Uutiset Yritysvastuu

Järjestö: Vaatealan omat vastuullisuusjärjestelmät tuottavat miljardeja dollareita mutta eivät suojele työntekijöitä

Monet yritykset ovat mukana vastuullisuusjärjestelmissä, joiden tarkoituksena on estää alihankintaketjuissa tapahtuvat väärinkäytökset. Clean Clothes -järjestökampanjan mukaan viime vuosien onnettomuudet tarkastetuissa tehtaissa osoittavat, että järjestelmästä hyötyvät lähinnä brändit itse.
Vaatteita henkareilla
Vaatealan vastuullisuusjärjestelmät eivät toimi, moittii järjestö. (Kuva: Erin Wilson / CC BY-NC-ND 2.0)

Miljardien dollarien arvioinen auditointiteollisuus suojelee suurten brändien mainetta ja voittoja samaan aikaan, kun se pahentaa työntekijöille aiheutuvia riskejä, sanoo kansainvälinen järjestöverkosto Clean Clothes.

Vaateteollisuuden eettisyyteen keskittyvä Clean Clothes julkaisi eilen raportin, jossa käydään läpi yritysten perustamia vastuullisuusjärjestelmiä sekä viime vuosien suurimpia onnettomuuksia vaatealalla.

Sen mukaan onnettomuudet osoittavat, etteivät yritysvetoiset vastuullisuusjärjestelmät ole onnistuneet suojelemaan työntekijöiden oikeuksia.

Raportissa otetaan esiin muun muassa Bangladeshin Rana Plazan vaatetehtaan romahdus vuonna 2013. Siinä kuoli yli 1 100 ihmistä, vaikka tehdas oli tarkastettu osana vastuullisuusjärjestelmää vain hieman aiemmin. Edellisvuonna Pakistanissa yli 250 ihmistä kuoli Ali Enterprisesin tehdaspalossa. Työntekijät eivät päässeet pakenemaan, koska ovissa ja ikkunoissa oli kalterit. Myös se oli tarkastettu.

Yritysten omia vastuullisuusjärjestelmiä alettiin ottaa käyttöön sen jälkeen, kun vaateteollisuuden tuotantoketjut alkoivat globalisaation seurauksena 1980-luvulla muuttua yhä monimutkaisemmiksi. Suomessa parhaiten tunnetaan Amfori BSCI, jota käyttävät muun muassa Finlayson, Halti, Kesko, Lindex, Luhta, Marimekko, Nanso, Reima, S-Ryhmä, Stockmann ja Tokmanni. Myös muilla aloilla on vastuullisuusjärjestelmiä.

Järjestelmien tarkoituksena on huolehtia työntekijöiden oikeuksista, mutta raportin mukaan ongelmana on, että ne suojelevat enemmän yritysten mainetta ja estävät parempien järjestelmien tekemisen. Kun tehdastarkastuksia tehdään, dokumentteja väärennetään, tarkastajia lahjotaan ja työntekijöitä valmennetaan haastatteluihin etukäteen.

Usein tarkastajilla ei ole riittävästi aikaa tai koulutusta, jotta he voisivat paljastaa väärinkäytökset tai ylipäätään ymmärtää esimerkiksi työturvallisuutta. Tuloksia ei julkaista.

Raportti suosittelee, että auditoinnin tekisi joku kolmas osapuoli ja työntekijöitä haastateltaisiin myös työpaikan ulkopuolella. Auditointiraportit pitäisi julkaista. Valtioilta puolestaan vaaditaan sitovan sääntelyn luomista.

Clean Clothesissa mukana olevan suomalaisen Eettisen kaupan puolesta ry:n mukaan raportin tulokset eivät tule yllätyksenä.

”Olemme jo vuosia kritisoineet vastuullisuusjärjestelmien puutteita auditoinneissa ja kriteereissä. Vapaaehtoisuuteen perustuva yritysvastuu on selkeästi epäonnistunut ja uuteen hallitusohjelmaankin kirjattu sitova yritysvastuulainsäädäntö on ainoa oikea suunta vastuullisuuskehitykselle”, toteaa järjestön vastuullisuusasiantuntija Maija Lumme tiedotteessa.

Yritysvastuu ihmisoikeudettyötalousyhtiöt Eettisen kaupan puolesta ry

Lue myös

Injektioneula lähikuvassa.

