Uutiset Siirtolaisuus ja pakolaisuus

Korona ei vähentänyt siirtolaisten rahalähetyksiä Nepaliin, ainakaan vielä – Moni reagoi kriisin lähettämällä lisää rahaa

Pandemian alkukuukausina keväällä rahalähetykset notkahtivat, mutta ovat sittemmin lähteneet taas kasvuun. Kasvua on selitetty sillä, että siirtotyöläiset reagoivat kotimaan perheidensä talousahdinkoon lähettämällä enemmän rahaa sekä sillä, että aiemmin koronasulkujen pidättämät varat ovat päässeet perille.
Buddhalainen temppeli, jonka yllä värikkäitä rukouslippuja.
Moni nepalilainen haikailee muualle siirtotyöläiseksi, ja moni lähteekin. Kuvassa buddhalainen stupa Swayambhunath. (Kuva: shankar s. / Flickr.com / CC BY 2.0)

(IPS) -- Nepalin ulkomailla työskentelevien siirtotyöläisten kotimaahan toimittamat rahalähetykset eivät olekaan koronapandemian vuoksi kääntyneet jyrkkään laskuun, kuten pandemian alkuaikoina ennustettiin. Tänä vuonna rahaa on lähetetty 875 miljardia Nepalin rupiaa (6,25 miljardia euroa), mikä on vain 0,5 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna.

Maailmanpankki ennusti 14 prosentin laskua, Aasian kehityspankin pahimman vaihtoehdon skenaario hahmotteli 28,7 prosentin pudotusta ja Nepalin tilastokeskus uumoili 18 prosentin vähentymistä.

Pandemian alkukuukausina keväällä rahalähetykset kyllä notkahtivat jyrkästi, 79,2 miljardista rupiasta (566 miljoonaa euroa) kuukaudessa 34,5 miljardiin rupiaan (246 miljoonaa euroa). Touko-kesäkuussa oli kuitenkin jo ylitetty pandemiaa edeltävät lukemat ja kesä-heinäkuussa rahaa lähetettiin peräti 101 miljardia rupiaa (722 miljoonaa euroa).

Kasvua on selitetty sillä, että siirtotyöläiset reagoivat kotimaan perheidensä talousahdinkoon lähettämällä enemmän rahaa sekä sillä, että aiemmin koronasulkujen pidättämät varat ovat päässeet perille.

”Siirtotyöläiset ovat saattaneet lähettää loput säästöistään ja erorahoistaan, jos sellaisia ovat saaneet. Emme tiedä, miltä seuraavan vuoden luvut näyttävät”, International Money Expressin toimitusjohtaja Suman Pokharel sanoo.

Hän lisää, että taloudellisen toimeliaisuuden vaimeneminen ja häiriöt matkustajaliikenteessä ovat vähentäneet epävirallisia hundi-rahansiirtoja ja lisänneet siirtoja pankkien ja rekisteröityjen rahanvälitysliikkeiden kautta.

Välttämättömissä töissä

Ennen pandemiakriisiä rahalähetykset lisääntyivät. Kasvun vauhti näkyy siinä, että vuodesta 2017 vuoteen 2018 kasvua oli 7,9 prosenttia, mutta vuoteen 2019 tullessa kasvuprosentti oli noussut 14,1:een.

”Monilla yhteiskunnan kannalta välttämättömillä sektoreilla nepalilaiset siirtotyöläiset ulkomailla ovat jatkaneet työskentelyään pandemian aikana”, Nepalin keskuspankin tiedottaja Gunakar Bhatta selittää.

Välttämättömiin töihin luetaan esimerkiksi kaupanpitäminen, kodinhoito, siivoaminen ja vartiointi.

Kun Nepalista kantautuu uutisia viruksen leviämisestä siellä ja kun kotimaahan matkustamisessakin on ongelmia, monet työläiset ovat päättäneet jäädä ulkomaille. Moni myös odottaa normaalien lentoyhteyksien palautumista.

Malesialaisessa latex-käsineitä valmistavassa tehtaassa työskentelevä Ramesh sanoo, että alkunotkahduksen jälkeen työtä on jälleen paljon, sillä käsineiden kysyntä on kasvanut.

”Me kaikki teemme nyt ylitöitä. Lopetin juuri yhdentoista tunnin työvuoron”, Ramesh kertoo puhelimessa Kuala Lumpurista.

Qatarissa työskentelevä Ram sanoo, ettei pandemia ole lopettanut hänen kuukausittaisia rahalähetyksiään perheelleen Nepaliin.

