Uutiset Kestävän kehityksen tavoitteet

Kestävän kehityksen tavoitteet syynissä – Suomelle kehuja, seuranta voi vesittyä

Ensimmäinen kestävän kehityksen tavoitteiden edistystä tarkasteleva konferenssi päättyi New Yorkissa löyhään ministerijulistukseen. Vapaaehtoisesti raportoinut Suomi sai kiitosta muun muassa järjestöjen mukaan ottamisesta.
YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon kestävän kehityksen kokouksessa New Yorkissa. (Kuva: UN Photo/Manuel Elias)

Suomi on raportoinut tällä viikolla ensimmäisten maiden joukossa kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamisesta New Yorkissa pidetyssä YK-kokouksessa.

Suomen raportti keräsi kiitosta, mutta se, miten tavoitteet globaalisti todella toteutetaan, on vielä kysymysmerkki. Kokouksen lopputulemaksi on jäämässä löyhä ministeritason julistus, jota vielä torstaina aamupäivällä Suomen aikaa ei ollut julkistettu.

Suomen kokousdelegaatiossa mukana ollut kehitysyhteistyöjärjestöjen EU-yhdistyksen Kehyksen pääsihteeri Rilli Lappalainen moitti sitä kuitenkin jo etukäteen.

"Se on jo nyt ihan käsittämättömän vesittynyt – sanamuodot ovat ympäripyöreät ja nyt käydään vielä neuvotteluja lieventämisestä", hän sanoi keskiviikkoiltana Suomen aikaa.

Erimielisyyttä maiden keskuudessa syntyi esimerkiksi siitä, miten Pariisin ilmastosopimukseen viitataan tekstissä. Ne maat, jotka eivät ole sopimuksessa mukana, eivät halunneet sitä julistukseen lainkaan.

Seuranta uhkaa mennä plörinäksi

YK:n 193 jäsenmaata hyväksyivät kestävän kehityksen tavoitteet viime syksynä YK:n yleiskokouksessa, ja tällä sekä viime viikolla New Yorkissa pidetty kokous oli ensimmäinen niin sanottu korkean tason foorumi, jossa niiden toteutumista tarkasteltiin.

17 tavoitetta, eli niin sanottu Agenda 2030, korvaa viime vuonna tiensä päähän tulleet YK:n vuosituhattavoitteet, ja niiden tarkoituksena on muun muassa poistaa maailmasta äärimmäinen köyhyys.

Suomen kestävän kehityksen toimikunnan pääsihteerin Annika Lindblomin mukaan kokouksen tunnelma on ollut innostunut.

"Ilmapiiri on, että olemme kaikki jonkin uuden alussa. Iso haaste tulee olemaan kuitenkin sen ymmärtäminen, että tavoitteet ovat riippuvaisia toisistaan, eikä niitä voi toteuttaa siiloissa", hän sanoo.

Vielä edistystä ei voi tarkkaan mitata, sillä useimpien maiden suunnitelmat ovat vasta alussa. Kokouksessa julkistetun seurantaraportin mukaan vuonna 2012 äärimmäisessä köyhyydessä kuitenkin eli 13 prosenttia maailman väestöstä.

Esimerkiksi eilen julkaistun YK:n kestävän kehityksen verkoston julkaiseman raportin mukaan kaikilla mailla on suuria vaikeuksia saavuttaa tavoitteita. Rikkaiden maiden ongelmana ovat esimerkiksi epätasa-arvo ja kestämätön kulutus, kehitysmailla taas on tekemistä perustason sosiaalipalveluiden ja infrastruktuurin kanssa.

Lappalaisen mukaan suuri huoli on myös se, että tavoitteiden seurannasta, kuten raportointikertojen vaaditusta määrästä, ei ole päästy sopuun.

"Tämä on ensimmäinen kerta, kun seurantajärjestelmää rakennetaan, ja sen pohjaa käytetään tulevina vuosina. Isoin huoli on, miten saada se toimimaan. Vaarana on, että koko järjestelmä menee plörinäksi", hän sanoo.

Myös maailman johtajien poliittinen sitoutuminen agendaan herättää kysymyksiä. Esimerkiksi eurooppalaisia ministereitä on kerrottu olleen paikalla vain kahdeksan ja esimerkiksi EU-komission varapuheenjohtaja Frans Timmermans, jonka salkkuun kestävä kehitys kuuluu, ei ollut paikalla.

Todellisuus ja korulauseet kaukana toisistaan

Kokouksen tärkeintä antia olivatkin 22 maan julkistamat raportit siitä, miten tavoitteita aiotaan toteuttaa. Annika Lindblomin mukaan Suomen raportti sai muilta mailta runsaasti kehuja. Niitä on kiinnostanut etenkin Sitoumus 2050, jonka puitteissa esimerkiksi yritykset, koulut, järjestöt ja kunnat voivat kertoa, mitä ne tekevät kestävän kehityksen eteen. Sitoumuksia on annettu jo 300.

