Uutiset Koronaviruspandemia

Koronarokotteen hyödyt uhkaavat valua rikkaille maille ponnisteluista huolimatta – ”Pandemia ei ole ohi ennen kuin se on ohi kaikilta”

Rikkaat maat ovat jo varmistaneet itselleen osto-oikeuden miljardeihin rokoteannoksiin. YK:n asiantuntijat kritisoivat maita rokotenationalismista.
Kasvomaski lojumassa maassa.
Koronavirusrokote ei ole vielä markkinoilla, ja kun se tulee, rikkaat maat uhkaavat haalia sen itselleen. (Kuva: Ivan Radic / CC BY 2.0)

Pfizerin ja Biontechin eilinen ilmoitus lupaavista koronavirusrokotteen testituloksista on luonut uutta toivoa pandemian loppumisesta.

Ihmisoikeusasiantuntijat ovat kuitenkin huolissaan siitä, että ainakin alkuvaiheessa rikkaat maat ovat haalimassa Pfizerin ja muiden yhtiöiden rokotteet itselleen.

”On hieno uutinen, että rokote on osoittautunut tehokkaaksi koronavirusta vastaan. On kuitenkin huolestuttavaa, että Pfizer-Biontech on jo tehnyt rikkaiden kanssa sopimuksia yli miljardin annoksen edestä, mikä jättää alle neljänneksen sen ennustetusta tuotannosta muulle maailmalle”, kritisoi ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin tutkija Tamaryn Nelson järjestön eilen julkaisemassa tiedotteessa.

Lääkeyhtiö Pfizer kertoi eilen, että sen ja Biontechin kehittämä koronavirusrokote on havaittu tehokkaaksi 90 prosentilla ihmisistä. Se pystyy valmistamaan rokotetta mahdollisesti 50 miljoonaa annosta jo tänä vuonna ja 1,3 miljardia dollaria ensi vuonna. Jokainen rokotettava tarvitsee kaksi annosta.

Yhtiö on kuitenkin sopinut jo yli miljardin rokoteannoksen jakelemisesta vauraille maille. Esimerkiksi EU on sopimassa yhteensä 300 miljoonan annoksen ostamisesta.

”Pfizer-Biontechin pitäisi välittömästi selventää, miten se aikoo maksimoida rokotteiden saannin matalan ja keskitulotason maissa ihmishenkien pelastamiseksi. --- Pandemia ei ole ohi ennen kuin se on ohi kaikilta”, Nelson kritisoi.

Myös muita rokotteita ovat ostaneet enimmäkseen rikkaat maat. Yhdysvaltalainen Duken yliopisto laski lokakuussa, että erilaisia sopimuksia on tehty jo 3,8 miljardin annoksen edestä, ja viidestä miljardista lisäannoksesta neuvotellaan. Valtaosa annoksista oli menossa korkean tulotason tai keskitulotason maille.

Köyhillä mailla ei ole riittävästi rokotetta koko väestön rokottamiseksi, Kanada taas voisi rokottaa väestönsä viiteen kertaan olettaen, että kaikki rokotekokeilut päätyisivät markkinoille asti. Tämänhetkisten ennusteiden mukaan rokotetta saadaan kaikille vasta vuonna 2024, tutkijat ennustavat.

Eriarvoisuus on herättänyt huolta viruksen alkuvaiheesta asti, ja Maailman terveysjärjestö onkin perustanut COVAX-mekanismin, jonka tarkoituksena on varmistaa rokotteiden tasa-arvoinen jakelu. Sen on määrä tavoittaa kuitenkin vain noin 20 prosenttia väestöstä.

YK:n ihmisoikeusasiantuntijat vaativat eilen julkaistussa lausunnossaan maita tukemaan COVAXia ja varmistamaan, että kaikki saavat rokotteita.

”Valitettavasti näyttää siltä, että hallitukset ovat päättäneet varmistaa rokotteet vain omille kansalaisilleen. Eristäytyvä terveyspolitiikka ja hankinnat ovat ristiriidassa kansainvälisten ihmisoikeusstandardien kanssa”, he totesivat.

Maailmassa on todettu tähän mennessä yli 50 miljoonaa koronavirustartuntaa. Tautiin on kuollut 1,2 miljoonaa ihmistä.

Korjattu lääkeyhtiöiden kirjoitusasu 10.11.