”Lähetän rahaa kotiin joka kuukausi, aivan kuten tein ennen koronavirusta. Käytän rahansiirtoon puhelimeni pankkisovellusta”, Ram sanoo.

Paperittomat tuuliajolla

Nepalin keskuspankin tiedottaja Gunakar Bhatta huomauttaa, että vastoin pelkoja Kiinan öljynkysyntä on toipunut lähes pandemiaa edeltävälle tasolle. Se tietää hyvää Persian lahden valtioiden taloudelle ja sitä tietä myös siirtotyöläisten kysynnälle.

Rahalähetysten tuottama miellyttävä yllätys kätkee taakseen monia surullisia yksilötarinoita ulkomaille jumiin jääneistä pennittömistä siirtotyöläisistä, jotka elävät hyväntekeväisyyden varassa ja haluaisivat epätoivoisesti palata.

Nepaliin rahaa kautta vuosien lähettäneiden joukossa on myös paperittomia siirtotyöläisiä, joita eivät koske Nepalin valtion tukiohjelmat palaaville työläisille. He eivät saa tukea matkalippuihin. Heille ei järjestetä paluun jälkeen karanteenia eikä mitään vaihtoehtoista mekanismia ole järjestetty.

KoronaviruspandemiaSiirtolaisuus ja pakolaisuus siirtolaisuustyöterveyssairaus/lääkintä Nepal Suomen IPS

Lue myös

Miehiä istumassa maassa, toisella puolella rauhanturvaajia tuoleilla.

Yli 100 000 paennut Sudanin Darfurissa – Väkivalta alkoi pian rauhanturvaajien lähdettyä

Noin 250 ihmistä on kuollut tammikuun puolivälin jälkeen tapahtuneessa kahdessa kahakassa. YK pelkää, että väkivalta kasvaa, kun vanhat jännitteet nousevat taas pintaan.
Nainen puolilähikuvassa.

Syyriassa työskentelevän Tuuli Karjalan tehtävänä on arvioida, kenellä on oikeus kansainväliseen suojeluun – ”Objektiivisuus auttaa pitämään tunteet kurissa”

Tuuli Karjala kiinnostui pakolaisoikeudesta opiskeluaikoinaan ja näki pakolaisjoukot omin silmin ensimmäisen kerran Ecuadorin ja Kolumbian rajalla. Nyt hän johtaa Syyriassa YK:n pakolaisjärjestön raportointiyksikköä. Turvapaikkahakemusten arvioijan pitää olla empaattinen mutta objektiivinen, hän sanoo.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Ylhäältäpäin otettu kuva kylästä.

Finnwatch: Outokummun alihankkijan kaivos saastuttaa alkuperäiskansan elinaluetta Brasilian Amazonilla

Suomalainen teräsyhtiö Outokumpu ostaa ferronikkeliä pahamaineiselta brasilialaiselta kaivosyhtiöltä Valelta, joka on saastuttanut xikrin-alkuperäiskansan joen, käy ilmi Finnwatchin tutkimuksesta. Järjestön mukaan yhtiö on laiminlyönyt alihankintaketjunsa valvonnan ja sivuuttanut valtion omistajaohjauksen suositukset.
Vanha kivikirkko.

Amnesty: Eritrean joukot teloittivat satoja siviilejä Etiopian Tigrayn alueella marraskuussa – Kyse voi olla rikoksista ihmisyyttä vastaan

Eritrean sotilaat kävivät Axumin kaupunkia läpi talo talolta, ryöstelivät omaisuutta ja tappoivat siviilejä, paljastaa ihmisoikeusjärjestö Amnestyn raportti. Etiopian ja Eritrean joukot ovat aiemmin kiistäneet, että Eritrean joukot olisivat osallistuneet Tigrayn konfliktiin.
Nepalinkielisten kirjojen selkämyksiä hyllyssä.

Nepalissa puhutaan 129:tä kieltä, mutta vähemmistökieliä uhkaa häviäminen

Nepalin valtio on ajanut kuningas Mahendran valtakaudesta 1955–1972 lähtien nepalia maan yleiskieleksi, ja lapsiaan kouluttaville vanhemmille on tullut tärkeimmäksi lasten nepalin ja englannin taito. Niinpä monia vähemmistökieliä ei enää puhuta.
Nuori kasvomaskilla suojautunut nainen tietokoneen ääressä.

