Uutiset Suomen kehityspolitiikka

Kehitysmaiden verovaje on 30–60 prosenttia – Suomi ohjaa 8,6 miljoonaa euroa verotusjärjestelmien parantamiseen

Suomi aikoo panostaa jatkossa etenkin Afrikan maiden veronkantokyvyn parantamiseen. Koronakriisi vaatii lisäämään kotimaisten resurssien käyttöä kaikkialla, muistuttaa kehitysministeri Ville Skinnari (sd).
Taskulaskin lähikuvassa.
Suomi lisää tukeaan kehitysmaiden veronkantokyvyn parantamiseksi. (Kuva: Phillip Ingham / CC BY-ND 2.0)

Suomi aikoo parantaa kehittyvien maiden verojärjestelmiä uudella, vuoteen 2023 ulottuvalla toimintaohjelmalla. Rahaa aiotaan käyttää vuodesta 2022 alkaen noin 8,6 miljoonaa euroa vuosittain. Maantieteellisenä painopisteenä on Afrikka.

Ulkoministeriön tänään julkaiseman toimintaohjelman tarkoituksena on parantaa maiden veronkantokykyä, lisätä kehitysyhteistyövaroilla tuettujen yritysten verovastuullisuutta ja parantaa kehitysmaiden mahdollisuuksia osallistua kansainväliseen veropolitiikkaan.

Tavoitteena on, että köyhät maat voisivat rahoittaa suuremman osan kehitysponnisteluistaan omista verotuloistaan.

”Kehitysmaat menettävät laittomien rahavirtojen ja aggressiivisen verosuunnittelun takia joka vuosi enemmän verotuloja kuin saavat kehitysapua. Afrikan maat ovat ryhtyneet toimiin pysäyttääkseen nämä virrat, ja Suomi haluaa tukea niitä tässä työssä”, sanoo kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari (sd) tiedotteessa.

Hän muistutti ohjelman julkistustilaisuudessa tiistaina, että etenkin koronakriisin jälkeen kaikkien maiden on pantava liikkeelle yhä enemmän kotimaisia resursseja.

Verohallinnon arvion mukaan kehittyvien maiden verovaje on jopa 30–60 prosenttia potentiaalisista verotuloista. Tehokasta verojen keräämistä haittaa esimerkiksi epävirallisen talouden suuri rooli, monikansallisten yritysten aggressiivinen verosuunnittelu, heikosti toimivat tietojärjestelmät sekä korruptio.

Kaikki ohjelman hankkeet eivät ole uusia, sillä myös edellisellä hallituksella oli verotukseen liittyvä kehitysmaissa. Esimerkiksi Tansaniassa Suomi on tukenut verohallintoa hankkeessa, jossa Suomen Verohallinnon asiantuntijat ovat muun muassa kouluttaneet Tansanian verohallinnon virkailijoita.

Yhteistyötä Tansanian kanssa jatketaan ja sitä laajennetaan myös muihin Afrikan maihin yhteistyössä Afrikan verohallintojen kattojärjestön ATAFin kanssa. Suomi rahoittaa myös afrikkalaisten kansalaisjärjestöjen yhteistyötä sekä OECD:n ja YK:n kehitysohjelman UNDP:n yhteistä Verotarkastajat ilman rajoja -aloitetta, jonka tarkoituksena on vahvistaa kehitysmaiden verotarkastajien vertaisoppimista monikansallisten yritysten verottamisesta.

Lisäksi ohjelmaan kuuluu muun muassa se, että kehitysyhteistyövaroin tuettavilta yrityksiltä vaaditaan läpinäkyvää maakohtaista tilinpäätöstä ja verotietojen raportointia. Tarkoituksena on laatia aiheesta myös ohjeistus.

Suomalaisen yritysten yhteiskuntavastuuta ajavan Finnwatchin veroasiantuntija Saara Hietanen kiitteli julkistustilaisuudessa ohjelmaa erityisesti siitä, että se painottaa verotuksen merkitystä ihmisoikeuksien toteutumisessa. Hän kuitenkin muistutti, että verotus pitäisi ottaa huomioon muuallakin kuin kehityspolitiikassa. Myös kansallisella veropolitiikalla on vaikutuksia kehitysmaihin, hän totesi.

Kehityspoliittisen toimikunnan puheenjohtaja Inka Hopsu (vihr) puolestaan muistutti, että Suomi ei ole saavuttanut vuonna 2015 asetettua kansainvälistä tavoitetta, jonka mukaan verotusjärjestelmien vahvistamiseen käytetty rahoitus kaksinkertaistetaan vuoteen 2020 mennessä. Nyt tavoite on siirtynyt vuoteen 2022.

