Uutiset

Itsenäisyyttä havitteleva Bougainville valitsi presidentiksi entisen vallankumousjohtajan – Edessä on pitkät neuvottelut emämaan kanssa

Bougainvillen asukkaat päättivät viime vuonna kansanäänestyksessä haluavansa itsenäistyä Papua-Uudesta-Guineasta. Neuvotteluita luotsaa vastavalittu presidentti Ishmael Toroama, joka johti 1990-luvulla kapinallisjoukkoja vuosikymmenen mittaisessa sisällissodassa.
Merta ja hiekkaranta.
Saarivaltio Bougainville haluaisi itsenäistyä Papua-Uudesta-Guineasta, mutta tie on pitkä. (Kuva: madlemurs / Flickr.com / CC BY-NC-ND 2.0)

(IPS) -- Sisällissodan kapinapäällikkö Ishmael Toroama on valittu Papua-Uuteen-Guineaan kuuluvan Bougainvillen autonomisen alueen presidentiksi.

Presidentin tärkein tehtävä on pyrkiä kohti vuoden takaisen kansanäänestyksen lähes yksimielisesti tukemaa itsenäisyyttä. Emävaltio olisi suostuvainen vain autonomian laajentamiseen.

Itsenäisyyttä havitteleva 300 000 asukkaan Bougainvillen saariryhmä sijaitsee yli 900 kilometrin päässä meren takana sijaitsevasta emämaasta, ja se on kulttuurisestikin lähempänä Salomonsaaria kuin Papua-Uutta-Guineaa.

Toroama johti 1990-luvulla kapinallisjoukkoja vuosikymmenen mittaisessa sisällissodassa. Vaaleissa hän päihitti 24 muuta presidenttiehdokasta.

Häntä kuvataan strategiseksi valinnaksi.

”Kansanäänestys oli käännekohta. Kun ihmiset tarkastelivat ehdokkaita, he miettivät, kuka pystyisi menestyksellisesti neuvottelemaan itsenäisyydestä Papua-Uuden Guinean hallituksen kanssa”, paikallisen New Dawn -radioaseman johtaja Aloysius Laukai selittää.

Laukai kuvaa vaaleja hyvin hoidetuiksi, vapaiksi ja rehellisiksi – niin kampanjointi kuin äänestyskin sujui rauhallisesti ja hyvässä järjestyksessä. Vain joitain äänestyslippuja oli väärissä paikoissa, mutta muita häiriöitä ei nähty.

Korona lykkäsi vaaleja

Yhdistetyt presidentin- ja parlamenttivaalit piti alun perin järjestää jo vuoden ensimmäisellä puoliskolla, mutta Bougainvillen hallitus päätti koronapandemian takia siirtää ne elokuun lopulle. Saarilla on tähän mennessä rekisteröity yksi koronatapaus.

Neljääkymmentä parlamenttipaikkaa tavoitteli 400 ehdokasta ja presidenttiyttä 25.

Presidentiksi valittu Ishmael Toroama oli komentajana Bougainvillen vallankumousarmeijaksi itseään kutsuneessa sissijoukossa, joka nousi vuonna 1989 aseelliseen kapinaan ulkomaalaisomisteisen Pangunan kaivoksen aiheuttamia ympäristötuhoja ja taloudellista epätasa-arvoa vastaan.

Toroama ei ole tätä ennen toiminut politiikassa tai hallinnossa, vaikkakin hänellä oli elintärkeä rooli sodan lopettaneissa rauhanneuvotteluissa. Viime aikoina hän on ollut menestyksekäs kaakaonviljelijä.

Sodan aloittaja myös lopettaa sen

Bougainvillen naisyhdistyksen johtajalla Geraldine Valeilla on paikalliseen kulttuuriin pohjautuva selitys Toroaman vaalimenestykselle.

”Melanesiassa konfliktit ratkaistaan siten, että sodan aloittaja myös lopettaa sen”, Valei sanoo.

