Uutiset Ihmiskauppa

Koronapandemia lopetti ihmiskaupan uhrien palvelut Zimbabwessa – ”En tiedä, miten oikein selviydyn”

Ihmiskauppaa kokenut Grace Mashingaidze* kävi ennen koronapandemiaa säännöllisesti ihmiskaupan uhrien työpajoissa. Koronarajoitusten seurauksena niitä ei voi enää järjestää. Samoin on käynyt monissa muissa maissa. Asiantuntijoiden mukaan pandemia on myös altistanut ihmiskaupalle aiempaa enemmän ihmisiä.
Nainen istuu tuolissa selkä kameraan päin.
Ihmiskaupan uhrien mahdollisuudet saada palveluita ovat suuresti pienentyneet. Monissa maissa alun perin ihmiskaupan uhrien tueksi tarkoitettuja varoja on ohjattu pandemian torjuntaan. (Kuva: Miriam Gathigah / IPS)

(IPS) -- Ennen kuin Zimbabwessa alkoi koronasulku, Grace Mashingaidzella* (nimi muutettu), 27, oli tapana osallistua Hararessa ihmiskaupan uhreille tarkoitettuihin työpajoihin. Niitä järjesti uhreja avustava kansalaisjärjestö.

Mashingaidze kuului nuorten ihmiskaupasta selviytyneiden naisten ryhmään ja sai monenlaista apua: neuvontaa, psykososiaalista tukea ja omavaraisuustaitojen opetusta.

Zimbabwe on ihmiskauppiaille suosittu kohde, sillä maa on kärsinyt yli 20 vuoden ajan talousvaikeuksista. Etenkin nuorten naisten on vaikea ansaita elantoa maassa, joka kärsii valtavasta nuorisotyöttömyydestä.

Muun muassa kansalaisjärjestöt tukevat ihmiskaupasta selvinneitä, mutta koronapandemia on muuttanut tilanteen.

”On ollut rankkaa sen jälkeen, kun meitä kiellettiin osallistumasta työpajoihin ja koulutuksiin koronaviruksen takia. Ymmärrän, että turvallisuus on tärkeintä. Mutta en tiedä, miten oikein selviydyn”, Mashingaidze sanoo.

Ihmiskauppiaan Mosambikiin asti kuljettaman Mashingaidzen tavoitteena on kouluttautua, jotta hän saisi elannon itselleen ja kolmivuotiaalle pojalleen. Koronasulku on tarkoittanut, että hänen elämänsä on seisahtunut paikoilleen.

Mashingaidzen tarina heijastaa kaikkia niitä ongelmia, joita ongelmia koronavirus on aiheuttanut lähes kaikilla elämänaloilla eteläisessä Afrikassa sijaitsevassa Zimbabwessa.

Ihmiskaupan uhrien kanssa työtä tehneet järjestöt ovat myöntäneet, että vaikka uhrit tarvitsevat yhä apua, ne eivät uskalla rikkoa hallituksen asettamia kansanterveyteen liittyviä rajoituksia.

”Koronaviruksen vuoksi ihmiskauppiaiden uhrit menettivät mahdollisuuden henkilökohtaiseen, kasvokkain tapahtuvaan neuvontaan sekä elannon hankkimiseen. Viikoittaiset terapiaistunnot soivat heille omaa aikaa, ja he olivat myös mukana monenlaisessa taloudellisessa toiminnassa, pienyrityksissä, ostamassa ja myymässä vihanneksia, leipomassa kakkuja ja niin edelleen”, ihmiskaupan uhrien kanssa työskennellyt Dadirai Chikwekwete kertoo.

Rajoitukset ovat osuneet Zimbabwessa myös esimerkiksi epävirallisiin kauppiaisiin, joiden on ollut pakko pysyä kotona, kun hallitus on asettanut viruksen leviämisen ehkäisyyn tähtääviä toimenpiteitä.

Myös aiemmin kukoistaneet kotiyritykset ovat kärsineet rajoituksista.

”Jotkut olivat käyttäneet kaikki tulonsa tehdäkseen koulupukuja. Räätälit olivat viettäneet unettomia öitä ja valmistaneet vaatteita, jotka sitten koulujen sulkeuduttua jäivät heidän käsiinsä. Heillä on pinkoittain koulupukuja, joista asiakkaat eivät halua maksaa etukäteen ja sovittamatta”, Chikwekwete selittää.

