Uutiset

Kiina ja Saudi-Arabia saattavat päästä YK:n ihmisoikeusneuvoston jäseniksi – ”Tämä tekee pilkkaa sanasta ’vaalit’”, kritisoi Human Rights Watch

Ihmisoikeusneuvoston jäsenmaiksi on tarjolla varsin vähän maita. Siksi myös ihmisoikeuksia rikkovat maat voivat päästä mukaan. ”Sarjaihmisoikeusrikkojia ei pitäisi palkita paikoilla ihmisoikeusneuvostossa ”, sanoo HRW:n edustaja Louis Charbonneau.
Ylhäältä otettu kuva kokoussalista ja sen osallistujista.
YK:n ihmisoikeusneuvoston kokoontuminen vuonna 2017. (Kuva: Elma Okic / United Nations Photo / CC BY-NC-ND 2.0)

YK:n yleiskokous äänestää ensi tiistaina 15 uudesta jäsenmaasta YK:n ihmisoikeusneuvostoon. Tammikuusta 2021 alkaen jäseninä saattavat olla muun muassa Kiina, Venäjä, Saudi-Arabia ja Uzbekistan, jotka kaikki tunnetaan ihmisoikeusloukkauksistaan joko kotimaassa, ulkomailla tai molemmissa.

Syynä on se, että jäsenyydestä ei juuri kilpailla. Paikat jaetaan alueittain, ja ainoastaan Aasian ja Tyynenmeren maiden ryhmässä on ehdolla enemmän maita kuin paikkoja on tarjolla. Siellä Kiina, Saudi-Arabia, Uzbekistan, Nepal ja Pakistan kilpailevat neljästä paikasta.

Muualla käytännössä kaikki ehdolle asettuneet maat tulevat saamaan tavoittelemansa paikan. Itä-Euroopan paikat menevät Venäjälle ja Ukrainalle, Latinalaisen Amerikan paikat puolestaan Kuuballe, Meksikolle ja Bolivialle.

”Tällaiset äänestykset tekevät pilkkaa sanasta ’vaalit’. Alueellisista paikoista pitäisi kilpailla, jotta valtioilla olisi valinnanvaraa. Kun sitä ei ole, maiden pitäisi kieltäytyä äänestämästä sopimattomia ehdokkaita”, kritisoi ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin (HRW) YK-asioiden johtaja Louis Charbonneau tiedotteessa.

YK:n 47-jäseninen ihmisoikeusneuvosto perustettiin vuonna 2006, ja se on YK:n ylin ihmisoikeuksia käsittelevä elin. Jäsenmaat ovat siinä mukana kolme vuotta kerrallaan.

HRW muistuttaa, että neuvoston luoneen päätöslauselman mukaan jäsenyydessä on huomioitava jäsenten omat ihmisoikeustoimet ja jäsenten on tehtävä yhteistyötä neuvoston kanssa.

Se kritisoi erityisesti Kiinan, Saudi-Arabian ja Venäjän ehdolle asettumista.

”Sarjaihmisoikeusrikkojia ei pitäisi palkita paikoilla ihmisoikeusneuvostossa. Kiina ja Saudi-Arabia eivät ole vain tehneet massiivisia ihmisoikeusrikkomuksia kotimaassa vaan ne ovat yrittäneet myös heikentää kansainvälistä ihmisoikeusjärjestelmää, jonka osaksi ne pyrkivät”, Charbonneau sanoo.

Kiina on viime aikoina saanut kritiikkiä muun muassa ihmisoikeusloukkauksistaan Hong Kongissa, Tiibetissä ja Xinjiangissa, tiedonsaannin estämisessä koronapandemiassa sekä hyökkäyksistään ihmisoikeuspuolustajia, toimittajia, asianajajia ja hallituksen kriitikkoja vastaan.

Saudi-Arabia puolestaan hyökkää yhä ihmisoikeuspuolustajia ja toisinajattelijoita vastaan, ja sen johtama liittouma on tehnyt sotarikoksia Jemenissä. Se on aiemmin myös painostanut YK:ta, koska se on mainittu YK:n lasten oikeuksien rikkojien listalla. Venäjä puolestaan saa HRW:ltä kritiikkiä Syyrian sodan rikkomuksiin osallistumisesta ja veto-oikeuden käyttämisestä turvallisuusneuvostossa, mikä on johtanut muun muassa humanitaarisen avun toimitusten estymiseen Syyriassa.

Ihmisoikeusneuvoston kokoonpano on herättänyt pahennusta aiemminkin: esimerkiksi Saudi-Arabia valittiin jäseneksi myös vuonna 2016. Jäseniä ovat olleet myös ihmisoikeusmaineeltaan kyseenalaiset Eritrea ja Bahrain.

ihmisoikeudetpolitiikkaYK KiinaSaudi-ArabiaVenäjä

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Miesten kuvia sisältävä juliste talon seinässä.

