Uutiset Intian kehitys

Jätteestä ravinnoksi: Kolkatan kalalammikot ovat ainutlaatuinen vedenpuhdistusjärjestelmä, jota rakennushankkeet uhkaavat

Noin miljardi litraa jätevettä johdetaan päivittäin Intian Itä-Kolkatan kosteikon kalalammikoihin. Ihmisten jätökset muuntuvat siellä leviksi, joka taas sopii kalanrehuksi. Järjestelmä puhdistaa jätevettä ja tukee kalastuselinkeinoa, mutta sen suurin uhka ovat viranomaiset.
Ilmakuva pellosta ja kalalammikosta
Ramkumar Mondain kalalammikko on alueella, joka on jo merkitty rakennettavaksi. Riisisato on korjattu ja pellossa kasvaa sinappia sekä kurpitsaa. (Kuva: Manipadma Jena / IPS)

(IPS) -- Ramkumar Mondain maatila kylpee keltasinapin kukintojen loisteessa, kurkiparvi ruokailee kalalammikon matalassa rantaheinikossa. Näkymä olisi idyllinen, ellei tilan vieressä kohoaisi kerrostalotornien muuri, jonka varjo jättää lammikon pysyvästi vaille itäistä auringonvaloa.

Mondain kalalammikko kuuluu Intian Itä-Kolkatan kosteikkoon, joka levittäytyy 12 500 hehtaarille länsibengalilaisen Kolkatan (entinen Kalkutta) merenranta-alueella. Itä-Kolkatan kosteikko lukeutuu maailmanlaajuisesti merkittävien kosteikkoalueiden joukkoon, ja se tunnetaan täydellisenä esimerkkinä kosteikkoekosysteemin viisaasta käytöstä.

Päivittäin noin miljardi litraa jätevettä eli arviolta 30–50 prosenttia Kolkatan keskustan viemärijätteestä johdetaan kosteikon kalalammikoihin. Niissä jäte muuntuu auringonvalon ja mikrobien vaikutuksesta leviksi, jotka soveltuvat kalanrehuksi. Kosteikossa elävistä 40 kalalajista yhtätoista kasvatetaan lammikoissa.

Lammikoista vesi johdetaan edelleen riisi- ja vihannespelloille, ja niistä noin kuukauden kuluttua mereen.

Optimoituja ihmisjätöksiä

”Siinä missä jätevesi voisi rapauttaa koko kosteikon vedenlaatua, Kolkatan kosteikko puhdistaa jäteveden vain kahdessakymmenessä päivässä”, Intian teollisuus- ja ympäristötutkimusinstituutti CSIR-NEERI:n vanhempi tutkija Shalini Dhyani sanoo.

Mikrobien, kosteikkokasvien, kalojen, auringonvalon, sopivan lämpötilan ja veteen liukenevan hapen monimutkainen yhteispeli puhdistaa viemäriveden orgaanisesta jätteestä 80 prosenttia ja 99,9 prosenttia kolibakteereista. Biologien mukaan puhdistus on tehokkaampaa kuin jätteiden käsittelylaitoksissa. Lisäksi se on ilmaista.

”Tavanomaisessa jäteveden käsittelyssä kukkivat levät olisivat ongelma, mutta Itä-Kolkatan kosteikossa ne ovat vain optimoituja ihmisjätöksiä. Kalastajat keräävät kasviplankton- ja leväkasvustot ja ruokkivat niillä kaloja. Joka kalalammikkohehtaari saa päivittäin 20–60 kiloa luonnon ilmaista rehua”, Dhyani sanoo.

Ei tiedetä tarkalleen kuinka kauan kosteikko on toiminut luonnollisena vedenpuhdistuslaitoksena. Jotain vinkkiä antaa se, että kun Kolkataan rakennettiin maanalaista viemäriverkostoa vuonna 1884, kosteikossa toimi jo useita vakiintuneita kalankasvattamoja. Nykyään kosteikon kalalammikot ja pienet viljapellot tarjoavat elinkeinon noin 100 000 ihmiselle.

Lammikoista nostetaan Kolkatan toreille 10 000 tonnia kalaa vuosittain. Ne tyydyttävät noin kolmanneksen kaupungin kalantarpeesta.

