Uutiset Suomen kehityspolitiikka

Kehitysyhteistyöhön ei lisäleikkauksia, mutta politiikan suunnanmuutos leikkaa maailman köyhimmiltä

Valtion budjettiehdotuksessa vuodelle 2017 tuki kehitysyhteistyölle jopa hieman nousee, mutta kansalaisjärjestöjen tuki säilyy niukkana.
(JW. Photography 2012 / CC BY 2.0)

Valtiovarainministeriön tänään julkistamassa budjettiesityksessä ei kohdisteta lisäleikkauksia kehitysyhteistyövaroihin. Tuki varsinaiselle kehitysyhteistyölle jopa hieman nousee edellisvuoden 498 miljoonasta 535,2 miljoonaan euroon.

Varsinaisia kehitysyhteistyövaroja leikattiin kuitenkin viime vuonna rajusti jopa 330 miljoonaa euroa eli noin 43 prosenttia. Kehitysyhteistyövaroja päätettiin kevään kehysriihessä leikata vielä 25 miljoonaa euroa lisää, mutta tämä leikkaus astuu voimaan vasta vuonna 2018.

Valtion kehitysyhteistyömenojen arvioidaan olevan vuonna 2017 yhteensä noin 876 euroa, joka vastaa tämän hetkisen ennusteiden mukaan noin 0,4:ää prosenttia bruttokansantulosta. Se on kaukana YK:n suosituksesta, jonka mukaan kehittyneiden maiden tulisi ohjata 0,7 prosenttia bruttokansantuotteesta kehitysyhteistyöhön.

"Tämä esitys vahvistaa sitä kehityspolitiikan suunnanmuutosta, joka käynnistyi viime syksyn rajuilla kehitysyhteistyöleikkauksilla", kommentoi kehitysrahoituksen asiantuntija Niina Mäki Kepa ry:stä.

Varsinaiseen kehitysyhteistyöhön esitetään kuitenkin vain 535 miljoonaa euroa, sillä osa varoista ohjataan kehitysmaainvestointeihin finanssisijoituksina ja lainoina. Kehitysyhteistyölainoihin esitetään 100 miljoonaa euroa ja kehitysyhteistyön finanssisijoituksiin 30 miljoonaa euroa. Teollisen yhteistyön rahaston Finnfundin pääoman korottamiseen esitetään 10 miljoonaa euroa. Viime vuonna rahasto sai tuntuvan 100 miljoonan euron pääomituksen. Kehitysyhteistyö nojaa siis entistä enemmän yksityiseen sektoriin.

"Yritykset toimivat harvoin kaikkein köyhimmissä maissa, joten se, että kehityspolitiikassa painotetaan nyt yksityisen sektorin roolia, tarkoittaa osaltaan sitä, että leikataan kaikkein köyhimmiltä", Mäki kommentoi.

Suomen kehitysyhteistyövarojen osuus kaikkein köyhimmille maille on notkahti tänä vuonna 0,14 prosenttiin bruttokansantuotteesta ja ensi vuonna se on edelleen vain 0,15 prosenttia. YK:n kansainvälinen tavoite on 0,2 prosenttia bruttokansantuotteesta ja Suomi on tähän sitoutunut.

Positiivista on Kepan mukaan kuitenkin se, että kehitysyhteistyöstä ei leikattu lisää vaan kokonaissumma on hieman jopa noussut. Monenkeskiseen, maa- ja aluekohtaiseen yhteistyöhön on luvassa jonkin verran enemmän rahaa, mutta kehitysyhteistyön tiedotuksesta ja arvioinnista leikataan.

Tuki kansalaisjärjestöille säilyy niukkana

Kansalaisjärjestöjen tuki kehitysyhteistyöhön säilyy esityksessä kuitenkin samana kuin tänä vuonna eli 65 miljoonassa eurossa. Järjestöiltä leikattiin tänä vuonna rajusti, yhteensä 49 miljoonaa euroa. Kansalaisjärjestöjen osuus kehitysyhteistyön kokonaismäärärahoista on nyt noin 12 prosenttia.

Myöntö- ja sopimusvaltuudet nousevat edellisvuoden 299 miljoonasta 365,8 miljoonaan euroon, mutta kansalaisjärjestöjen osalta ne laskevat 29 miljoonasta 3,7 miljoonaan euroon.