OIKAISU 8.6.2020. Rahaa aiotaan käyttää vuodesta 2022 alkaen noin 8,6 miljoonaa euroa vuosittain. Alkuperäisessä tekstissä annettiin ymmärtää, että 8,6 miljoonaa olisi kokonaissumma.

Suomen kehityspolitiikka kehitysyhteistyöpolitiikkakorruptio & läpinäkyvyystalousverotus Suomi Ulkoministeriö

Kommentit

Lähettänyt Timo Voipio (ei varmistettu) 9.6.2020 - 14:05

Kiitos jutusta!

Pieni täsmennys 1. kappaleen 2. lauseeseen: Verotus ja kehitys -toimintaohjelman mukaan Suomen tarkoituksena on saavuttaa 8,6 miljoonan euron vuositaso verotus ja kehitys -rahoituksessa vuoteen 2022 mennessä, eli joka vuosi maksettaisiin siitä alkaen vähintään 8,6 me.

Rahaa aiotaan käyttää vuoteen 2022 mennessä noin 8,6 miljoonaa euroa.

Lue myös

Lapsia leikkikentällä.

Aiempaa harvempi suomalainen uskoo kehitysyhteistyöhön – Koronapandemia pudotti kehitysmaat uutisotsikoista, ja se voi heijastua asenteisiin

Lähes neljä viidestä suomalaisesta pitää kehitysyhteistyötä edelleen tärkeänä, mutta osuus on pudonnut tuntuvasti viime vuodesta, käy ilmi Taloustutkimuksen kyselystä. Sitä selittää sekä huoli oman maan tilanteesta että viestinnän vähäisyys. Kehitysministeri Ville Skinnari (sd) uskoo koronan osoittavan globaalien ratkaisujen löytämisen tärkeyden.
Suomen lippu lipputangossa.

Valtiovarainministeriön budjettiesitys: Kehitysyhteistyöhön ensi vuonna lisää rahaa

Koronapandemian aiheuttamista talousongelmista huolimatta Suomen kehitysyhteistyövaroihin esitetään lisäystä ensi vuonna. ”Kehitysyhteistyön riittävä rahoittaminen on paitsi maailman köyhimpien ihmisten, myös suomalaisten etu”, kiittelee Fingon kehityspolitiikan asiantuntija Niina Tenhio.
Suomen lippu ja Helsingin Kauppatorin maailmanpyörä.

Selvitys: Suomella on YK-järjestöissä enemmän vaikutusvaltaa kuin rahoituksen taso antaisi odottaa

Suomi kanavoi lähes puolet kehitysavustaan monenkeskisten järjestöjen, kuten YK-järjestöjen, kautta. Vaikka Suomen rahoitusosuus on suhteellinen pieni, työ on hyvin tuloksellista, summaa tuore, riippumaton evaluaatio.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Tyttöjä valkoisissa huiveissa sinisen rakennuksen edustalla.

Massiivista Afganistan-konferenssia isännöivä Suomi aikoo asettaa maan kehitysavulle tiukat ehdot – ”Emme tule tukemaan 1990-luvun kaltaista emiraattia”

Ensi viikolla järjestettävässä Afganistan-konferenssissa varmistetaan maan budjetti neljäksi vuodeksi. Tilanne on poikkeuksellisen herkkä, sillä rauhanneuvottelut ovat kesken. ”Avunantajat ovat valmiita tukemaan Afganistania, mutta tuomme selvästi esille ne asiat, joista emme jousta”, sanoo konferenssin erityisedustaja, suurlähettiläs Janne Taalas.
Seinämaalaus, jossa ihmisten kuvia.

Koronavirus on hidastanut pakolaisten vastaanottamista ympäri maailman – Normaalivuosinakin vain murto-osa saa uuden kotimaan

Vain runsaat 15 000 pakolaista on tänä vuonna sijoitettu uuteen kotimaahan. Tarvetta olisi 1,4 miljoonalla.
Kaksi patsasta, joille on laitettu kasvomaski.

Korona murjoo ihmisoikeuksia, demokratiaa ja vapaata kansalaisyhteiskuntaa – Korjausliikkeen aika on nyt

Poikkeustilaa on käytetty maailmalla hyvin kärkkäästi kitkemään demokraattista osallistumista ja vaientamaan kriittisiä ääniä, kirjoittaa Fingon kansalaisyhteiskunnan ja edunvalvonnan asiantuntija Pauliina Savola.
Nainen puolilähikuvassa.

