Uutiset Siirtolaisuus ja pakolaisuus

Korona ei vähentänyt siirtolaisten rahalähetyksiä Nepaliin, ainakaan vielä – Moni reagoi kriisin lähettämällä lisää rahaa

Pandemian alkukuukausina keväällä rahalähetykset notkahtivat, mutta ovat sittemmin lähteneet taas kasvuun. Kasvua on selitetty sillä, että siirtotyöläiset reagoivat kotimaan perheidensä talousahdinkoon lähettämällä enemmän rahaa sekä sillä, että aiemmin koronasulkujen pidättämät varat ovat päässeet perille.
Buddhalainen temppeli, jonka yllä värikkäitä rukouslippuja.
Moni nepalilainen haikailee muualle siirtotyöläiseksi, ja moni lähteekin. Kuvassa buddhalainen stupa Swayambhunath. (Kuva: shankar s. / Flickr.com / CC BY 2.0)

(IPS) -- Nepalin ulkomailla työskentelevien siirtotyöläisten kotimaahan toimittamat rahalähetykset eivät olekaan koronapandemian vuoksi kääntyneet jyrkkään laskuun, kuten pandemian alkuaikoina ennustettiin. Tänä vuonna rahaa on lähetetty 875 miljardia Nepalin rupiaa (6,25 miljardia euroa), mikä on vain 0,5 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna.

Maailmanpankki ennusti 14 prosentin laskua, Aasian kehityspankin pahimman vaihtoehdon skenaario hahmotteli 28,7 prosentin pudotusta ja Nepalin tilastokeskus uumoili 18 prosentin vähentymistä.

Pandemian alkukuukausina keväällä rahalähetykset kyllä notkahtivat jyrkästi, 79,2 miljardista rupiasta (566 miljoonaa euroa) kuukaudessa 34,5 miljardiin rupiaan (246 miljoonaa euroa). Touko-kesäkuussa oli kuitenkin jo ylitetty pandemiaa edeltävät lukemat ja kesä-heinäkuussa rahaa lähetettiin peräti 101 miljardia rupiaa (722 miljoonaa euroa).

Kasvua on selitetty sillä, että siirtotyöläiset reagoivat kotimaan perheidensä talousahdinkoon lähettämällä enemmän rahaa sekä sillä, että aiemmin koronasulkujen pidättämät varat ovat päässeet perille.

”Siirtotyöläiset ovat saattaneet lähettää loput säästöistään ja erorahoistaan, jos sellaisia ovat saaneet. Emme tiedä, miltä seuraavan vuoden luvut näyttävät”, International Money Expressin toimitusjohtaja Suman Pokharel sanoo.

Hän lisää, että taloudellisen toimeliaisuuden vaimeneminen ja häiriöt matkustajaliikenteessä ovat vähentäneet epävirallisia hundi-rahansiirtoja ja lisänneet siirtoja pankkien ja rekisteröityjen rahanvälitysliikkeiden kautta.

Välttämättömissä töissä

Ennen pandemiakriisiä rahalähetykset lisääntyivät. Kasvun vauhti näkyy siinä, että vuodesta 2017 vuoteen 2018 kasvua oli 7,9 prosenttia, mutta vuoteen 2019 tullessa kasvuprosentti oli noussut 14,1:een.

”Monilla yhteiskunnan kannalta välttämättömillä sektoreilla nepalilaiset siirtotyöläiset ulkomailla ovat jatkaneet työskentelyään pandemian aikana”, Nepalin keskuspankin tiedottaja Gunakar Bhatta selittää.

Välttämättömiin töihin luetaan esimerkiksi kaupanpitäminen, kodinhoito, siivoaminen ja vartiointi.

Kun Nepalista kantautuu uutisia viruksen leviämisestä siellä ja kun kotimaahan matkustamisessakin on ongelmia, monet työläiset ovat päättäneet jäädä ulkomaille. Moni myös odottaa normaalien lentoyhteyksien palautumista.

Malesialaisessa latex-käsineitä valmistavassa tehtaassa työskentelevä Ramesh sanoo, että alkunotkahduksen jälkeen työtä on jälleen paljon, sillä käsineiden kysyntä on kasvanut.

”Me kaikki teemme nyt ylitöitä. Lopetin juuri yhdentoista tunnin työvuoron”, Ramesh kertoo puhelimessa Kuala Lumpurista.

Qatarissa työskentelevä Ram sanoo, ettei pandemia ole lopettanut hänen kuukausittaisia rahalähetyksiään perheelleen Nepaliin.