”Haluaisin, että uusi presidentti vahvistaa hyvää hallintotapaa, harjoittaa nollatoleranssia korruptiota kohtaan, vahvistaa lakia ja järjestystä sekä edistää itsenäistymistä Papua-Uudesta-Guineasta”, Valei listaa.

Bougainvillen järjestyksessä vasta neljäs hallitus tulee kohtaamaan valtavia vaikeuksia viisivuotisen kautensa mittaan. Taloutta pitäisi vahvistaa ja hallintoa ja sen instituutioiden kapasiteettia tulisi parantaa. Lisävaikeutena on, ettei alue ole vieläkään täysin toipunut sisällissodan tuhoista.

Korkeimmat odotukset kohdistuvat itsenäisyyshankkeeseen. Kansanäänestyksessä 97,7 prosenttia bougainvillelaisista kannatti itsenäisyyttä, mutta äänestys ei sitonut Papua-Uutta-Guineaa. Niinpä edessä ovat pitkät ja erittäin monimutkaiset neuvottelut Bougainvillen ja etäisen emämaan välillä. Lopullisen päätöksen tekee Papua-Uuden-Guinean parlamentti.

Kun tai jos itsenäisyys parin vuoden sisällä toteutuu, Bougainvillen valtio on vielä pitkään ulkomaisen avun varassa. Sen talous on niin heikko, että valtiosta tulee taloudellisesti elinkelpoinen kenties vasta 20 vuoden kuluttua.

politiikkahallinto Papua-Uusi-Guinea Suomen IPS

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Ylhäältäpäin otettu kuva kylästä.

Finnwatch: Outokummun alihankkijan kaivos saastuttaa alkuperäiskansan elinaluetta Brasilian Amazonilla

Suomalainen teräsyhtiö Outokumpu ostaa ferronikkeliä pahamaineiselta brasilialaiselta kaivosyhtiöltä Valelta, joka on saastuttanut xikrin-alkuperäiskansan joen, käy ilmi Finnwatchin tutkimuksesta. Järjestön mukaan yhtiö on laiminlyönyt alihankintaketjunsa valvonnan ja sivuuttanut valtion omistajaohjauksen suositukset.
Vanha kivikirkko.

Amnesty: Eritrean joukot teloittivat satoja siviilejä Etiopian Tigrayn alueella marraskuussa – Kyse voi olla rikoksista ihmisyyttä vastaan

Eritrean sotilaat kävivät Axumin kaupunkia läpi talo talolta, ryöstelivät omaisuutta ja tappoivat siviilejä, paljastaa ihmisoikeusjärjestö Amnestyn raportti. Etiopian ja Eritrean joukot ovat aiemmin kiistäneet, että Eritrean joukot olisivat osallistuneet Tigrayn konfliktiin.
Nepalinkielisten kirjojen selkämyksiä hyllyssä.

Nepalissa puhutaan 129:tä kieltä, mutta vähemmistökieliä uhkaa häviäminen

Nepalin valtio on ajanut kuningas Mahendran valtakaudesta 1955–1972 lähtien nepalia maan yleiskieleksi, ja lapsiaan kouluttaville vanhemmille on tullut tärkeimmäksi lasten nepalin ja englannin taito. Niinpä monia vähemmistökieliä ei enää puhuta.
Nuori kasvomaskilla suojautunut nainen tietokoneen ääressä.

Raportti: Kaksi kolmasosaa köyhistä maista on leikannut koulutusbudjettiaan koronapandemian aikana – Koulutuksen epätasa-arvo uhkaa syventyä

Jo ennen koronapandemiaa rikkaat maat käyttivät noin 177 kertaa enemmän rahaa koulutukseen oppilasta kohti kuin matalan tulotason maat. Nyt kuilu uhkaa leventyä, käy ilmi Maailmanpankin ja Unescon raportista.
Poika seisoo kuraisella maalla, joka täynnä jätettä.

