Uutiset

Kiina ja Saudi-Arabia saattavat päästä YK:n ihmisoikeusneuvoston jäseniksi – ”Tämä tekee pilkkaa sanasta ’vaalit’”, kritisoi Human Rights Watch

Ihmisoikeusneuvoston jäsenmaiksi on tarjolla varsin vähän maita. Siksi myös ihmisoikeuksia rikkovat maat voivat päästä mukaan. ”Sarjaihmisoikeusrikkojia ei pitäisi palkita paikoilla ihmisoikeusneuvostossa ”, sanoo HRW:n edustaja Louis Charbonneau.
Ylhäältä otettu kuva kokoussalista ja sen osallistujista.
YK:n ihmisoikeusneuvoston kokoontuminen vuonna 2017. (Kuva: Elma Okic / United Nations Photo / CC BY-NC-ND 2.0)

YK:n yleiskokous äänestää ensi tiistaina 15 uudesta jäsenmaasta YK:n ihmisoikeusneuvostoon. Tammikuusta 2021 alkaen jäseninä saattavat olla muun muassa Kiina, Venäjä, Saudi-Arabia ja Uzbekistan, jotka kaikki tunnetaan ihmisoikeusloukkauksistaan joko kotimaassa, ulkomailla tai molemmissa.

Syynä on se, että jäsenyydestä ei juuri kilpailla. Paikat jaetaan alueittain, ja ainoastaan Aasian ja Tyynenmeren maiden ryhmässä on ehdolla enemmän maita kuin paikkoja on tarjolla. Siellä Kiina, Saudi-Arabia, Uzbekistan, Nepal ja Pakistan kilpailevat neljästä paikasta.

Muualla käytännössä kaikki ehdolle asettuneet maat tulevat saamaan tavoittelemansa paikan. Itä-Euroopan paikat menevät Venäjälle ja Ukrainalle, Latinalaisen Amerikan paikat puolestaan Kuuballe, Meksikolle ja Bolivialle.

”Tällaiset äänestykset tekevät pilkkaa sanasta ’vaalit’. Alueellisista paikoista pitäisi kilpailla, jotta valtioilla olisi valinnanvaraa. Kun sitä ei ole, maiden pitäisi kieltäytyä äänestämästä sopimattomia ehdokkaita”, kritisoi ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin (HRW) YK-asioiden johtaja Louis Charbonneau tiedotteessa.

YK:n 47-jäseninen ihmisoikeusneuvosto perustettiin vuonna 2006, ja se on YK:n ylin ihmisoikeuksia käsittelevä elin. Jäsenmaat ovat siinä mukana kolme vuotta kerrallaan.

HRW muistuttaa, että neuvoston luoneen päätöslauselman mukaan jäsenyydessä on huomioitava jäsenten omat ihmisoikeustoimet ja jäsenten on tehtävä yhteistyötä neuvoston kanssa.

Se kritisoi erityisesti Kiinan, Saudi-Arabian ja Venäjän ehdolle asettumista.

”Sarjaihmisoikeusrikkojia ei pitäisi palkita paikoilla ihmisoikeusneuvostossa. Kiina ja Saudi-Arabia eivät ole vain tehneet massiivisia ihmisoikeusrikkomuksia kotimaassa vaan ne ovat yrittäneet myös heikentää kansainvälistä ihmisoikeusjärjestelmää, jonka osaksi ne pyrkivät”, Charbonneau sanoo.

Kiina on viime aikoina saanut kritiikkiä muun muassa ihmisoikeusloukkauksistaan Hong Kongissa, Tiibetissä ja Xinjiangissa, tiedonsaannin estämisessä koronapandemiassa sekä hyökkäyksistään ihmisoikeuspuolustajia, toimittajia, asianajajia ja hallituksen kriitikkoja vastaan.

Saudi-Arabia puolestaan hyökkää yhä ihmisoikeuspuolustajia ja toisinajattelijoita vastaan, ja sen johtama liittouma on tehnyt sotarikoksia Jemenissä. Se on aiemmin myös painostanut YK:ta, koska se on mainittu YK:n lasten oikeuksien rikkojien listalla. Venäjä puolestaan saa HRW:ltä kritiikkiä Syyrian sodan rikkomuksiin osallistumisesta ja veto-oikeuden käyttämisestä turvallisuusneuvostossa, mikä on johtanut muun muassa humanitaarisen avun toimitusten estymiseen Syyriassa.

Ihmisoikeusneuvoston kokoonpano on herättänyt pahennusta aiemminkin: esimerkiksi Saudi-Arabia valittiin jäseneksi myös vuonna 2016. Jäseniä ovat olleet myös ihmisoikeusmaineeltaan kyseenalaiset Eritrea ja Bahrain.

ihmisoikeudetpolitiikkaYK KiinaSaudi-ArabiaVenäjä

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen puolilähikuvassa, taustalla pensasaita.

Anna Autio tutki lapsena karttakirjoja, haaveili YK-urasta ja päätyi juristiksi, jonka erikoisalaa on kansainvälinen ihmisoikeuslainsäädäntö

Maailma.net aloittaa juttusarjan suomalaisista, jotka ovat päätyneet kansainvälisiin kehitys- ja ihmisoikeustehtäviin. Anna Autio on edistänyt Pohjois-Afrikan lehdistönvapautta, johtanut Maailmanpankin ihmisoikeusrahastoa ja tutkinut Kosovon ihmisoikeusloukkauksia. Hän on oppinut työssään realismia – mutta ei kyynisyyttä.
Sarvikuono kadulla ihmisten ympäröimänä.

