Uutiset Demokratia

Järjestöt vetoavat: Suomen otettava kantaa Nicaraguan väkivaltaisuuksien lopettamiseksi

Nicaraguan väkivaltaisuuksissa on kuollut ainakin 162 ihmistä. Suomalaisjärjestöt vaativat ulkoministeriötä osoittamaan, että sen sitoutuminen oikeusvaltioperiaatteeseen toteutuu myös käytännössä.
Mielenosoittaja ja Justice & Democracy for Nicaragua -kyltti
Lontoossa järjestettiin viime viikolla tukimielenosoitus NIcaraguan hyväksi. Nicaraguan protesteissa on kuollut jo 162 ihmistä. (Kuva: Alisdare Hickson / CC BY-SA 2.0)

Suomalaiset kansalaisjärjestöt ovat luovuttaneet ulkoministeriölle vetoomuksen, jossa vaaditaan Suomea ottamaan aktiivisesti kantaa Nicaraguan väkivaltaisuuksien lopettamiseksi.

Nicaraguassa on tapettu huhtikuussa alkaneiden mielenosoitusten aikana uutislähteiden mukaan ainakin 162 ihmistä. Yli 1 300 on loukkaantunut. Kuolleiden ja pahoinpideltyjen joukossa on useita opiskelijoita sekä tilanteesta raportoineita toimittajia.

Mielenosoittajat vastustavat presidentti Daniel Ortegan autoritaarista hallintoa. Ne lähtivät alun perin liikkeelle hallituksen aikomuksista korottaa sosiaalimaksuja ja laskea eläkkeitä.

Ihmisoikeusjärjestöjen raporttien mukaan hallituksen joukot ovat tehneet massiivisia ja mielivaltaisia pidätyksiä, kohdelleet mielenosoittajia julmasti ja halventavasti sekä jopa teloittaneet ihmisiä laittomasti. Myös esimerkiksi YK:n ihmisoikeusasiantuntijat ovat vaatineet väkivaltaisuuksien lopettamista.

”Tiesulkujen ja väkivaltaisuuksien eskaloituessa eri puolille maata vaikuttaa siltä, että Nicaraguan hallitus pyrkii voimakeinoin tukahduttamaan kansalaisten liikehdinnän ja saamaan siten tilanteen hallintaan. Voimistuva kansanliike yritetään pelotella hiljaiseksi, mutta toistaiseksi vaikuttaa siltä, että hallituksen toimenpiteet vain lujittavat ihmisten tahtoa muutokseen”, arvioi Solidaarisuuden toiminnanjohtaja Miia Nuikka tiedotteessa.

Solidaarisuus ja joukko muita suomalaisjärjestöjä luovuttivat keskiviikkona ulkoministeri Timo Soinille (sin) vetoomuksen, jossa vaaditaan, että Suomi ottaisi tilanteeseen kantaa.

 ”Olemme ilahtuneita, että ulkoministeriön tuore tulevaisuuskatsaus korostaa Suomen aktiivisuutta ja omaa esimerkkiä muun muassa demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen edistämisessä sekä kansainvälisten ihmisoikeussopimusten kunnioittamisessa. Nyt on oikea aika näyttää tämä myös käytännössä”, vetoomuksessa todetaan.

Nicaragua oli vuosikymmenien ajan yksi Suomen tärkeimmistä kehitysyhteistyön kumppanimaista, mutta suora valtiontuki lopetettiin joitakin vuosia sitten maan korruptoituneisuuden ja Ortegan itsevaltaisuuden takia. Monilla kansalaisjärjestöillä on kuitenkin edelleen maassa kehitysyhteistyöhankkeita. Esimerkiksi Solidaarisuus parantaa maassa pienviljelijöiden ja -yrittäjien sekä väkivaltaa kokeneiden naisten asemaa.

Levottomuudet haittaavat järjestön työtä, sillä esimerkiksi käsityöläisten kouluttaminen on vaikeutunut tiesulkujen takia, kertoi järjestön työntekijä Franklin Sanchez toukokuussa.

