Uutiset Suomen kehityspolitiikka

Kehitysmaiden verovaje on 30–60 prosenttia – Suomi ohjaa 8,6 miljoonaa euroa verotusjärjestelmien parantamiseen

Suomi aikoo panostaa jatkossa etenkin Afrikan maiden veronkantokyvyn parantamiseen. Koronakriisi vaatii lisäämään kotimaisten resurssien käyttöä kaikkialla, muistuttaa kehitysministeri Ville Skinnari (sd).
Taskulaskin lähikuvassa.
Suomi lisää tukeaan kehitysmaiden veronkantokyvyn parantamiseksi. (Kuva: Phillip Ingham / CC BY-ND 2.0)

Suomi aikoo parantaa kehittyvien maiden verojärjestelmiä uudella, vuoteen 2023 ulottuvalla toimintaohjelmalla. Rahaa aiotaan käyttää vuodesta 2022 alkaen noin 8,6 miljoonaa euroa vuosittain. Maantieteellisenä painopisteenä on Afrikka.

Ulkoministeriön tänään julkaiseman toimintaohjelman tarkoituksena on parantaa maiden veronkantokykyä, lisätä kehitysyhteistyövaroilla tuettujen yritysten verovastuullisuutta ja parantaa kehitysmaiden mahdollisuuksia osallistua kansainväliseen veropolitiikkaan.

Tavoitteena on, että köyhät maat voisivat rahoittaa suuremman osan kehitysponnisteluistaan omista verotuloistaan.

”Kehitysmaat menettävät laittomien rahavirtojen ja aggressiivisen verosuunnittelun takia joka vuosi enemmän verotuloja kuin saavat kehitysapua. Afrikan maat ovat ryhtyneet toimiin pysäyttääkseen nämä virrat, ja Suomi haluaa tukea niitä tässä työssä”, sanoo kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari (sd) tiedotteessa.

Hän muistutti ohjelman julkistustilaisuudessa tiistaina, että etenkin koronakriisin jälkeen kaikkien maiden on pantava liikkeelle yhä enemmän kotimaisia resursseja.

Verohallinnon arvion mukaan kehittyvien maiden verovaje on jopa 30–60 prosenttia potentiaalisista verotuloista. Tehokasta verojen keräämistä haittaa esimerkiksi epävirallisen talouden suuri rooli, monikansallisten yritysten aggressiivinen verosuunnittelu, heikosti toimivat tietojärjestelmät sekä korruptio.

Kaikki ohjelman hankkeet eivät ole uusia, sillä myös edellisellä hallituksella oli verotukseen liittyvä kehitysmaissa. Esimerkiksi Tansaniassa Suomi on tukenut verohallintoa hankkeessa, jossa Suomen Verohallinnon asiantuntijat ovat muun muassa kouluttaneet Tansanian verohallinnon virkailijoita.

Yhteistyötä Tansanian kanssa jatketaan ja sitä laajennetaan myös muihin Afrikan maihin yhteistyössä Afrikan verohallintojen kattojärjestön ATAFin kanssa. Suomi rahoittaa myös afrikkalaisten kansalaisjärjestöjen yhteistyötä sekä OECD:n ja YK:n kehitysohjelman UNDP:n yhteistä Verotarkastajat ilman rajoja -aloitetta, jonka tarkoituksena on vahvistaa kehitysmaiden verotarkastajien vertaisoppimista monikansallisten yritysten verottamisesta.

Lisäksi ohjelmaan kuuluu muun muassa se, että kehitysyhteistyövaroin tuettavilta yrityksiltä vaaditaan läpinäkyvää maakohtaista tilinpäätöstä ja verotietojen raportointia. Tarkoituksena on laatia aiheesta myös ohjeistus.

Suomalaisen yritysten yhteiskuntavastuuta ajavan Finnwatchin veroasiantuntija Saara Hietanen kiitteli julkistustilaisuudessa ohjelmaa erityisesti siitä, että se painottaa verotuksen merkitystä ihmisoikeuksien toteutumisessa. Hän kuitenkin muistutti, että verotus pitäisi ottaa huomioon muuallakin kuin kehityspolitiikassa. Myös kansallisella veropolitiikalla on vaikutuksia kehitysmaihin, hän totesi.

Kehityspoliittisen toimikunnan puheenjohtaja Inka Hopsu (vihr) puolestaan muistutti, että Suomi ei ole saavuttanut vuonna 2015 asetettua kansainvälistä tavoitetta, jonka mukaan verotusjärjestelmien vahvistamiseen käytetty rahoitus kaksinkertaistetaan vuoteen 2020 mennessä. Nyt tavoite on siirtynyt vuoteen 2022.

OIKAISU 8.6.2020. Rahaa aiotaan käyttää vuodesta 2022 alkaen noin 8,6 miljoonaa euroa vuosittain. Alkuperäisessä tekstissä annettiin ymmärtää, että 8,6 miljoonaa olisi kokonaissumma.

Suomen kehityspolitiikka kehitysyhteistyöpolitiikkakorruptio & läpinäkyvyystalousverotus Suomi Ulkoministeriö

Kommentit

Lähettänyt Timo Voipio (ei varmistettu) 9.6.2020 - 14:05

Kiitos jutusta!