Raportti: Järjestötoiminta on yhä ammattimaisempaa, eikä se ole pelkästään hyvä asia – ”Liiallinen riippuvuus rahoittajista voi murentaa järjestöjen kykyä haastaa”, sanoo tutkija

Suomen järjestökenttä on viime vuosina keskittynyt, ja hankebyrokratiasta on tullut raskaampaa etenkin pienille järjestöille. Tuoreen raportin mukaan vaarana on, että kansalaisyhteiskunnan mahdollisuus kritisoida valtiota vapaasti ja tehdä innovatiivisesti yhteiskunnallisia aloitteita heikkenee.
Rakennuksia meren rannalla.

Maailman ruokajärjestö pelkää maailmanlaajuista ruokakriisiä – Yksi eniten kärsineistä pienistä valtioista on Saint Lucia

Miljoonat matkailualan työntekijät ovat leipäjonossa Saint Lucian saarivaltiossa. Maailman ruokaohjelma on käyttänyt vuonna 2020 humanitaariseen apuun yhteensä jo yli 6,7 miljardia euroa ympäri maailman, mutta järjestön johtaja johtaja David Beasley arvioi, että ensi vuodelle se tarvitsee kaksinkertaisen summan.

Tuoreimmat

Koronavirus on hidastanut pakolaisten vastaanottamista ympäri maailman – Normaalivuosinakin vain murto-osa saa uuden kotimaan
Raportti: Järjestötoiminta on yhä ammattimaisempaa, eikä se ole pelkästään hyvä asia – ”Liiallinen riippuvuus rahoittajista voi murentaa järjestöjen kykyä haastaa”, sanoo tutkija
Maailman ruokajärjestö pelkää maailmanlaajuista ruokakriisiä – Yksi eniten kärsineistä pienistä valtioista on Saint Lucia
Raportti: Lapsiin kohdistui viime vuonna konflikteissa ennätysmäärä rikkomuksia – ”Voi hyvällä syyllä kysyä, onko maailma lakannut välittämästä”
Chilessä on valtava uusiutuvan energian potentiaali, mutta monet tavalliset kansalaiset eivät ole päässeet vielä hyötymään
Eurooppalaisten kehitysjärjestöjen kattojärjestöön suomalainen puheenjohtaja
Lääkeyhtiöiden patenteista koronalääkkeisiin halutaan luopua pandemian ajaksi – Sama tehtiin aids-epidemian huippuvuosina, ja miljoonia ihmishenkiä pelastui
Hyvä varautuminen pelasti ihmishenkiä taifuunien nuijiessa Filippiinejä – ”Ihmiset oikeasti uskoivat varoituksia”, kertoo suomalainen avustustyöntekijä
Massiivista Afganistan-konferenssia isännöivä Suomi aikoo asettaa maan kehitysavulle tiukat ehdot – ”Emme tule tukemaan 1990-luvun kaltaista emiraattia”
Luokkahuoneiden ovet pysyvät suljettuina 97 prosentille Latinalaisen Amerikan koululaisista – Korona uhkaa viedä kokonaisen kouluvuoden

Luetuimmat

Myanmarin yli 70 vuotta kestänyt sisällissota on yksi maailman pisimpään jatkuneista konflikteista – Aung San Suu Kyin aika on merkinnyt takapakkia rauhanneuvotteluille
Massiivista Afganistan-konferenssia isännöivä Suomi aikoo asettaa maan kehitysavulle tiukat ehdot – ”Emme tule tukemaan 1990-luvun kaltaista emiraattia”
Selvitys: Yhdysvaltain kristilliset konservatiivijärjestöt pumppaavat rahaa naisten ja sateenkaarivähemmistöjen oikeuksien vastaiseen kampanjointiin Euroopassa
Aiempaa harvempi suomalainen uskoo kehitysyhteistyöhön – Koronapandemia pudotti kehitysmaat uutisotsikoista, ja se voi heijastua asenteisiin
Avunantajat käyttävät yhä enemmän rahaa itseensä, selviää tuoreesta raportista – Taustalla koronapandemia mutta myös ”apunationalismi”
Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
Perinteisiin viljalajeihin palaaminen voisi parantaa ruokaturvaa monissa maissa – Zimbabwessa osa viljelijöistä on siirtynyt maissista durraan ja hirssiin
Tansanian populistinen presidentti John Magufuli sai toisen kauden – Tarkkailijoiden mukaan vaaleissa oli ”pelon ilmapiiri”
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Naisten oikeuksien puolustaja nälkälakossa Saudi-Arabiassa – Naisaktivisteja on yhä vankilassa yli kaksi vuotta naisten autoilun sallimisen jälkeen