Uutiset Siirtolaisuus ja pakolaisuus

Korona ei vähentänyt siirtolaisten rahalähetyksiä Nepaliin, ainakaan vielä – Moni reagoi kriisin lähettämällä lisää rahaa

Pandemian alkukuukausina keväällä rahalähetykset notkahtivat, mutta ovat sittemmin lähteneet taas kasvuun. Kasvua on selitetty sillä, että siirtotyöläiset reagoivat kotimaan perheidensä talousahdinkoon lähettämällä enemmän rahaa sekä sillä, että aiemmin koronasulkujen pidättämät varat ovat päässeet perille.
Buddhalainen temppeli, jonka yllä värikkäitä rukouslippuja.
Moni nepalilainen haikailee muualle siirtotyöläiseksi, ja moni lähteekin. Kuvassa buddhalainen stupa Swayambhunath. (Kuva: shankar s. / Flickr.com / CC BY 2.0)

(IPS) -- Nepalin ulkomailla työskentelevien siirtotyöläisten kotimaahan toimittamat rahalähetykset eivät olekaan koronapandemian vuoksi kääntyneet jyrkkään laskuun, kuten pandemian alkuaikoina ennustettiin. Tänä vuonna rahaa on lähetetty 875 miljardia Nepalin rupiaa (6,25 miljardia euroa), mikä on vain 0,5 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna.

Maailmanpankki ennusti 14 prosentin laskua, Aasian kehityspankin pahimman vaihtoehdon skenaario hahmotteli 28,7 prosentin pudotusta ja Nepalin tilastokeskus uumoili 18 prosentin vähentymistä.

Pandemian alkukuukausina keväällä rahalähetykset kyllä notkahtivat jyrkästi, 79,2 miljardista rupiasta (566 miljoonaa euroa) kuukaudessa 34,5 miljardiin rupiaan (246 miljoonaa euroa). Touko-kesäkuussa oli kuitenkin jo ylitetty pandemiaa edeltävät lukemat ja kesä-heinäkuussa rahaa lähetettiin peräti 101 miljardia rupiaa (722 miljoonaa euroa).

Kasvua on selitetty sillä, että siirtotyöläiset reagoivat kotimaan perheidensä talousahdinkoon lähettämällä enemmän rahaa sekä sillä, että aiemmin koronasulkujen pidättämät varat ovat päässeet perille.

”Siirtotyöläiset ovat saattaneet lähettää loput säästöistään ja erorahoistaan, jos sellaisia ovat saaneet. Emme tiedä, miltä seuraavan vuoden luvut näyttävät”, International Money Expressin toimitusjohtaja Suman Pokharel sanoo.

Hän lisää, että taloudellisen toimeliaisuuden vaimeneminen ja häiriöt matkustajaliikenteessä ovat vähentäneet epävirallisia hundi-rahansiirtoja ja lisänneet siirtoja pankkien ja rekisteröityjen rahanvälitysliikkeiden kautta.

Välttämättömissä töissä

Ennen pandemiakriisiä rahalähetykset lisääntyivät. Kasvun vauhti näkyy siinä, että vuodesta 2017 vuoteen 2018 kasvua oli 7,9 prosenttia, mutta vuoteen 2019 tullessa kasvuprosentti oli noussut 14,1:een.

”Monilla yhteiskunnan kannalta välttämättömillä sektoreilla nepalilaiset siirtotyöläiset ulkomailla ovat jatkaneet työskentelyään pandemian aikana”, Nepalin keskuspankin tiedottaja Gunakar Bhatta selittää.

Välttämättömiin töihin luetaan esimerkiksi kaupanpitäminen, kodinhoito, siivoaminen ja vartiointi.

Kun Nepalista kantautuu uutisia viruksen leviämisestä siellä ja kun kotimaahan matkustamisessakin on ongelmia, monet työläiset ovat päättäneet jäädä ulkomaille. Moni myös odottaa normaalien lentoyhteyksien palautumista.

Malesialaisessa latex-käsineitä valmistavassa tehtaassa työskentelevä Ramesh sanoo, että alkunotkahduksen jälkeen työtä on jälleen paljon, sillä käsineiden kysyntä on kasvanut.

”Me kaikki teemme nyt ylitöitä. Lopetin juuri yhdentoista tunnin työvuoron”, Ramesh kertoo puhelimessa Kuala Lumpurista.

Qatarissa työskentelevä Ram sanoo, ettei pandemia ole lopettanut hänen kuukausittaisia rahalähetyksiään perheelleen Nepaliin.

”Lähetän rahaa kotiin joka kuukausi, aivan kuten tein ennen koronavirusta. Käytän rahansiirtoon puhelimeni pankkisovellusta”, Ram sanoo.

Paperittomat tuuliajolla

Nepalin keskuspankin tiedottaja Gunakar Bhatta huomauttaa, että vastoin pelkoja Kiinan öljynkysyntä on toipunut lähes pandemiaa edeltävälle tasolle. Se tietää hyvää Persian lahden valtioiden taloudelle ja sitä tietä myös siirtotyöläisten kysynnälle.

