Uutiset Työ kehitysmaissa

Järjestöt: Maailmanpankin hankkeet yhteydessä pakkotyövoimaan Uzbekistanissa

Ihmisoikeusjärjestöjen selvityksen mukaan Uzbekistanin puuvillapelloilla hyödynnetään järjestelmällisesti pakko- ja lapsityövoimaa. Maailmanpankki tukee maassa maataloushankkeita, joista ainakin yhdessä on käytetty lapsityövoimaa.
Valkoisia puuvillankukkia pellolla
Uzbekistan on maailman viidenneksi suurin puuvillantuottaja. (Kuva: David Stanley / CC BY 2.0)

Maailmanpankin rahoittamat maataloushankkeet ovat yhteydessä pakko- ja lapsityövoiman käyttöön Uzbekistanissa, sanovat ihmisoikeusjärjestöt.

Eilen ilmestyneen Human Rights Watchin sekä saksalaisen Uzbek-German Forum for Human Rights -järjestön raportin mukaan yhdellä Maailmanpankin projektialueella on havaittu lapsi- ja pakkotyövoimaa. Riski pakko- ja lapsityövoiman käytölle on suuri myös muissa hankkeissa, sillä ilmiö on maan puuvillapelloilla järjestelmällinen.

Maailmanpankki on investoinut Uzbekistanin maataloussektorille vuosina 2015–2016 lähes 519 miljoonaa dollaria, eli lähes 460 miljoonaa euroa, ja Uzbekistan on luvannut, ettei se käytä pakko- tai lapsityövoimaa. Maailmanpankki on käyttänyt tilanteen tarkkailemiseen Kansainvälistä työjärjestöä ILO:ta, joka ei ole havainnut merkkejä väärinkäytöksistä.

HRW:n ja UGF:n tutkimusten mukaan Maailmanpankin kasteluhankkeen alueella on kuitenkin pakotettu jopa vai 10–11-vuotiaita lapsia pitkiin työpäiviin. Hallitus on järjestöjen mukaan sotkeutunut ILO:n monitorointiin, eivätkä tulokset ole luotettavia. Nyt tuki maalle pitäisikin jäädyttää, ne vaativat.

Raportti perustuu 257 haastatteluun sekä 700 lyhyempään keskusteluun uhrien, viljelijöiden ja muiden avaintoimijoiden kanssa, julki vuotaneisiin hallituksen asiakirjoihin ja lausuntoihin. Sen mukaan Uzbekistanin hallitus on pakottanut opiskelijoita, opettajia, terveystyöntekijöitä, muita hallituksen työntekijöitä, yksityisen sektorin työntekijöitä ja joskus myös lapsia puuvillasadon korjuuseen vuosina 2015–2016. He ovat joutuneet myös kitkemään peltoja ja istuttamaan puuvillaa keväällä 2016.

Hallitus on uhannut erottaa ihmiset, lopettaa sosiaalimaksut ja erottaa tai hyllyttää opiskelijoita, mikäli nämä kieltäytyvät työstä.

”Hallitus käski poimia puuvillaa, eikä sitä voi vastustaa. Jos kieltäydyn, he erottavat minut. Menettäisimme leipämme”, kertoi eräs opettaja.

The Guardian -lehden mukaan sekä Maailmanpankki että ILO ovat kiistäneet raportin löydökset. ILO:n edustajan mukaan Maailmanpankin läsnäolomaassa on paremminkin auttanut luomaan positiivisia muutoksia.

Uzbekistanin pakko- ja lapsityövoimaongelma on ollut tiedossa jo aiemmin. Sadat vaatevalmistajat ovat sitoutuneet olemaan hankkimatta maasta puuvillaan pakko- ja lapsityöriskin vuoksi.

Uzbekistan on maailman viidenneksi suurin puuvillantuottaja, ja puuvilla arvellaan luovan yli miljardin dollarin vuositulot. Viime syyskuussa kuollut presidentti Islam Karimov hallitsi maata kovin ottein yli 20 vuotta. Uusi presidentti Shavkat Mirziyoyev on luvannut uudistuksia.

Työ kehitysmaissa ihmisoikeudetkehitysyhteistyötyöpolitiikkademokratia Uzbekistan

Lue myös

Mies pienen traktorin päällä, toinen traktorin takana.

