Uutiset

Bougainville on halunnut itsenäiseksi yli sata vuotta – Kansanäänestyksestä huolimatta lopullinen sana on emovaltiolla

Bougainvilleläisten halu itsenäisyyteen juontaa juurensa 1800-luvulta. Enemmistö asukkaista todennäköisesti valitsee itsenäisyyden, mutta uudella valtiolla olisi edessään vielä paljon haasteita. Esimerkiksi omia tuloja sillä on vähän.
Bändi pienellä lavalla
Joukkokokous itsenäisyyden puolesta Arawassa, Bougainvillen keskiosassa. (Kuva: Catherine Wilson / IPS)

(IPS) -- Papua-Uuden-Guinean autonominen alue Bougainville on tavoitellut itsenäisyyttä jo yli vuosisadan. Lauantaista 23. marraskuuta lähtien Bougainvillen asukkaat ovat saaneet äänestää, haluavatko he saaren suuntaavan kohti valtiollista itsenäisyyttä.

Halu itsemääräämiseen juontuu 1800-luvulta, jolloin Saksa otti alueen siirtomaakseen. Toisen maailmansodan jälkeen Papua-Uutta-Guineaa hallinnoi Australia.

Bougainvillen johtajat itse asiassa yksipuolisesti julistivat alueen itsenäiseksi jo vuonna 1975, vähän ennen kuin Papua-Uudesta-Guineasta tuli itsenäinen valtio. Neuvottelut tuoreen valtion ensimmäisen pääministerin Michael Somaren kanssa johtivat kuitenkin siihen, että Bougainville pysyi pelkkänä provinssina.

Vuonna 1989 Bougainvillen maanomistajat vaativat korvauksia kaivoksen aiheuttamista ympäristövaurioista ja osuutta sen valtiolle tuottamista merkittävistä tuloista, mutta heidän vaatimuksensa torjuttiin. Kaivoksen enemmistöomistajana oli kansainvälisen Rio Tinto -kaivosyhtiön ohella Papua-Uuden-Guinean valtio. Paikalliset maanomistajat saivat saarella sijaitsevan Pangunan kuparikaivoksen suljettua. Alueen ja keskushallinnon välillä leimahti konflikti.

Valtio pani asialle armeijan, ja tuota pikaa saarella jo käytiin sissisotaa. Vuosikymmenen kestäneiden taistelujen aikana kuoli 15 000–20 000 ihmistä eli noin kymmenesosa saaren väestöstä.

Vuonna 2001 solmitussa rauhansopimuksessa oli kolme pääkohtaa: aseistariisunta, Bougainvillen autonomisen hallinnon perustaminen ja kansanäänestys alueen poliittisesta asemasta. Autonomian alue sai vuonna 2005. Nyt yli 200 000 äänestäjää, eli noin 67 prosenttia väestöstä, saa päättää, haluavatko he enemmän autonomiaa vai täyden itsenäisyyden.

”Kansa on innoissaan, koska olemme odottaneet tätä hyvin kauan. Paljon ihmisiä on kuollut, ja jos emme nyt äänestä, kriisi tulee toistumaan”, Bougainvillen pääkaupungissa Bukassa toimivan New Dawn FM -radioaseman johtaja Aloysius Laukai sanoo.

Aseet huolettavat

Vaalivalmisteluihin kuului aseidenriisunnan saattaminen loppuun. YK oli raportoinut vuonna 2012, ettei Bougainvillen kriisin jälkeen ollut edistytty aseiden hävittämisessä. Useat entiset kapinallisryhmät olivat jättäneet rauhansopimuksen allekirjoittamatta ja aseet luovuttamatta.

Viime heinäkuussa kaikki entiset taistelijat kuitenkin kokoontuivat ja antoivat julistuksen, että he luopuvat aseistaan ja takaavat rauhan kansanäänestyksen aikana ja sen jälkeen.

Syyskuun lopussa hallitus julisti alueen aseista vapaaksi ja valmiiksi kansanäänestykseen. Bougainvillen naiset ovat silti edelleen huolissaan siitä, että alueella on runsaasti aseita.

”Vaikka hallitus on julistanut, että aseiden luovutus on saatu päätökseen, aseita on yhä. Turvallisuussyistä liikemiehillä ja muillakin on yhä aseensa”, Bougainvillen naisyhdistyksen presidentti Celestine Tommy toteaa.

Lopullinen sana on emovaltiolla

Suuren enemmistön äänestäjistä odotetaan valitsevan itsenäisyyden. Riippumatta kaksi viikkoa kestävän äänestyksen tuloksesta lopullinen sana kuitenkin on emovaltiolla.

Äänestyksen jälkeen suurin haaste ovatkin neuvottelut Bougainvillen paikallishallituksen ja Papua-Uuden-Guinean välillä. Monet uskovat, että emovaltio ei halua irrottaa otettaan provinssista. Neuvotteluille ei ole asetettu ajallista takarajaa, ja jos prosessia ei ole saatu päätökseen ennen Bougainvillen vaaleja 2020, se saattaa keskeytyä.

