Jätteestä ravinnoksi: Kolkatan kalalammikot ovat ainutlaatuinen vedenpuhdistusjärjestelmä, jota rakennushankkeet uhkaavat | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

Jätteestä ravinnoksi: Kolkatan kalalammikot ovat ainutlaatuinen vedenpuhdistusjärjestelmä, jota rakennushankkeet uhkaavat

Noin miljardi litraa jätevettä johdetaan päivittäin Intian Itä-Kolkatan kosteikon kalalammikoihin. Ihmisten jätökset muuntuvat siellä leviksi, joka taas sopii kalanrehuksi. Järjestelmä puhdistaa jätevettä ja tukee kalastuselinkeinoa, mutta sen suurin uhka ovat viranomaiset.

Ilmakuva pellosta ja kalalammikosta

Ramkumar Mondain kalalammikko on alueella, joka on jo merkitty rakennettavaksi. Riisisato on korjattu ja pellossa kasvaa sinappia sekä kurpitsaa. Kuva: Manipadma Jena / IPS.

(IPS) -- Ramkumar Mondain maatila kylpee keltasinapin kukintojen loisteessa, kurkiparvi ruokailee kalalammikon matalassa rantaheinikossa. Näkymä olisi idyllinen, ellei tilan vieressä kohoaisi kerrostalotornien muuri, jonka varjo jättää lammikon pysyvästi vaille itäistä auringonvaloa.

Mondain kalalammikko kuuluu Intian Itä-Kolkatan kosteikkoon, joka levittäytyy 12 500 hehtaarille länsibengalilaisen Kolkatan (entinen Kalkutta) merenranta-alueella. Itä-Kolkatan kosteikko lukeutuu maailmanlaajuisesti merkittävien kosteikkoalueiden joukkoon, ja se tunnetaan täydellisenä esimerkkinä kosteikkoekosysteemin viisaasta käytöstä.

Päivittäin noin miljardi litraa jätevettä eli arviolta 30–50 prosenttia Kolkatan keskustan viemärijätteestä johdetaan kosteikon kalalammikoihin. Niissä jäte muuntuu auringonvalon ja mikrobien vaikutuksesta leviksi, jotka soveltuvat kalanrehuksi. Kosteikossa elävistä 40 kalalajista yhtätoista kasvatetaan lammikoissa.

Lammikoista vesi johdetaan edelleen riisi- ja vihannespelloille, ja niistä noin kuukauden kuluttua mereen.

Optimoituja ihmisjätöksiä

”Siinä missä jätevesi voisi rapauttaa koko kosteikon vedenlaatua, Kolkatan kosteikko puhdistaa jäteveden vain kahdessakymmenessä päivässä”, Intian teollisuus- ja ympäristötutkimusinstituutti CSIR-NEERI:n vanhempi tutkija Shalini Dhyani sanoo.

Mikrobien, kosteikkokasvien, kalojen, auringonvalon, sopivan lämpötilan ja veteen liukenevan hapen monimutkainen yhteispeli puhdistaa viemäriveden orgaanisesta jätteestä 80 prosenttia ja 99,9 prosenttia kolibakteereista. Biologien mukaan puhdistus on tehokkaampaa kuin jätteiden käsittelylaitoksissa. Lisäksi se on ilmaista.

”Tavanomaisessa jäteveden käsittelyssä kukkivat levät olisivat ongelma, mutta Itä-Kolkatan kosteikossa ne ovat vain optimoituja ihmisjätöksiä. Kalastajat keräävät kasviplankton- ja leväkasvustot ja ruokkivat niillä kaloja. Joka kalalammikkohehtaari saa päivittäin 20–60 kiloa luonnon ilmaista rehua”, Dhyani sanoo.

Ei tiedetä tarkalleen kuinka kauan kosteikko on toiminut luonnollisena vedenpuhdistuslaitoksena. Jotain vinkkiä antaa se, että kun Kolkataan rakennettiin maanalaista viemäriverkostoa vuonna 1884, kosteikossa toimi jo useita vakiintuneita kalankasvattamoja. Nykyään kosteikon kalalammikot ja pienet viljapellot tarjoavat elinkeinon noin 100 000 ihmiselle.

Lammikoista nostetaan Kolkatan toreille 10 000 tonnia kalaa vuosittain. Ne tyydyttävät noin kolmanneksen kaupungin kalantarpeesta.

Kalastajat säästävät, kun eivät joudu ostamaan kalanrehua. Säästö siirtyy hyödyttämään kaupunkilaisia, jotka saavat kalansa 30 prosenttia halvemmalla kuin Intian muissa suurissa kaupungeissa. Kaupungin köyhille kosteikkokala on yksi harvoista proteiininlähteistä, johon heillä on varaa.

Lammikko kerrostalojen välissä

Kerrostalot varjostavat pientä, Kolkatan kaupungin reunalla vielä jäljellä olevaa kalalammikkoa. Kuva: Manipadma Jena / IPS.

Osavaltion hallitus on suurin uhka

Saattaisi luulla, että näin ainutlaatuinen alue olisi hyvin suojeltu. Kansalaisjärjestön People United for Better Living in Calcutta (Public) johtaja Bonani Kakkar on kuitenkin huolissaan.

Hänen järjestönsä nosti jo vuonna 1991 oikeusjutun kosteikon maankäytön muutoksesta ja suojeltuun alueeseen kajoamisesta. Kimmokkeena oli yksityisen yrityksen peitelty maankaappaushanke: firma suunnitteli 90 kosteikkohehtaarille World Trade Centeriä. Länsi-Bengalin hallitus tuki suunnitelmaa, mutta Kalkutan korkein oikeus torppasi sen 1992 ja määräsi osavaltion hallituksen takaamaan, ettei kosteikon maankäyttö muutu.

”Vielä 28 vuotta oikeudenpäätöksen jälkeenkään kosteikkoalueen rajoja ei ole merkitty maastoon eikä ole laadittu kunnollista hoitosuunnitelmaa”, Kakkar harmittelee.

Hoitosuunnitelman ja rajamerkkien puutteen vuoksi kosteikon reunoilla rakennetaan kiivaasti. Public on joutunut viemään oikeuteen toistakymmentä muun muassa monimuotoisuutta ja tulvien hallintaa uhkaavaa hanketta.

”Ironisesti suurimmista uhista vastaa osavaltion hallitus, joka on suunnitellut kosteikon ylityssillan kaltaisia valtavia rakennushankkeita”, Kakkar selittää.

Lisää uusi kommentti