Uutiset Koronaviruspandemia

Koronaviruksen aiheuttama pelko kiristää pinnaa pakolaisleireillä Libanonissa – Äidit huolissaan mielenterveysongelmien kasvusta

Kun palestiinalaisäidit kirjoittivat karanteenikokemuksistaan sosiaalityöntekijöille, esille nousi huoli omasta mielenterveydestä. Libanonissa sijaitsevassa, neliökilometrin kokoisessa Ein El Hilwen pakolaisleirissä mielenterveysongelmat olivat yleisiä jo ennen koronaviruskriisiä. Yksi syy ovat äärimmäisen ahtaat asuinolot.
Kaksi naista välissään pieni poika.
Perheneuvolan asiakas Ahmad Laham (keskellä) on sosiaalityöntekijöille Nour Al Saadille (vas.) ja Mona Shaabanille rakas. Jos perheitä ei voi tavata, sosiaalityöntekijät pitävät yhteyttä Whatsapp-viesteillä. Kuva on otettu lokakuussa 2019. (Kuva: Hanna Hirvonen)

Palestiinalainen sosiaalityöntekijä Nour Al Saadi tietää, millaista on elää pakolaisleirissä kotikaranteenin aikana. Hän on lukenut Libanonissa sijaitsevan Ein El Hilwen palestiinalaispakolaisten leirissä asuvien äitien kirjeitä, joissa nämä kuvailevat kaksi kuukautta kestäneen, tiiviin sisälläolon kokemuksiaan.

Moni äiti pelkää koronaa. Lasten kyllästyneisyys huolestuttaa. Helpotusta tuovat päivittäiset rutiinit.

”Herään joka päivä aikaisin, siivoan kodin ja herätän lapset aamupalalle. Sitten järjestän lapsille toimintaa, opetan heitä lievittämään tylsistymistä”, eräs äiti kirjoittaa.

”Käyn ruokakaupassa joka kolmas päivä. Tulen nopeasti takaisin kotiin, istun lasten kanssa ja pyydän heitä pysymään rauhallisina”, eräs isoäiti kertoo.

Noor Al Saadi työskentelee Beit Atfal Assumoud (BAS) -järjestössä, Saidan kaupungissa sijaitsevassa perheneuvolassa. Siellä lapset saavat apua mielenterveyden, kehityksen ja käyttäytymisen ongelmiin. Asiakkaat ovat etupäässä palestiinalaisia, mutta palveluiden piirissä on myös esimerkiksi libanonilaisia ja syyrialaisia, jotka asuvat pakolaisleirin lähettyvillä.

Tavallisesti sosiaalityöntekijä käy perheiden luona ja raportoi kotioloista lasten terapeuteille. Karanteenin aikana hän kysyi kuulumisia kirjeitse ja oli tavoitettavissa WhatsAppilla.

Lasten terapiat jatkuvat

Libanon ja eri puolilla maata sijaitsevat palestiinalaisleirit menivät kiinni maaliskuun puolivälissä. Maan hallitus määräsi ihmiset kotikaranteeniin. Nyt Libanon on hiljalleen avautumassa, mutta esimerkiksi ulkona liikkumista koskevat säännöt voivat muuttua nopeasti.

Toukokuun lopulla Ein El Hilwen leirissä asuva Nour Al Saadi sai kulkea töihin Saidaan.

”Olemme iloisia, koska saamme hengittää raikasta ilmaa”, hän sanoo.

Vapaasta elämästä ei ainakaan palestiinalaisten kohdalla kuitenkaan voi puhua. Ein El Hilwen pakolaisleiri on neliökilometrin kokoinen alue, jota ympäröi muuri. Leirin portilla päivystää Libanonin armeija. Sotilaat tarkastavat kulkijoita normaalioloissakin.

Ainakin toukokuun lopulla portilla olivat sotilaiden lisäksi vapaaehtoiset. He mittasivat kulkijoiden ruumiinlämmön ja seurasivat käsien desinfiointia.

Saidan perheneuvolan johtaja Mariam Sleimanin mukaan lapsia voidaan – ainakin ajoittain – tavata kasvotusten. Lapset tulevat vanhempineen perheneuvolaan.

Kaikenlainen ryhmätoiminta, kuten äitien lauantaiset kokoontumiset, on tauolla.

”Teemme voitavamme turvallisuuden eteen, mutta meidän täytyy jatkaa työtämme.”

Perheneuvolassa lapset saavat puhe-, toiminta- ja psykoterapiaa.

Mielenterveys koetuksella

Palestiinalaisperheissä äidit kantavat usein vastuun kotitöistä. Koronan aiheuttaman pelon takia koteja siivotaan useammin. Kun koulut ovat kiinni, äideillä on tekemistä myös lasten opettamisessa.

