Uutiset Ympäristö

Kashmirin laakso on maailman viimeisiä sahramikrookuksen kasvupaikkoja – Viljelijät pelkäävät, että teollisuus tuhoaa maailman kalleimman maustekasvin

Intia perui Kashmirin autonomian vuonna 2019 ja muutti samalla maalakeja. Nyt viljelijät pelkäävät, että alueen teollistaminen uhkaa sekä viljelyelinkeinoa että luonnon monimuotoisuutta.
Mies kaksi violettia kukkaa kädessään.
Sahramin kasvattaja esittelee sahramikrookuksen kukkia. Maailman kallein mauste kerätään kukinnoista käsin, ja huonoimmillaan sadot ovat jääneet 1 400 grammaan hehtaarilta. (Kuva: Umer Asif / IPS)

(IPS) -- Pamporen kaupunki Kashmirin laaksossa on kuuluisa sahramistaan. Se on maailman viimeisiä paikkoja, joissa sahramikrookus kasvaa. Yli 19 000 perhettä saa toimeentulonsa sahramista, joka on maailman kallein mauste.

Kun 36-vuotias sahraminviljelijä Mubeen Yasin kävelee purppuraisten, vienosti tuoksuvien krookuspeltojen keskellä, hän ei ole toiveikas. Hän ei usko, että maisema säilyy yhtä kauniina kuin se nyt on.

Viime vuosikymmenen aikana seudulle on noussut sementtitehtaita kuin sieniä. Tutkija Fayaz Ahmad Darin mukaan tehtaat levittävät ympärilleen pölyä, joka pienentää sahramisatoja.

Jo muutama vuosi sitten tekemässään tutkimuksessa hän havaitsi, että sementtitehtaat muodostivat vakavan vaaran yli 200 hehtaarille sahramipeltoja.

”Menetykset riippuvat sementtitehtaiden syytämän pölyn määrästä. Lähellä tehtaita sijaitsevien peltojen sadot ovat pienentyneet kolmesta kilosta hehtaaria kohden vain 1 400 grammaan hehtaarilta. Useimmat sementtitehtaat sijaitsevat ainoalla laakson alueella, jossa kasvatetaan sahramia suuremmassa mitassa”, Dar kertoo.

Yasin puolestaan arvelee, että Intian keskushallinnon suunnitelmat Kashmirin teollistamiseksi tuhoavat sahraminviljelyn.

”Tähän asti hedelmälliset maat kuihtuvat kuiviksi. Jo nyt olemassa olevat sementtitehtaat ovat tuhonneet sahramisatoja pahemmin kuin osasimme kuvitella. Mitä tapahtuu, kun tänne tulee sadoittain uusia tehtaita”, Yasin kysyy.

Maata teollisuuden käyttöön

Kashmirin alue on jaettu Intian ja Pakistanin kesken, mutta molemmat maat pitävät sitä omanaan.

Yasinin ja muiden viljelijöiden pelkojen takana on vuonna 2019 tapahtunut Kashmirin autonomian peruminen. Tuolloin Intia jakoi hallitsemansa Jammun ja Kashmirin osavaltion kahtia ja muutti maalakeja.

Aiemmin vain kashmirilaiset saivat omistaa maata Kashmirissa, nyt maanomistusoikeus on kaikilla intialaisilla. Hallitus on myös siirtänyt yli 1 200 hehtaaria maata teollisuuden käyttöön, jotta alueelle saataisiin investointeja.

Kashmirin itsenäisyyttä tavoittelevien järjestöjen yhteisessä julkilausumassa syytettiin keskushallitusta yrityksestä muuttaa alueen demografiaa, väestösuhteita. Kashmirin väestöstä on ollut muslimeja 67 prosenttia.

Viranomaiset puolustavat maan käyttötarkoitusten muuttamista ja vakuuttavat, ettei tehtaiden alle joudu maatalousmaata. Tarkoituksena on vain lisätä teollisuutta ja luoda työpaikkoja.

Valtava määrä tiiliuuneja

Ympäristönsuojelijat ja Kashmirin kansalaisjärjestöt kuitenkin pelkäävät, että alueen luonnon monimuotoisuus on vakavasti uhattuna. Laajamittainen teollisuus ja väestönkasvu saattavat muuttaa kuvauksellisen laakson betoniviidakoksi.

