Uutiset Koronaviruspandemia

Kehitysmaiden koronarokoteoperaatio alkaa kaukaa takamatkalta – Rikkaat maat ovat tukeneet kansainvälistä Covax-mekanismia mutta kiilanneet sen ohi neuvotteluissa

Terveysjärjestöjen hallinnoima Covax-mekanismi valmistautuu aloittamaan ensimmäisten koronavirusrokotteiden jaon 18 kehitysmaassa samaan aikaan, kun rikkaissa maissa odotetaan jo ei-riskiryhmien rokotuksia. Unicefin ja Lääkärit ilman rajoja -järjestöjen Suomen edustajat peräävät rikkailta mailta nyt solidaarisuutta.
Ihmisiä venyttelemässä maskit kasvoilla aidan takana.
Etelä-Afrikassa joogattiin viime keväänä maskit kasvoilla. (Kuva: James Oatway / International Monetary Fund / CC BY-NC-ND 2.0)

Kehittyvissä maissa päästään mahdollisesti ensi viikolla aloittamaan koronavirusrokotteiden antaminen laajemmalla skaalalla. Osa vauraammista kehitysmaista on jo saanut pieniä määriä rokotteita muuta kautta, mutta nyt aletaan jakaa ensimmäisiä rokotteita kansainvälisten terveysjärjestöjen hallinnoiman Covax-mekanismin kautta.

Pääosan rokotteista jakaa YK:n lastenjärjestö Unicef, joka toimittaa rokotteita 82 maahan.

Suomen Unicefin ohjelmatyön johtaja Inka Hetemäki kertoo, että rokottaminen on määrä aloittaa helmikuun puolivälissä.

Ensimmäisessä vaiheessa Unicef jakaa alustavan suunnitelman (pdf) mukaan 18 maahan 1,2 miljoonaa Pfizerin ja Biontechin rokoteannosta.

Rokotetta saavat muun muassa Bhutan, Bolivia, Bosnia ja Hertsegovina, Kolumbia, Georgia, Filippiinit, Ruanda ja Palestiina. Joukossa ei vielä ole maailman kaikkein köyhimpiä maita, syystä.

”Rokotteet eivät yksinään pelasta maailmaa, vaan täytyy miettiä, miten toimitukset hoituvat. Näiden maiden kanssa on pystytty varmistamaan, että niillä on kylmäketjut kunnossa ja että terveydenhuoltohenkilökunta pystyy toimittamaan rokotteet perille”, Hetemäki kertoo.

Varsinaisen rokotteen antamisen hoitavat kunkin valtion terveydenhoidon työntekijät. Unicefin roolina on varmistaa rokotteiden toimitukset, säilyvyys ja terveydenhuollon työntekijöiden koulutus. Nyt odotetaan enää rokotteiden saapumista; esimerkiksi ruiskuja on valmiina varastoissa jo puoli miljardia.

Vuoden toisella neljänneksellä on tulossa myös 40 miljoonaa Pfizerin rokoteannosta lisää. Lisäksi pian on määrä aloittaa myös 336 miljoonan AstraZenecan rokoteannoksen jakelu.

AstraZeneca tarvitsee kuitenkin vielä luvan Maailman terveysjärjestöltä (WHO). Lisäksi tällä hetkellä sen kohtalo on epäselvä, sillä jo aiemmin rokotukset aloittanut Etelä-Afrikka on perunut rokotteen jakelun, koska se ei välttämättä tehoa eteläisessä Afrikassa leviävään virusmuunnokseen.

Jämät köyhille maille

Viime keväänä perustetun Covaxin tarkoituksena on varmistaa, että rokotteita saavat myös maat, joilla ei ole varaa ostaa niitä, sekä maat, jotka eivät pysty neuvottelemaan kahdenvälisiä sopimuksia rokotevalmistajien kanssa.

Tavoitteena on, että tänä vuonna Covax saisi jaettua noin kaksi miljardia rokoteannosta. Niistä suurin osa on menossa 92 köyhälle maalle, jotka saisivat näin rokotettua 20 prosenttia väestöstään, käytännössä terveydenhuollon työntekijät sekä yli 65-vuotiaat.

Tavoite on vaatimaton verrattuna rikkaisiin maihin, jotka havittelevat käytännössä sadan prosentin kattavuutta niin pian kuin mahdollista.

Covaxin alku onkin ollut hidas, sillä se ei ole saanut kovi npaljon rokotteita. Rikkaat maat ovat kyllä tukeneet Covaxia rahallisesti mutta samalla käyneet lääkeyhtiöiden kanssa omia neuvotteluitaan ja varmistaneet näin suurimman osan rokotteista itselleen.