BAS:n asiakkaiden äideillä on tavallista suurempi vastuu myös lasten kuntoutuksesta. Terapeutit lähettävät kotiin harjoituksia.

Kaiken vastuun keskellä moni äiti on huolissaan omasta mielenterveydestään. ”Kärsin paineista päivittäin ja mielenterveyteni on huono”, yksi kirjoittaa.

”Tilanne vaikuttaa käytökseeni ja siihen, miten suhtaudun lapsiini. Olen hermostunut, elän pelossa ja ahdistuneisuudessa. Toisinaan istun suurimman osan ajasta”, toinen pohtii.

Harmaita betonirakennuksia.
Libanonin palestiinalaisleireissä asutaan ahtaasti. Kuva on Wavelin leiristä, Baalbekin kaupungista, syyskuulta 2019. (Kuva: Hanna Hirvonen)

Libanonissa on 12 YK:n perustamaa palestiinalaisleiriä, joista Saidassa sijaitseva Ein El Hilwe on suurin. YK:n palestiinalaisjärjestö UNRWA:n mukaan leirissä on lähes 60 000 asukasta (2018).

Mielenterveys ei ole koetuksella vain koronan takia, vaan ongelmia on aiheuttanut jo pitkään ahtaus. Rakennukset ovat betonia ja kasvavat korkeutta, kun väkimäärä lisääntyy.

Saidan perheneuvolan johtaja Mariam Sleiman asuu Saidan kaupungissa mutta käy usein pakolaisleirissä siskonsa luona.

”Toisinaan perhe, johon kuuluu vanhemmat ja seitsemän lasta, asuu yhdessä huoneessa”, hän kertoo.

Silti ihmiset ovat noudattaneet varsin tiukasti Libanonin hallituksen määräyksiä pysyä sisällä. Jokunen äiti mainitsee kirjeissä vierailun sukulaisten luona.

”Pysymme kotona, mutta tänään käyn äitini luona. Hän on sairas, hänellä on syöpä.”

Normaalisti ovet käyvät, kun sukua ilmestyy paikalle ilmoittamatta. ”Pysymme lasten kanssa kotona, he ovat hyvin kyllästyneitä. Kukaan ei koputa oveen”, kuuluu toinen viesti korona-ajalta.

”Luulen, että karanteenin jälkeen yhä useammalla on masennusta”, Sleiman sanoo.

Muuttoja vanhempien luokse

Noin 700 000 palestiinalaista pakeni kotiseudultaan Israelin perustamissodassa vuonna 1948. Libanonissa palestiinalaiset ovat eläneet pakolaisen asemassa siitä asti.
Palestiinalaiset ovat syrjittyjä työmarkkinoilla. Moni, etenkin korkeaa koulutusta vaativa, ammatti on lailla kielletty. Tarjotut työt ovat usein kausittaisia töitä maataloudessa, myyjinä ja rakennuksilla. Työsopimukset ovat harvassa.

Viime vuonna Libanonin työministeriö alkoi ratsata palestiinalaisten työlupia. Kun työsopimuksia ei ollut, ei ollut lupiakaan. Moni menetti työnsä jo silloin.

”Kaikki eivät pelkää koronaa vaan nälkää”, Mariam Sleiman sanoo.

Samalla Libanon on syvässä talouskriisissä. Paikallisen valuutan arvo on alhainen ja elintarvikkeiden hinnat korkealla. Leirissä on perheitä, jotka selviävät vain järjestöjen avulla.

Sosiaalityöntekijä Nour Al Saadi on jakanut köyhimmille ruoka-apua, lääkkeitä ja rahaa. Hän tuntee vanhempia, jotka ovat muuttaneet lapsineen omien vanhempiensa luokse, koska eivät pysty maksamaan vuokraa.

Kun Al Saadi luki äitien kirjeitä, yksi asia yllätti kuitenkin positiivisesti. Isät ovat tulleet läheisemmiksi lapsilleen.

Vuoronumeroita ja kotiintuloaikoja

Ein El Hilwen pakolaisleirissä on tehty koronatesti 300 ihmiselle, jotka asuvat eri puolilla aluetta. Testeistä vastasi UNRWA.

”Leirissä ei ole yhtäkään koronavirustapausta”, Mariam Sleiman sanoo.

Muutkin palestiinalaisleirit ovat hänen mukaansa välttyneet koronalta. Libanonissa palestiinalaisia asuu muuallakin kuin virallisissa leireissä, esimerkiksi epävirallisissa asumiskeskittymissä leirien läheisyydessä. Kymmenellä palestiinalaispakolaisella Libanonissa on UNRWA:n (pdf) mukaan todettu korona toukokuun 25. päivään mennessä. He ovat joko toipuneet tai vielä eristyksissä.

