Uutiset Suomen kehityspolitiikka

Kehitysmaiden verovaje on 30–60 prosenttia – Suomi ohjaa 8,6 miljoonaa euroa verotusjärjestelmien parantamiseen

Suomi aikoo panostaa jatkossa etenkin Afrikan maiden veronkantokyvyn parantamiseen. Koronakriisi vaatii lisäämään kotimaisten resurssien käyttöä kaikkialla, muistuttaa kehitysministeri Ville Skinnari (sd).
Taskulaskin lähikuvassa.
Suomi lisää tukeaan kehitysmaiden veronkantokyvyn parantamiseksi. (Kuva: Phillip Ingham / CC BY-ND 2.0)

Suomi aikoo parantaa kehittyvien maiden verojärjestelmiä uudella, vuoteen 2023 ulottuvalla toimintaohjelmalla. Rahaa aiotaan käyttää vuodesta 2022 alkaen noin 8,6 miljoonaa euroa vuosittain. Maantieteellisenä painopisteenä on Afrikka.

Ulkoministeriön tänään julkaiseman toimintaohjelman tarkoituksena on parantaa maiden veronkantokykyä, lisätä kehitysyhteistyövaroilla tuettujen yritysten verovastuullisuutta ja parantaa kehitysmaiden mahdollisuuksia osallistua kansainväliseen veropolitiikkaan.

Tavoitteena on, että köyhät maat voisivat rahoittaa suuremman osan kehitysponnisteluistaan omista verotuloistaan.

”Kehitysmaat menettävät laittomien rahavirtojen ja aggressiivisen verosuunnittelun takia joka vuosi enemmän verotuloja kuin saavat kehitysapua. Afrikan maat ovat ryhtyneet toimiin pysäyttääkseen nämä virrat, ja Suomi haluaa tukea niitä tässä työssä”, sanoo kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari (sd) tiedotteessa.

Hän muistutti ohjelman julkistustilaisuudessa tiistaina, että etenkin koronakriisin jälkeen kaikkien maiden on pantava liikkeelle yhä enemmän kotimaisia resursseja.

Verohallinnon arvion mukaan kehittyvien maiden verovaje on jopa 30–60 prosenttia potentiaalisista verotuloista. Tehokasta verojen keräämistä haittaa esimerkiksi epävirallisen talouden suuri rooli, monikansallisten yritysten aggressiivinen verosuunnittelu, heikosti toimivat tietojärjestelmät sekä korruptio.

Kaikki ohjelman hankkeet eivät ole uusia, sillä myös edellisellä hallituksella oli verotukseen liittyvä kehitysmaissa. Esimerkiksi Tansaniassa Suomi on tukenut verohallintoa hankkeessa, jossa Suomen Verohallinnon asiantuntijat ovat muun muassa kouluttaneet Tansanian verohallinnon virkailijoita.

Yhteistyötä Tansanian kanssa jatketaan ja sitä laajennetaan myös muihin Afrikan maihin yhteistyössä Afrikan verohallintojen kattojärjestön ATAFin kanssa. Suomi rahoittaa myös afrikkalaisten kansalaisjärjestöjen yhteistyötä sekä OECD:n ja YK:n kehitysohjelman UNDP:n yhteistä Verotarkastajat ilman rajoja -aloitetta, jonka tarkoituksena on vahvistaa kehitysmaiden verotarkastajien vertaisoppimista monikansallisten yritysten verottamisesta.

Lisäksi ohjelmaan kuuluu muun muassa se, että kehitysyhteistyövaroin tuettavilta yrityksiltä vaaditaan läpinäkyvää maakohtaista tilinpäätöstä ja verotietojen raportointia. Tarkoituksena on laatia aiheesta myös ohjeistus.

Suomalaisen yritysten yhteiskuntavastuuta ajavan Finnwatchin veroasiantuntija Saara Hietanen kiitteli julkistustilaisuudessa ohjelmaa erityisesti siitä, että se painottaa verotuksen merkitystä ihmisoikeuksien toteutumisessa. Hän kuitenkin muistutti, että verotus pitäisi ottaa huomioon muuallakin kuin kehityspolitiikassa. Myös kansallisella veropolitiikalla on vaikutuksia kehitysmaihin, hän totesi.

Kehityspoliittisen toimikunnan puheenjohtaja Inka Hopsu (vihr) puolestaan muistutti, että Suomi ei ole saavuttanut vuonna 2015 asetettua kansainvälistä tavoitetta, jonka mukaan verotusjärjestelmien vahvistamiseen käytetty rahoitus kaksinkertaistetaan vuoteen 2020 mennessä. Nyt tavoite on siirtynyt vuoteen 2022.

OIKAISU 8.6.2020. Rahaa aiotaan käyttää vuodesta 2022 alkaen noin 8,6 miljoonaa euroa vuosittain. Alkuperäisessä tekstissä annettiin ymmärtää, että 8,6 miljoonaa olisi kokonaissumma.