"Se herätti suuresti kiinnostusta, koska muilla mailla ei ole tällaista yhteiskuntaa sitouttavaa työkalua. Se otettiin vastaan vientituotteena. Monilta sellaisilta mailta, jotka raportoivat ensi vuonna, on tullut tapaamispyyntöjä", Lindblom kertoo.

Myös järjestöt ovat kehuneet raporttia. Suomalaisten kehitysjärjestöjen kattojärjestön Kepan asiantuntija Anna-Stiina Lundqvist kiittelee sitä, että järjestöt otettiin mukaan raportin esittelyä myöden ja että siinä nostetaan esiin myös epäkohtia.

Järjestöt kuitenkin kritisoivat sitä, ettei raportissa puhuta esimerkiksi Suomen leikatuista kehitysyhteistyömäärärahoista. Sitä suositellaan niiden tekemässä varjoraportissa, joka esiteltiin niinikään kokouksessa.

"Todellisuuden ja korulauseiden välinen ero on ongelma. Raportissa on hienoja ajatuksia, mutta jos ne eivät näy käytännön politiikassa ja nykyhallituksen toiminnassa, ne eivät ole paljon arvoisia", Lundqvist toteaa.

Annika Lindblomin mukaan järjestöjen antama kritiikki aiotaan käydä läpi syksyllä, kun Suomi ryhtyy valmistelemaan varsinaista kestävän kehityksen toimeenpanosuunnitelmaansa. Hän pitää Suomen politiikkaa kuitenkin johdonmukaisena kehitysyhteistyöleikkauksia lukuun ottamatta. Kestävää kehitystä on Suomessa tehty jo 23 vuotta, ja strategia on siirtynyt hallitukselta toiselle ilman, että sitä on haluttu muuttaa, hän huomauttaa.

Kestävän kehityksen tavoitteet kehityskestävän kehityksen tavoitteetpolitiikka Suomi Kehys ryKepa

Lue myös

Terassi, jonka reunalla mies katselee vuoristoiseen laaksoon.

Kestävään kehitykseen pyrkivän Bhutanin kouluissa adoptoidaan jokia ja lasketaan, miten sähkönkulutusta voisi vähentää – Suomellakin olisi opittavaa, sanoo tutkija Päivi Ahonen

Bhutan kuuluu maailman vähiten kehittyneisiin maihin, mutta sen politiikka, joka korostaa onnellisuutta talouskasvun sijaan, kiinnostaa niin YK:ta kuin kansainvälisiä tutkijoitakin. Väitöskirjatutkija Päivi Ahonen ihastui Bhutanin puhtaaseen luontoon ja tutkii nyt, miten kestävän kehityksen filosofiaa toteutetaan maan opetusjärjestelmässä.
Mehiläinen kukassa.

Selvitys: Suomen pitäisi tukea luonnon monimuotoisuutta vahvemmin kehitysyhteistyössään – Rahoitus on viime vuosina vähentynyt

Luonnon monimuotoisuuden nopea hupeneminen uhkaa sekä kehitysyhteistyön tavoitteita että ihmiskunnan tulevaisuutta yleensäkin. Kehityspoliittisen toimikunnan mukaan Suomen pitäisi nostaa biodiversiteettikysymykset kehitysyhteistyönsä ytimeen.
Vesikuplia sisältävä kirkas pallo kädessä.

Maailman kehittyneimpien maiden lista meni uusiksi – Tuore indeksi mittaa ihmisen hyvinvoinnin lisäksi myös ympäristöpaineita, eikä tulos mairittele teollisuusmaita

YK:n kehitysohjelman perinteinen inhimillisen kehityksen indeksi tarkastelee tänä vuonna kehitystä myös hiilidioksidipäästöjen ja luonnonvarojen kulutuksen näkökulmasta. Siksi Suomi putoaa indeksillä 19 sijaa ja Costa Rica nousee 37 sijaa.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Veneitä joen rannassa.

Mosambikin väkivaltaa selittää moni muukin tekijä kuin uskonto – ”Nuoret kohtaavat toivottomuutta, kehityksen puutetta ja syrjintää”

Mosambikin Cabo Delgadon väkivaltaisuuksissa ei ole kyse vain uskonnosta vaan muun muassa etnisten ryhmien välisestä kyräilystä, luonnonvarojen epätasa-arvoisesta jakautumisesta ja ylipäätään syvästä eriarvoisuuden kokemuksesta, sanovat tutkijat.
Lähikuva rokotteen antamisesta käsivarteen.

Kääntyvätkö rikkaat maat rokotepatenteista luopumisen kannalle? – Yhdysvallat ilmoitti kannattavansa patenttivapautusta, nyt EU:lta vaaditaan samaa

Matalan tulotason maat ovat saaneet 0,3 prosenttia koronarokotteista. Rikkaat maat ovat vastustaneet rokotepatenteista luopumista, mutta Yhdysvaltain yllättävä mielenmuutos voi muuttaa tilanteen.
Nainen piirtämässä ylhäältä takaapäin kuvattuna, piirroksessa lukee Stop Violence Against Girls.

