Uutiset Intian kehitys

Jätteestä ravinnoksi: Kolkatan kalalammikot ovat ainutlaatuinen vedenpuhdistusjärjestelmä, jota rakennushankkeet uhkaavat

Noin miljardi litraa jätevettä johdetaan päivittäin Intian Itä-Kolkatan kosteikon kalalammikoihin. Ihmisten jätökset muuntuvat siellä leviksi, joka taas sopii kalanrehuksi. Järjestelmä puhdistaa jätevettä ja tukee kalastuselinkeinoa, mutta sen suurin uhka ovat viranomaiset.
Ilmakuva pellosta ja kalalammikosta
Ramkumar Mondain kalalammikko on alueella, joka on jo merkitty rakennettavaksi. Riisisato on korjattu ja pellossa kasvaa sinappia sekä kurpitsaa. (Kuva: Manipadma Jena / IPS)

(IPS) -- Ramkumar Mondain maatila kylpee keltasinapin kukintojen loisteessa, kurkiparvi ruokailee kalalammikon matalassa rantaheinikossa. Näkymä olisi idyllinen, ellei tilan vieressä kohoaisi kerrostalotornien muuri, jonka varjo jättää lammikon pysyvästi vaille itäistä auringonvaloa.

Mondain kalalammikko kuuluu Intian Itä-Kolkatan kosteikkoon, joka levittäytyy 12 500 hehtaarille länsibengalilaisen Kolkatan (entinen Kalkutta) merenranta-alueella. Itä-Kolkatan kosteikko lukeutuu maailmanlaajuisesti merkittävien kosteikkoalueiden joukkoon, ja se tunnetaan täydellisenä esimerkkinä kosteikkoekosysteemin viisaasta käytöstä.

Päivittäin noin miljardi litraa jätevettä eli arviolta 30–50 prosenttia Kolkatan keskustan viemärijätteestä johdetaan kosteikon kalalammikoihin. Niissä jäte muuntuu auringonvalon ja mikrobien vaikutuksesta leviksi, jotka soveltuvat kalanrehuksi. Kosteikossa elävistä 40 kalalajista yhtätoista kasvatetaan lammikoissa.

Lammikoista vesi johdetaan edelleen riisi- ja vihannespelloille, ja niistä noin kuukauden kuluttua mereen.

Optimoituja ihmisjätöksiä

”Siinä missä jätevesi voisi rapauttaa koko kosteikon vedenlaatua, Kolkatan kosteikko puhdistaa jäteveden vain kahdessakymmenessä päivässä”, Intian teollisuus- ja ympäristötutkimusinstituutti CSIR-NEERI:n vanhempi tutkija Shalini Dhyani sanoo.

Mikrobien, kosteikkokasvien, kalojen, auringonvalon, sopivan lämpötilan ja veteen liukenevan hapen monimutkainen yhteispeli puhdistaa viemäriveden orgaanisesta jätteestä 80 prosenttia ja 99,9 prosenttia kolibakteereista. Biologien mukaan puhdistus on tehokkaampaa kuin jätteiden käsittelylaitoksissa. Lisäksi se on ilmaista.

”Tavanomaisessa jäteveden käsittelyssä kukkivat levät olisivat ongelma, mutta Itä-Kolkatan kosteikossa ne ovat vain optimoituja ihmisjätöksiä. Kalastajat keräävät kasviplankton- ja leväkasvustot ja ruokkivat niillä kaloja. Joka kalalammikkohehtaari saa päivittäin 20–60 kiloa luonnon ilmaista rehua”, Dhyani sanoo.

Ei tiedetä tarkalleen kuinka kauan kosteikko on toiminut luonnollisena vedenpuhdistuslaitoksena. Jotain vinkkiä antaa se, että kun Kolkataan rakennettiin maanalaista viemäriverkostoa vuonna 1884, kosteikossa toimi jo useita vakiintuneita kalankasvattamoja. Nykyään kosteikon kalalammikot ja pienet viljapellot tarjoavat elinkeinon noin 100 000 ihmiselle.

Lammikoista nostetaan Kolkatan toreille 10 000 tonnia kalaa vuosittain. Ne tyydyttävät noin kolmanneksen kaupungin kalantarpeesta.

Kalastajat säästävät, kun eivät joudu ostamaan kalanrehua. Säästö siirtyy hyödyttämään kaupunkilaisia, jotka saavat kalansa 30 prosenttia halvemmalla kuin Intian muissa suurissa kaupungeissa. Kaupungin köyhille kosteikkokala on yksi harvoista proteiininlähteistä, johon heillä on varaa.