Koronaviruspandemia politiikkayhtiötterveyssairaus/lääkintä

Lue myös

Naisia ja lapsia torilla myymässä mangoja ja kookospähkinöitä.

Epäluottamus ruokkii rokotekielteisyyttä Papua-Uudessa-Guineassa

Rokotteista kieltäytyminen johtuu kulttuurisesta ja uskonnollisesta vastustuksesta, virheellisestä informaatiosta ja sosiaalisen median ruokkimista salaliittoteorioista. Taistelua koronavirusta vastaan vaikeuttaa lisäksi terveydenhuollon henkilöstön rokotevastaisuus.
Kuwaitilaiset vapaaehtoiset valmistavat taikinaa.

Nälkä kasvanut dramaattisesti koronapandemian vuoksi – YK:n tavoite poistaa nälänhätä 2030 mennessä uhkaa vesittyä

Nälänhätä ja aliravitsemus on kasvanut jyrkimmin Afrikassa, jossa joka viides oli aliravittu. Koronapandemian lisäksi nälkää ovat kasvattaneet konfliktit ja ilmastonmuutos. Aliravitsemus johtuu myös terveellisen ruoan kalleudesta.
Nainen istumassa puolilähikuvassa.

Rikkaat maat haalivat leijonanosan koronarokotteista ja suojelevat samalla lääkeyhtiöidensä voittoja – Siinä ei ole mitään järkeä, sanoo taloustieteen professori Jayati Ghosh

Massachusettsin yliopiston taloustieteen professori Jayati Ghosh on seurannut, kuinka rikkaat valtiot ovat haalineet suurimman osan koronarokotteista itselleen samalla, kun köyhät maat ovat jääneet suurelta osin ilman. Hänen mielestään patentit pitäisi vapauttaa ja rokotteisiin liittyvää tietotaitoa ja teknologiaa jakaa, jotta rokotteita riittäisi kaikille.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Juho Kahranaho seisoo palestiinalaisen rakennuksen edessä ja katsoo kameraan.

Ensiapua ja traumatyön ohjausta – Juho Kahranaho kertoo, millaista SPR:n avustuslääkärin työ on Länsirannalla

Juho Kahranahon oli tarkoitus lähteä hoitamaan koronapotilaita kenttäsairaalaan Palestiinan Länsirannalle, mutta päätyikin pelastamaan suuhun ammutun miehen hengen ja kouluttamaan paikallisia traumatyössä.
Etiopialainen koululainen piirtää härkää kouluvihkoonsa.

Unicef: Koulusulut ovat lisänneet teiniraskauksia ja lapsiavioliittoja kehitysmaissa

Kouluja on ollut suljettuina pitkiä aikoja kehitysmaissa koronapandemian vuoksi. Tämä on lisännyt muun muassa teiniraskauksien, lapsiavioliittojen ja lapsiin kohdistuvan väkivallan määrää.
Intialaisia naisia kadulla selin kameraan. Naisilla on värikkäät huivit päässä.

Äärihindut häiriköivät Intian musliminaisia naishuutokaupoilla sosiaalisessa mediassa

Sosiaaliseen mediaan on perustettu muun muassa tilejä, joilla jaetaan netistä haettuja musliminaisten kuvia ja huutokaupataan heitä luvatta. Tarkoituksena on vaientaa musliminaiset, jotka eivät alistu äärihindujen ylivaltaan.
Vihanneksia ruokakaupan hyllyllä.

Kiertomaatalous on tehokasta ja kestävää - ”Viljelyn ja karjankasvattamisen yhdistäminen on esimerkki kestävästä ruuantuotannosta”

Karjan lanta kasvattaa satoa ja kasvien jäämät ruokkivat eläimiä sekä parantavat niiden tuotantoa. Aidosti kierrättävänä karjankasvatuksen ja viljelyn yhdistäminen lisäävät myös maatalouden tehokkuutta.
Nainen nojaa otsan käteensä ja istuu penkillä odottamassa terveyskeskuksen oven suulla.

Konflikti jälleen kiihtynyt Etiopian Tigrayssa – Taisteluita pakolaisleireillä ja aktivistien pidätyksiä

Marraskuussa alkanut konflikti on aiheuttanut valtavasti kärsimystä siviileille. YK on vedonnut konfliktin osapuoliin, että siviilit ja pakolaiset jätettäisiin rauhaan.