Pääsy terveydenhuollon palveluihin Libanonissa on palestiinalaisille vaikeaa ja usein myös mahdotonta. Terveydenhuolto on yksityisiä ja kallista. Myös köyhiltä libanonilaisilla puuttuu pääsy palveluihin. Palestiinalaisleireissä perusterveydenhuollosta vastuussa olisi UNRWA, mutta sieltä saatava apu koetaan täysin riittämättömäksi.

Kansalaisjärjestöt koettavat paikata tilannetta. BAS:in Saidan perheneuvola tekee yhteistyötä suomalaisen Psykologien sosiaalinen vastuu (PSV) -järjestön kanssa. PSV tukee BAS:ia ammatillisesti, hakee rahoitusta Suomen ulkoministeriöltä ja etsii kuntoutuskummeja lapsille, jotka tarvitsevat erityiskoulupaikan.

Sleiman sanoo, että ihmiset, joiden mahdollisuudet työntekoon ja terveydenhuoltoon ovat hyvin rajalliset, eivät kestäisi enää yhtään kriisiä. Siksi palestiinalaiset noudattavat Libanonin hallituksen koronaan liittyviä määräyksiä tarkasti. Kauppoja pidetään auki vuorotellen. Ulkona liikutaan vain aamuviiden ja iltakuuden välillä. Autot on numeroitu ja niillä ajetaan vuoroissa.

”Viime viikolla keskeytimme työt perheneuvolalla kolmeksi päiväksi, koska hallitus kielsi liikkumisen.”

KoronaviruspandemiaSiirtolaisuus ja pakolaisuus asuminenkehitysyhteistyöpakolaisetterveyssairaus/lääkintä LibanonPalestiina

Lue myös

Nuori kasvomaskilla suojautunut nainen tietokoneen ääressä.

Raportti: Kaksi kolmasosaa köyhistä maista on leikannut koulutusbudjettiaan koronapandemian aikana – Koulutuksen epätasa-arvo uhkaa syventyä

Jo ennen koronapandemiaa rikkaat maat käyttivät noin 177 kertaa enemmän rahaa koulutukseen oppilasta kohti kuin matalan tulotason maat. Nyt kuilu uhkaa leventyä, käy ilmi Maailmanpankin ja Unescon raportista.
Koronarokotepullo ja ruisku kuvituskuvassa.

Koronarokotteita odotetaan kuumeisesti – mutta ei Tansaniassa: Maa ei aio rokottaa kansalaisiaan eikä ole raportoinut koronatartuntojaan sitten viime kevään

Tansaniassa ei ole perinteisesti ollut rokotevastaisuutta, mutta koronaviruspandemian aikana misinformaatio ja rokoteskeptisyys ovat vallanneet alaa presidentti John Magufulin johdolla. Jos maa ei rokota kansalaisiaan, pandemiasta on vaikea päästä eroon sen naapurimaissa ja viime kädessä koko maailmassa.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Ylhäältäpäin otettu kuva kylästä.

Finnwatch: Outokummun alihankkijan kaivos saastuttaa alkuperäiskansan elinaluetta Brasilian Amazonilla

Suomalainen teräsyhtiö Outokumpu ostaa ferronikkeliä pahamaineiselta brasilialaiselta kaivosyhtiöltä Valelta, joka on saastuttanut xikrin-alkuperäiskansan joen, käy ilmi Finnwatchin tutkimuksesta. Järjestön mukaan yhtiö on laiminlyönyt alihankintaketjunsa valvonnan ja sivuuttanut valtion omistajaohjauksen suositukset.
Vanha kivikirkko.

Amnesty: Eritrean joukot teloittivat satoja siviilejä Etiopian Tigrayn alueella marraskuussa – Kyse voi olla rikoksista ihmisyyttä vastaan

Eritrean sotilaat kävivät Axumin kaupunkia läpi talo talolta, ryöstelivät omaisuutta ja tappoivat siviilejä, paljastaa ihmisoikeusjärjestö Amnestyn raportti. Etiopian ja Eritrean joukot ovat aiemmin kiistäneet, että Eritrean joukot olisivat osallistuneet Tigrayn konfliktiin.
Nepalinkielisten kirjojen selkämyksiä hyllyssä.

Nepalissa puhutaan 129:tä kieltä, mutta vähemmistökieliä uhkaa häviäminen

Nepalin valtio on ajanut kuningas Mahendran valtakaudesta 1955–1972 lähtien nepalia maan yleiskieleksi, ja lapsiaan kouluttaville vanhemmille on tullut tärkeimmäksi lasten nepalin ja englannin taito. Niinpä monia vähemmistökieliä ei enää puhuta.
Nuori kasvomaskilla suojautunut nainen tietokoneen ääressä.

