Uutiset Yritysvastuu

Järjestö: Vaatealan omat vastuullisuusjärjestelmät tuottavat miljardeja dollareita mutta eivät suojele työntekijöitä

Monet yritykset ovat mukana vastuullisuusjärjestelmissä, joiden tarkoituksena on estää alihankintaketjuissa tapahtuvat väärinkäytökset. Clean Clothes -järjestökampanjan mukaan viime vuosien onnettomuudet tarkastetuissa tehtaissa osoittavat, että järjestelmästä hyötyvät lähinnä brändit itse.
Vaatteita henkareilla
Vaatealan vastuullisuusjärjestelmät eivät toimi, moittii järjestö. (Kuva: Erin Wilson / CC BY-NC-ND 2.0)

Miljardien dollarien arvioinen auditointiteollisuus suojelee suurten brändien mainetta ja voittoja samaan aikaan, kun se pahentaa työntekijöille aiheutuvia riskejä, sanoo kansainvälinen järjestöverkosto Clean Clothes.

Vaateteollisuuden eettisyyteen keskittyvä Clean Clothes julkaisi eilen raportin, jossa käydään läpi yritysten perustamia vastuullisuusjärjestelmiä sekä viime vuosien suurimpia onnettomuuksia vaatealalla.

Sen mukaan onnettomuudet osoittavat, etteivät yritysvetoiset vastuullisuusjärjestelmät ole onnistuneet suojelemaan työntekijöiden oikeuksia.

Raportissa otetaan esiin muun muassa Bangladeshin Rana Plazan vaatetehtaan romahdus vuonna 2013. Siinä kuoli yli 1 100 ihmistä, vaikka tehdas oli tarkastettu osana vastuullisuusjärjestelmää vain hieman aiemmin. Edellisvuonna Pakistanissa yli 250 ihmistä kuoli Ali Enterprisesin tehdaspalossa. Työntekijät eivät päässeet pakenemaan, koska ovissa ja ikkunoissa oli kalterit. Myös se oli tarkastettu.

Yritysten omia vastuullisuusjärjestelmiä alettiin ottaa käyttöön sen jälkeen, kun vaateteollisuuden tuotantoketjut alkoivat globalisaation seurauksena 1980-luvulla muuttua yhä monimutkaisemmiksi. Suomessa parhaiten tunnetaan Amfori BSCI, jota käyttävät muun muassa Finlayson, Halti, Kesko, Lindex, Luhta, Marimekko, Nanso, Reima, S-Ryhmä, Stockmann ja Tokmanni. Myös muilla aloilla on vastuullisuusjärjestelmiä.

Järjestelmien tarkoituksena on huolehtia työntekijöiden oikeuksista, mutta raportin mukaan ongelmana on, että ne suojelevat enemmän yritysten mainetta ja estävät parempien järjestelmien tekemisen. Kun tehdastarkastuksia tehdään, dokumentteja väärennetään, tarkastajia lahjotaan ja työntekijöitä valmennetaan haastatteluihin etukäteen.

Usein tarkastajilla ei ole riittävästi aikaa tai koulutusta, jotta he voisivat paljastaa väärinkäytökset tai ylipäätään ymmärtää esimerkiksi työturvallisuutta. Tuloksia ei julkaista.

Raportti suosittelee, että auditoinnin tekisi joku kolmas osapuoli ja työntekijöitä haastateltaisiin myös työpaikan ulkopuolella. Auditointiraportit pitäisi julkaista. Valtioilta puolestaan vaaditaan sitovan sääntelyn luomista.

Clean Clothesissa mukana olevan suomalaisen Eettisen kaupan puolesta ry:n mukaan raportin tulokset eivät tule yllätyksenä.

”Olemme jo vuosia kritisoineet vastuullisuusjärjestelmien puutteita auditoinneissa ja kriteereissä. Vapaaehtoisuuteen perustuva yritysvastuu on selkeästi epäonnistunut ja uuteen hallitusohjelmaankin kirjattu sitova yritysvastuulainsäädäntö on ainoa oikea suunta vastuullisuuskehitykselle”, toteaa järjestön vastuullisuusasiantuntija Maija Lumme tiedotteessa.

Yritysvastuu ihmisoikeudettyötalousyhtiöt Eettisen kaupan puolesta ry

Lue myös

Poika käyttää konetta tehtaassa, silmät käsitelty tunnistamattomiksi

Eroon lapsityöstä – Lainsäädännöllä vai vapaaehtoisin toimin?

Yritysten vapaaehtoisia toimia on pitkään tarjottu parhaaksi tavaksi torjua lapsityövoiman käyttöä, mutta käytännössä edistys on ollut hidasta. Suomen Unicefin yritysvastuuasiantuntija Irene Leino uskoo, että sitova lainsäädäntö olisi tehokkaampi keino.
Tutkija Anna Härri

Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija

Kongon kobolttivyöhykkeellä työskentelee lapsia ja aikuisia surkeissa oloissa. Suuryritykset vakuuttavat hankkivansa raaka-aineensa vastuullisista lähteistä, mutta käytännössä koboltin tuotantoketjua on hyvin vaikea jäljittää, sanoo tutkija Anna Härri. Hän selvittää parhaillaan, olisiko mahdollista rakentaa täysin eettinen kannettava tietokone.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen ja mies käsissään iso tekstiilityö ja takanaan maalauksia

Kholod Hawashin päälle heitettiin happoa, Saddam Jumailya kohti ammuttiin – Suomalainen residenssiohjelma auttaa vainottuja taiteilijoita

Suomessa toimii residenssiohjelma, joka auttaa taiteilijoita pääsemään turvaan vallanpitäjien ja ääriryhmien vainoa. Tarve on kova, sillä etenkään vaarassa oleville kuvataiteilijoille ei ole maailmalla tarjolla tukea.
Auringonlasku Berliinin rakennusten takana

Kysely: Monet vaarallisen matkan Eurooppaan tehneet siirtolaiset tekisivät saman uudestaankin

Moni niistä afrikkalaisista, jotka eivät tule Eurooppaan hakemaan turvapaikkaa, etsivät parempia valinnanmahdollisuuksia, selviää UNDP:n lähes 2 000 siirtolaiselle tekemästä kyselystä.
Vuorimaisema ja puita Intian Kashmirissa

Kashmirista on tullut ihmiskauppiaiden turvasatama – Konfliktin vaurioittamille sulhasille myydään teini-ikäisiä morsiamia

Ihmiskauppiaat toimittavat teini-ikäisiä vaimoja keski-ikäisille miehille, jotka ovat osallistuneet konfliktiin tai kärsivät sen seurauksista. Avioliitot päättyvät yleensä huonosti. ”Se ei ollut missään mielessä oikea avioliitto. Se oli pelkkä kauppatoimi”, sanoo 13-vuotiaana myyty Haseena Akhtar.
Koululaisia pulpettien ääressä

Maailmanpankki haluaa eroon ”oppimisköyhyydestä” – Yli puolet kehittyvien maiden koululaisista ei osaa lukea kunnolla

Maailmanpankin mukaan opetusjärjestelmiä on uudistettava merkittävästi, jotta oppimisen laatu paranisi. Ongelma ei ratkea nopeasti, mutta muun muassa Kenian, Egyptin ja Vietnamin esimerkit ovat myönteisiä.