Uutiset Maatalous ja kehitysmaat

Kaktus maistuu lehmille Brasiliassa

Kuivuus vaikeutta karjanhoitoa Brasiliassa, mutta veden varastoinnista ja kaktusrehusta on löytynyt yllättävä helpotus.
Viljelijä kaktuspellolla
Brasilian koillisosan puolikuvalla alueella asuva José Antonio Borges ihailee kaktussatoaan, joka ruokkii lehmät ja auttaa lisäämään maidontuotantoa. (Kuva: Mario Osava / IPS)

Vuosia jatkunut poikkeuksellinen kuivuus on vaikeuttanut karjanhoitoa koillisen Brasilian puolikuivalla alueella. Ratkaisuiksi on keksitty kaktuksen kasvattaminen rehuksi ja veden varastointi.

”En voi elää ilman joka-aamuista lehmien ammuntaa”, Bahian osavaltion Ipirássa asuva José Antonio Borges, 39, sanoo. Hän ei pystynyt luopumaan tilanpidosta, vaikka kuusi vuotta jatkunut kuivuus teki elämän äärimmäisen vaikeaksi.

Borgesin vaimo Eliete Brandão Borges muutti perheen pojan kanssa Ipirán kunnan keskustaan, missä poika käy koulua ja äiti ansaitsee ompelutöillä. Vaimo on kuitenkin valmis palaamaan tilalle, ”jos löytyy jokin kannattava elinkeino, kuten kanankasvatus.”

Lypsettävää riittää

Isäntä kertoo hermostuvansa kaupungissa parissa tunnissa. Sisulla ja hyvällä onnella hän on onnistunut liki kolminkertaistamaan 30 lehmänsä maidontuotannon kahden viime vuoden aikana. Syynä on rehuksi sopiva viikunakaktus, jota Borges alkoi kasvattaa Adapta Sertão -järjestön opastamana. Nyt lypsettävää riittää kahdesti päivässä.

Vettä varastoiva piikitön kaktus on lehmien pelastus kuivuuden aikana. Meksikosta lähtöisin olevaa kasvia on opittu hyödyntämään kuivilla alueilla eri puolilla maailmaa.

Maatalousteknikko Jocivaldo Bastos neuvoi Borgesia kasvattamaan kaktusta tiheästi. Menetettyään ensimmäisen kaktussatonsa Borges oppi, että tarkkana on oltava myös lannoituksen, tihkukastelun, kitkemisen ja taimien valinnan suhteen.

Nyt hänellä on kukoistava kolmen hehtaarin kaktusviljelmä ja aikomuksena laajentaa sitä lisää. Tarvittavat investoinnit hirvittivät Borgesia alussa, mutta tulojen kasvu on korvannut ne reilusti.

Kaikki vesi talteen

Adapta Sertão on perustettu auttamaan perheviljelmiä sopeutumaan ilmastonmuutokseen ja monipuolustamaan tuotantoaan kestävällä tavalla.

Järjestö kannustaa tiloja rakentamaan vesisäiliöitä, jollaisen Borgeskin on hankkinut. Metrin syvyinen ja halkaisijaltaan kuusimetrinen betoniallas säilöö 23 000 litraa vettä. Borges on kylvänyt säiliön ympärille korianteria ja alkanut kasvattaa säiliössä suosittua tilapiakalaa.

Borgesin tilaan kuluu myös ”metsä”, rinne jolla kasvaa hedelmäpuita ja vesimeloneja, joita kastellaan pengerrysten lomaan kaivetuista ojista. Pahimman kuivuuden aikaan rinteen kasvit pysyvät hengissä millilitroilla vettä seuraavaa sadetta odotellessa, Borges kertoo.

Maatalous ja kehitysmaat maatalousruokaympäristö Brasilia Suomen IPS

Lue myös

Vihannesmyyjiä istumassa tuotteidensa ääressä torilla.

