Itsenäisyyttä havitteleva Bougainville valitsi presidentiksi entisen vallankumousjohtajan – Edessä on pitkät neuvottelut emämaan kanssa | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

Itsenäisyyttä havitteleva Bougainville valitsi presidentiksi entisen vallankumousjohtajan – Edessä on pitkät neuvottelut emämaan kanssa

Bougainvillen asukkaat päättivät viime vuonna kansanäänestyksessä haluavansa itsenäistyä Papua-Uudesta-Guineasta. Neuvotteluita luotsaa vastavalittu presidentti Ishmael Toroama, joka johti 1990-luvulla kapinallisjoukkoja vuosikymmenen mittaisessa sisällissodassa.

Merta ja hiekkaranta.

Saarivaltio Bougainville haluaisi itsenäistyä Papua-Uudesta-Guineasta, mutta tie on pitkä. Kuva: madlemurs / Flickr.com / CC BY-NC-ND 2.0.

(IPS) -- Sisällissodan kapinapäällikkö Ishmael Toroama on valittu Papua-Uuteen-Guineaan kuuluvan Bougainvillen autonomisen alueen presidentiksi.

Presidentin tärkein tehtävä on pyrkiä kohti vuoden takaisen kansanäänestyksen lähes yksimielisesti tukemaa itsenäisyyttä. Emävaltio olisi suostuvainen vain autonomian laajentamiseen.

Itsenäisyyttä havitteleva 300 000 asukkaan Bougainvillen saariryhmä sijaitsee yli 900 kilometrin päässä meren takana sijaitsevasta emämaasta, ja se on kulttuurisestikin lähempänä Salomonsaaria kuin Papua-Uutta-Guineaa.

Toroama johti 1990-luvulla kapinallisjoukkoja vuosikymmenen mittaisessa sisällissodassa. Vaaleissa hän päihitti 24 muuta presidenttiehdokasta.

Häntä kuvataan strategiseksi valinnaksi.

”Kansanäänestys oli käännekohta. Kun ihmiset tarkastelivat ehdokkaita, he miettivät, kuka pystyisi menestyksellisesti neuvottelemaan itsenäisyydestä Papua-Uuden Guinean hallituksen kanssa”, paikallisen New Dawn -radioaseman johtaja Aloysius Laukai selittää.

Laukai kuvaa vaaleja hyvin hoidetuiksi, vapaiksi ja rehellisiksi – niin kampanjointi kuin äänestyskin sujui rauhallisesti ja hyvässä järjestyksessä. Vain joitain äänestyslippuja oli väärissä paikoissa, mutta muita häiriöitä ei nähty.

Korona lykkäsi vaaleja

Yhdistetyt presidentin- ja parlamenttivaalit piti alun perin järjestää jo vuoden ensimmäisellä puoliskolla, mutta Bougainvillen hallitus päätti koronapandemian takia siirtää ne elokuun lopulle. Saarilla on tähän mennessä rekisteröity yksi koronatapaus.

Neljääkymmentä parlamenttipaikkaa tavoitteli 400 ehdokasta ja presidenttiyttä 25.

Presidentiksi valittu Ishmael Toroama oli komentajana Bougainvillen vallankumousarmeijaksi itseään kutsuneessa sissijoukossa, joka nousi vuonna 1989 aseelliseen kapinaan ulkomaalaisomisteisen Pangunan kaivoksen aiheuttamia ympäristötuhoja ja taloudellista epätasa-arvoa vastaan.

Toroama ei ole tätä ennen toiminut politiikassa tai hallinnossa, vaikkakin hänellä oli elintärkeä rooli sodan lopettaneissa rauhanneuvotteluissa. Viime aikoina hän on ollut menestyksekäs kaakaonviljelijä.

Sodan aloittaja myös lopettaa sen

Bougainvillen naisyhdistyksen johtajalla Geraldine Valeilla on paikalliseen kulttuuriin pohjautuva selitys Toroaman vaalimenestykselle.

”Melanesiassa konfliktit ratkaistaan siten, että sodan aloittaja myös lopettaa sen”, Valei sanoo.

”Haluaisin, että uusi presidentti vahvistaa hyvää hallintotapaa, harjoittaa nollatoleranssia korruptiota kohtaan, vahvistaa lakia ja järjestystä sekä edistää itsenäistymistä Papua-Uudesta-Guineasta”, Valei listaa.

Bougainvillen järjestyksessä vasta neljäs hallitus tulee kohtaamaan valtavia vaikeuksia viisivuotisen kautensa mittaan. Taloutta pitäisi vahvistaa ja hallintoa ja sen instituutioiden kapasiteettia tulisi parantaa. Lisävaikeutena on, ettei alue ole vieläkään täysin toipunut sisällissodan tuhoista.

Korkeimmat odotukset kohdistuvat itsenäisyyshankkeeseen. Kansanäänestyksessä 97,7 prosenttia bougainvillelaisista kannatti itsenäisyyttä, mutta äänestys ei sitonut Papua-Uutta-Guineaa. Niinpä edessä ovat pitkät ja erittäin monimutkaiset neuvottelut Bougainvillen ja etäisen emämaan välillä. Lopullisen päätöksen tekee Papua-Uuden-Guinean parlamentti.

Kun tai jos itsenäisyys parin vuoden sisällä toteutuu, Bougainvillen valtio on vielä pitkään ulkomaisen avun varassa. Sen talous on niin heikko, että valtiosta tulee taloudellisesti elinkelpoinen kenties vasta 20 vuoden kuluttua.

Lisää uusi kommentti

Lue ohjeet ennen kommentointia