Lammikko kerrostalojen välissä
Kerrostalot varjostavat pientä, Kolkatan kaupungin reunalla vielä jäljellä olevaa kalalammikkoa. (Kuva: Manipadma Jena / IPS)

Osavaltion hallitus on suurin uhka

Saattaisi luulla, että näin ainutlaatuinen alue olisi hyvin suojeltu. Kansalaisjärjestön People United for Better Living in Calcutta (Public) johtaja Bonani Kakkar on kuitenkin huolissaan.

Hänen järjestönsä nosti jo vuonna 1991 oikeusjutun kosteikon maankäytön muutoksesta ja suojeltuun alueeseen kajoamisesta. Kimmokkeena oli yksityisen yrityksen peitelty maankaappaushanke: firma suunnitteli 90 kosteikkohehtaarille World Trade Centeriä. Länsi-Bengalin hallitus tuki suunnitelmaa, mutta Kalkutan korkein oikeus torppasi sen 1992 ja määräsi osavaltion hallituksen takaamaan, ettei kosteikon maankäyttö muutu.

”Vielä 28 vuotta oikeudenpäätöksen jälkeenkään kosteikkoalueen rajoja ei ole merkitty maastoon eikä ole laadittu kunnollista hoitosuunnitelmaa”, Kakkar harmittelee.

Hoitosuunnitelman ja rajamerkkien puutteen vuoksi kosteikon reunoilla rakennetaan kiivaasti. Public on joutunut viemään oikeuteen toistakymmentä muun muassa monimuotoisuutta ja tulvien hallintaa uhkaavaa hanketta.

”Ironisesti suurimmista uhista vastaa osavaltion hallitus, joka on suunnitellut kosteikon ylityssillan kaltaisia valtavia rakennushankkeita”, Kakkar selittää.

Intian kehitys kalastuskaupungitympäristö Intia Suomen IPS

Lue myös

Viljapeltoa.

Intian protestoivien viljelijöiden suurin uhka on voimistuva ilmastonmuutos

Intian viimeaikaisten mielenosoitusten syitä on analysoitu maailman medioissa hyvin. Keskeinen tekijä, vesi ja ilmastonmuutos, on kuitenkin jäänyt huomiotta, kirjoittaa Olli-Pekka Haavisto.
Ihmisiä istumassa piirissä.

Intian vertaisvalistajat auttavat pakkotyön uhreja, jotka voivat olla jopa sukupolvien mittaisessa velkavankeudessa

Etenkin alimpiin kasteihin kuuluvat lukutaidottomat köyhät ovat alttiina velkojien hyväksikäytölle Intiassa. Viime aikoina pakkotyöhön on puututtu valistustilaisuuksin, joissa ihmiskaupan uhrit itse välittävät tarpeellista tietoa ja lisäävät kyläläisten tietoisuutta ihmiskaupan riskeistä.
Mies pyöräilee.

Koronarajoitukset pilasivat monen teenviljelijän sadon Intiassa – Eniten kärsivät pienipalkkaiset teenpoimijat

Ennen pandemiaa teepensaiden kasvatus oli Tripuran osavaltiossa kukoistava elinkeino. Koronasulku kuitenkin vaikeutti sadonkorjuuta, ja kun rajoituksia höllättiin, oli jo liian myöhäistä.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Ylhäältäpäin otettu kuva kylästä.

Finnwatch: Outokummun alihankkijan kaivos saastuttaa alkuperäiskansan elinaluetta Brasilian Amazonilla

Suomalainen teräsyhtiö Outokumpu ostaa ferronikkeliä pahamaineiselta brasilialaiselta kaivosyhtiöltä Valelta, joka on saastuttanut xikrin-alkuperäiskansan joen, käy ilmi Finnwatchin tutkimuksesta. Järjestön mukaan yhtiö on laiminlyönyt alihankintaketjunsa valvonnan ja sivuuttanut valtion omistajaohjauksen suositukset.
Vanha kivikirkko.

Amnesty: Eritrean joukot teloittivat satoja siviilejä Etiopian Tigrayn alueella marraskuussa – Kyse voi olla rikoksista ihmisyyttä vastaan

Eritrean sotilaat kävivät Axumin kaupunkia läpi talo talolta, ryöstelivät omaisuutta ja tappoivat siviilejä, paljastaa ihmisoikeusjärjestö Amnestyn raportti. Etiopian ja Eritrean joukot ovat aiemmin kiistäneet, että Eritrean joukot olisivat osallistuneet Tigrayn konfliktiin.
Nepalinkielisten kirjojen selkämyksiä hyllyssä.

Nepalissa puhutaan 129:tä kieltä, mutta vähemmistökieliä uhkaa häviäminen

Nepalin valtio on ajanut kuningas Mahendran valtakaudesta 1955–1972 lähtien nepalia maan yleiskieleksi, ja lapsiaan kouluttaville vanhemmille on tullut tärkeimmäksi lasten nepalin ja englannin taito. Niinpä monia vähemmistökieliä ei enää puhuta.
Nuori kasvomaskilla suojautunut nainen tietokoneen ääressä.