Tansaniassa yritetään saada nuoret innostumaan maanviljelyksestä – Nyt pilaantuvat sadot vievät monen innon

Kotimaisen ruuan kysyntä on Tansaniassa kasvussa, mutta esimerkiksi varastointiongelmat ja osaamisen puute saavat monet siirtymään toiselle alalle. Trooppisen maatalouden instituutin Itä-Afrikan johtaja Victor Manyong uskoo, että maataloudessa on nuorille kosolti mahdollisuuksia rahan tekoon.
Kaksi kasvosuojaimin varustautunutta miestä seisoo kanaparven vieressä.

Maailmassa on tarpeeksi ruokaa, mutta koronavirus voi silti aiheuttaa ruokakriisin – Yksi syy ovat huonosti toimivat tuotantoketjut

Koronavirus heikentää ruokaturvaa, koska monella rajoitusten takia työnsä menettäneellä ei ole enää varaa ostaa syötävää. Virus luo kuitenkin myös epäsuorempia uhkia. Joissakin Afrikan maissa satoa on pilaantunut ja siipikarjaa kuollut, kun maat ovat asettaneet tiukkoja liikkumisrajoituksia.
Kaksi ihmistä vedessä riisipellolla.

”Viljelyä ei oikein voi hoitaa etätyönä” – Kovaotteinen koronasulku vaikeuttaa pienviljelijöiden ruuantuotantoa Filippiineillä

Filippiinien maataloutta hallitsevat siirtomaa-ajan perintönä vientiin suuntautuneet suurtilat, joita viljelevät maattomat vuokraviljelijät. Koronarajoitukset estävät sekä viljelyn että ruuan kuljettamisen.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mies pienen traktorin päällä, toinen traktorin takana.

Väitöstutkimus: Yrittäjyyden avulla voi nousta köyhyydestä, mutta taikakonsti se ei ole – Yrittäjä tarvitsee hyvän idean ja paljon tukea

Marleen Wierenga tutki Aalto-yliopiston väitöskirjassaan intialaisia innovaatioyrittäjiä, joista yksi keksi moottoripyörän moottorilla toimivan traktorin. Yrittäjyys tarjoaa hänen mukaansa paljon mutta ei rajattomasti mahdollisuuksia vähentää köyhyyttä. ”Suurin osa kehitysmaiden yrittäjistä valitsisi mieluummin palkkatyön”, hän sanoo.
Nainen taittelee terveyssidettä.

Intialaisnaiset keksivät keinon vähentää muovia – Maatuva terveysside vähentää jätekuormaa ja tarjoaa elinkeinon

Intian naiset ja tytöt käyttävät vuodessa 12 miljardia terveyssidettä, joiden maatuminen voi valmistusmateriaalista riippuen kestää jopa 800 vuotta. Goalaiset naisyrittäjät valmistavat puukuidusta terveyssiteitä, jotka auttavat vähentämään muovijätekuormaa.
Seteliraha, jossa rakennus ja teksti Bank of Tanzania

Miljardien mikrolainabisnes

Kehitysmaiden pienyrittäjille tarkoitetut mikrolainat saavat yksiltä ylistystä ja toisilta täystyrmäyksen. Pankkien mikrolainaohjelmien lisäksi naisten omaehtoiset osuuskunnat ovat yhä suositumpia tapoja säästää ja saada lainaa.
Vyötäröstä alaspäin kuvattu ihminen seisoo vanhoista kännyköistä koostuvan kasan yläpuolella.

Kulutuksen kiihtyminen on nostanut e-jätemäärät ennätystasolle – Eurooppalaiset tuottavat e-jätettä henkeä kohti eniten

Sähkölaitteita heitetään pois yhä enemmän, sillä kulutus kasvaa ja käyttöikä on lyhyt. Alle viidennes e-jätteestä kierrätetään, selviää YK:n raportista.
Rauhanmerkki roikkumassa metallijohdosta

Kansalaisjärjestöt vaativat humanitaarista aseidenriisuntaa – ”Pandemiaa ei ratkaista asevarustelulla”

Maailman pitäisi käyttää rahaa sotilasmenojen sijaan humanitaarisiin tarkoituksiin, todetaan järjestöjen avoimessa kirjeessä. Myös Suomen pitäisi miettiä hävittäjähankintoja uudelleen, sanoo kirjeessä mukana oleva Sadankomitea.

Tuoreimmat