Koulut avautuivat Zimbabwessa vasta viime kuussa.

Rajoituksia on pakko rikkoa

Koronapandemia on vaikuttanut ihmiskaupan uhreihin maailmanlaajuisesti. YK:n huumeiden ja rikostentorjuntaviraston (UNODC) mukaan koronapandemialla on ollut suuri vaikutus ihmiskaupan uhreille annettavaan tukeen, sillä palveluita on vähennetty, lykätty ja joissakin tapauksessa lopetettu.

Viraston helmikuussa julkaiseman ihmiskaupparaportin mukaan korona on myös altistanut enemmän ihmisiä ihmiskaupalle. Sen mukaan hallitusten pitäisi tukea uhreja osana pandemiasta toipumista.

Samaa mieltä on Equality Now -järjestön ihmiskaupan vastaisen kampanjan johtaja Tsitsi Matekaire.

”Ihmiskauppaa kokeneiden mahdollisuudet saavat palveluita ovat vähentyneet merkittävästi. Monissa maissa resurssit, jotka oli varattu oikeudelliseen, fysiologiseen ja poliisin antamaan tukeen, on suunnattu pandemiatoimiin”, hän kertoo.

Hänen mukaansa hallitusten pitäisi tunnistaa paremmin pandemian sukupuolivaikutukset ja sisällyttää myös koronatoimiin keinoja lisätä ihmiskaupan uhrien tunnistamista.

Zimbabwessa näkyvimpiä koronatoimia ovat kuitenkin olleet eristystoimet, joita ihmiset ovat joutuneet jatkuvasti rikkomaan yrittäessään ansaita elantonsa.

Zimbabwen poliisin mukaan vuoden 2020 neljän ensimmäisen sulkukuukauden aikana pidätettiin yli 100 000 ihmistä koronarajoitusten rikkomisesta. Suurin osa heistä on ollut epävirallisia kauppiaita. Valtaosa heistä on naisia, jotka yrittävät ansaita elantonsa katumyynnillä.

Ihmiskauppaa kokenut Mashingaidze ei kuitenkaan halua ottaa tätä riskiä.

 ”Olen jo kokenut ihmiskaupassa sen verran, etten halua mitään hankaluuksia lain kanssa. Tilanteeni oli lähes epätoivoinen jo ennen koronaa. Rukoilen vain, että pandemia loppuisi pian ja me pääsisimme jatkamaan elämäämme”, hän sanoo.

* Grace Mashingaidze ei turvallisuussyistä esiinny jutussa omalla nimellään.

IhmiskauppaKoronaviruspandemia ihmisoikeudetgenderihmiskauppasukupuolten tasa-arvoköyhyys Zimbabwe Suomen IPS

Lue myös

Poika polvistuneena lehmän edessä.

Intian ihmiskauppiaat toimittavat lapsityöläisiä korupajoihin ja tehtaisiin – Köyhyys saa perheet uskomaan huijarien lupauksiin

Intian Biharin osavaltiossa elävä Babloo joutui pakkotyöhön korupajaan 12-vuotiaana, sillä hänen vanhemmillaan oli vaikeuksia ruokkia perhettä. ”Olimme niin kauhun lamauttamia, ettemme edes yrittäneet paeta”, hän kertoo.
MIelenosoittajia jonossa ihmiskauppaa vastustavien kylttien kera.

YK:n ihmiskaupparaportti: Lasten osuus uhreista kolminkertaistunut 15 vuodessa – Koronapandemian pelätään lisäävän ihmiskauppaa

Aikuisten naisten osuus ihmiskaupan uhreista on vähentynyt, lasten ja miesten osuus taas kasvanut. Ihmiskauppiaat käyttävät hyväkseen esimerkiksi ongelmia lasten perhesuhteissa uhreja löytääkseen.
Nainen puolilähikuvassa.

Suomessa asuva ihmisoikeusaktivisti Itohan Okundaye mukaan uuteen ihmiskaupasta selvinneiden kansainväliseen valtuustoon

Etyjin ihmiskaupasta selvinneiden valtuusto antaa valtioille suosituksia siitä, miten ihmiskauppaa pitäisi torjua. Nigerialaistaustainen Itohan Okundaye, 30, on yksi sen jäsenistä.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Juho Kahranaho seisoo palestiinalaisen rakennuksen edessä ja katsoo kameraan.