WHO:n mukaan tähän mennessä yli 94 prosenttia rokotukset aloittaneista maista on korkean tulotason tai ylemmän keskitulotason maita. Monet rikkaat maat ovat onnistuneet neuvottelemaan itselleen rokoteannoksia jopa moninkertaisesti yli tarpeen.

”Covax oli lupaava, koska sen avulla rokotteet oli määrä jakaa tiettyjen periaatteiden mukaan. Rikkaat maat ovat kuitenkin varanneet itselleen rokotteita sen ulkopuolella. Covaxin neuvotteluvara ei ole sama kuin Amerikalla tai EU:lla”, muistuttaa Suomen Lääkärit ilman rajoja -järjestön toiminnanjohtaja Linda Konate.

Osa kehitysmaista on neuvotellut rokotteita myös itse, mutta käytännössä se ei riitä.

”Tuntuu hölmöltä, että täällä rokotetaan kohta ei-riskiryhmiä, mutta esimerkiksi Malawissa edes sairaanhoitohenkilökunta ei ole saanut rokotteita”, Konate harmittelee.

WHO:n pääjohtaja Tedros Adhanom Ghebreyesus on vaatinut rikkaita maita rokottamaan terveystyöntekijänsä sekä vanhukset ja jakamaan sitten ylimääräiset annokset Covaxin kanssa.

Samaa mieltä ovat Hetemäki ja Konate.

”Maailmanlaajuiseen kriisiin tarvitaan maailmanlaajuinen ratkaisu. Lähtökohtaisesti pitäisi varmistaa, ettei rokoteylijäämiä tulisi”, Hetemäki toteaa.

Perusterveydenhuolto kärsii

Kehitysmailla olisi erityisen kova kiire saada rokotteita, sillä niiden perusterveydenhuollon kapasiteetti oli huono jo ennen pandemiaa ja lisäksi myös koronan kerrannaisvaikutukset, kuten talouslama, ovat osuneet erityisen kovaa juuri niihin.

”Olemme arvioineet, että koronan seurauksena päivittäin kuolee 6 000 lasta enemmän”, Hetemäki sanoo.

Eristys on vienyt tulot köyhiltä perheiltä. Perusterveydenhuollosta on jouduttu leikkaamaan. Esimerkiksi rokoteohjelmia on keskeytetty eivätkä kaikki ihmiset ole uskaltaneet edes käyttää terveyspalveluita.

”Se on kohtalokasta lapsille, jos jokin epidemia pääsee puhkeamaan. Siksi rokotteet ovat kehitysmaissa oikeastaan vieläkin kiireellisempi asia kuin teollisuusmaissa, koska meillä perinteiset tartuntataudit eivät leviä samalla tavalla”, Hetemäki sanoo.

Lääkärit ilman rajoja puolestaan on havainnut Nigerissä malariatapausten tuplaantuneen pandemian aikana, kun ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä ei ole koronan takia päästy toteuttamaan.

Konate on huolissaan myös uutisista, joiden mukaan rokotesopimuksen AstraZenecan kanssa neuvottelut Uganda joutuu maksamaan peräti 7 dollaria per rokote, kun EU maksaa vain noin 3 dollaria.

”Jos köyhät maat vielä joutuvat maksamaan isomman hinnan, se vie resursseja muusta terveydenhuollosta ja heikentää ennestään riittämätöntä kapasiteettia”, hän muistuttaa.

Siihen ei olisi varaa. Esimerkiksi Lääkärit ilman rajoja -järjestön mukaan Eswatinissa tartuntoja on toisen aallon aikana havaittu jo neljä kertaa, Mosambikissa lähes seitsemän kertaa enemmän kuin ensimmäisen aallon aikana.

Patenttivapautus ratkaisuksi?

Rokotteiden tasapuolinen jakaminen on vaikeaa myös siksi, että tällä hetkellä rokotteita saadaan rikkaisiinkin maihin luultua hitaammin.

Lääkärit ilman rajoja ajaa ratkaisuksi tilapäistä patenteista luopumista. Näin periaatteessa mikä tahansa yritys voisi tuottaa rokotteita.

Asiaa käsitellään Maailman kauppajärjestössä (WTO), jolle Intia ja Etelä-Afrikka ehdottivat jo lokakuussa poikkeusta sen voimassa oleviin, immateriaalioikeuksia koskeviin sääntöihin.

Poikkeuksen turvin maat saisivat jättää myöntämättä tai panematta täytäntöön patentteja, jotka liittyvät koronalääkkeisiin, -rokotteisiin, -diagnostiikkaan ja muuhun teknologiaan. Sääntö olisi voimassa koronapandemian ajan, kunnes laumaimmuniteetti saavutetaan.