"Tämä on selkeä arvovalinta. Olemme huolissamme siitä, että järjestöjen työ vaikeutuu entisestään. Lähes olemattomat myöntö- ja sopimusvaltuudet, joiden pohjalta kehitysyhteistyötä suunnitellaan tuleville vuosille vaarantavat toiminnan pitkäjänteisyyttä entisestään", sanoo Mäki.

Järjestöille tärkeä viestintä- ja globaalikasvatustuki on kuitenkin tänä vuonna sisällytetty kansalaisjärjestön tukeen toisin kuin viime vuonna, sillä tukea jaetaan nykyisellään vain joka toinen vuosi.

Finnfundin viimevuotisen pääomituksen lukuja on korjattu.

KehitysyhteistyöleikkauksetSuomen kehityspolitiikka kehitysyhteistyö Suomi Kepa

Lue myös

Suomen lippu lipputangossa.

Valtiovarainministeriön budjettiesitys: Kehitysyhteistyöhön ensi vuonna lisää rahaa

Koronapandemian aiheuttamista talousongelmista huolimatta Suomen kehitysyhteistyövaroihin esitetään lisäystä ensi vuonna. ”Kehitysyhteistyön riittävä rahoittaminen on paitsi maailman köyhimpien ihmisten, myös suomalaisten etu”, kiittelee Fingon kehityspolitiikan asiantuntija Niina Tenhio.
Suomen lippu ja Helsingin Kauppatorin maailmanpyörä.

Selvitys: Suomella on YK-järjestöissä enemmän vaikutusvaltaa kuin rahoituksen taso antaisi odottaa

Suomi kanavoi lähes puolet kehitysavustaan monenkeskisten järjestöjen, kuten YK-järjestöjen, kautta. Vaikka Suomen rahoitusosuus on suhteellinen pieni, työ on hyvin tuloksellista, summaa tuore, riippumaton evaluaatio.
Taskulaskin lähikuvassa.

Kehitysmaiden verovaje on 30–60 prosenttia – Suomi ohjaa 8,6 miljoonaa euroa verotusjärjestelmien parantamiseen

Suomi aikoo panostaa jatkossa etenkin Afrikan maiden veronkantokyvyn parantamiseen. Koronakriisi vaatii lisäämään kotimaisten resurssien käyttöä kaikkialla, muistuttaa kehitysministeri Ville Skinnari (sd).

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen puolilähikuvassa, taustalla pensasaita.

Anna Autio tutki lapsena karttakirjoja, haaveili YK-urasta ja päätyi juristiksi, jonka erikoisalaa on kansainvälinen ihmisoikeuslainsäädäntö

Maailma.net aloittaa juttusarjan suomalaisista, jotka ovat päätyneet kansainvälisiin kehitys- ja ihmisoikeustehtäviin. Anna Autio on edistänyt Pohjois-Afrikan lehdistönvapautta, johtanut Maailmanpankin ihmisoikeusrahastoa ja tutkinut Kosovon ihmisoikeusloukkauksia. Hän on oppinut työssään realismia – mutta ei kyynisyyttä.
Sarvikuono kadulla ihmisten ympäröimänä.

Ilmastonmuutos uhkaa Nepalin sarvikuonoja – Ruokaa etsivistä eläimistä on tullut kaupungeissa turistinähtävyys

Nepal on onnistunut suojelemaan sarvikuonoja monilta uhilta, mutta uusi haaste ovat muun muassa tulvat ja kuivuus. Keväisin juomavettä on liian vähän, monsuuniaikana sarvikuonoja hukkuu jokiin. Lisäksi tulokaskasvit uhkaavat korvata niiden lempiruuan.
Muuri, jossa piirroksia.

Selvitys: Palestiinalaislapsia kohdellaan epäinhimillisesti israelilaisissa vankiloissa – ”Siinä paikassa ei voi tuntea olevansa ihminen”

Israelin armeija pidättää vuosittain satoja alaikäisiä. Lasten pidättäminen sotatilalain nojalla pitäisi lopettaa, sanoo Pelastakaa Lapset. Monelle lapselle kokemus on tuoreen selvityksen mukaan nöyryyttävä.
Mies puolilähikuvassa korvanapin kera.

