Uutiset Maatalous ja kehitysmaat

Kaktus maistuu lehmille Brasiliassa

Kuivuus vaikeutta karjanhoitoa Brasiliassa, mutta veden varastoinnista ja kaktusrehusta on löytynyt yllättävä helpotus.
Viljelijä kaktuspellolla
Brasilian koillisosan puolikuvalla alueella asuva José Antonio Borges ihailee kaktussatoaan, joka ruokkii lehmät ja auttaa lisäämään maidontuotantoa. (Kuva: Mario Osava / IPS)

Vuosia jatkunut poikkeuksellinen kuivuus on vaikeuttanut karjanhoitoa koillisen Brasilian puolikuivalla alueella. Ratkaisuiksi on keksitty kaktuksen kasvattaminen rehuksi ja veden varastointi.

”En voi elää ilman joka-aamuista lehmien ammuntaa”, Bahian osavaltion Ipirássa asuva José Antonio Borges, 39, sanoo. Hän ei pystynyt luopumaan tilanpidosta, vaikka kuusi vuotta jatkunut kuivuus teki elämän äärimmäisen vaikeaksi.

Borgesin vaimo Eliete Brandão Borges muutti perheen pojan kanssa Ipirán kunnan keskustaan, missä poika käy koulua ja äiti ansaitsee ompelutöillä. Vaimo on kuitenkin valmis palaamaan tilalle, ”jos löytyy jokin kannattava elinkeino, kuten kanankasvatus.”

Lypsettävää riittää

Isäntä kertoo hermostuvansa kaupungissa parissa tunnissa. Sisulla ja hyvällä onnella hän on onnistunut liki kolminkertaistamaan 30 lehmänsä maidontuotannon kahden viime vuoden aikana. Syynä on rehuksi sopiva viikunakaktus, jota Borges alkoi kasvattaa Adapta Sertão -järjestön opastamana. Nyt lypsettävää riittää kahdesti päivässä.

Vettä varastoiva piikitön kaktus on lehmien pelastus kuivuuden aikana. Meksikosta lähtöisin olevaa kasvia on opittu hyödyntämään kuivilla alueilla eri puolilla maailmaa.

Maatalousteknikko Jocivaldo Bastos neuvoi Borgesia kasvattamaan kaktusta tiheästi. Menetettyään ensimmäisen kaktussatonsa Borges oppi, että tarkkana on oltava myös lannoituksen, tihkukastelun, kitkemisen ja taimien valinnan suhteen.

Nyt hänellä on kukoistava kolmen hehtaarin kaktusviljelmä ja aikomuksena laajentaa sitä lisää. Tarvittavat investoinnit hirvittivät Borgesia alussa, mutta tulojen kasvu on korvannut ne reilusti.

Kaikki vesi talteen

Adapta Sertão on perustettu auttamaan perheviljelmiä sopeutumaan ilmastonmuutokseen ja monipuolustamaan tuotantoaan kestävällä tavalla.

Järjestö kannustaa tiloja rakentamaan vesisäiliöitä, jollaisen Borgeskin on hankkinut. Metrin syvyinen ja halkaisijaltaan kuusimetrinen betoniallas säilöö 23 000 litraa vettä. Borges on kylvänyt säiliön ympärille korianteria ja alkanut kasvattaa säiliössä suosittua tilapiakalaa.

Borgesin tilaan kuluu myös ”metsä”, rinne jolla kasvaa hedelmäpuita ja vesimeloneja, joita kastellaan pengerrysten lomaan kaivetuista ojista. Pahimman kuivuuden aikaan rinteen kasvit pysyvät hengissä millilitroilla vettä seuraavaa sadetta odotellessa, Borges kertoo.

Maatalous ja kehitysmaat maatalousruokaympäristö Brasilia Suomen IPS

Lue myös

Nainen ja poika istuvat maassa, etualalla ruoka-annoksia.

Alkuperäiskansojen ruokakulttuuri on hyvä keino taistella ilmastokriisiä vastaan – Intian Meghalayassa villiruoka on arvossaan

Intian alkuperäiskansojen ruokaulttuurissa maata ja ruokakasveja hyödynnetään monipuolisesti aina villikasveja myöden. Ruokakulttuuria yritetään elvyttää nyt muun muassa Äiti Maa -maalaismarkkinoiden avulla.
Kaksi miestä papulaatikoiden äärellä

”Hiljainen vallankumous” – Pienet ja keskisuuret yritykset tuottavat suurimman osan Afrikan ruuasta

Tuoreen raportin mukaan 64 prosenttia Afrikassa kulutetusta ruuasta on pienten tai keskisuurten yritysten tuottamaa. Usein naisten johtamat yritykset tarjoavat laajan kirjon palveluita kuljettamisesta ja logistiikasta lannoitteiden ja siementen viljelijöille myymiseen.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nuori mies istuu sohvalla, taustalla punainen seinä

Yksin tulleiden alaikäisten perheenyhdistämisestä on tehty Suomessa poikkeuksellisen vaikeaa – ”Kotoutuisin sata kertaa paremmin, jos he olisivat täällä”

Perheenyhdistäminen on Suomessa esimerkiksi Ruotsiin ja Norjaan verrattuna niin vaikeaa, ettei moni edes yritä. Esimerkiksi afganistanilaisia hakijoita rajoittaa sääntö, jonka mukaan heidän pitää jättää hakemuksensa Intiassa. Opiskelijat Shayegh Adeli ja Ali Nazari uskovat, että he menestyisivät paremmin, jos perhe olisi tukemassa.
Nainen lattialla käsin kudotun maton päällä

Satavuotias Afganistan on maailman vaarallisin maa – Dokumenttiteatteriesitys jäljittää pakolaisuuden syitä

Afganistan 100 – the years of interdependence -dokumenttiteatteriesitys kuvaa väkevästi Afganistanin nykyhetkeä ja historiaa. Suomessa vierailleen Kabulin yliopiston dekaanin Jawida Ahmadin mukaan afganistanilaiset haluavat rauhaa enemmän kuin mitään muuta.
Valkoisiin haalareihin pukeutuneita ihmisiä pilvenpiirtäjän edessä

Raportti: Asefirmat kehittävät jo tappajarobotteja – ”Autonomiset aseet ovat siirtymässä sci-fistä todellisuuteen”

Autonomisten aseiden uhka kasvaa, sillä yhä useammat valtiot ovat lisänneet niiden kehittelyä viime vuosina, selviää PAX-rauhanjärjestön tutkimuksesta. Kyselytutkimuksen mukaan muun muassa suomalaisista suurin osa kannattaa niiden kieltämistä.
Kansainvälisen tuomioistuimen rakennus Haagissa Hollannissa

Gambia vei Myanmarin kansainväliseen oikeuteen rohingyojen kansanmurhasta

Vastikään diktatuurista päässyt Gambia syyttää Myanmaria rohingyojen kansanmurhasta. Kansainvälisellä tuomioistuimella ei ole valtuuksia valvoa päätöksensä toteuttamista, mutta tuomio tahraisi Myanmarin kansainvälistä mainetta.