Samaa metodia käytettiin myös 2000-luvun alun aids-epidemiassa, hyvin tuloksin.

Yli sata maata kannattaa vapautusta, mutta rikkaat maat ovat asettuneet vastustamaan sitä. Niiden mukaan rokotetuotannon aloittaminen muissa tehtaissa olisi hidasta. Lisäksi lääkeyhtiöt haluavat saada vastinetta rokotekehityksessä tekemälleen työlle.

”Yritykset eivät ole tehneet tätä yksin vaan saaneet pitkälti julkista rahoitusta. Kun julkista rahaa on annettu tutkimukseen ja kehitykseen, pitäisi olla myös ehtoja siitä, että tuote on saatavilla laajemmin eikä hinta saa olla liian korkea”, Konate muistuttaa.

Viimeksi asiasta neuvoteltiin WTO:ssa viime torstaina, tuloksetta. Neuvottelut jatkuvat myöhemmin helmikuussa.

Lisätty tieto Pfizerin 40 miljoonasta annoksesta 9.2.2021.

Koronaviruspandemia politiikkaterveyssairaus/lääkintä Suomen UNICEFLääkärit Ilman Rajoja

Lue myös

Koronarokotepullo ja ruisku kuvituskuvassa.

Ensimmäiset Covax-mekanismin koronarokotteet annettiin Ghanassa ja Norsunluurannikolla – ”Historian suurin, nopein ja monimutkaisin rokoteoperaatio”

Maailman terveysjärjestön on tarkoitus jakaa tänä vuonna kaksi miljardia koronarokotetta Covax-mekanismin kautta. Ensimmäiset annettiin eilen, saajana muun muassa Ghanan presidentti Nana Akufo-Addo, joka rauhoitteli samalla rokoteskeptikoita.
Nuori kasvomaskilla suojautunut nainen tietokoneen ääressä.

Raportti: Kaksi kolmasosaa köyhistä maista on leikannut koulutusbudjettiaan koronapandemian aikana – Koulutuksen epätasa-arvo uhkaa syventyä

Jo ennen koronapandemiaa rikkaat maat käyttivät noin 177 kertaa enemmän rahaa koulutukseen oppilasta kohti kuin matalan tulotason maat. Nyt kuilu uhkaa leventyä, käy ilmi Maailmanpankin ja Unescon raportista.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Naiset kuokkivat maata maissipellolla.

Ikuisuusongelma: miten saada kaikille riittävästi ruokaa? Uusi afrikkalais-eurooppalainen tutkimushanke etsii ratkaisua kaupunkien ”ruokalaboratorioiden” avulla

Suomen Luonnonvarakeskuksen koordinoimassa uudessa tutkimushankkeessa etsitään ratkaisuja ruokajärjestelmien ongelmiin kuudessa Afrikan maassa. Esimerkiksi Ugandassa muodostetaan viljelijöiden tuottajayhdistyksiä ja perustetaan maissin prosessointilaitos. Tutkijat uskovat, että ratkaisuja voidaan soveltaa laajemminkin.
Tietokoneen näppäimistö ja näyttö

Maailmassa oli viime vuonna ainakin 155 tahallista nettikatkoa, ja se voi olla hengenvaarallista, varoittaa järjestö

Viranomaiset katkaisivat nettiyhteydet tai häiritsivät muuten internetin toimintaa viime vuonna lähes kaikilla mantereilla, käy ilmi Access Now -järjestön raportista. ”Internetin sulkeminen globaalin terveyskriisin aikana on uskomattoman vaarallista”, kritisoi järjestön edustaja Felicia Anthonio.
Virtaava joki.

Ilmastonmuutos selittää Intian helmikuista tuhotulvaa – Yli sata ihmistä kuoli, kun sulavan jäätikön aiheuttama tulva vei mennessään voimalatyömaan

Maanvyöry laukaisi Intian Uttarakhandissa noin 14 neliökilometriä laajan lumivyöryn, joka aiheutti alempana tuhotulvan. ”Tässä yhdistyy kolme yhteensattumaa: on ollut erittäin lämmin vuosi, epätavallisen runsasta lumen sulamista ja maanvyöry. Miksi juuri nyt? Vastaus piilee ilmastonmuutoksessa”, sanoo ympäristötieteen professori Mauri Pelto.
Naisia rivissä, joista yhdellä kädet avoinna.