”Lähetän rahaa kotiin joka kuukausi, aivan kuten tein ennen koronavirusta. Käytän rahansiirtoon puhelimeni pankkisovellusta”, Ram sanoo.

Paperittomat tuuliajolla

Nepalin keskuspankin tiedottaja Gunakar Bhatta huomauttaa, että vastoin pelkoja Kiinan öljynkysyntä on toipunut lähes pandemiaa edeltävälle tasolle. Se tietää hyvää Persian lahden valtioiden taloudelle ja sitä tietä myös siirtotyöläisten kysynnälle.

Rahalähetysten tuottama miellyttävä yllätys kätkee taakseen monia surullisia yksilötarinoita ulkomaille jumiin jääneistä pennittömistä siirtotyöläisistä, jotka elävät hyväntekeväisyyden varassa ja haluaisivat epätoivoisesti palata.

Nepaliin rahaa kautta vuosien lähettäneiden joukossa on myös paperittomia siirtotyöläisiä, joita eivät koske Nepalin valtion tukiohjelmat palaaville työläisille. He eivät saa tukea matkalippuihin. Heille ei järjestetä paluun jälkeen karanteenia eikä mitään vaihtoehtoista mekanismia ole järjestetty.

KoronaviruspandemiaSiirtolaisuus ja pakolaisuus siirtolaisuustyöterveyssairaus/lääkintä Nepal Suomen IPS

Lue myös

Lapsia rivissä teltan edustalla.

Sadat tuhannet eteläsudanilaiset ovat paenneet konfliktia Etiopian Gambellan alueelle – Koulunkäynti auttaa lapsia vapautumaan traumoistaan

Etiopialaiselle Nguenyyielin pakolaisleirille on paennut tuhansia ihmisiä konfliktista kärsivästä Etelä-Sudanista. 18-vuotias pakolainen Chuol Nyakoach uskoo, että koulutuksesta on hyötyä myös rankkojen kokemusten käsittelyssä.
Miehiä istumassa maassa, toisella puolella rauhanturvaajia tuoleilla.

Yli 100 000 paennut Sudanin Darfurissa – Väkivalta alkoi pian rauhanturvaajien lähdettyä

Noin 250 ihmistä on kuollut tammikuun puolivälin jälkeen tapahtuneessa kahdessa kahakassa. YK pelkää, että väkivalta kasvaa, kun vanhat jännitteet nousevat taas pintaan.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mielenosoittaja ja kyltti, jossa lukee Open the borders.

Kreikka pakottaa yhä laittomasti turvapaikanhakijoita takaisin Turkkiin – Väkivaltainen kohtelu voi täyttää jopa kidutuksen tunnusmerkit, sanovat ihmisoikeusasiantuntijat

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International on löytänyt uusia todisteita siitä, että Kreikka pakottaa siirtolaisia takaisin Turkkiin antamatta näille mahdollisuutta hakea turvapaikkaa. Samoja käytäntöjä on löydetty myös muualta Euroopasta. Järjestöt peräänkuuluttavat EU:lta toimia, sillä pohjimmiltaan sen siirtolaispolitiikka on ongelman taustalla.
Kyltti, jossa lukee Make eocide an international crime now.

Kansainvälinen asianajajatiimi loi ensimmäistä kertaa ”luonnontuhonnan” määritelmän – Tavoitteena määritellä ympäristötuho kansainvälisen tason rikokseksi

Kansainvälinen kampanja vaatii, että kansainvälinen rikostuomioistuin alkaisi tutkia kansanmurhien ja muiden vakavien rikosten lisäksi myös ympäristötuhoa. Nyt kampanjan lakitiimi on saanut valmiiksi ympäristötuhon määritelmän.
Traktori pellolla, taustalla kylä.

Tutkijat: Euroopan voisi ruokkia luomuviljelyllä vuonna 2050

Tuoreen tutkimuksen mukaan ympäristön huomioiva viljely on mahdollista, mutta se vaatii monenlaisia muutoksia, muun muassa eläinperäisten tuotteiden käytön vähentämistä.
Kahta nuorta naista esittävä seinämaalaus korkean talon seinässä.