Kalastajat säästävät, kun eivät joudu ostamaan kalanrehua. Säästö siirtyy hyödyttämään kaupunkilaisia, jotka saavat kalansa 30 prosenttia halvemmalla kuin Intian muissa suurissa kaupungeissa. Kaupungin köyhille kosteikkokala on yksi harvoista proteiininlähteistä, johon heillä on varaa.

Lammikko kerrostalojen välissä
Kerrostalot varjostavat pientä, Kolkatan kaupungin reunalla vielä jäljellä olevaa kalalammikkoa. (Kuva: Manipadma Jena / IPS)

Osavaltion hallitus on suurin uhka

Saattaisi luulla, että näin ainutlaatuinen alue olisi hyvin suojeltu. Kansalaisjärjestön People United for Better Living in Calcutta (Public) johtaja Bonani Kakkar on kuitenkin huolissaan.

Hänen järjestönsä nosti jo vuonna 1991 oikeusjutun kosteikon maankäytön muutoksesta ja suojeltuun alueeseen kajoamisesta. Kimmokkeena oli yksityisen yrityksen peitelty maankaappaushanke: firma suunnitteli 90 kosteikkohehtaarille World Trade Centeriä. Länsi-Bengalin hallitus tuki suunnitelmaa, mutta Kalkutan korkein oikeus torppasi sen 1992 ja määräsi osavaltion hallituksen takaamaan, ettei kosteikon maankäyttö muutu.

”Vielä 28 vuotta oikeudenpäätöksen jälkeenkään kosteikkoalueen rajoja ei ole merkitty maastoon eikä ole laadittu kunnollista hoitosuunnitelmaa”, Kakkar harmittelee.

Hoitosuunnitelman ja rajamerkkien puutteen vuoksi kosteikon reunoilla rakennetaan kiivaasti. Public on joutunut viemään oikeuteen toistakymmentä muun muassa monimuotoisuutta ja tulvien hallintaa uhkaavaa hanketta.

”Ironisesti suurimmista uhista vastaa osavaltion hallitus, joka on suunnitellut kosteikon ylityssillan kaltaisia valtavia rakennushankkeita”, Kakkar selittää.

Intian kehitys kalastuskaupungitympäristö Intia Suomen IPS

Lue myös

Mies pyöräilee.

Koronarajoitukset pilasivat monen teenviljelijän sadon Intiassa – Eniten kärsivät pienipalkkaiset teenpoimijat

Ennen pandemiaa teepensaiden kasvatus oli Tripuran osavaltiossa kukoistava elinkeino. Koronasulku kuitenkin vaikeutti sadonkorjuuta, ja kun rajoituksia höllättiin, oli jo liian myöhäistä.
Vihannesnippuja lähikuvassa, taustalla ihmisiä torilla.

Intian koronasulku iski maanviljelijöihin – Myymättä jääneitä tuotteita on jouduttu jopa polttamaan

Liikennerajoitukset, työvoiman puute ja viime viikkojen kehnot säät ovat haitanneet viljasadon korjuuta Intiassa, joka on ollut koronasulussa maaliskuun lopulta alkaen. Nyt maassa raportoidaan jopa viljelijöiden itsemurhista.
Minareetti ja moskeija, jonka edustalla ihmisiä ja Intian lippuja

Intian uudet lakimuutokset osoittavat syrjinnän olevan institutionaalisella tasolla

Intian uusi kansalaisuuslaki syrjii muslimeja. YK:n ja ihmisoikeusjärjestöjen pitäisi kiinnittää enemmän huomiota Intian vähemmistöuskontojen tilanteeseen, jotta maassa ei syttyisi Myanmarin tai Sri Lankan sisällissodan kaltaista konfliktia, kirjoittaa Faisa Qasim.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mopoja ja polkupyörä liikenneympyrässä, jonka keskellä kyyhkyspatsas.