Raportti: Kaksi kolmasosaa köyhistä maista on leikannut koulutusbudjettiaan koronapandemian aikana – Koulutuksen epätasa-arvo uhkaa syventyä

Jo ennen koronapandemiaa rikkaat maat käyttivät noin 177 kertaa enemmän rahaa koulutukseen oppilasta kohti kuin matalan tulotason maat. Nyt kuilu uhkaa leventyä, käy ilmi Maailmanpankin ja Unescon raportista.
Poika seisoo kuraisella maalla, joka täynnä jätettä.

Äärimmäiset sääilmiöt ja talouskriisi ovat ajaneet lähes kahdeksan miljoonaa ihmistä ruokapulaan Keski-Amerikassa – Moni suunnittelee muuttoa muualle

Keski-Amerikan niin sanotun kuivan käytävän maat kärsivät nyt myös koronan aiheuttamasta talouskriisistä. Toipuminen kestää pitkään, ennustaa Maailman ruokaohjelma.

Tuoreimmat

Amnesty: Eritrean joukot teloittivat satoja siviilejä Etiopian Tigrayn alueella marraskuussa – Kyse voi olla rikoksista ihmisyyttä vastaan
Nepalissa puhutaan 129:tä kieltä, mutta vähemmistökieliä uhkaa häviäminen
Raportti: Kaksi kolmasosaa köyhistä maista on leikannut koulutusbudjettiaan koronapandemian aikana – Koulutuksen epätasa-arvo uhkaa syventyä
Äärimmäiset sääilmiöt ja talouskriisi ovat ajaneet lähes kahdeksan miljoonaa ihmistä ruokapulaan Keski-Amerikassa – Moni suunnittelee muuttoa muualle
Siviiliuhrien määrä on kasvanut Afganistanissa rauhanneuvotteluiden alkamisen jälkeen – Yli 3 000 ihmistä kuoli viime vuonna konfliktissa
Finnwatch: Outokummun alihankkijan kaivos saastuttaa alkuperäiskansan elinaluetta Brasilian Amazonilla
Yli viisi miljoonaa ihmistä on joutunut pakenemaan kodeistaan Kongossa kahden viime vuoden aikana – ”Maailma näyttää olevan yhä välinpitämättömämpi”, sanoo Unicef
Lähes kolmasosa Australian vangeista on alkuperäiskansojen jäseniä – Oikeusjärjestelmä passittaa vankilaan jopa vain 10-vuotiaita
Etelä-Sudanissa soditaan jatkuvasti, koska vallanjakojärjestelmä on yksipuolinen – ”Ainoa tapa hallita maata rauhanomaisesti on radikaali konsensus”, sanoo tutkija
Edes musta surma ei lopettanut kaupungistumista – Siksi maaseudun ja kaupunkien vastakkainasettelusta pitää luopua, sanoo kestävämpiä kaupunkeja edistävä Paula Pennanen

Luetuimmat

Norsunluurannikon kaakaotilojen lapsiorjat haastoivat Nestlén, Marsin ja muut suklaajätit oikeuteen
Eläkkeelle jäävä avustustyön veteraani Kalle Löövi on huolissaan avun politisoitumisesta – ”Retoriikka on menossa todella huonoon suuntaan”
Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
Kymmenen vuotta sitten maailma iloitsi Myanmarin demokratisoitumisesta, nyt armeija on taas vallassa – Mitä oikein tapahtui?
Ennuste Jemeniin: Tänä vuonna jo puolet Jemenin alle 5-vuotiaista kärsii nälästä – ”Täysin ihmisen aiheuttamaa”
Kestävään kehitykseen pyrkivän Bhutanin kouluissa adoptoidaan jokia ja lasketaan, miten sähkönkulutusta voisi vähentää – Suomellakin olisi opittavaa, sanoo tutkija Päivi Ahonen
Edes musta surma ei lopettanut kaupungistumista – Siksi maaseudun ja kaupunkien vastakkainasettelusta pitää luopua, sanoo kestävämpiä kaupunkeja edistävä Paula Pennanen
Amnesty vetoaa turkulaisen lähihoitajan puolesta – Uhkana palautus Afganistaniin
Kehitysmaiden koronarokoteoperaatio alkaa kaukaa takamatkalta – Rikkaat maat ovat tukeneet kansainvälistä Covax-mekanismia mutta kiilanneet sen ohi neuvotteluissa
YK:n ihmisoikeusasiantuntijat vaativat 57:ää valtiota kotiuttamaan naiset ja lapset Syyrian leireiltä – ”Häpeälistalta” löytyy myös Suomi