Tuore raportti vaatii Etelä-Aasian maita parantamaan seksuaalirikoslainsäädäntöään – Uhreille tehdään neitsyystestejä, poliisit vähättelevät rikoksia

Kuudessa Etelä-Aasian maassa tehdyn raportin mukaan kaikissa maissa lakien tarjoama suoja seksuaalista väkivaltaa vastaan on puutteellinen. Monissa maissa tapaukset sovitaan oikeussalin ulkopuolella eivätkä uhrit saa oikeutta.
Maskilla suojautunut mies pitää kädessään kylttiä, jossa lukee We stand with the people of Myanmar: never again to military rule.

Kansalaisjärjestöt vaativat YK:n turvallisuusneuvostoa asettamaan Myanmarille asevientikiellon – ”Lausuntojen aika on ohi”

Yhdenkään hallituksen ei pitäisi myydä Myanmarin sotilasjuntalle yhtäkään luotia, vaatii yli 200 kansalaisjärjestöä. Turvallisuusneuvoston on kuitenkin vaikea ryhtyä voimakkaisiin toimiin Myanmaria vastaan etenkin Kiinan ja Venäjän vastustuksen vuoksi.
Maskein suojautuneita ihmisiä, yksi desinfioi käsiään.

Intian korona-aalto uhkaa lisätä äitiys- ja lapsikuolleisuutta – ”On klinikoita, joilla ei ole antaa sairaille mitään muuta kuin parasetamolia”

Intian ylikuormittunut terveydenhuoltojärjestelmä keskittyy nyt auttamaan koronapotilaita. Pelkona on, että äitiys- ja lapsikuolleisuus lisääntyy, sillä muuhun hoitoon ei juuri ole mahdollisuuksia, varoittaa Pelastakaa Lapset -järjestö.

Tuoreimmat

Uganda kiristää seksuaalirikoslainsäädäntöään – Seksuaalivähemmistöt ja seksityöläiset voivat joutua rekisteriin
Kääntyvätkö rikkaat maat rokotepatenteista luopumisen kannalle? – Yhdysvallat ilmoitti kannattavansa patenttivapautusta, nyt EU:lta vaaditaan samaa
Tuore raportti vaatii Etelä-Aasian maita parantamaan seksuaalirikoslainsäädäntöään – Uhreille tehdään neitsyystestejä, poliisit vähättelevät rikoksia
Kansalaisjärjestöt vaativat YK:n turvallisuusneuvostoa asettamaan Myanmarille asevientikiellon – ”Lausuntojen aika on ohi”
Mosambikin väkivaltaa selittää moni muukin tekijä kuin uskonto – ”Nuoret kohtaavat toivottomuutta, kehityksen puutetta ja syrjintää”
Intian korona-aalto uhkaa lisätä äitiys- ja lapsikuolleisuutta – ”On klinikoita, joilla ei ole antaa sairaille mitään muuta kuin parasetamolia”
YK:n kehitysohjelma: Myanmar lähestyy talousromahdusta – Köyhien määrä voi kaksinkertaistua
Kolmannes Afganistanin väestöstä on ruokapulassa – Sääilmiö La Niña pahentaa konfliktin ja koronan vaikutuksia
Raportti: Konfliktien riski voisi vähentyä, jos ympäristöä suojeltaisiin paremmin
Koronapandemia lopetti ihmiskaupan uhrien palvelut Zimbabwessa – ”En tiedä, miten oikein selviydyn”

Luetuimmat

Mosambikin väkivaltaa selittää moni muukin tekijä kuin uskonto – ”Nuoret kohtaavat toivottomuutta, kehityksen puutetta ja syrjintää”
Kolmannes Afganistanin väestöstä on ruokapulassa – Sääilmiö La Niña pahentaa konfliktin ja koronan vaikutuksia
YK:n kehitysohjelma: Myanmar lähestyy talousromahdusta – Köyhien määrä voi kaksinkertaistua
Intian korona-aalto uhkaa lisätä äitiys- ja lapsikuolleisuutta – ”On klinikoita, joilla ei ole antaa sairaille mitään muuta kuin parasetamolia”
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Raportti: Konfliktien riski voisi vähentyä, jos ympäristöä suojeltaisiin paremmin
Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch: Israel syyllistyy apartheidiin palestiinalaisia vastaan
Angolasta tuli hiljattain 22:s homouden sallinut Afrikan maa, mutta ruohonjuuritasolla se ei vielä näy – Litilson, 25, kuoli pahoinpitelyn uhrina
Kansalaisjärjestöt vaativat YK:n turvallisuusneuvostoa asettamaan Myanmarille asevientikiellon – ”Lausuntojen aika on ohi”
Tuore raportti vaatii Etelä-Aasian maita parantamaan seksuaalirikoslainsäädäntöään – Uhreille tehdään neitsyystestejä, poliisit vähättelevät rikoksia