Kansa nousee kaivoksia vastaan Keski-Amerikan maissa
Eri puolilla Guatemalaa ja muissa Keski-Amerikan maissa on puhjennut kaivoksia ja vesivoimalahankkeita vastustavia protesteja. ”Toivomme vain, että yhtiö palaa kotimaahansa. Meiltä ei kysytty, haluammeko sitä tänne”, guatemalalainen Rosa Dávila sanoo.
Guatemalalainen Rosa Dávila (kesk.) kuorii maissintähkää valmistaakseen ruokaa mielenosoittajille, jotka vartioivat tiesulkua Casillasin kunnassa lähellä San Rafael Las Floresin hopeakaivosta. Kuva: Edgardo Ayala / IPS.
(IPS) -- Seitsemän lapsen kotiäiti Rosa Dávila keittää maissintähkiä tiesululla Guatemalassa lähellä San Rafael Las Floresin kaupunkia. Casillasin kylän asukkaat ovat sulkeneet tien estääkseen rekkaliikenteen lähistöllä toimivalle kaivokselle.
Kyse on maailman kolmanneksi suurimmaksi arvioidusta hopeaesiintymästä, jolle kanadalainen Tahoe Resources sai viisi vuotta sitten 25 vuoden toimiluvan.
Maataloudesta elantonsa saavat mayaintiaanit ovat vastustaneet kaivosta alusta asti. Seitsemän ihmistä ammuttiin alueella samana päivänä kun kaivoslupa myönnettiin.
Viljely vaikeutuu
”Toivomme vain, että yhtiö palaa kotimaahansa. Meiltä ei kysytty, haluammeko sitä tänne”, Dávila, 48, sanoo.
Maanviljelijä Rudy Pivaral, 62, valittaa, että kaivoksen vaikutus näkyy jo ympäristön kasveissa ja eläimissä ja vesivarat alkavat ehtyä. Se heikentää talonpoikien mahdollisuuksia korjata normaalit kaksi tai kolme satoa vuodessa. Lisäksi veden saastumisesta aiheutuu terveysongelmia.
Kaivoksen viereisellä kukkulalla sijainnut 96 perheen La Cuchillan kylä jouduttiin tyhjentämään, koska poraaminen maan uumenissa sai talojen seinät halkeilemaan.
Äänestyksiä omin voimin
Kaivoksia ja vesivoimalahankkeita vastustavia protesteja on puhjennut eri puolilla Guatemalaa ja muissa Keski-Amerikan maissa.
Hondurasissa on viime vuosina hyväksytty noin 800 kaivoshanketta ja 123 vesivoimalaa. Ainakin 127 niitä vastustanutta aktivistia on tapettu. Joukkoon kuuluu Berta Cáceres, jonka kuolema keväällä 2016 sai suomalaisen Finnfundin vetäytymään Agua Zarcan patohankkeesta.
Keski-Amerikan kaivostoiminnan vastainen allianssi kokoontui huhtikuun lopulla Guatemalan pääkaupungissa. Suurin valituksen aihe on kaikkialla se, etteivät viranomaiset kuule asukkaita myöntäessään toimilupia alueelle. Kuulemista edellyttää muun muassa Kansainvälisen työjärjestön ILOn alkuperäiskansoja koskeva sopimus.
Asukkaat ovat ryhtyneet itse järjestämään paikallisia kansankokouksia, joissa mielipiteensä voi ilmaista kättä nostamalla.
El Salvadorin kielto kumoon?
”Valtaenemmistö oli vastaan kysyttäessä, haluavatko asukkaat vesivoimaloita jokiimme”, Cirilo Acabal Osorio, 69, kertoo. Hänen kotiseudullaan Luoteis-Guatemalan Quichessa intiaanien vastarinta on torjunut vesivoimahankkeen kahdeksassa kylässä.
Hondurasissa kansankokouksia on pidetty yli 40 ja kaikki ovat torjuneet ehdotetut hankkeet, mutta viranomaiset jättävät asukkaiden näkemykset omaan arvoonsa, Pedro Landa jesuiittojen perustamasta Eric-kansalaisjärjestöstä kertoo.
El Salvadorin parlamentti hyväksyi reilu vuosi sitten historiallisen päätöksen, joka kieltää kaivostoiminnan. Sen salliminen uudelleen on kuitenkin noussut keskusteluun oikeiston saatua enemmistön parlamenttiin tämän vuoden maaliskuussa.
Lisää uusi kommentti
Lue ohjeet ennen kommentointia