Nälkäisiä lapsia on Jemenissä eniten sitten sodan alkamisen – YK-järjestöt pyytävät lisärahaa ”massiivisesti alirahoitettuun” avustusoperaatioon

Lähes 600 000 lasta Jemenin eteläosissa kärsii akuutista aliravitsemuksesta ja heistä lähes 100 000 voi kuolla ilman hoitoa. Viime vuosina suoranainen nälänhätä on onnistuttu estämään humanitaarisen avun ansiosta, mutta nyt rahat ovat loppumassa.
CNS-järjestön johtaja Joaquim Belo, Brasilia

Voitontavoittelu ja konservatiivinen ideologia tuhoavat Amazoniaa

Uhat, kärsimys ja kipu ovat aina olleet osa Amazonian perinteisten kansojen ja yhteisöjen elämää, mutta ne eivät ole koskaan olleet niin pahoja kuin nyt, kirjoittaa Brasilian keräilijäväestön liiton kansainvälisten asioiden sihteeri Joaquim Belo.

Tuoreimmat

Ilmastonmuutos uhkaa Nepalin sarvikuonoja – Ruokaa etsivistä eläimistä on tullut kaupungeissa turistinähtävyys
Anna Autio tutki lapsena karttakirjoja, haaveili YK-urasta ja päätyi juristiksi, jonka erikoisalaa on kansainvälinen ihmisoikeuslainsäädäntö
Selvitys: Palestiinalaislapsia kohdellaan epäinhimillisesti israelilaisissa vankiloissa – ”Siinä paikassa ei voi tuntea olevansa ihminen”
Nälkäisiä lapsia on Jemenissä eniten sitten sodan alkamisen – YK-järjestöt pyytävät lisärahaa ”massiivisesti alirahoitettuun” avustusoperaatioon
Raportti: Teollisuusmaat dumppaavat yhä autoja kehitysmaihin – Hollannista Gambiaan viedyn auton keski-ikä on 19 vuotta
Osa luonnonsuojelijoista epäilee Botswanan norsukuolemien virallista selitystä – Tutkinta on ollut hidasta ja huolimatonta
Raportti: Suomen asevientiä on vaikea arvioida, koska tilastot eivät ole läpinäkyviä
Ydinaseet kieltävä sopimus astumassa voimaan – Suomi ja suurin osa muista Euroopan maista on sopimuksen ulkopuolella
Bangladeshissa protestoidaan kasvavaa seksuaalirikollista vastaan – Hallitus otti käyttöön kuolemanrangaistuksen, mutta sen ei uskota tehoavan
Räjähdyksestä toipuvassa Beirutissa vanhat yrittävät sopeutua, nuoret pyrkivät pois maasta – ”Ihmisten mieliala on sekoitus turhautumista, kiukkua ja luovuttamista”

Luetuimmat

Selvitys: Suomen somalitaustaiset miehet vastustavat tyttöjen sukuelinten silpomista – Silpominen vaikuttaa myös miesten elämään
Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
Transsukupuoliset ovat ahtaalla Unkarissa, jossa ei voi enää muuttaa juridista sukupuolta – ”Monen nuoren haaveet on nyt viety”, sanoo kansalaisaktivisti Tina Kolos Orbán
Anna Autio tutki lapsena karttakirjoja, haaveili YK-urasta ja päätyi juristiksi, jonka erikoisalaa on kansainvälinen ihmisoikeuslainsäädäntö
Populismi tuli Tansaniaan – Suosittu presidentti John Magufuli on pannut korruption kuriin, mutta media, järjestöt ja oppositio elävät pelossa
Tutkimus: Kymmenesosalla koronaelvytyspakettien rahoista päästäisiin lähelle Pariisin ilmastotavoitteiden saavuttamista
Seminaari: Kestävän kehityksen kysymykset otetaan journalismissa nykyään paremmin huomioon, mutta parannettavaa riittää
Selvitys: Palestiinalaislapsia kohdellaan epäinhimillisesti israelilaisissa vankiloissa – ”Siinä paikassa ei voi tuntea olevansa ihminen”
Raportti: Nälkä on ”hälyttävällä” tasolla 11 maassa – Koronapandemia osoittaa ruokajärjestelmän puutteet
Raportti: Ainakin 13 maata kriminalisoi yhä transsukupuolisuuden – ”Tämä on vaikeaa aikaa transihmisille”