Uutiset Suomen kehityspolitiikka

Kehitysyhteistyöhön ei lisäleikkauksia, mutta politiikan suunnanmuutos leikkaa maailman köyhimmiltä

Valtion budjettiehdotuksessa vuodelle 2017 tuki kehitysyhteistyölle jopa hieman nousee, mutta kansalaisjärjestöjen tuki säilyy niukkana.
(JW. Photography 2012 / CC BY 2.0)

Valtiovarainministeriön tänään julkistamassa budjettiesityksessä ei kohdisteta lisäleikkauksia kehitysyhteistyövaroihin. Tuki varsinaiselle kehitysyhteistyölle jopa hieman nousee edellisvuoden 498 miljoonasta 535,2 miljoonaan euroon.

Varsinaisia kehitysyhteistyövaroja leikattiin kuitenkin viime vuonna rajusti jopa 330 miljoonaa euroa eli noin 43 prosenttia. Kehitysyhteistyövaroja päätettiin kevään kehysriihessä leikata vielä 25 miljoonaa euroa lisää, mutta tämä leikkaus astuu voimaan vasta vuonna 2018.

Valtion kehitysyhteistyömenojen arvioidaan olevan vuonna 2017 yhteensä noin 876 euroa, joka vastaa tämän hetkisen ennusteiden mukaan noin 0,4:ää prosenttia bruttokansantulosta. Se on kaukana YK:n suosituksesta, jonka mukaan kehittyneiden maiden tulisi ohjata 0,7 prosenttia bruttokansantuotteesta kehitysyhteistyöhön.

"Tämä esitys vahvistaa sitä kehityspolitiikan suunnanmuutosta, joka käynnistyi viime syksyn rajuilla kehitysyhteistyöleikkauksilla", kommentoi kehitysrahoituksen asiantuntija Niina Mäki Kepa ry:stä.

Varsinaiseen kehitysyhteistyöhön esitetään kuitenkin vain 535 miljoonaa euroa, sillä osa varoista ohjataan kehitysmaainvestointeihin finanssisijoituksina ja lainoina. Kehitysyhteistyölainoihin esitetään 100 miljoonaa euroa ja kehitysyhteistyön finanssisijoituksiin 30 miljoonaa euroa. Teollisen yhteistyön rahaston Finnfundin pääoman korottamiseen esitetään 10 miljoonaa euroa. Viime vuonna rahasto sai tuntuvan 100 miljoonan euron pääomituksen. Kehitysyhteistyö nojaa siis entistä enemmän yksityiseen sektoriin.

"Yritykset toimivat harvoin kaikkein köyhimmissä maissa, joten se, että kehityspolitiikassa painotetaan nyt yksityisen sektorin roolia, tarkoittaa osaltaan sitä, että leikataan kaikkein köyhimmiltä", Mäki kommentoi.

Suomen kehitysyhteistyövarojen osuus kaikkein köyhimmille maille on notkahti tänä vuonna 0,14 prosenttiin bruttokansantuotteesta ja ensi vuonna se on edelleen vain 0,15 prosenttia. YK:n kansainvälinen tavoite on 0,2 prosenttia bruttokansantuotteesta ja Suomi on tähän sitoutunut.

Positiivista on Kepan mukaan kuitenkin se, että kehitysyhteistyöstä ei leikattu lisää vaan kokonaissumma on hieman jopa noussut. Monenkeskiseen, maa- ja aluekohtaiseen yhteistyöhön on luvassa jonkin verran enemmän rahaa, mutta kehitysyhteistyön tiedotuksesta ja arvioinnista leikataan.

Tuki kansalaisjärjestöille säilyy niukkana

Kansalaisjärjestöjen tuki kehitysyhteistyöhön säilyy esityksessä kuitenkin samana kuin tänä vuonna eli 65 miljoonassa eurossa. Järjestöiltä leikattiin tänä vuonna rajusti, yhteensä 49 miljoonaa euroa. Kansalaisjärjestöjen osuus kehitysyhteistyön kokonaismäärärahoista on nyt noin 12 prosenttia.

Myöntö- ja sopimusvaltuudet nousevat edellisvuoden 299 miljoonasta 365,8 miljoonaan euroon, mutta kansalaisjärjestöjen osalta ne laskevat 29 miljoonasta 3,7 miljoonaan euroon.

"Tämä on selkeä arvovalinta. Olemme huolissamme siitä, että järjestöjen työ vaikeutuu entisestään. Lähes olemattomat myöntö- ja sopimusvaltuudet, joiden pohjalta kehitysyhteistyötä suunnitellaan tuleville vuosille vaarantavat toiminnan pitkäjänteisyyttä entisestään", sanoo Mäki.