Uusien maalakien tahattomaksi uhriksi saattaa joutua myös alueen ruokaturva. Veden vähyys ja sään ääri-ilmiöt rasittavat Kashmirin ruokajärjestelmää, mutta lisäksi maanviljelysmaata on entistä vähemmän. Teollistuminen uhkaa myös alueen vesiä.

”Infrastruktuurin rakentamiseen tarvitaan valtava määrä tiiliuuneja, sementtitehtaita, kivimurskaamoja. Kuvittele, mille tasolle saasteet kohoavat paikassa, joka on sisämaassa ja täysin vuorten saartama. Se on varma katastrofi”, Kashmirin yliopiston ympäristötieteiden opettaja tri Arshid Jahangir sanoo.

”Kashmirissa nähdään jo nyt, miten muu kuin teollinen saaste pilaa jokiamme ja järviämme. Jätteidenkäsittelyinfrastruktuuri ei ole asiallisessa kunnossa. Teollisen jätteen käsittely tulee olemaan mahdoton tehtävä”, Hampurin yliopiston tutkija Tavseef Mairaj toteaa.

Ympäristö maatalouspolitiikkabiodiversiteettimaaperä Intia Suomen IPS

Lue myös

Kyltti, jossa lukee restricted area, no go zone, by order government of Mekamui.

Kaivosjätti Rio Tintoa syytetään ympäristörikoksista Papua-Uudessa-Guineassa – Vuosikymmeniä kaivoksen sulkemisen jälkeen kuparia valuu edelleen jokiin

Monikansallisen Rio Tinton kuparikaivos toimi Bougainvillessä vuosina 1972–1989. Nyt 156 asukasta on laatinut Australian hallitukselle valituksen, jonka mukaan yhtiön on rikkonut OECD:n ohjeistusta monikansallisille yhtiöille jättämällä huomiotta kaivoksen ennakoitavissa olleet vaikutukset.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mies puolilähikuvassa, taustalla maalattu seinä.

Kauppasaarto ei Kuuban järjestelmää kaada, mutta hyvät suhteet Yhdysvaltoihin voivat sen tehdä, sanoo Kuubasta kirjan kirjoittanut toimittaja Antti Halinen

Donald Trumpin pakotepolitiikka on vahvistanut Kuuban kommunistisen puolueen tiukan linjan kannattajia. Barack Obaman aloittama pehmeämpi linja olisi voinut pikkuhiljaa kaataa koko järjestelmän, sanoo pitkään Kuubaa seurannut Antti Halinen.
Israelin lippu

Israel on rokottanut kansalaisiaan koronaa vastaan ennätystahtia – Miehitettyjen alueiden palestiinalaiset ovat jääneet ilman

Miehitetyllä Länsirannalla rokotteita on jaettu juutalaissiirtokuntalaisille mutta ei palestiinalaisille. YK ja ihmisoikeusjärjestöt muistuttavat Israelia Geneven neljännen sopimuksen velvoitteista.
Nainen puolilähikuvassa ikkunan edessä, taustalla rakennuksia.

EU:n pitäisi ottaa enemmän vastuuta Bosnian pakolaistilanteesta eikä sysätä vastuuta kyynisesti rajojensa ulkopuolelle

Noin 1 400 pakolaista jäi ilman suojaa, kun Lipan pakolaisleiri paloi Bosnia ja Hertsegovinassa. EU:n pitäisi yrittää vaikuttaa tehokkaammin maan byrokraattiseen hallintoon, joka on kykenemätön tekemään ratkaisuja ihmisten hyväksi, tai ottaa itse vastuu pakolaisista, kirjoittaa Salaado Qasim.
Kaupunki vuoren alla.

Tulivuoren juurella elävä San Salvadorin kaupunki torjuu ilmastonmuutosta luonnon omin keinoin – Jukkapalmut ja imeytysojat estävät maanvyörymiä

El Salvadorin pääkaupungissa San Salvadorissa koetaan jatkuvasti maa- ja mutavyöryjä ja ilmastonmuutoksen pelätään pahentavan tilannetta. Nyt vyöryjä torjutaan ekosysteemipohjaisin ratkaisuin.
Jäälohkareita kellumassa meressä.