Keski-Afrikan tasavalta on aavevaltio, jonka nykyisessä konfliktissa näkyvät siirtomaa-ajan jäljet – ”Kolonialistinen hallintomalli jatkuu yhä”

Unohdetut kriisit -sarjamme neljännessä osassa käsitellään haurasta Keski-Afrikan tasavaltaa, jonka väestöstä yli puolet on humanitaarisen avun tarpeessa konfliktin vuoksi. ”Kolonialistinen hallintomalli, jossa hallitsijat pyrkivät hyötymään alamaisistaan sen sijaan, että palvelisivat kansalaisiaan, jatkuu yhä”, toteaa sotatieteiden apulaisprofessori Ilmari Käihkö.
Romahtanut rakennus, jonka etualalla ihminen.

Nigerialaisnaisia päätyy ihmiskaupan uhreiksi Libanonissa – Työnantaja päättää, saako työntekijä palata kotiin

Monet nigerialaisnaiset työskentelevät kotiapulaisina Libanonissa. Maassa on voimassa kafala-järjestelmä, joka kieltää siirtotyöläisiltä paluun kotimaahan ilman työnantajan lupaa. Pahimmillaan työntekijöiden hyväksikäyttö on nykyaikaista orjuutta, sanoo Human Rights Watchin tutkija Aya Majzoub.
Mies seisoo rakennuksen raunioilla.

Punainen Risti avasi koronahoitokeskuksen Jemeniin – Alle puolet maan terveyspalveluista on toiminnassa

Peräti 29 prosenttia todetuista koronavirustartunnoista on johtanut kuolemaan Jemenissä. SPR on mukana uudessa hoitokeskuksessa, jolla varaudutaan epidemian toiseen aaltoon.
Yksityisautoilu on elintasosairaus -kyltti ja mielenosoittajia

Suomalaisjärjestöt raportoivat YK:lle ihmisoikeusongelmista – Varjoraportti nostaa esiin muun muassa terveydenhuollon eriarvoisuuden ja ilmastonmuutoksen

Suomen on otettava vakavasti pitkään jatkuneet ihmisoikeusongelmat, joista osaa koronapandemia on entisestään syventänyt, vaatii 24 järjestön ensimmäinen yhteisraportti taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien toteutumisesta.
Kaksi pyykkipoikaa farkkujen yläosassa

Selvitys: Suomalaisten vaateyritysten avoimuus on parantunut – Pienet pärjäävät isoja paremmin

Yhä useampi suomalainen vaatebrändi julkaisee tehdaslistansa ja kertoo ilmastotoimistaan, käy ilmi Eetin selvityksestä. Järjestö peräänkuuluttaa parempaa avoimuutta etenkin riskimaissa tuottavien yritysten toimintaan.

Tuoreimmat

Nigerialaisnaisia päätyy ihmiskaupan uhreiksi Libanonissa – Työnantaja päättää, saako työntekijä palata kotiin
Keski-Afrikan tasavalta on aavevaltio, jonka nykyisessä konfliktissa näkyvät siirtomaa-ajan jäljet – ”Kolonialistinen hallintomalli jatkuu yhä”
Punainen Risti avasi koronahoitokeskuksen Jemeniin – Alle puolet maan terveyspalveluista on toiminnassa
Suomalaisjärjestöt raportoivat YK:lle ihmisoikeusongelmista – Varjoraportti nostaa esiin muun muassa terveydenhuollon eriarvoisuuden ja ilmastonmuutoksen
Selvitys: Suomalaisten vaateyritysten avoimuus on parantunut – Pienet pärjäävät isoja paremmin
Entisten maaorjien asema on Nepalissa yhä surkea – Suomen Lähetysseura aloittaa uuden hankkeen vapautettujen orjien ihmisoikeuksien puolustamiseksi
Saharan eteläpuolisessa Afrikassa on valtava maatalouspotentiaali, mutta jopa 40 prosenttia ruuasta ei koskaan pääse markkinoille
Jemen taas lähellä nälänhätää, varoittaa YK – ”Valitettavasti ne, jotka voisivat auttaa, pääosin valitsevat olla tekemättä niin”
Järjestöt vaativat Suomea ottamaan lisää vastuuta Morian turvapaikanhakijoista
”25 vuotta taaksepäin 25 viikossa” – Korona on pysäyttänyt edistyksen monissa kehitystavoitteissa, kertoo Gates-säätiön raportti