Pieni täsmennys 1. kappaleen 2. lauseeseen: Verotus ja kehitys -toimintaohjelman mukaan Suomen tarkoituksena on saavuttaa 8,6 miljoonan euron vuositaso verotus ja kehitys -rahoituksessa vuoteen 2022 mennessä, eli joka vuosi maksettaisiin siitä alkaen vähintään 8,6 me.

Rahaa aiotaan käyttää vuoteen 2022 mennessä noin 8,6 miljoonaa euroa.

Lue myös

Suomen lippu ja Helsingin Kauppatorin maailmanpyörä.

Selvitys: Suomella on YK-järjestöissä enemmän vaikutusvaltaa kuin rahoituksen taso antaisi odottaa

Suomi kanavoi lähes puolet kehitysavustaan monenkeskisten järjestöjen, kuten YK-järjestöjen, kautta. Vaikka Suomen rahoitusosuus on suhteellinen pieni, työ on hyvin tuloksellista, summaa tuore, riippumaton evaluaatio.
Suomen lippu ja puun lehtiä

Suomi tukee globaaleja koronatoimia 31 miljoonalla eurolla – Ei uutta rahaa kehitysyhteistyöhön

Kehitysyhteistyövaroja kohdennetaan uudelleen koronaviruspandemiaan vastaamiseksi. Varsinaista uutta rahaa ei kuitenkaan ainakaan vielä ole luvassa, kertoi kehitysministeri Ville Skinnari (sd) tänään.
Nuoria naisia lentopalloverkko taustallaan

Afrikan nuorissa ainekset menestystarinaan

Suomi laatii tänä vuonna oman Afrikka-strategian. Nuoret kannattaa nostaa Suomen ja Afrikan välisen kumppanuuden ja yhteistyön keskiöön, sillä heissä on valtavasti potentiaalia muun muassa rauhan rakentajina ja konfliktien ennaltaehkäisijöinä, kirjoittaa Kirkon Ulkomaanavun vaikuttamistyön päällikkö Katri Suomi.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Poika istuu kynä ja lehtiö kädessä pieni taskuradio korvallaan.

Koronavirus on vauhdittanut etäoppimista myös kehittyvissä maissa – Moni kuitenkin putosi kyydistä, eivätkä kaikki pääse enää takaisin

Noin 1,6 miljardia opiskelijaa ja koululaista joutui keväällä jäämään pois koulusta koronaviruksen takia. Esimerkiksi Kenia ja Uganda käärivät hihansa digi- ja etäopetuksen lisäämiseksi, mutta nyt pelkona on eriarvoisuuden kasvu. ”Jo valmiiksi jäljessä olevat jäävät vielä enemmän jälkeen”, sanoo Fingon asiantuntija Peter Njuguna.
Syyrian lippu kahden muun lipun välissä.

Luoteis-Syyriassa vahvistettu ensimmäinen koronavirustapaus – ”Koronavirus tulee leviämään pakolaisleireillä kulovalkean tavoin”

Luoteis-Syyriassa elää noin 4,2 miljoonaa ihmistä, joista monet pakolaisia. Jos virus leviää, esimerkiksi vanhuksilla ja kroonisia tauteja sairastavilla on vain pienet mahdollisuudet selvitä, varoittaa terveysjärjestö UOSSM.
Nainen puolilähikuvassa piikkilangalla varustetun betoniaidan edessä.

Siviilikriisinhallinta tukee konfliktista toipuvia maita vankemman tulevaisuuden rakentamisessa

Sisäministeriön alaisuudessa toimiva Kriisinhallintakeskus lähettää asiantuntijoita siviilikriisinhallintatehtäviin maailmalle. Koulutusasiantuntija Sari Rautarinta on ollut komennuksella Sudanissa, Afganistanissa ja Ukrainassa. Työ on pitkäjänteistä, ja sen merkitys on nähtävissä vasta vuosien kuluttua, hän sanoo.
Nainen puolilähikuvassa mainoksen edessä.

”Rahoituslaitokset eivät ottaneet minua vakavasti” – Naisyrittäjien arki on hankalaa, ja koronavirus vaikeuttaa sitä entisestään

Keniassa naisyrittäjät kärsivät luotonsaantivaikeuksista ja vähättelystä. Irene Omari omistaa yhden Kisumun suurimmista brändäysyhtiöistä. Koronan vuoksi bisneksellä menee nyt huonommin kuin koskaan. Vaikeuksia on kuitenkin ollut jo aiemmin. ”Naisen on hyvin vaikea vetää yritystä. Aluksi en edes saanut luottoa”, hän kertoo.
Mies puolilähikuvassa mikrofonin takana.

Köyhyys ei ole vähentynyt niin paljon kuin väitetään, ja keinot sen kitkemiseksi ovat vääriä, sanoo YK-asiantuntija – ”Vaarallisen omahyväistä”

YK:n väistyvä erityisasiantuntija Philip Alston suomii loppuraportissaan maailman johtajia ”itsensä onnittelemisesta” köyhyyden vastaisessa taistelussa, sillä köyhyyden väheneminen johtuu pitkälti Kiinasta. Myöskään kestävän kehityksen tavoitteita ei saavuteta, hän sanoo.