Sri Lankan uusvanha johto on luonut pelon ilmapiirin, jossa aktivistit joutuvat varomaan sanojaan ja syytteen voi saada pienestäkin kritiikistä – ”Tilanne on nyt pahempi kuin sodan aikana”

Rajapaksan veljekset nousivat Sri Lankassa valtaan lyhyen tauon jälkeen vuonna 2019. Presidentin valtaoikeuksia on lisätty, maan johtoon nimetty armeijan henkilökuntaa ja toisinajattelijoita on pidätetty. ”Hallitus yrittää käyttää kaikkia keinoja, jotta kansalaisyhteiskunta ei voisi tehdä mitään merkityksellistä”, kertoo Maailma.netin haastattelema ihmisoikeusaktivisti.
Nainen kovaäänisen ja esitteen kanssa.

Koronan talousvaikutukset ja konfliktit ovat nostaneet ruuan hinnan pilviin Keski- ja Länsi-Afrikassa – Nälkäisten määrä uhkaa nousta yli 31 miljoonaan

Esimerkiksi Sierra Leonessa riisin hinta on 60–70 prosenttia korkeammalla viiden vuoden keskiarvoon verrattuna. Ruoka-apu saattaa olla ainoa toivo, varoittaa YK:n ruokaohjelma.
Mies seisoo veneessä ja meloo joella.

Kuubassa pelastetaan rannikon ekosysteemejä ennallistamalla

Kuubassa kunnnostetaan kosteikkoja, mangroveja ja muita rannikkoalueita uusin opein. Tavoitteena on ehkäistä muun muassa eroosiota, tulvia ja suolaantumista – kaikki kasvavia uhkia etelän köyhissä saarivaltioissa.
Mies mikrofoni kädessä, taustalla Yhdysvaltain lippu.

Yhdysvallat jatkaa asekauppaa Jemenissä sotivan Arabiemiirikuntien kanssa – Riskinä osallisuus ihmisoikeusloukkauksiin, varoittaa järjestö

Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin hallinto jäädytti asekaupat Saudi-Arabian ja Arabiemiirikuntien kanssa tammikuussa. Ainakin kaupat Arabiemiirikuntien kanssa ovat nyt toteutumassa.
Mies suuren vesisäiliön vieressä.

Yksi ratkaisu vesipulaan: Meksikon pääkaupungissa asennetaan sadeveden keruujärjestelmiä

Mexico City on hyvää vauhtia matkalla tilanteeseen, jossa vettä ei riitä kaikille kaupungin 21 miljoonalle asukkaalle. Viime vuosina valtion tukiohjelman avulla on kuitenkin asennettu yli 20 000 sadeveden keräysjärjestelmää veden vähyydestä kärsiviin kaupunginosiin. Se lievittää paineita mutta ei ratkaise ongelmaa kokonaan.

Luetuimmat

Alakastisia ja entisiä maaorjia syrjitään koronakaranteenissakin – Pandemia on syventänyt eriarvoisuutta Nepalissa
Turkulainen Ali Reza Heidari sai Suomesta oleskeluluvan – Lähes 30 000 ihmistä vedonnut käännytystä vastaan
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Sri Lankan uusvanha johto on luonut pelon ilmapiirin, jossa aktivistit joutuvat varomaan sanojaan ja syytteen voi saada pienestäkin kritiikistä – ”Tilanne on nyt pahempi kuin sodan aikana”
Intian ihmiskauppiaat toimittavat lapsityöläisiä korupajoihin ja tehtaisiin – Köyhyys saa perheet uskomaan huijarien lupauksiin
Länsimaisilta brändeiltä vaaditaan vastuunottoa koronan takia maksamatta jääneistä vaatetyöläisten palkoista – Erorahojen kustannukset olisivat vain 10 senttiä per t-paita
Amnesty: Koronapandemia on syventänyt eriarvoisuutta ja tarjonnut verukkeita polkea ihmisoikeuksia – ”Myös Suomessa korona on tehnyt rakenteellisen epätasa-arvon näkyväksi”
Alkuperäiskansat ovat parhaita metsänvartijoita, osoittaa tuore raportti – Latinalaisen Amerikan kollektiivisilla mailla metsä katoaa hitaammin kuin muualla
Satoja ihmisiä kadonnut Myanmarissa vallankaappauksen jälkeen – Perheet odottavat tietoa läheisistään ja pelkäävät pahinta
YK-raportti: Naisten kehollinen itsemääräämisoikeus ei toteudu – Miljoonat eivät saa päättää seksistä tai voi käyttää ehkäisyä