Mikromuovia löytyi Pohjoiselta jäämereltä runsain mitoin – Syyttävä sormi osoittaa vaatteiden tekokuituihin

Arktiselle alueelle kulkeutuu vaatteiden tekokuituja todennäköisesti Euroopasta ja Pohjois-Amerikasta, selviää tuoreesta tutkimuksesta.

Tuoreimmat

120 000 ihmistä on paennut vaaliväkivaltaa Keski-Afrikan tasavallassa – ”Ihmiset pakenevat kodeistaan vain vaatteet päällään”
Israel on rokottanut kansalaisiaan koronaa vastaan ennätystahtia – Miehitettyjen alueiden palestiinalaiset ovat jääneet ilman
Tulivuoren juurella elävä San Salvadorin kaupunki torjuu ilmastonmuutosta luonnon omin keinoin – Jukkapalmut ja imeytysojat estävät maanvyörymiä
Mikromuovia löytyi Pohjoiselta jäämereltä runsain mitoin – Syyttävä sormi osoittaa vaatteiden tekokuituihin
Kashmirin laakso on maailman viimeisiä sahramikrookuksen kasvupaikkoja – Viljelijät pelkäävät, että teollisuus tuhoaa maailman kalleimman maustekasvin
WWF:n raportti: Sademetsien hurja kato heikentää myös suojaa tartuntatauteja vastaan – “Meidän pitää pikaisesti korjata luontosuhteemme“
PlayStation 5:n julkaisusta uutisoitiin viime vuonna 26 kertaa enemmän kuin kymmenestä humanitaarisesta kriisistä, selviää tuoreesta vertailusta
2,3 miljoonaa ihmistä tarvitsee apua Tigrayn kriisin seurauksena Etiopiassa – Palanneista moni kohtaa tuhotun kodin
Kysely: Eurooppalaiset luopuisivat mieluummin lentämisestä kuin autosta ilmastonmuutoksen torjumiseksi
Kaivosjätti Rio Tintoa syytetään ympäristörikoksista Papua-Uudessa-Guineassa – Vuosikymmeniä kaivoksen sulkemisen jälkeen kuparia valuu edelleen jokiin

Luetuimmat

PlayStation 5:n julkaisusta uutisoitiin viime vuonna 26 kertaa enemmän kuin kymmenestä humanitaarisesta kriisistä, selviää tuoreesta vertailusta
Kaivosjätti Rio Tintoa syytetään ympäristörikoksista Papua-Uudessa-Guineassa – Vuosikymmeniä kaivoksen sulkemisen jälkeen kuparia valuu edelleen jokiin
Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
Kauppasaarto ei Kuuban järjestelmää kaada, mutta hyvät suhteet Yhdysvaltoihin voivat sen tehdä, sanoo Kuubasta kirjan kirjoittanut toimittaja Antti Halinen
”Häpeällinen hyökkäys demokratiaa ja sen edustajia vastaan” – Washingtonin levottomuudet tuomitaan laajasti
WWF:n raportti: Sademetsien hurja kato heikentää myös suojaa tartuntatauteja vastaan – “Meidän pitää pikaisesti korjata luontosuhteemme“
Mikromuovia löytyi Pohjoiselta jäämereltä runsain mitoin – Syyttävä sormi osoittaa vaatteiden tekokuituihin
Epävarmassa maailmassa yhä useampi kiinnostuu ekokylässä asumisesta – Keuruun ekokylässä elää tavallisia ihmisiä, ei ”kajahtaneita tyyppejä uimassa vastavirtaan”
2,3 miljoonaa ihmistä tarvitsee apua Tigrayn kriisin seurauksena Etiopiassa – Palanneista moni kohtaa tuhotun kodin
Satelliitit tarjoavat apua metsäkadon torjuntaan – Tutkimuksen mukaan varoitusjärjestelmä vähensi metsäkatoa Keski-Afrikan maissa lähes viidenneksellä