Ensiapua ja traumatyön ohjausta – Juho Kahranaho kertoo, millaista SPR:n avustuslääkärin työ on Länsirannalla

Juho Kahranahon oli tarkoitus lähteä hoitamaan koronapotilaita kenttäsairaalaan Palestiinan Länsirannalle, mutta päätyikin pelastamaan suuhun ammutun miehen hengen ja kouluttamaan paikallisia traumatyössä.
Etiopialainen koululainen piirtää härkää kouluvihkoonsa.

Unicef: Koulusulut ovat lisänneet teiniraskauksia ja lapsiavioliittoja kehitysmaissa

Kouluja on ollut suljettuina pitkiä aikoja kehitysmaissa koronapandemian vuoksi. Tämä on lisännyt muun muassa teiniraskauksien, lapsiavioliittojen ja lapsiin kohdistuvan väkivallan määrää.
Intialaisia naisia kadulla selin kameraan. Naisilla on värikkäät huivit päässä.

Äärihindut häiriköivät Intian musliminaisia naishuutokaupoilla sosiaalisessa mediassa

Sosiaaliseen mediaan on perustettu muun muassa tilejä, joilla jaetaan netistä haettuja musliminaisten kuvia ja huutokaupataan heitä luvatta. Tarkoituksena on vaientaa musliminaiset, jotka eivät alistu äärihindujen ylivaltaan.
Vihanneksia ruokakaupan hyllyllä.

Kiertomaatalous on tehokasta ja kestävää - "Viljelyn ja karjankasvattamisen yhdistäminen on esimerkki kestävästä ruuantuotannosta"

Karjan lanta kasvattaa satoa ja kasvien jäämät ruokkivat eläimiä sekä parantavat niiden tuotantoa. Aidosti kierrättävänä karjankasvatuksen ja viljelyn yhdistäminen lisäävät myös maatalouden tehokkuutta.
Nainen nojaa otsan käteensä ja istuu penkillä odottamassa terveyskeskuksen oven suulla.

Konflikti jälleen kiihtynyt Etiopian Tigrayssa – Taisteluita pakolaisleireillä ja aktivistien pidätyksiä

Marraskuussa alkanut konflikti on aiheuttanut valtavasti kärsimystä siviileille. YK on vedonnut konfliktin osapuoliin, että siviilit ja pakolaiset jätettäisiin rauhaan.

Luetuimmat

Maatalousalan työvoimapula uhkaa Afrikkaa – Pienviljelijän keski-ikä on 60 vuotta
Kamerunin kieliryhmien välinen konflikti on mutkikas vyyhti kolonialismin perintöä ja eriarvoisuutta
Maailman piti päästä eroon lapsityöstä, mutta kehitys on kääntynyt jyrkkään alamäkeen – ”Intiassa kestää ainakin kymmenen vuotta päästä pandemiaa edeltävään tilanteeseen”
Rikkaat maat haalivat leijonanosan koronarokotteista ja suojelevat samalla lääkeyhtiöidensä voittoja – Siinä ei ole mitään järkeä, sanoo taloustieteen professori Jayati Ghosh
Ensiapua ja traumatyön ohjausta – Juho Kahranaho kertoo, millaista SPR:n avustuslääkärin työ on Länsirannalla
Pariisin huippukokouksessa luvattiin tasa-arvotyöhön 40 miljardin dollarin rahoituspotti
Nälkä kasvanut dramaattisesti koronapandemian vuoksi – YK:n tavoite poistaa nälänhätä 2030 mennessä uhkaa vesittyä
Suomen uudessa kehityspolitiikan selonteossa on hienoja periaatteita, mutta konkretia puuttuu, kritisoivat järjestöt – ”Voi jäädä rammaksi ankaksi”
Tutkimus: Alkuperäiskansat tuottavat ruokaa kestävimmin, mutta ilmastonmuutos uhkaa viedä ikivanhat ruuantuotantojärjestelmät mennessään
Konflikti jälleen kiihtynyt Etiopian Tigrayssa – Taisteluita pakolaisleireillä ja aktivistien pidätyksiä