Ilmastonmuutos uhkaa Nepalin sarvikuonoja – Ruokaa etsivistä eläimistä on tullut kaupungeissa turistinähtävyys

Nepal on onnistunut suojelemaan sarvikuonoja monilta uhilta, mutta uusi haaste ovat muun muassa tulvat ja kuivuus. Keväisin juomavettä on liian vähän, monsuuniaikana sarvikuonoja hukkuu jokiin. Lisäksi tulokaskasvit uhkaavat korvata niiden lempiruuan.
Muuri, jossa piirroksia.

Selvitys: Palestiinalaislapsia kohdellaan epäinhimillisesti israelilaisissa vankiloissa – ”Siinä paikassa ei voi tuntea olevansa ihminen”

Israelin armeija pidättää vuosittain satoja alaikäisiä. Lasten pidättäminen sotatilalain nojalla pitäisi lopettaa, sanoo Pelastakaa Lapset. Monelle lapselle kokemus on tuoreen selvityksen mukaan nöyryyttävä.
Mies puolilähikuvassa korvanapin kera.

Nälkäisiä lapsia on Jemenissä eniten sitten sodan alkamisen – YK-järjestöt pyytävät lisärahaa ”massiivisesti alirahoitettuun” avustusoperaatioon

Lähes 600 000 lasta Jemenin eteläosissa kärsii akuutista aliravitsemuksesta ja heistä lähes 100 000 voi kuolla ilman hoitoa. Viime vuosina suoranainen nälänhätä on onnistuttu estämään humanitaarisen avun ansiosta, mutta nyt rahat ovat loppumassa.
CNS-järjestön johtaja Joaquim Belo, Brasilia

Voitontavoittelu ja konservatiivinen ideologia tuhoavat Amazoniaa

Uhat, kärsimys ja kipu ovat aina olleet osa Amazonian perinteisten kansojen ja yhteisöjen elämää, mutta ne eivät ole koskaan olleet niin pahoja kuin nyt, kirjoittaa Brasilian keräilijäväestön liiton kansainvälisten asioiden sihteeri Joaquim Belo.

Tuoreimmat

Ilmastonmuutos uhkaa Nepalin sarvikuonoja – Ruokaa etsivistä eläimistä on tullut kaupungeissa turistinähtävyys
Anna Autio tutki lapsena karttakirjoja, haaveili YK-urasta ja päätyi juristiksi, jonka erikoisalaa on kansainvälinen ihmisoikeuslainsäädäntö
Selvitys: Palestiinalaislapsia kohdellaan epäinhimillisesti israelilaisissa vankiloissa – ”Siinä paikassa ei voi tuntea olevansa ihminen”
Nälkäisiä lapsia on Jemenissä eniten sitten sodan alkamisen – YK-järjestöt pyytävät lisärahaa ”massiivisesti alirahoitettuun” avustusoperaatioon
Raportti: Teollisuusmaat dumppaavat yhä autoja kehitysmaihin – Hollannista Gambiaan viedyn auton keski-ikä on 19 vuotta
Osa luonnonsuojelijoista epäilee Botswanan norsukuolemien virallista selitystä – Tutkinta on ollut hidasta ja huolimatonta
Raportti: Suomen asevientiä on vaikea arvioida, koska tilastot eivät ole läpinäkyviä
Ydinaseet kieltävä sopimus astumassa voimaan – Suomi ja suurin osa muista Euroopan maista on sopimuksen ulkopuolella
Bangladeshissa protestoidaan kasvavaa seksuaalirikollista vastaan – Hallitus otti käyttöön kuolemanrangaistuksen, mutta sen ei uskota tehoavan
Räjähdyksestä toipuvassa Beirutissa vanhat yrittävät sopeutua, nuoret pyrkivät pois maasta – ”Ihmisten mieliala on sekoitus turhautumista, kiukkua ja luovuttamista”

Luetuimmat

Selvitys: Suomen somalitaustaiset miehet vastustavat tyttöjen sukuelinten silpomista – Silpominen vaikuttaa myös miesten elämään
Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
Transsukupuoliset ovat ahtaalla Unkarissa, jossa ei voi enää muuttaa juridista sukupuolta – ”Monen nuoren haaveet on nyt viety”, sanoo kansalaisaktivisti Tina Kolos Orbán
Anna Autio tutki lapsena karttakirjoja, haaveili YK-urasta ja päätyi juristiksi, jonka erikoisalaa on kansainvälinen ihmisoikeuslainsäädäntö
Populismi tuli Tansaniaan – Suosittu presidentti John Magufuli on pannut korruption kuriin, mutta media, järjestöt ja oppositio elävät pelossa
Tutkimus: Kymmenesosalla koronaelvytyspakettien rahoista päästäisiin lähelle Pariisin ilmastotavoitteiden saavuttamista
Seminaari: Kestävän kehityksen kysymykset otetaan journalismissa nykyään paremmin huomioon, mutta parannettavaa riittää
Selvitys: Palestiinalaislapsia kohdellaan epäinhimillisesti israelilaisissa vankiloissa – ”Siinä paikassa ei voi tuntea olevansa ihminen”
Raportti: Nälkä on ”hälyttävällä” tasolla 11 maassa – Koronapandemia osoittaa ruokajärjestelmän puutteet
Raportti: Ainakin 13 maata kriminalisoi yhä transsukupuolisuuden – ”Tämä on vaikeaa aikaa transihmisille”