Järjestö: Vaatealan omat vastuullisuusjärjestelmät tuottavat miljardeja dollareita mutta eivät suojele työntekijöitä | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

Järjestö: Vaatealan omat vastuullisuusjärjestelmät tuottavat miljardeja dollareita mutta eivät suojele työntekijöitä

Monet yritykset ovat mukana vastuullisuusjärjestelmissä, joiden tarkoituksena on estää alihankintaketjuissa tapahtuvat väärinkäytökset. Clean Clothes -järjestökampanjan mukaan viime vuosien onnettomuudet tarkastetuissa tehtaissa osoittavat, että järjestelmästä hyötyvät lähinnä brändit itse.

Vaatteita henkareilla

Vaatealan vastuullisuusjärjestelmät eivät toimi, moittii järjestö. Kuva: Erin Wilson / CC BY-NC-ND 2.0.

Miljardien dollarien arvioinen auditointiteollisuus suojelee suurten brändien mainetta ja voittoja samaan aikaan, kun se pahentaa työntekijöille aiheutuvia riskejä, sanoo kansainvälinen järjestöverkosto Clean Clothes.

Vaateteollisuuden eettisyyteen keskittyvä Clean Clothes julkaisi eilen raportin, jossa käydään läpi yritysten perustamia vastuullisuusjärjestelmiä sekä viime vuosien suurimpia onnettomuuksia vaatealalla.

Sen mukaan onnettomuudet osoittavat, etteivät yritysvetoiset vastuullisuusjärjestelmät ole onnistuneet suojelemaan työntekijöiden oikeuksia.

Raportissa otetaan esiin muun muassa Bangladeshin Rana Plazan vaatetehtaan romahdus vuonna 2013. Siinä kuoli yli 1 100 ihmistä, vaikka tehdas oli tarkastettu osana vastuullisuusjärjestelmää vain hieman aiemmin. Edellisvuonna Pakistanissa yli 250 ihmistä kuoli Ali Enterprisesin tehdaspalossa. Työntekijät eivät päässeet pakenemaan, koska ovissa ja ikkunoissa oli kalterit. Myös se oli tarkastettu.

Yritysten omia vastuullisuusjärjestelmiä alettiin ottaa käyttöön sen jälkeen, kun vaateteollisuuden tuotantoketjut alkoivat globalisaation seurauksena 1980-luvulla muuttua yhä monimutkaisemmiksi. Suomessa parhaiten tunnetaan Amfori BSCI, jota käyttävät muun muassa Finlayson, Halti, Kesko, Lindex, Luhta, Marimekko, Nanso, Reima, S-Ryhmä, Stockmann ja Tokmanni. Myös muilla aloilla on vastuullisuusjärjestelmiä.

Järjestelmien tarkoituksena on huolehtia työntekijöiden oikeuksista, mutta raportin mukaan ongelmana on, että ne suojelevat enemmän yritysten mainetta ja estävät parempien järjestelmien tekemisen. Kun tehdastarkastuksia tehdään, dokumentteja väärennetään, tarkastajia lahjotaan ja työntekijöitä valmennetaan haastatteluihin etukäteen.

Usein tarkastajilla ei ole riittävästi aikaa tai koulutusta, jotta he voisivat paljastaa väärinkäytökset tai ylipäätään ymmärtää esimerkiksi työturvallisuutta. Tuloksia ei julkaista.

Raportti suosittelee, että auditoinnin tekisi joku kolmas osapuoli ja työntekijöitä haastateltaisiin myös työpaikan ulkopuolella. Auditointiraportit pitäisi julkaista. Valtioilta puolestaan vaaditaan sitovan sääntelyn luomista.

Clean Clothesissa mukana olevan suomalaisen Eettisen kaupan puolesta ry:n mukaan raportin tulokset eivät tule yllätyksenä.

”Olemme jo vuosia kritisoineet vastuullisuusjärjestelmien puutteita auditoinneissa ja kriteereissä. Vapaaehtoisuuteen perustuva yritysvastuu on selkeästi epäonnistunut ja uuteen hallitusohjelmaankin kirjattu sitova yritysvastuulainsäädäntö on ainoa oikea suunta vastuullisuuskehitykselle”, toteaa järjestön vastuullisuusasiantuntija Maija Lumme tiedotteessa.

Lisää uusi kommentti