Uutiset

YK:n ihmisoikeusneuvoston uusi kokoonpano saa kritiikkiä – Mukana muun muassa ihmisoikeuksia polkevat Filippiinit ja Eritrea

Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin mukaan YK:n viimeviikkoinen äänestys uusista ihmisoikeusneuvoston jäsenmaista oli pelkkä pila. Yhdelläkään maalla ei ollut vastaehdokkaita.
Yleiskuva YK:n istuntosalista
YK:n yleiskokous äänesti 18 uutta jäsenmaata ihmisoikeusneuvostoon viime viikolla. Valinnat herättävät kritiikkiä. (Kuva: Manuel Elias / UN Photo)

YK:n yleiskokous on valinnut YK:n ihmisoikeusneuvostoon 18 uutta jäsenmaata kaudelle 2019–2021. Valinnat ovat herättäneet kritiikkiä, sillä joukossa ovat muun muassa Filippiinit, Eritrea, Bahrain ja Kamerun.

”Tälläiset äänestykset tekevät sanasta ’vaalit’ pilaa”, kritisoi ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin (HRW) YK-asioiden johtaja Louis Charbonneau Twitterissä äänestyksen jälkeen viime perjantaina.

In ridiculous vote devoid of competition, UN General Assembly elected #Philippines, #Eritrea, #Bahrain & #Cameroon to be among new members of @UN #HumanRights Council in 2019-2021. Such votes make mockery of word "election". Recall that in 2016, #Russia lost thanks to competition pic.twitter.com/YBEWr5AiQu

— louis charbonneau (@loucharbon) October 12, 2018

HRW kritisoi äänestystä jo etukäteen, sillä yhdellekään maalle ei ollut luvassa vastaehdokkaita. Ehdokkaat asettiin alueittain. Pelkona on, että koko neuvoston tehokkuus ja uskottavuus heikkenee, HRW sanoi.

HRW kritisoi etenkin Filippiinien ja Eritrean valintaa. Sen jälkeen, kun Filippiinien presidentti Rodrigo Duterte astui virkaansa heinäkuussa 2016, maassa on tapettu yli 12 000 huumekauppiasta ja huumeidenkäyttäjää. Osassa tapauksista voi olla kyse rikoksista ihmisyyttä vastaan.

Eritrea puolestaan pidättää rutiininomaisesti toisinajattelijoita ja pakottaa kansalaisensa määräämättömän pituiseen asepalvelukseen. Myös Bahrain ahdistelee toisinajattelijoita, Kamerunissa taas maan hallituksen joukot ja separatistit ovat syyllistyneet ihmisoikeusloukkauksiin maan englanninkielisellä alueella.

Ihmisoikeusneuvoston jäsenmaiden on tehtävä yhteistyötä neuvoston ja sen nimittämien asiantuntijoiden kanssa. Sekä Filippiinit että Eritrea ovat aiemmin kuitenkin kieltäytyneet.

YK:n 47-jäseninen ihmisoikeusneuvosto perustettiin vuonna 2006, ja se on YK:n ylin ihmisoikeuksia käsittelevä elin. Jäsenmaat ovat siinä mukana kolme vuotta kerrallaan. Se on aloittanut tutkinnat muun muassa Syyrian, Jemenin, Burundin, Myanmarin ja Etelä-Sudanin ihmisoikeusrikkomuksista ja käsitellyt siirtolaisten, naisten, seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen sekä vammaisten oikeuksia.

Sitä on kuitenkin kritisoitu aiemminkin muun muassa Saudi-Arabian jäsenyyden takia. Viime kesänä Yhdysvalloista tuli ensimmäinen neuvoston jäsenyydestä eronnut maa. Maan mukaan neuvosto on ”tekopyhä”. Se oli kritisoinut neuvostoa aiemmin muun muassa Israelin vastaisuudesta.

ihmisoikeudetpolitiikkaYK

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen puolilähikuvassa, taustalla rakennus.

”Meidänkin kärsivällisyydellämme on rajansa” – Länsi-Saharan konfliktiin ei näy ratkaisua

Marokon armeija ja Länsi-Saharan itsenäisyysliike Polisario ovat ottaneet yhteen Guergueratin raja-alueella, ja nyt alueella pelätään konfliktin eskaloitumista. ”Meille ei ole ollut rauhasta mitään hyötyä”, sanoo Polisarion Suomen edustaja Baida Embarec Rahal.
Nuori mies pellolla.

Raportti: Rypäleaseiden uhrimäärä on vähentynyt, mutta uudet käyttötapaukset aiheuttavat huolta

Rypäleaseilla on yhä vähemmän uhreja, mutta kokonaan niiden käyttöä ei ole saatu kitkettyä eikä jäänteitä raivattua. Kansainvälistä rypäleasesopimusta seuraava koalitio on huolissaan myös rypäleaseiden käytöstä esimerkiksi Vuoristo-Karabahin konfliktissa.
Kultahippuja kämmenellä.