Lääkeyhtiöt ovat muuttuneet lääkkeiden tuottajista rahoituslaitoksiksi

Suurin osa lääkeyritysten tuotoista tulee nykyisin sijoitustoiminnasta, ja lääkkeiden valmistaminen on jäänyt sivuosaan. Liiketoimintamallin muutoksella on kielteiset vaikutukset niin köyhiin maihin kuin maailmanlaajuisesta pandemiasta kärsiviinkin, kirjoittaa Omar El-Begawy.
Farkut lähikuvassa roikkumassa narulla.

Sosiaaliset paineet ovat usein himoshoppailun taustalla – Harkinta on paras keino välttää pikamuodin houkutukset

Huonolaatuisen ja epäeettisen pikamuodin haitat tunnetaan, mutta silti sen ostaminen houkuttaa kuluttajia. Muotoilun ja muodin professori Kirsi Niinimäki ja vastuullisuusasiantuntija Maija Lumme kertovat, miksi näin on ja miten siitä voi päästä eroon.
Mielenosoittajia ja kyltti, jossa lukee I don't want to die for fashion.

Voisiko vaatteita valmistaa ekologisesti ja ilman hikipajoja? – Siihen tähtää uusi tutkimushanke

Suomen Akatemian rahoittama kuusivuotinen Finix-tutkimushanke yrittää kehittää vaatetuotantoa, joka perustuisi täysin kiertotalouteen. Tutkija Anna Härri selvittää, miten muutos vaikuttaisi kehitysmaihin. Esimerkiksi ympäristöystävälliset kuidut eivät vielä takaa, että työntekijöitä ei hyväksikäytetä, hän muistuttaa.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mies pienen traktorin päällä, toinen traktorin takana.

Väitöstutkimus: Yrittäjyyden avulla voi nousta köyhyydestä, mutta taikakonsti se ei ole – Yrittäjä tarvitsee hyvän idean ja paljon tukea

Marleen Wierenga tutki Aalto-yliopiston väitöskirjassaan intialaisia innovaatioyrittäjiä, joista yksi keksi moottoripyörän moottorilla toimivan traktorin. Yrittäjyys tarjoaa hänen mukaansa paljon mutta ei rajattomasti mahdollisuuksia vähentää köyhyyttä. ”Suurin osa kehitysmaiden yrittäjistä valitsisi mieluummin palkkatyön”, hän sanoo.
Nainen taittelee terveyssidettä.

Intialaisnaiset keksivät keinon vähentää muovia – Maatuva terveysside vähentää jätekuormaa ja tarjoaa elinkeinon

Intian naiset ja tytöt käyttävät vuodessa 12 miljardia terveyssidettä, joiden maatuminen voi valmistusmateriaalista riippuen kestää jopa 800 vuotta. Goalaiset naisyrittäjät valmistavat puukuidusta terveyssiteitä, jotka auttavat vähentämään muovijätekuormaa.
Seteliraha, jossa rakennus ja teksti Bank of Tanzania

Miljardien mikrolainabisnes

Kehitysmaiden pienyrittäjille tarkoitetut mikrolainat saavat yksiltä ylistystä ja toisilta täystyrmäyksen. Pankkien mikrolainaohjelmien lisäksi naisten omaehtoiset osuuskunnat ovat yhä suositumpia tapoja säästää ja saada lainaa.
Vyötäröstä alaspäin kuvattu ihminen seisoo vanhoista kännyköistä koostuvan kasan yläpuolella.

Kulutuksen kiihtyminen on nostanut e-jätemäärät ennätystasolle – Eurooppalaiset tuottavat e-jätettä henkeä kohti eniten

Sähkölaitteita heitetään pois yhä enemmän, sillä kulutus kasvaa ja käyttöikä on lyhyt. Alle viidennes e-jätteestä kierrätetään, selviää YK:n raportista.
Rauhanmerkki roikkumassa metallijohdosta

Kansalaisjärjestöt vaativat humanitaarista aseidenriisuntaa – ”Pandemiaa ei ratkaista asevarustelulla”

Maailman pitäisi käyttää rahaa sotilasmenojen sijaan humanitaarisiin tarkoituksiin, todetaan järjestöjen avoimessa kirjeessä. Myös Suomen pitäisi miettiä hävittäjähankintoja uudelleen, sanoo kirjeessä mukana oleva Sadankomitea.

Tuoreimmat