Väitöstutkimus: Yrittäjyyden avulla voi nousta köyhyydestä, mutta taikakonsti se ei ole – Yrittäjä tarvitsee hyvän idean ja paljon tukea

Marleen Wierenga tutki Aalto-yliopiston väitöskirjassaan intialaisia innovaatioyrittäjiä, joista yksi keksi moottoripyörän moottorilla toimivan traktorin. Yrittäjyys tarjoaa hänen mukaansa paljon mutta ei rajattomasti mahdollisuuksia vähentää köyhyyttä. ”Suurin osa kehitysmaiden yrittäjistä valitsisi mieluummin palkkatyön”, hän sanoo.
Naisia rivissä puhujanpöydän takana

Maatalouden kausityöläisiä käytetään orjatyövoimana Meksikossa – Oloja pidetään usein ”normaaleina”

Liikkuvat maatyöläiset joutuvat Meksikossa usein työskentelemään orjuuden kaltaisissa olosuhteissa. Päiväpalkka on muutaman euron eikä tilalta saa poistua, kertoo 13-vuotiaasta asti kausityöläisenä raatanut Marilyn Gómez.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Poika istuu kynä ja lehtiö kädessä pieni taskuradio korvallaan.

Koronavirus on vauhdittanut etäoppimista myös kehittyvissä maissa – Moni kuitenkin putosi kyydistä, eivätkä kaikki pääse enää takaisin

Noin 1,6 miljardia opiskelijaa ja koululaista joutui keväällä jäämään pois koulusta koronaviruksen takia. Esimerkiksi Kenia ja Uganda käärivät hihansa digi- ja etäopetuksen lisäämiseksi, mutta nyt pelkona on eriarvoisuuden kasvu. ”Jo valmiiksi jäljessä olevat jäävät vielä enemmän jälkeen”, sanoo Fingon asiantuntija Peter Njuguna.
Syyrian lippu kahden muun lipun välissä.

Luoteis-Syyriassa vahvistettu ensimmäinen koronavirustapaus – ”Koronavirus tulee leviämään pakolaisleireillä kulovalkean tavoin”

Luoteis-Syyriassa elää noin 4,2 miljoonaa ihmistä, joista monet pakolaisia. Jos virus leviää, esimerkiksi vanhuksilla ja kroonisia tauteja sairastavilla on vain pienet mahdollisuudet selvitä, varoittaa terveysjärjestö UOSSM.
Nainen puolilähikuvassa piikkilangalla varustetun betoniaidan edessä.

Siviilikriisinhallinta tukee konfliktista toipuvia maita vankemman tulevaisuuden rakentamisessa

Sisäministeriön alaisuudessa toimiva Kriisinhallintakeskus lähettää asiantuntijoita siviilikriisinhallintatehtäviin maailmalle. Koulutusasiantuntija Sari Rautarinta on ollut komennuksella Sudanissa, Afganistanissa ja Ukrainassa. Työ on pitkäjänteistä, ja sen merkitys on nähtävissä vasta vuosien kuluttua, hän sanoo.
Nainen puolilähikuvassa mainoksen edessä.

”Rahoituslaitokset eivät ottaneet minua vakavasti” – Naisyrittäjien arki on hankalaa, ja koronavirus vaikeuttaa sitä entisestään

Keniassa naisyrittäjät kärsivät luotonsaantivaikeuksista ja vähättelystä. Irene Omari omistaa yhden Kisumun suurimmista brändäysyhtiöistä. Koronan vuoksi bisneksellä menee nyt huonommin kuin koskaan. Vaikeuksia on kuitenkin ollut jo aiemmin. ”Naisen on hyvin vaikea vetää yritystä. Aluksi en edes saanut luottoa”, hän kertoo.
Mies puolilähikuvassa mikrofonin takana.

Köyhyys ei ole vähentynyt niin paljon kuin väitetään, ja keinot sen kitkemiseksi ovat vääriä, sanoo YK-asiantuntija – ”Vaarallisen omahyväistä”

YK:n väistyvä erityisasiantuntija Philip Alston suomii loppuraportissaan maailman johtajia ”itsensä onnittelemisesta” köyhyyden vastaisessa taistelussa, sillä köyhyyden väheneminen johtuu pitkälti Kiinasta. Myöskään kestävän kehityksen tavoitteita ei saavuteta, hän sanoo.