Raportti: Kaksi kolmasosaa köyhistä maista on leikannut koulutusbudjettiaan koronapandemian aikana – Koulutuksen epätasa-arvo uhkaa syventyä

Jo ennen koronapandemiaa rikkaat maat käyttivät noin 177 kertaa enemmän rahaa koulutukseen oppilasta kohti kuin matalan tulotason maat. Nyt kuilu uhkaa leventyä, käy ilmi Maailmanpankin ja Unescon raportista.
Poika seisoo kuraisella maalla, joka täynnä jätettä.

Äärimmäiset sääilmiöt ja talouskriisi ovat ajaneet lähes kahdeksan miljoonaa ihmistä ruokapulaan Keski-Amerikassa – Moni suunnittelee muuttoa muualle

Keski-Amerikan niin sanotun kuivan käytävän maat kärsivät nyt myös koronan aiheuttamasta talouskriisistä. Toipuminen kestää pitkään, ennustaa Maailman ruokaohjelma.

Tuoreimmat

Amnesty: Eritrean joukot teloittivat satoja siviilejä Etiopian Tigrayn alueella marraskuussa – Kyse voi olla rikoksista ihmisyyttä vastaan
Nepalissa puhutaan 129:tä kieltä, mutta vähemmistökieliä uhkaa häviäminen
Raportti: Kaksi kolmasosaa köyhistä maista on leikannut koulutusbudjettiaan koronapandemian aikana – Koulutuksen epätasa-arvo uhkaa syventyä
Äärimmäiset sääilmiöt ja talouskriisi ovat ajaneet lähes kahdeksan miljoonaa ihmistä ruokapulaan Keski-Amerikassa – Moni suunnittelee muuttoa muualle
Siviiliuhrien määrä on kasvanut Afganistanissa rauhanneuvotteluiden alkamisen jälkeen – Yli 3 000 ihmistä kuoli viime vuonna konfliktissa
Finnwatch: Outokummun alihankkijan kaivos saastuttaa alkuperäiskansan elinaluetta Brasilian Amazonilla
Yli viisi miljoonaa ihmistä on joutunut pakenemaan kodeistaan Kongossa kahden viime vuoden aikana – ”Maailma näyttää olevan yhä välinpitämättömämpi”, sanoo Unicef
Lähes kolmasosa Australian vangeista on alkuperäiskansojen jäseniä – Oikeusjärjestelmä passittaa vankilaan jopa vain 10-vuotiaita
Etelä-Sudanissa soditaan jatkuvasti, koska vallanjakojärjestelmä on yksipuolinen – ”Ainoa tapa hallita maata rauhanomaisesti on radikaali konsensus”, sanoo tutkija
Edes musta surma ei lopettanut kaupungistumista – Siksi maaseudun ja kaupunkien vastakkainasettelusta pitää luopua, sanoo kestävämpiä kaupunkeja edistävä Paula Pennanen

Luetuimmat

Norsunluurannikon kaakaotilojen lapsiorjat haastoivat Nestlén, Marsin ja muut suklaajätit oikeuteen
Eläkkeelle jäävä avustustyön veteraani Kalle Löövi on huolissaan avun politisoitumisesta – ”Retoriikka on menossa todella huonoon suuntaan”
Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
Kymmenen vuotta sitten maailma iloitsi Myanmarin demokratisoitumisesta, nyt armeija on taas vallassa – Mitä oikein tapahtui?
Ennuste Jemeniin: Tänä vuonna jo puolet Jemenin alle 5-vuotiaista kärsii nälästä – ”Täysin ihmisen aiheuttamaa”
Kestävään kehitykseen pyrkivän Bhutanin kouluissa adoptoidaan jokia ja lasketaan, miten sähkönkulutusta voisi vähentää – Suomellakin olisi opittavaa, sanoo tutkija Päivi Ahonen
Edes musta surma ei lopettanut kaupungistumista – Siksi maaseudun ja kaupunkien vastakkainasettelusta pitää luopua, sanoo kestävämpiä kaupunkeja edistävä Paula Pennanen
Amnesty vetoaa turkulaisen lähihoitajan puolesta – Uhkana palautus Afganistaniin
Kehitysmaiden koronarokoteoperaatio alkaa kaukaa takamatkalta – Rikkaat maat ovat tukeneet kansainvälistä Covax-mekanismia mutta kiilanneet sen ohi neuvotteluissa
YK:n ihmisoikeusasiantuntijat vaativat 57:ää valtiota kotiuttamaan naiset ja lapset Syyrian leireiltä – ”Häpeälistalta” löytyy myös Suomi