Ensi viikolla järjestetään suurin feministinen kokoontuminen neljännesvuosisataan – Tavoitteena tasa-arvon takapakin estäminen

YK:n tasa-arvojärjestön, Meksikon ja Ranskan johtama Generation Equality -foorumi aloittaa viisivuotisen kampanjan, jonka tavoitteena on edistää sukupuolten tasa-arvoa muun muassa teknologia-alalla. Se on osittain vastareaktio populistiselle voimille, jotka ovat viime vuosina haastaneet tasa-arvoa, kertoo ulkoministeriön tasa-arvosuurlähettiläs Katri Viinikka.
Iranin lippuja

Kovaa kritiikkiä Iranin uudelle presidentille – Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan Ebrahim Raisi oli mukana vuoden 1988 joukkoteloituksissa

Iranissa tapettiin tuhansia poliittisia vankeja vuonna 1988. Uutta presidenttiä on epäilty osallisuudesta tapahtumiin, mutta ketään ei ole rangaistu.

Tuoreimmat

Kansainvälinen asianajajatiimi loi ensimmäistä kertaa ”luonnontuhonnan” määritelmän – Tavoitteena määritellä ympäristötuho kansainvälisen tason rikokseksi
Kreikka pakottaa yhä laittomasti turvapaikanhakijoita takaisin Turkkiin – Väkivaltainen kohtelu voi täyttää jopa kidutuksen tunnusmerkit, sanovat ihmisoikeusasiantuntijat
Tutkijat: Euroopan voisi ruokkia luomuviljelyllä vuonna 2050
Ensi viikolla järjestetään suurin feministinen kokoontuminen neljännesvuosisataan – Tavoitteena tasa-arvon takapakin estäminen
Kovaa kritiikkiä Iranin uudelle presidentille – Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan Ebrahim Raisi oli mukana vuoden 1988 joukkoteloituksissa
Energian kalleus edistää metsätuhoa Zimbabwessa – Halvan sähkön puutteessa turvaudutaan puuhiileen
Globaali ruokajärjestelmä tuottaa nälkäisiä ja uhkaa planeetan kantokykyä – Systeemin pitää muuttua, ja siihen voi vaikuttaa myös Suomi, summaa tuore raportti
Kuivuus voi olla seuraava pandemia, varoittaa YK-raportti – Ilmastonmuutos altistaa lisää useimpien maiden kuivuusriskiä lähivuosikymmeninä
Köyhyys on poliittista – Matti Kohosen missiona on taistella eriarvoisuutta vastaan talouspolitiikan keinoin
Lämpenevä merivesi tuhoaa koralleja El Salvadorissa ja vie samalla elinkeinon kalastajilta – ”Vesi on niin kuumaa, että se näyttää jo keitolta”

Luetuimmat

Suomen uudessa kehityspolitiikan selonteossa on hienoja periaatteita, mutta konkretia puuttuu, kritisoivat järjestöt – ”Voi jäädä rammaksi ankaksi”
Maailman piti päästä eroon lapsityöstä, mutta kehitys on kääntynyt jyrkkään alamäkeen – ”Intiassa kestää ainakin kymmenen vuotta päästä pandemiaa edeltävään tilanteeseen”
Kuivuus voi olla seuraava pandemia, varoittaa YK-raportti – Ilmastonmuutos altistaa lisää useimpien maiden kuivuusriskiä lähivuosikymmeninä
”Suomalaisten ei pitäisi ottaa demokratiaa itsestäänselvyytenä”, vetoaa kansalaisaktivismin veteraani Maina Kiai, joka seuraa huolestuneena koronan vaikutuksia ihmisoikeuksiin
Köyhyys on poliittista – Matti Kohosen missiona on taistella eriarvoisuutta vastaan talouspolitiikan keinoin
Kreikka pakottaa yhä laittomasti turvapaikanhakijoita takaisin Turkkiin – Väkivaltainen kohtelu voi täyttää jopa kidutuksen tunnusmerkit, sanovat ihmisoikeusasiantuntijat
Suomi on tuoreen selvityksen mukaan kestävän kehityksen kärkimaa – Koronapandemia käänsi globaalit trendit kuitenkin laskusuuntaan
Vuoden maailmanparantaja -palkinto vammaistyötä tukevalle Abilis-säätiölle – Pandemia teki järjestön tuesta aiempaakin kysytympää
Maailmassa on yhä vireillä 432 hiilikaivosprojektia, vaikka hiilestä pitäisi luopua, paljastaa tuore selvitys – aktiivisimpia Kiina ja Australia
Ensi viikolla järjestetään suurin feministinen kokoontuminen neljännesvuosisataan – Tavoitteena tasa-arvon takapakin estäminen