Raportti: Kaksi kolmasosaa köyhistä maista on leikannut koulutusbudjettiaan koronapandemian aikana – Koulutuksen epätasa-arvo uhkaa syventyä

Jo ennen koronapandemiaa rikkaat maat käyttivät noin 177 kertaa enemmän rahaa koulutukseen oppilasta kohti kuin matalan tulotason maat. Nyt kuilu uhkaa leventyä, käy ilmi Maailmanpankin ja Unescon raportista.
Poika seisoo kuraisella maalla, joka täynnä jätettä.

Äärimmäiset sääilmiöt ja talouskriisi ovat ajaneet lähes kahdeksan miljoonaa ihmistä ruokapulaan Keski-Amerikassa – Moni suunnittelee muuttoa muualle

Keski-Amerikan niin sanotun kuivan käytävän maat kärsivät nyt myös koronan aiheuttamasta talouskriisistä. Toipuminen kestää pitkään, ennustaa Maailman ruokaohjelma.

Tuoreimmat

Amnesty: Eritrean joukot teloittivat satoja siviilejä Etiopian Tigrayn alueella marraskuussa – Kyse voi olla rikoksista ihmisyyttä vastaan
Nepalissa puhutaan 129:tä kieltä, mutta vähemmistökieliä uhkaa häviäminen
Raportti: Kaksi kolmasosaa köyhistä maista on leikannut koulutusbudjettiaan koronapandemian aikana – Koulutuksen epätasa-arvo uhkaa syventyä
Äärimmäiset sääilmiöt ja talouskriisi ovat ajaneet lähes kahdeksan miljoonaa ihmistä ruokapulaan Keski-Amerikassa – Moni suunnittelee muuttoa muualle
Siviiliuhrien määrä on kasvanut Afganistanissa rauhanneuvotteluiden alkamisen jälkeen – Yli 3 000 ihmistä kuoli viime vuonna konfliktissa
Finnwatch: Outokummun alihankkijan kaivos saastuttaa alkuperäiskansan elinaluetta Brasilian Amazonilla
Yli viisi miljoonaa ihmistä on joutunut pakenemaan kodeistaan Kongossa kahden viime vuoden aikana – ”Maailma näyttää olevan yhä välinpitämättömämpi”, sanoo Unicef
Lähes kolmasosa Australian vangeista on alkuperäiskansojen jäseniä – Oikeusjärjestelmä passittaa vankilaan jopa vain 10-vuotiaita
Etelä-Sudanissa soditaan jatkuvasti, koska vallanjakojärjestelmä on yksipuolinen – ”Ainoa tapa hallita maata rauhanomaisesti on radikaali konsensus”, sanoo tutkija
Edes musta surma ei lopettanut kaupungistumista – Siksi maaseudun ja kaupunkien vastakkainasettelusta pitää luopua, sanoo kestävämpiä kaupunkeja edistävä Paula Pennanen

Luetuimmat

Norsunluurannikon kaakaotilojen lapsiorjat haastoivat Nestlén, Marsin ja muut suklaajätit oikeuteen
Eläkkeelle jäävä avustustyön veteraani Kalle Löövi on huolissaan avun politisoitumisesta – ”Retoriikka on menossa todella huonoon suuntaan”
Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
Kymmenen vuotta sitten maailma iloitsi Myanmarin demokratisoitumisesta, nyt armeija on taas vallassa – Mitä oikein tapahtui?
Ennuste Jemeniin: Tänä vuonna jo puolet Jemenin alle 5-vuotiaista kärsii nälästä – ”Täysin ihmisen aiheuttamaa”
Kestävään kehitykseen pyrkivän Bhutanin kouluissa adoptoidaan jokia ja lasketaan, miten sähkönkulutusta voisi vähentää – Suomellakin olisi opittavaa, sanoo tutkija Päivi Ahonen
Edes musta surma ei lopettanut kaupungistumista – Siksi maaseudun ja kaupunkien vastakkainasettelusta pitää luopua, sanoo kestävämpiä kaupunkeja edistävä Paula Pennanen
Amnesty vetoaa turkulaisen lähihoitajan puolesta – Uhkana palautus Afganistaniin
Kehitysmaiden koronarokoteoperaatio alkaa kaukaa takamatkalta – Rikkaat maat ovat tukeneet kansainvälistä Covax-mekanismia mutta kiilanneet sen ohi neuvotteluissa
YK:n ihmisoikeusasiantuntijat vaativat 57:ää valtiota kotiuttamaan naiset ja lapset Syyrian leireiltä – ”Häpeälistalta” löytyy myös Suomi