestiinalaiset noudattavat Libanonin hallituksen koronaan liittyviä määräyksiä tarkasti. Kauppoja pidetään auki vuorotellen. Ulkona liikutaan vain aamuviiden ja iltakuuden välillä. Autot on numeroitu ja niillä ajetaan vuoroissa.

”Viime viikolla keskeytimme työt perheneuvolalla kolmeksi päiväksi, koska hallitus kielsi liikkumisen.”

KoronavirusSiirtolaisuus ja pakolaisuus asuminenkehitysyhteistyöpakolaisetterveyssairaus/lääkintä LibanonPalestiina

Lue myös

Kaksi kasvosuojaimin varustautunutta miestä seisoo kanaparven vieressä.

Maailmassa on tarpeeksi ruokaa, mutta koronavirus voi silti aiheuttaa ruokakriisin – Yksi syy ovat huonosti toimivat tuotantoketjut

Koronavirus heikentää ruokaturvaa, koska monella rajoitusten takia työnsä menettäneellä ei ole enää varaa ostaa syötävää. Virus luo kuitenkin myös epäsuorempia uhkia. Joissakin Afrikan maissa satoa on pilaantunut ja siipikarjaa kuollut, kun maat ovat asettaneet tiukkoja liikkumisrajoituksia.
Pienen lapsen jalat näkyvissä pinnasängyn pinnojen välistä.

Koronavirus sulki monet orpokodit – Pandemiasta seuraava taloustaantuma voi silti syventää laitostamisen kulttuuria

Moni orpokodissa asuva lapsi ei todellisuudessa ole orpo vaan on joutunut laitokseen köyhyyden takia. Koronan aiheuttama globaali taloustaantuma voi johtaa siihen, että köyhyydestä tulee entistä yleisempi syy laitostamiselle, varoittaa Larisa Abrickaja.
Kaksi naista tarkastelee tomaatteja torilla.

Maa, jota ei suljettu koronan takia – Malawissa oikeus määräsi valtion maksamaan köyhille ensin tukea

Malawi ei ole siirtynyt koronaeristykseen, koska oikeusistuin päätti, että valtion pitää toimittaa ensin tukea köyhille. Sitä ei ole vielä tehty. Nyt osa malawilaisista uskoo, ettei sulkua tulekaan, osa taas uskoo, että sulku on keino siirtää heinäkuun vaaleja.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mies pienen traktorin päällä, toinen traktorin takana.

Väitöstutkimus: Yrittäjyyden avulla voi nousta köyhyydestä, mutta taikakonsti se ei ole – Yrittäjä tarvitsee hyvän idean ja paljon tukea

Marleen Wierenga tutki Aalto-yliopiston väitöskirjassaan intialaisia innovaatioyrittäjiä, joista yksi keksi moottoripyörän moottorilla toimivan traktorin. Yrittäjyys tarjoaa hänen mukaansa paljon mutta ei rajattomasti mahdollisuuksia vähentää köyhyyttä. ”Suurin osa kehitysmaiden yrittäjistä valitsisi mieluummin palkkatyön”, hän sanoo.
Nainen taittelee terveyssidettä.

Intialaisnaiset keksivät keinon vähentää muovia – Maatuva terveysside vähentää jätekuormaa ja tarjoaa elinkeinon

Intian naiset ja tytöt käyttävät vuodessa 12 miljardia terveyssidettä, joiden maatuminen voi valmistusmateriaalista riippuen kestää jopa 800 vuotta. Goalaiset naisyrittäjät valmistavat puukuidusta terveyssiteitä, jotka auttavat vähentämään muovijätekuormaa.
Seteliraha, jossa rakennus ja teksti Bank of Tanzania

Miljardien mikrolainabisnes

Kehitysmaiden pienyrittäjille tarkoitetut mikrolainat saavat yksiltä ylistystä ja toisilta täystyrmäyksen. Pankkien mikrolainaohjelmien lisäksi naisten omaehtoiset osuuskunnat ovat yhä suositumpia tapoja säästää ja saada lainaa.
Vyötäröstä alaspäin kuvattu ihminen seisoo vanhoista kännyköistä koostuvan kasan yläpuolella.

Kulutuksen kiihtyminen on nostanut e-jätemäärät ennätystasolle – Eurooppalaiset tuottavat e-jätettä henkeä kohti eniten

Sähkölaitteita heitetään pois yhä enemmän, sillä kulutus kasvaa ja käyttöikä on lyhyt. Alle viidennes e-jätteestä kierrätetään, selviää YK:n raportista.
Rauhanmerkki roikkumassa metallijohdosta

Kansalaisjärjestöt vaativat humanitaarista aseidenriisuntaa – ”Pandemiaa ei ratkaista asevarustelulla”

Maailman pitäisi käyttää rahaa sotilasmenojen sijaan humanitaarisiin tarkoituksiin, todetaan järjestöjen avoimessa kirjeessä. Myös Suomen pitäisi miettiä hävittäjähankintoja uudelleen, sanoo kirjeessä mukana oleva Sadankomitea.

Tuoreimmat