Demokratia kansalaisoikeudetpolitiikkaaktivismidemokratiahallintokansalaisyhteiskunta SuomiNicaragua SolidaarisuusKepaUlkoministeriö

Lue myös

Tutkija Leonardo Custódio, Tampereen yliopisto

Miksi brasilialaiset valitsivat äärioikeistolaisen presidentin? Jair Bolsonaron voitto ei yllättänyt tutkija Leonardo Custódiota

Tampereen yliopiston tutkijan Leonardo Custódion mukaan moni brasilialainen nieli presidenttiehdokkaan törkykommentit pelkkänä retoriikkana ja äänesti tätä niistä huolimatta. Nyt etenkin Brasilian kansalaisyhteiskunta pelkää tulevaa, sillä Bolsonaro on luvannut jopa lopettaa aktivismin maasta.
Rio de Janeiro

Brasiliassa jännitetään presidentinvaalien toista kierrosta – Äärioikeistolainen Jair Bolsonaro kannattaa sotilasdiktatuuria ja vastustaa aborttioikeutta

Brasilian oikeisto yhdistyi äärioikeiston Jair Bolsonaron taakse vaalien ensimmäisellä kierroksella. Bolsonaro vetoaa karjanomistajiin, uskonnollisin ryhmiin ja vahvaa johtajaa kaipaaviin. Toiseksi eniten ääniä sai korruptioskandaaleissa ryvettyneen työväenpuolueen Fernando Hadadd.
Käsiä pystyssä

Oikeusministeriön demokratiapalkinto ihmisoikeuskasvatukselle ja afganistanilaisten naistoimittajien kouluttajille

Oikeusministeriö palkitsi muun muassa Ihmisoikeusliiton Ihmisoikeudet.net-sivuston uudistuksen. Uudistusta vetänyt Rosa Puhakainen-Mattila sanoo, että ihmisoikeuskasvatus on myös vastavoima nouseville populistisille suuntauksille.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Vitalina Koval

Äärioikeisto aktivoitui Ukrainassa – Ihmisoikeusaktivisti Vitalina Koval on kokenut sen konkreettisesti

Äärioikeiston edustajat kaatoivat punaista maalia Vitalina Kovalin päälle, koska hän osoitti mieltään naisten sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksien puolesta. Äärioikeiston iskut ovat lisääntyneet Ukrainassa viime aikoina. Koval on huolissaan mutta aikoo jatkaa ihmisoikeuksien puolustamista.
Nainen valkoisen kepin kanssa puistossa

Aktiivinen naisliike kitkee naismurhia Latinalaisessa Amerikassa – Väkivaltaa pidetään paikoin silti yhä normaalina

Liki 2 800 naista murhattiin sukupuolensa vuoksi vuonna 2017 Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen maissa. Viime vuosina sukupuolittunut väkivalta on kuitenkin nostettu yhteiskunnalliseen keskusteluun ja moni alueen maa on säätänyt on säätänyt lakeja naismurhia ja naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan.
Mielenosoittajia maapallon muotoisen No Planet B -tekstillä varustetun kyltin kanssa

Suomen sijoitus laski neljä sijaa ilmastotoimia mittaavassa indeksissä – Kärjessä ei ole yhtään maata, sillä mikään ei vielä tee tarpeeksi

Tuoreen ilmastoindeksin mukaan etenkään monet G20-maat eivät tee riittävästi ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi. Suomi saa kiitosta uusiutuvasta energiasta mutta ei energiankulutuksesta.
Pinkki hattu koristeltuna rauhanlogoilla

Maailman suurimpien asefirmojen myynti kasvoi viime vuonna jälleen – Venäjä nousi toiseksi suurimmaksi

Maailman sadan suurimman asevalmistajan myynti on kasvanut viidessätoista vuodessa peräti 44 prosenttia. Kärkisijoja pitää Yhdysvallat.