Järjestöille tärkeä viestintä- ja globaalikasvatustuki on kuitenkin tänä vuonna sisällytetty kansalaisjärjestön tukeen toisin kuin viime vuonna, sillä tukea jaetaan nykyisellään vain joka toinen vuosi.

Finnfundin viimevuotisen pääomituksen lukuja on korjattu.

KehitysyhteistyöleikkauksetSuomen kehityspolitiikka kehitysyhteistyö Suomi Kepa

Lue myös

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Skinnari puhujanpöntössä

Yksityistä sektoria korostava kehityspolitiikka jatkuu myös tällä hallituskaudella – Kehitysministeri Ville Skinnari haluaa suomalaisyritykset Afrikan markkinoille

Kehityspolitiikan painopisteet eivät tällä hallituskaudella muutu oleellisesti. Suomi haluaa edelleen kehittää kehitysmaiden yksityistä sektoria mutta edistää samalla myös suomalaisten yritysten mahdollisuuksia, kertoi ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Skinnari (sd) linjapuheessaan.
KÄsi pitelee 50 euron seteliä, taustalla Suomen lippu

Valtiovarainministeriön talousarvioesitys: Kehitysyhteistyövaroihin tulossa ensi vuonna tuntuva korotus

Etenkin kehitysyhteistyöjärjestöille on luvassa lisärahaa ensi vuonna. Viime hallituskauden leikkauksia edeltävälle tasolle kehitysyhteistyövarat eivät palaa, mutta järjestöjen kattojärjestö Fingossa ollaan esitykseen silti tyytyväisiä.
Nainen kuokkii pellolla

Suomi tekee neljän miljoonan euron sijoituksen ugandalaiseen maatalousrahastoon – Tavoitteena työpaikkojen luominen pienyrittäjille

Kirkon Ulkomaanavun perustama sijoitusyhtiö sai ulkoministeriöltä 16 miljoonan euron lainan toimintaansa varten. Nyt se sijoittaa Ugandaan, jossa tarkoituksena on tukea etenkin pienviljelijöitä.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen järven rannalla

Ilmastovirtahepo seisoo olohuoneessamme – Miten ahdistuksen kanssa voi tulla toimeen?

Suomessa on jo saatavilla apua ilmastonmuutoksen aiheuttamaan ahdistukseen. Taiteilija ja tutkija Henna Lainisen työpajoissa puretaan tunteita muun muassa kirjoittamalla kirjeitä tulevaisuuteen. ”Monissa osallistujissa on herännyt myös halu tehdä enemmän ympäristön puolesta”, hän kertoo.
Metsää ja maatalousmaata ilmakuvassa

Etelä-Amerikan ongelmia ei ratkaista länsimaiden ratkaisuilla vaan paikallista kansalaisyhteiskuntaa vahvistamalla ja kuuntelemalla

Metsäkato ja eriarvoisuus ovat monia Etelä-Amerikan maita yhdistäviä vakavia ongelmia. Heikosti toimivan valtionhallinnon takia monissa maissa sosiaalinen ja ekologinen kestävyys ovat pitkälti kansalaisyhteiskunnan harteilla. Siksi niiden tukeminen olisi tärkein toimi myös metsäkadon vähentämiseksi.
Mies seisoo kukkuloiden edustalla

Menestyksekäs suojeluprojekti pelastaa metsiä ja vesilähteitä Brasiliassa – 14 vuodessa on istutettu kaksi miljoonaa puuta

Brasilian Extreman kunnassa maanomistajille maksetaan maiden suojelusta ja ennallistamisesta metsäksi. Samalla on onnistuttu suojelemaan myös vesivaroja.
Lentokoneen siipi koneen sisältä otetussa kuvassa

Lentovero ei olisi vain kosmeettinen, sanoo kansalaisaloitteen alullepanija

Suomessa lokakuussa läpi menneen lentoveroaloitteen alullepanija Janne Kilpinen uskoo, että vero olisi viesti konkreettisen muutoksen tarpeesta. Veron käyttöön ottaneessa Ruotsissa lentäminen on jo vähentynyt.
Maissintähkiä sekä pussi maissinjyviä

Zimbabwessa taistellaan aliravitsemusta vastaan ruokakasveja rikastamalla – Kriitikoiden mukaan paikallinen ruokakulttuuri unohtuu

Zimbabwelainen start up -yritys ostaa paikallisilta viljelijöiltä rikastettuja ruokakasveja ja myy niitä eteenpäin. Tavoitteena on paitsi tehdä voittoa, myös taistella aliravitsemusta vastaan sekä voimaannuttaa viljelijöitä.