Kultaa ja timantteja louhitaan vaarallisissa oloissa – Raportti: Suuret koruyhtiöt eivät voi vakuuttaa kuluttajille, etteikö niiden tuotteiden taustalla olisi ihmisoikeusloukkauksia

Useimmat suuret koruyhtiöt eivät seuraa kaivosten olosuhteita eivätkä toimi työntekijöiden oikeuksien parantamiseksi. Moni on kuitenkin parantanut vastuullisuuttaan parin viime vuoden aikana, sanoo ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch.
YK:n ihmisoikeusvaltuutettu Michelle Bachelet

Etiopian Tigrayn alueen siviilien ahdinko syvenee – Konflikti estää avun toimittamisen, ja suurin osa jo valmiiksi ruoka-avusta riippuvaisista ei ole saanut annoksiaan

Jo ennen konfliktia noin 600 000 ihmistä tarvitsi ruoka-apua. Suurin osa heistä ei ole saanut marraskuun ruoka-annoksiaan. Avustusjärjestöt pelkäävät aliravitsemuksen kasvua.
Oranssilla valaistu rakennus veden yli.

Naisiin kohdistuva väkivalta on pandemia, jota ei voi ohittaa

Naisiin kohdistuvaan väkivaltaan liittyvät tilastot kertoivat karusta todellisuudesta jo ennen koronapandemiaa. Kriisin myötä naisten ja tyttöjen ahdinko on kuitenkin syventynyt entisestään, kirjoittaa UN Women Suomen toiminnanjohtaja Jaana Hirsikangas.

Tuoreimmat

Raportti: Rypäleaseiden uhrimäärä on vähentynyt, mutta uudet käyttötapaukset aiheuttavat huolta
Kultaa ja timantteja louhitaan vaarallisissa oloissa – Raportti: Suuret koruyhtiöt eivät voi vakuuttaa kuluttajille, etteikö niiden tuotteiden taustalla olisi ihmisoikeusloukkauksia
Etiopian Tigrayn alueen siviilien ahdinko syvenee – Konflikti estää avun toimittamisen, ja suurin osa jo valmiiksi ruoka-avusta riippuvaisista ei ole saanut annoksiaan
”Meidänkin kärsivällisyydellämme on rajansa” – Länsi-Saharan konfliktiin ei näy ratkaisua
Suomen isännöimässä konferenssissa luvattiin Afganistanille 3,3 miljardin dollarin tuki ensi vuodeksi – Summa on aiempaa pienempi, ja maalta vaaditaan tiukkojen ehtojen noudattamista
Koronavirus on hidastanut pakolaisten vastaanottamista ympäri maailman – Normaalivuosinakin vain murto-osa saa uuden kotimaan
Raportti: Järjestötoiminta on yhä ammattimaisempaa, eikä se ole pelkästään hyvä asia – ”Liiallinen riippuvuus rahoittajista voi murentaa järjestöjen kykyä haastaa”, sanoo tutkija
Maailman ruokajärjestö pelkää maailmanlaajuista ruokakriisiä – Yksi eniten kärsineistä pienistä valtioista on Saint Lucia
Raportti: Lapsiin kohdistui viime vuonna konflikteissa ennätysmäärä rikkomuksia – ”Voi hyvällä syyllä kysyä, onko maailma lakannut välittämästä”
Chilessä on valtava uusiutuvan energian potentiaali, mutta monet tavalliset kansalaiset eivät ole päässeet vielä hyötymään

Luetuimmat

Massiivista Afganistan-konferenssia isännöivä Suomi aikoo asettaa maan kehitysavulle tiukat ehdot – ”Emme tule tukemaan 1990-luvun kaltaista emiraattia”
Myanmarin yli 70 vuotta kestänyt sisällissota on yksi maailman pisimpään jatkuneista konflikteista – Aung San Suu Kyin aika on merkinnyt takapakkia rauhanneuvotteluille
Aiempaa harvempi suomalainen uskoo kehitysyhteistyöhön – Koronapandemia pudotti kehitysmaat uutisotsikoista, ja se voi heijastua asenteisiin
Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
Selvitys: Yhdysvaltain kristilliset konservatiivijärjestöt pumppaavat rahaa naisten ja sateenkaarivähemmistöjen oikeuksien vastaiseen kampanjointiin Euroopassa
”Meidänkin kärsivällisyydellämme on rajansa” – Länsi-Saharan konfliktiin ei näy ratkaisua
Avunantajat käyttävät yhä enemmän rahaa itseensä, selviää tuoreesta raportista – Taustalla koronapandemia mutta myös ”apunationalismi”
Perinteisiin viljalajeihin palaaminen voisi parantaa ruokaturvaa monissa maissa – Zimbabwessa osa viljelijöistä on siirtynyt maissista durraan ja hirssiin
Tansanian populistinen presidentti John Magufuli sai toisen kauden – Tarkkailijoiden mukaan vaaleissa oli ”pelon ilmapiiri”
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija