Uutiset Suomen kehityspolitiikka

Kehitysmaiden verovaje on 30–60 prosenttia – Suomi ohjaa 8,6 miljoonaa euroa verotusjärjestelmien parantamiseen

Suomi aikoo panostaa jatkossa etenkin Afrikan maiden veronkantokyvyn parantamiseen. Koronakriisi vaatii lisäämään kotimaisten resurssien käyttöä kaikkialla, muistuttaa kehitysministeri Ville Skinnari (sd).
Taskulaskin lähikuvassa.
Suomi lisää tukeaan kehitysmaiden veronkantokyvyn parantamiseksi. (Kuva: Phillip Ingham / CC BY-ND 2.0)

Suomi aikoo parantaa kehittyvien maiden verojärjestelmiä uudella, vuoteen 2023 ulottuvalla toimintaohjelmalla. Rahaa aiotaan käyttää vuodesta 2022 alkaen noin 8,6 miljoonaa euroa vuosittain. Maantieteellisenä painopisteenä on Afrikka.

Ulkoministeriön tänään julkaiseman toimintaohjelman tarkoituksena on parantaa maiden veronkantokykyä, lisätä kehitysyhteistyövaroilla tuettujen yritysten verovastuullisuutta ja parantaa kehitysmaiden mahdollisuuksia osallistua kansainväliseen veropolitiikkaan.

Tavoitteena on, että köyhät maat voisivat rahoittaa suuremman osan kehitysponnisteluistaan omista verotuloistaan.

”Kehitysmaat menettävät laittomien rahavirtojen ja aggressiivisen verosuunnittelun takia joka vuosi enemmän verotuloja kuin saavat kehitysapua. Afrikan maat ovat ryhtyneet toimiin pysäyttääkseen nämä virrat, ja Suomi haluaa tukea niitä tässä työssä”, sanoo kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari (sd) tiedotteessa.

Hän muistutti ohjelman julkistustilaisuudessa tiistaina, että etenkin koronakriisin jälkeen kaikkien maiden on pantava liikkeelle yhä enemmän kotimaisia resursseja.

Verohallinnon arvion mukaan kehittyvien maiden verovaje on jopa 30–60 prosenttia potentiaalisista verotuloista. Tehokasta verojen keräämistä haittaa esimerkiksi epävirallisen talouden suuri rooli, monikansallisten yritysten aggressiivinen verosuunnittelu, heikosti toimivat tietojärjestelmät sekä korruptio.

Kaikki ohjelman hankkeet eivät ole uusia, sillä myös edellisellä hallituksella oli verotukseen liittyvä kehitysmaissa. Esimerkiksi Tansaniassa Suomi on tukenut verohallintoa hankkeessa, jossa Suomen Verohallinnon asiantuntijat ovat muun muassa kouluttaneet Tansanian verohallinnon virkailijoita.

Yhteistyötä Tansanian kanssa jatketaan ja sitä laajennetaan myös muihin Afrikan maihin yhteistyössä Afrikan verohallintojen kattojärjestön ATAFin kanssa. Suomi rahoittaa myös afrikkalaisten kansalaisjärjestöjen yhteistyötä sekä OECD:n ja YK:n kehitysohjelman UNDP:n yhteistä Verotarkastajat ilman rajoja -aloitetta, jonka tarkoituksena on vahvistaa kehitysmaiden verotarkastajien vertaisoppimista monikansallisten yritysten verottamisesta.

Lisäksi ohjelmaan kuuluu muun muassa se, että kehitysyhteistyövaroin tuettavilta yrityksiltä vaaditaan läpinäkyvää maakohtaista tilinpäätöstä ja verotietojen raportointia. Tarkoituksena on laatia aiheesta myös ohjeistus.

Suomalaisen yritysten yhteiskuntavastuuta ajavan Finnwatchin veroasiantuntija Saara Hietanen kiitteli julkistustilaisuudessa ohjelmaa erityisesti siitä, että se painottaa verotuksen merkitystä ihmisoikeuksien toteutumisessa. Hän kuitenkin muistutti, että verotus pitäisi ottaa huomioon muuallakin kuin kehityspolitiikassa. Myös kansallisella veropolitiikalla on vaikutuksia kehitysmaihin, hän totesi.

Kehityspoliittisen toimikunnan puheenjohtaja Inka Hopsu (vihr) puolestaan muistutti, että Suomi ei ole saavuttanut vuonna 2015 asetettua kansainvälistä tavoitetta, jonka mukaan verotusjärjestelmien vahvistamiseen käytetty rahoitus kaksinkertaistetaan vuoteen 2020 mennessä. Nyt tavoite on siirtynyt vuoteen 2022.

OIKAISU 8.6.2020. Rahaa aiotaan käyttää vuodesta 2022 alkaen noin 8,6 miljoonaa euroa vuosittain. Alkuperäisessä tekstissä annettiin ymmärtää, että 8,6 miljoonaa olisi kokonaissumma.

Suomen kehityspolitiikka kehitysyhteistyöpolitiikkakorruptio & läpinäkyvyystalousverotus Suomi Ulkoministeriö

Kommentit

Lähettänyt Timo Voipio (ei varmistettu) 9.6.2020 - 14:05

Kiitos jutusta!

Pieni täsmennys 1. kappaleen 2. lauseeseen: Verotus ja kehitys -toimintaohjelman mukaan Suomen tarkoituksena on saavuttaa 8,6 miljoonan euron vuositaso verotus ja kehitys -rahoituksessa vuoteen 2022 mennessä, eli joka vuosi maksettaisiin siitä alkaen vähintään 8,6 me.

Rahaa aiotaan käyttää vuoteen 2022 mennessä noin 8,6 miljoonaa euroa.

Lue myös

Kaksi naista tietokoneen ääressä takaapäin kuvattuna.

Suomen uudessa kehityspolitiikan selonteossa on hienoja periaatteita, mutta konkretia puuttuu, kritisoivat järjestöt – ”Voi jäädä rammaksi ankaksi”

Eilen julkaistu uusi kehityspoliittinen selonteko linjaa, että Suomi saavuttaa vuonna 2030 tavoitteensa ohjata bruttokansantulostaan 0,7 prosenttia kehitysyhteistyöhön. Järjestöt kritisoivat kuitenkin aikataulun puuttumista. Selonteon toteuttamista varjostaa myös perussuomalaisten jääminen pois.
Lapsia leikkikentällä.

Aiempaa harvempi suomalainen uskoo kehitysyhteistyöhön – Koronapandemia pudotti kehitysmaat uutisotsikoista, ja se voi heijastua asenteisiin

Lähes neljä viidestä suomalaisesta pitää kehitysyhteistyötä edelleen tärkeänä, mutta osuus on pudonnut tuntuvasti viime vuodesta, käy ilmi Taloustutkimuksen kyselystä. Sitä selittää sekä huoli oman maan tilanteesta että viestinnän vähäisyys. Kehitysministeri Ville Skinnari (sd) uskoo koronan osoittavan globaalien ratkaisujen löytämisen tärkeyden.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mielenosoittaja ja kyltti, jossa lukee Open the borders.

Kreikka pakottaa yhä laittomasti turvapaikanhakijoita takaisin Turkkiin – Väkivaltainen kohtelu voi täyttää jopa kidutuksen tunnusmerkit, sanovat ihmisoikeusasiantuntijat

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International on löytänyt uusia todisteita siitä, että Kreikka pakottaa siirtolaisia takaisin Turkkiin antamatta näille mahdollisuutta hakea turvapaikkaa. Samoja käytäntöjä on löydetty myös muualta Euroopasta. Järjestöt peräänkuuluttavat EU:lta toimia, sillä pohjimmiltaan sen siirtolaispolitiikka on ongelman taustalla.
Kyltti, jossa lukee Make eocide an international crime now.

Kansainvälinen asianajajatiimi loi ensimmäistä kertaa ”luonnontuhonnan” määritelmän – Tavoitteena määritellä ympäristötuho kansainvälisen tason rikokseksi

Kansainvälinen kampanja vaatii, että kansainvälinen rikostuomioistuin alkaisi tutkia kansanmurhien ja muiden vakavien rikosten lisäksi myös ympäristötuhoa. Nyt kampanjan lakitiimi on saanut valmiiksi ympäristötuhon määritelmän.
Traktori pellolla, taustalla kylä.

Tutkijat: Euroopan voisi ruokkia luomuviljelyllä vuonna 2050

Tuoreen tutkimuksen mukaan ympäristön huomioiva viljely on mahdollista, mutta se vaatii monenlaisia muutoksia, muun muassa eläinperäisten tuotteiden käytön vähentämistä.
Kahta nuorta naista esittävä seinämaalaus korkean talon seinässä.

Ensi viikolla järjestetään suurin feministinen kokoontuminen neljännesvuosisataan – Tavoitteena tasa-arvon takapakin estäminen

YK:n tasa-arvojärjestön, Meksikon ja Ranskan johtama Generation Equality -foorumi aloittaa viisivuotisen kampanjan, jonka tavoitteena on edistää sukupuolten tasa-arvoa muun muassa teknologia-alalla. Se on osittain vastareaktio populistiselle voimille, jotka ovat viime vuosina haastaneet tasa-arvoa, kertoo ulkoministeriön tasa-arvosuurlähettiläs Katri Viinikka.
Iranin lippuja

Kovaa kritiikkiä Iranin uudelle presidentille – Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan Ebrahim Raisi oli mukana vuoden 1988 joukkoteloituksissa

Iranissa tapettiin tuhansia poliittisia vankeja vuonna 1988. Uutta presidenttiä on epäilty osallisuudesta tapahtumiin, mutta ketään ei ole rangaistu.

Tuoreimmat

Kansainvälinen asianajajatiimi loi ensimmäistä kertaa ”luonnontuhonnan” määritelmän – Tavoitteena määritellä ympäristötuho kansainvälisen tason rikokseksi
Kreikka pakottaa yhä laittomasti turvapaikanhakijoita takaisin Turkkiin – Väkivaltainen kohtelu voi täyttää jopa kidutuksen tunnusmerkit, sanovat ihmisoikeusasiantuntijat
Tutkijat: Euroopan voisi ruokkia luomuviljelyllä vuonna 2050
Ensi viikolla järjestetään suurin feministinen kokoontuminen neljännesvuosisataan – Tavoitteena tasa-arvon takapakin estäminen
Kovaa kritiikkiä Iranin uudelle presidentille – Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan Ebrahim Raisi oli mukana vuoden 1988 joukkoteloituksissa
Energian kalleus edistää metsätuhoa Zimbabwessa – Halvan sähkön puutteessa turvaudutaan puuhiileen
Globaali ruokajärjestelmä tuottaa nälkäisiä ja uhkaa planeetan kantokykyä – Systeemin pitää muuttua, ja siihen voi vaikuttaa myös Suomi, summaa tuore raportti
Kuivuus voi olla seuraava pandemia, varoittaa YK-raportti – Ilmastonmuutos altistaa lisää useimpien maiden kuivuusriskiä lähivuosikymmeninä
Köyhyys on poliittista – Matti Kohosen missiona on taistella eriarvoisuutta vastaan talouspolitiikan keinoin
Lämpenevä merivesi tuhoaa koralleja El Salvadorissa ja vie samalla elinkeinon kalastajilta – ”Vesi on niin kuumaa, että se näyttää jo keitolta”

Luetuimmat

Suomen uudessa kehityspolitiikan selonteossa on hienoja periaatteita, mutta konkretia puuttuu, kritisoivat järjestöt – ”Voi jäädä rammaksi ankaksi”
Maailman piti päästä eroon lapsityöstä, mutta kehitys on kääntynyt jyrkkään alamäkeen – ”Intiassa kestää ainakin kymmenen vuotta päästä pandemiaa edeltävään tilanteeseen”
Kuivuus voi olla seuraava pandemia, varoittaa YK-raportti – Ilmastonmuutos altistaa lisää useimpien maiden kuivuusriskiä lähivuosikymmeninä
”Suomalaisten ei pitäisi ottaa demokratiaa itsestäänselvyytenä”, vetoaa kansalaisaktivismin veteraani Maina Kiai, joka seuraa huolestuneena koronan vaikutuksia ihmisoikeuksiin
Köyhyys on poliittista – Matti Kohosen missiona on taistella eriarvoisuutta vastaan talouspolitiikan keinoin
Kreikka pakottaa yhä laittomasti turvapaikanhakijoita takaisin Turkkiin – Väkivaltainen kohtelu voi täyttää jopa kidutuksen tunnusmerkit, sanovat ihmisoikeusasiantuntijat
Suomi on tuoreen selvityksen mukaan kestävän kehityksen kärkimaa – Koronapandemia käänsi globaalit trendit kuitenkin laskusuuntaan
Vuoden maailmanparantaja -palkinto vammaistyötä tukevalle Abilis-säätiölle – Pandemia teki järjestön tuesta aiempaakin kysytympää
Maailmassa on yhä vireillä 432 hiilikaivosprojektia, vaikka hiilestä pitäisi luopua, paljastaa tuore selvitys – aktiivisimpia Kiina ja Australia
Ensi viikolla järjestetään suurin feministinen kokoontuminen neljännesvuosisataan – Tavoitteena tasa-arvon takapakin estäminen