Suomen kehityspolitiikka kehitysyhteistyöpolitiikkakorruptio & läpinäkyvyystalousverotus Suomi Ulkoministeriö

Kommentit

Lähettänyt Timo Voipio (ei varmistettu) 9.6.2020 - 14:05

Kiitos jutusta!

Pieni täsmennys 1. kappaleen 2. lauseeseen: Verotus ja kehitys -toimintaohjelman mukaan Suomen tarkoituksena on saavuttaa 8,6 miljoonan euron vuositaso verotus ja kehitys -rahoituksessa vuoteen 2022 mennessä, eli joka vuosi maksettaisiin siitä alkaen vähintään 8,6 me.

Rahaa aiotaan käyttää vuoteen 2022 mennessä noin 8,6 miljoonaa euroa.

Lue myös

Suomen lippu lipputangossa.

Valtiovarainministeriön budjettiesitys: Kehitysyhteistyöhön ensi vuonna lisää rahaa

Koronapandemian aiheuttamista talousongelmista huolimatta Suomen kehitysyhteistyövaroihin esitetään lisäystä ensi vuonna. ”Kehitysyhteistyön riittävä rahoittaminen on paitsi maailman köyhimpien ihmisten, myös suomalaisten etu”, kiittelee Fingon kehityspolitiikan asiantuntija Niina Tenhio.
Suomen lippu ja Helsingin Kauppatorin maailmanpyörä.

Selvitys: Suomella on YK-järjestöissä enemmän vaikutusvaltaa kuin rahoituksen taso antaisi odottaa

Suomi kanavoi lähes puolet kehitysavustaan monenkeskisten järjestöjen, kuten YK-järjestöjen, kautta. Vaikka Suomen rahoitusosuus on suhteellinen pieni, työ on hyvin tuloksellista, summaa tuore, riippumaton evaluaatio.
Suomen lippu ja puun lehtiä

Suomi tukee globaaleja koronatoimia 31 miljoonalla eurolla – Ei uutta rahaa kehitysyhteistyöhön

Kehitysyhteistyövaroja kohdennetaan uudelleen koronaviruspandemiaan vastaamiseksi. Varsinaista uutta rahaa ei kuitenkaan ainakaan vielä ole luvassa, kertoi kehitysministeri Ville Skinnari (sd) tänään.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

mies puolilähikuvassa puutarhakeinussa.

Eläkkeelle jäävä avustustyön veteraani Kalle Löövi on huolissaan avun politisoitumisesta – ”Retoriikka on menossa todella huonoon suuntaan”

Lähes 50 vuotta erilaisissa Punaisen Ristin tehtävissä toiminut kansainvälisen avun johtaja Kalle Löövi on nähnyt humanitaarisen avun sektorin ammattimaistumisen ja tehostumisen. Hänen mukaansa juuri nyt on tehtävä työtä sen eteen, että apu säilyy yhä puolueettomana eikä sitä hyödynnetä propagandavälineenä.
Erivärisiä lippuja narulla, taustalla vuoret.

Entisten maaorjien asema on Nepalissa yhä surkea – Suomen Lähetysseura aloittaa uuden hankkeen vapautettujen orjien ihmisoikeuksien puolustamiseksi

Nepalin haliyat vapautettiin maaorjuudesta vuonna 2008, mutta monet eivät vieläkään tunne oikeuksiaan. Uusi EU:n rahoittama hanke kerää tietoa tilanteesta mobiilisovelluksen avulla.
Auto kuraisella maantiellä ja ihmisiä.

Saharan eteläpuolisessa Afrikassa on valtava maatalouspotentiaali, mutta jopa 40 prosenttia ruuasta ei koskaan pääse markkinoille

Muun muassa huonot tiet vaikeuttavat paikallisten maanviljelijöiden liiketoimintaa ja luovat kysyntää halvalle tuontiruualle Afrikassa. Yksi ratkaisu voisi olla investointi kaupunkimaatalouteen, sanoo tutkija Daniele Fattibene.
YK:n humanitaarisen avun koordinaattori Mark Lowcock

Jemen taas lähellä nälänhätää, varoittaa YK – ”Valitettavasti ne, jotka voisivat auttaa, pääosin valitsevat olla tekemättä niin”

Monet avunantajamaat eivät ole toteuttaneet lupauksiaan toimittaa Jemeniin lisää apua, ja samaan aikaan konfliktin osapuolet eivät päästä apua perille. Noin yhdeksän miljoonan ihmisen apua on jo jouduttu leikkaamaan.
Keltainen mielenosoituskyltti, jossa lukee I welcome refugees, il faut protéger les réfugiées

Järjestöt vaativat Suomea ottamaan lisää vastuuta Morian turvapaikanhakijoista

Suomi on ilmoittanut ottavansa vastaan tulipalon tuhoamasta Kreikan Moriasta 11 ilman huoltajaa olevaa alaikäistä turvapaikanhakijaa, mutta määrä sisältyy jo keväällä tehtyyn päätökseen. Nyt tarvitaan lisää tekoja, vaaditaan järjestöjen kannanotossa.