Uutiset Maatalous ja kehitysmaat

Kaktus maistuu lehmille Brasiliassa

Kuivuus vaikeutta karjanhoitoa Brasiliassa, mutta veden varastoinnista ja kaktusrehusta on löytynyt yllättävä helpotus.
Viljelijä kaktuspellolla
Brasilian koillisosan puolikuvalla alueella asuva José Antonio Borges ihailee kaktussatoaan, joka ruokkii lehmät ja auttaa lisäämään maidontuotantoa. (Kuva: Mario Osava / IPS)

Vuosia jatkunut poikkeuksellinen kuivuus on vaikeuttanut karjanhoitoa koillisen Brasilian puolikuivalla alueella. Ratkaisuiksi on keksitty kaktuksen kasvattaminen rehuksi ja veden varastointi.

”En voi elää ilman joka-aamuista lehmien ammuntaa”, Bahian osavaltion Ipirássa asuva José Antonio Borges, 39, sanoo. Hän ei pystynyt luopumaan tilanpidosta, vaikka kuusi vuotta jatkunut kuivuus teki elämän äärimmäisen vaikeaksi.

Borgesin vaimo Eliete Brandão Borges muutti perheen pojan kanssa Ipirán kunnan keskustaan, missä poika käy koulua ja äiti ansaitsee ompelutöillä. Vaimo on kuitenkin valmis palaamaan tilalle, ”jos löytyy jokin kannattava elinkeino, kuten kanankasvatus.”

Lypsettävää riittää

Isäntä kertoo hermostuvansa kaupungissa parissa tunnissa. Sisulla ja hyvällä onnella hän on onnistunut liki kolminkertaistamaan 30 lehmänsä maidontuotannon kahden viime vuoden aikana. Syynä on rehuksi sopiva viikunakaktus, jota Borges alkoi kasvattaa Adapta Sertão -järjestön opastamana. Nyt lypsettävää riittää kahdesti päivässä.

Vettä varastoiva piikitön kaktus on lehmien pelastus kuivuuden aikana. Meksikosta lähtöisin olevaa kasvia on opittu hyödyntämään kuivilla alueilla eri puolilla maailmaa.

Maatalousteknikko Jocivaldo Bastos neuvoi Borgesia kasvattamaan kaktusta tiheästi. Menetettyään ensimmäisen kaktussatonsa Borges oppi, että tarkkana on oltava myös lannoituksen, tihkukastelun, kitkemisen ja taimien valinnan suhteen.

Nyt hänellä on kukoistava kolmen hehtaarin kaktusviljelmä ja aikomuksena laajentaa sitä lisää. Tarvittavat investoinnit hirvittivät Borgesia alussa, mutta tulojen kasvu on korvannut ne reilusti.

Kaikki vesi talteen

Adapta Sertão on perustettu auttamaan perheviljelmiä sopeutumaan ilmastonmuutokseen ja monipuolustamaan tuotantoaan kestävällä tavalla.

Järjestö kannustaa tiloja rakentamaan vesisäiliöitä, jollaisen Borgeskin on hankkinut. Metrin syvyinen ja halkaisijaltaan kuusimetrinen betoniallas säilöö 23 000 litraa vettä. Borges on kylvänyt säiliön ympärille korianteria ja alkanut kasvattaa säiliössä suosittua tilapiakalaa.

Borgesin tilaan kuluu myös ”metsä”, rinne jolla kasvaa hedelmäpuita ja vesimeloneja, joita kastellaan pengerrysten lomaan kaivetuista ojista. Pahimman kuivuuden aikaan rinteen kasvit pysyvät hengissä millilitroilla vettä seuraavaa sadetta odotellessa, Borges kertoo.