7 + 1 syytä, miksi vietämme naistenpäivää

Naistenpäivänä ei ole tarkoitus juhlia vain oman elämän naisia, vaan se nostaa esiin sukupuolten epätasa-arvon myös kansainvälisenä ilmiönä. Kirkon Ulkomaanavun viestinnän asiantuntija Noora Pohjanheimo kertoo, miksi naistenpäivää on syytä juhlia.
Maskilla suojautunut nainen puolilähikuvassa, etualalla mikrofoneja.

”Kaikkia ei voi panna vankilaan” – Suomessa vieraileva Valko-Venäjän oppositiojohtaja Svjatlana Tsihanouskaja uskoo yhä demokratialiikkeeseen

Valko-Venäjän oppositiojohtaja Svjatlana Tsihanouskaja puhui tiistaina Ulkopoliittisen instituutin tilaisuudessa. Hän toivoo EU:lta ja Suomelta lisää painostusta presidentti Aljaksandr Lukašenkaa kohtaan.

Tuoreimmat

Maailmassa oli viime vuonna ainakin 155 tahallista nettikatkoa, ja se voi olla hengenvaarallista, varoittaa järjestö
Ilmastonmuutos selittää Intian helmikuista tuhotulvaa – Yli sata ihmistä kuoli, kun sulavan jäätikön aiheuttama tulva vei mennessään voimalatyömaan
Ikuisuusongelma: miten saada kaikille riittävästi ruokaa? Uusi afrikkalais-eurooppalainen tutkimushanke etsii ratkaisua kaupunkien ”ruokalaboratorioiden” avulla
”Kaikkia ei voi panna vankilaan” – Suomessa vieraileva Valko-Venäjän oppositiojohtaja Svjatlana Tsihanouskaja uskoo yhä demokratialiikkeeseen
Ensimmäiset Covax-mekanismin koronarokotteet annettiin Ghanassa ja Norsunluurannikolla – ”Historian suurin, nopein ja monimutkaisin rokoteoperaatio”
Zimbabwen mangonviljelijät taistelevat hedelmäkärpäsvitsausta vastaan ”biologisin” asein – Loinen tuhoaa kärpäsen ja pelastaa sadon
YK: Hallitukset eivät ole lähelläkään tarvittavia päästövähennyssitoumuksia – Vasta kaksi suurimmista saastuttajista on vahvistanut sitoumuksiaan
Amnesty: Eritrean joukot teloittivat satoja siviilejä Etiopian Tigrayn alueella marraskuussa – Kyse voi olla rikoksista ihmisyyttä vastaan
Nepalissa puhutaan 129:tä kieltä, mutta vähemmistökieliä uhkaa häviäminen
Raportti: Kaksi kolmasosaa köyhistä maista on leikannut koulutusbudjettiaan koronapandemian aikana – Koulutuksen epätasa-arvo uhkaa syventyä

Luetuimmat

Ikuisuusongelma: miten saada kaikille riittävästi ruokaa? Uusi afrikkalais-eurooppalainen tutkimushanke etsii ratkaisua kaupunkien ”ruokalaboratorioiden” avulla
YK: Hallitukset eivät ole lähelläkään tarvittavia päästövähennyssitoumuksia – Vasta kaksi suurimmista saastuttajista on vahvistanut sitoumuksiaan
Raportti: Kaksi kolmasosaa köyhistä maista on leikannut koulutusbudjettiaan koronapandemian aikana – Koulutuksen epätasa-arvo uhkaa syventyä
”Kaikkia ei voi panna vankilaan” – Suomessa vieraileva Valko-Venäjän oppositiojohtaja Svjatlana Tsihanouskaja uskoo yhä demokratialiikkeeseen
Ensimmäiset Covax-mekanismin koronarokotteet annettiin Ghanassa ja Norsunluurannikolla – ”Historian suurin, nopein ja monimutkaisin rokoteoperaatio”
Zimbabwen mangonviljelijät taistelevat hedelmäkärpäsvitsausta vastaan ”biologisin” asein – Loinen tuhoaa kärpäsen ja pelastaa sadon
Maailmassa oli viime vuonna ainakin 155 tahallista nettikatkoa, ja se voi olla hengenvaarallista, varoittaa järjestö
Ilmastonmuutos selittää Intian helmikuista tuhotulvaa – Yli sata ihmistä kuoli, kun sulavan jäätikön aiheuttama tulva vei mennessään voimalatyömaan
Norsunluurannikon kaakaotilojen lapsiorjat haastoivat Nestlén, Marsin ja muut suklaajätit oikeuteen
Nepalissa puhutaan 129:tä kieltä, mutta vähemmistökieliä uhkaa häviäminen