Rahalähetysten tuottama miellyttävä yllätys kätkee taakseen monia surullisia yksilötarinoita ulkomaille jumiin jääneistä pennittömistä siirtotyöläisistä, jotka elävät hyväntekeväisyyden varassa ja haluaisivat epätoivoisesti palata.

Nepaliin rahaa kautta vuosien lähettäneiden joukossa on myös paperittomia siirtotyöläisiä, joita eivät koske Nepalin valtion tukiohjelmat palaaville työläisille. He eivät saa tukea matkalippuihin. Heille ei järjestetä paluun jälkeen karanteenia eikä mitään vaihtoehtoista mekanismia ole järjestetty.

KoronavirusSiirtolaisuus ja pakolaisuus siirtolaisuustyöterveyssairaus/lääkintä Nepal Suomen IPS

Lue myös

Kaksi hengityssuojaimin varustautunutta naista harjaa roskia kaduilla.

Libanonin räjähdyksen seuraukset koettelevat etenkin siirtolaisia – Jo ennen onnettomuutta useimmat kärsivät ruokapulasta

Afrikan sarvesta ja Aasiasta lähtöisin olevat pakolaiset ja siirtotyöläiset kärsivät pahimmin Libanonin talouskriisistä, ja koronapandemia vielä pahensi tilannetta. Nyt päälle tulevat vielä ammoniumnitraattivaraston räjähdyksen vaikutukset.
Seinämaalaus, jossa ihmisten kuvia.

Uudet pakolaistilastot: Pakenemaan joutuneiden määrä on melkein kaksinkertaistunut vuosikymmenessä

Maailmassa oli viime vuonna ennätykselliset 79,5 miljoonaa ihmistä, jotka ovat joutuneet pakenemaan kodeistaan. Samaan aikaan pakolaisuus ilmiönä on pitkittynyt, sanoo YK:n pakolaisjärjestö UNHCR.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

mies puolilähikuvassa puutarhakeinussa.

Eläkkeelle jäävä avustustyön veteraani Kalle Löövi on huolissaan avun politisoitumisesta – ”Retoriikka on menossa todella huonoon suuntaan”

Lähes 50 vuotta erilaisissa Punaisen Ristin tehtävissä toiminut kansainvälisen avun johtaja Kalle Löövi on nähnyt humanitaarisen avun sektorin ammattimaistumisen ja tehostumisen. Hänen mukaansa juuri nyt on tehtävä työtä sen eteen, että apu säilyy yhä puolueettomana eikä sitä hyödynnetä propagandavälineenä.
YK:n humanitaarisen avun koordinaattori Mark Lowcock

Jemen taas lähellä nälänhätää, varoittaa YK – ”Valitettavasti ne, jotka voisivat auttaa, pääosin valitsevat olla tekemättä niin”

Monet avunantajamaat eivät ole toteuttaneet lupauksiaan toimittaa Jemeniin lisää apua, ja samaan aikaan konfliktin osapuolet eivät päästä apua perille. Noin yhdeksän miljoonan ihmisen apua on jo jouduttu leikkaamaan.
Keltainen mielenosoituskyltti, jossa lukee I welcome refugees, il faut protéger les réfugiées

Järjestöt vaativat Suomea ottamaan lisää vastuuta Morian turvapaikanhakijoista

Suomi on ilmoittanut ottavansa vastaan tulipalon tuhoamasta Kreikan Moriasta 11 ilman huoltajaa olevaa alaikäistä turvapaikanhakijaa, mutta määrä sisältyy jo keväällä tehtyyn päätökseen. Nyt tarvitaan lisää tekoja, vaaditaan järjestöjen kannanotossa.
YK:n ydinaseet kieltävä sopimus kirjoituspöydällä

Ulkoministeri sanoi sen minkä voi, mutta vesittikö se rauhanliikkeen tavoitteet?

Niin vihreät, sdp kuin vasemmistoliittokin kannattivat muutama vuosi sitten liittymistä ydinaseet kieltävään sopimukseen. Sitten puolueet pääsivät hallitukseen ja tavoite ajettiin kauas horisonttiin. Rauhanliikkeen pitää vaatia päättäjiltä sanoja ja vahtia tekoja, kirjoitttaa rauhanjärjestö Sadankomitean hallitukseen kuuluva Jarmo Pykälä.
Hengityssuojaimella suojautunut nainen ompelukoneen ääressä.

”25 vuotta taaksepäin 25 viikossa” – Korona on pysäyttänyt edistyksen monissa kehitystavoitteissa, kertoo Gates-säätiön raportti

Maailman pitäisi poistaa äärimmäinen köyhyys vuoteen 2030 mennessä, mutta sen sijaan se on koronapandemian seurauksena kasvanut jo seitsemän prosenttia.