Äärimmäiset sääilmiöt ja talouskriisi ovat ajaneet lähes kahdeksan miljoonaa ihmistä ruokapulaan Keski-Amerikassa – Moni suunnittelee muuttoa muualle

Keski-Amerikan niin sanotun kuivan käytävän maat kärsivät nyt myös koronan aiheuttamasta talouskriisistä. Toipuminen kestää pitkään, ennustaa Maailman ruokaohjelma.

Tuoreimmat

Amnesty: Eritrean joukot teloittivat satoja siviilejä Etiopian Tigrayn alueella marraskuussa – Kyse voi olla rikoksista ihmisyyttä vastaan
Nepalissa puhutaan 129:tä kieltä, mutta vähemmistökieliä uhkaa häviäminen
Raportti: Kaksi kolmasosaa köyhistä maista on leikannut koulutusbudjettiaan koronapandemian aikana – Koulutuksen epätasa-arvo uhkaa syventyä
Äärimmäiset sääilmiöt ja talouskriisi ovat ajaneet lähes kahdeksan miljoonaa ihmistä ruokapulaan Keski-Amerikassa – Moni suunnittelee muuttoa muualle
Siviiliuhrien määrä on kasvanut Afganistanissa rauhanneuvotteluiden alkamisen jälkeen – Yli 3 000 ihmistä kuoli viime vuonna konfliktissa
Finnwatch: Outokummun alihankkijan kaivos saastuttaa alkuperäiskansan elinaluetta Brasilian Amazonilla
Yli viisi miljoonaa ihmistä on joutunut pakenemaan kodeistaan Kongossa kahden viime vuoden aikana – ”Maailma näyttää olevan yhä välinpitämättömämpi”, sanoo Unicef
Lähes kolmasosa Australian vangeista on alkuperäiskansojen jäseniä – Oikeusjärjestelmä passittaa vankilaan jopa vain 10-vuotiaita
Etelä-Sudanissa soditaan jatkuvasti, koska vallanjakojärjestelmä on yksipuolinen – ”Ainoa tapa hallita maata rauhanomaisesti on radikaali konsensus”, sanoo tutkija
Edes musta surma ei lopettanut kaupungistumista – Siksi maaseudun ja kaupunkien vastakkainasettelusta pitää luopua, sanoo kestävämpiä kaupunkeja edistävä Paula Pennanen

Luetuimmat

Norsunluurannikon kaakaotilojen lapsiorjat haastoivat Nestlén, Marsin ja muut suklaajätit oikeuteen
Eläkkeelle jäävä avustustyön veteraani Kalle Löövi on huolissaan avun politisoitumisesta – ”Retoriikka on menossa todella huonoon suuntaan”
Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
Kymmenen vuotta sitten maailma iloitsi Myanmarin demokratisoitumisesta, nyt armeija on taas vallassa – Mitä oikein tapahtui?
Ennuste Jemeniin: Tänä vuonna jo puolet Jemenin alle 5-vuotiaista kärsii nälästä – ”Täysin ihmisen aiheuttamaa”
Kestävään kehitykseen pyrkivän Bhutanin kouluissa adoptoidaan jokia ja lasketaan, miten sähkönkulutusta voisi vähentää – Suomellakin olisi opittavaa, sanoo tutkija Päivi Ahonen
Edes musta surma ei lopettanut kaupungistumista – Siksi maaseudun ja kaupunkien vastakkainasettelusta pitää luopua, sanoo kestävämpiä kaupunkeja edistävä Paula Pennanen
Amnesty vetoaa turkulaisen lähihoitajan puolesta – Uhkana palautus Afganistaniin
Kehitysmaiden koronarokoteoperaatio alkaa kaukaa takamatkalta – Rikkaat maat ovat tukeneet kansainvälistä Covax-mekanismia mutta kiilanneet sen ohi neuvotteluissa
YK:n ihmisoikeusasiantuntijat vaativat 57:ää valtiota kotiuttamaan naiset ja lapset Syyrian leireiltä – ”Häpeälistalta” löytyy myös Suomi