Maatalous ja kehitysmaat maatalousruokaympäristö Brasilia Suomen IPS

Lue myös

Kaksi nuorta miestä seisoo pellolla

Maatalousalan työvoimapula uhkaa Afrikkaa – Pienviljelijän keski-ikä on 60 vuotta

Afrikka voisi periaatteessa olla jopa ruokaomavarainen, mutta etenkään nuoria raskaana pidetty ala ei houkuttele. ”Meidän täytyy muuttaa tuo asenne ja saada heidät ymmärtämään, että maanviljely voi olla vaurauden, bisneksen ja mielihyvän lähde”, sanoo maatalousinstituutti IITA:n pääjohtaja Nteranya Sanginga.
Maissintähkiä sekä pussi maissinjyviä

Zimbabwessa taistellaan aliravitsemusta vastaan ruokakasveja rikastamalla – Kriitikoiden mukaan paikallinen ruokakulttuuri unohtuu

Zimbabwelainen start up -yritys ostaa paikallisilta viljelijöiltä rikastettuja ruokakasveja ja myy niitä eteenpäin. Tavoitteena on paitsi tehdä voittoa, myös taistella aliravitsemusta vastaan sekä voimaannuttaa viljelijöitä.
Nainen ja poika istuvat maassa, etualalla ruoka-annoksia.

Alkuperäiskansojen ruokakulttuuri on hyvä keino taistella ilmastokriisiä vastaan – Intian Meghalayassa villiruoka on arvossaan

Intian alkuperäiskansojen ruokaulttuurissa maata ja ruokakasveja hyödynnetään monipuolisesti aina villikasveja myöden. Ruokakulttuuria yritetään elvyttää nyt muun muassa Äiti Maa -maalaismarkkinoiden avulla.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mies ja nainen puolilähikuvassa

”Robotti ei ole fiksumpi kuin kastemato” – Googlelta irtisanoutunut ohjelmistoinsinööri Laura Nolan seuraa huolestuneena tappajarobottiteknologian kehitystä

Laura Nolan irtisanoutui Googlelta kuultuaan yhtiön olevan mukana Yhdysvaltain puolustusministeriön projektissa. Hänen sekä yritysten asekehitystä tutkineen Frank Slijperin mukaan armeijat kääntyvät nyt teknologiafirmojen puoleen kehittääkseen nopeammin robottiaseita, jotka tekisivät päätöksen ihmisten tappamisesta itsenäisesti.
Kalastaja katselee järvelle järven rannalla

Maatalous ja pajuviljelmät uhkaavat Kashmirin Wular-järveä ja yli 30 000 perheen elantoa

Kashmirissa sijaitsevan Wularin alkuperäinen koko oli yli 200 neliökilometriä. Nyt se on alle puolet siitä. ”Meidän täytyy kirjaimellisesti kiskoa veneitämme, koska vettä on niin vähän”, kertoo paikallinen asukas Mohammad Subhan Dar.
Käsi kirjoittamassa suurelle paperille

Ennakkoluulot ja rooliodotukset vaikeuttavat maahanmuuttajanaisten työllistymistä – Uusi bisnesverkosto kannustaa työelämään ja yrittäjäksi

Viime syksynä perustettu Finnish Somali Women in Business -verkosto kehittää etenkin suomensomalialaisten naisten yrittäjyys- ja työelämätaitoja. ”Liian usein yrittäjyyden esteenä on epävarmuus omasta osaamisesta”, sanoo projektityöntekijä Amina Mohamed.
Lehtiä aseteltuna esille kioskissa

Naisten murhat ovat Meksikossa sensaatiolehtien perusmateriaalia – Väkivalta selitetään intohimorikoksilla ja uhreja syyllistetään

Meksikon lehdissä julkaistaan poliisin ja syyttäjän vuotamia kuvia naisten silvotuista ruumiista osana viihdepalstojen tarjontaa. Naisten oikeuksia puolustava asianajaja Verónica Bérber ei näe paljastuksiin muuta syytä kuin sairaan uteliaisuuden ruokkiminen yhteiskunnassa.
Mies puolilähikuvassa

Afganistanin sodassa viime vuonna yli 10 000 siviiliuhria

Afganistanin konfliktissa kuolleiden ja haavoittuneiden määrä oli viime vuonna kuudetta vuotta peräjälkeen yli 10 000, kertoo YK. Samaan aikaan neljännes väestöstä tarvitsee humanitaarista apua.

Tuoreimmat