Jos itsenäisyys lopulta toteutuu, nuori valtio saavuttanee omavaraisuuden ehkä vasta kahden vuosikymmenen kuluttua. Tällä hetkellä Bougainvillen hallinnolla ei ole merkittäviä tulonlähteitä, ja alueen omat verotulot kattavat kustannuksista vain kymmenesosan. Loput tulevat keskushallinnolta ja kansainvälisiltä lahjoittajilta.

Kaivoksen uudelleen avaaminen toisi tuloja, mutta se myös lietsoisi kiistoja maanomistajien kesken ja siten vaarantaisi rauhan. Toistaiseksi kaivostoiminta onkin kielletty.

politiikkademokratiageopolitiikkahallinto Papua-Uusi-Guinea Suomen IPS

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Tuhoutuneita rakennuksia ja pölyä.

Räjähdyksestä toipuvassa Beirutissa vanhat yrittävät sopeutua, nuoret pyrkivät pois maasta – ”Ihmisten mieliala on sekoitus turhautumista, kiukkua ja luovuttamista”

Jälleenrakennus edistyy hitaasti Beirutissa kaksi ja puoli kuukautta ammoniumnitraattilastin räjähdyksen jälkeen. Ihmisiä on päässyt muuttamaan takaisin koteihinsa, mutta tulevaisuus on epävarma. Nyt mielialat ovat synkät, kertovat paikalliset avustustyöntekijät.
Mies puolilähikuvassa korvanapin kera.

Nälkäisiä lapsia on Jemenissä eniten sitten sodan alkamisen – YK-järjestöt pyytävät lisärahaa ”massiivisesti alirahoitettuun” avustusoperaatioon

Lähes 600 000 lasta Jemenin eteläosissa kärsii akuutista aliravitsemuksesta ja heistä lähes 100 000 voi kuolla ilman hoitoa. Viime vuosina suoranainen nälänhätä on onnistuttu estämään humanitaarisen avun ansiosta, mutta nyt rahat ovat loppumassa.
CNS-järjestön johtaja Joaquim Belo, Brasilia

Voitontavoittelu ja konservatiivinen ideologia tuhoavat Amazoniaa

Uhkat, kärsimys ja kipu ovat aina olleet osa Amazonian perinteisten kansojen ja yhteisöjen elämää, mutta ne eivät ole koskaan olleet niin pahoja kuin nyt, kirjoittaa Brasilian keräilijäväestön liiton kansainvälisten asioiden sihteeri Joaquim Belo.
Autoja jonossa.

Raportti: Teollisuusmaat dumppaavat yhä autoja kehitysmaihin – Hollannista Gambiaan viedyn auton keski-ikä on 19 vuotta

Miljoonia käytettyjä ajoneuvoja on viety viime vuosina Euroopasta, Yhdysvalloista ja Japanista kehittyviin maihin, etenkin Afrikan maihin. Ne saastuttavat ilmaa ja johtavat tieliikenneonnettomuuksiin, varoittaa YK:n ympäristöohjelma Unep.
Norsun veden äärellä.

Osa luonnonsuojelijoista epäilee Botswanan norsukuolemien virallista selitystä – Tutkinta on ollut hidasta ja huolimatonta

Botswanassa on kuollut tänä vuonna satoja norsuja. Virallinen syy on sinilevä, mutta tutkinnan läpinäkymättömyys on synnyttänyt spekulointia siitä, että hallitus yrittää peitellä jotakin kuolemiin liittyvää.

Tuoreimmat

Nälkäisiä lapsia on Jemenissä eniten sitten sodan alkamisen – YK-järjestöt pyytävät lisärahaa ”massiivisesti alirahoitettuun” avustusoperaatioon
Raportti: Teollisuusmaat dumppaavat yhä autoja kehitysmaihin – Hollannista Gambiaan viedyn auton keski-ikä on 19 vuotta
Osa luonnonsuojelijoista epäilee Botswanan norsukuolemien virallista selitystä – Tutkinta on ollut hidasta ja huolimatonta
Raportti: Suomen asevientiä on vaikea arvioida, koska tilastot eivät ole läpinäkyviä
Ydinaseet kieltävä sopimus astumassa voimaan – Suomi ja suurin osa muista Euroopan maista on sopimuksen ulkopuolella
Bangladeshissa protestoidaan kasvavaa seksuaalirikollista vastaan – Hallitus otti käyttöön kuolemanrangaistuksen, mutta sen ei uskota tehoavan
Räjähdyksestä toipuvassa Beirutissa vanhat yrittävät sopeutua, nuoret pyrkivät pois maasta – ”Ihmisten mieliala on sekoitus turhautumista, kiukkua ja luovuttamista”
Tutkimus: Kymmenesosalla koronaelvytyspakettien rahoista päästäisiin lähelle Pariisin ilmastotavoitteiden saavuttamista
Sahelin humanitaarinen kriisi syvenee – Osissa Burkina Fasoa ollaan ”askeleen päässä nälänhädästä”, varoittaa WFP
Tyynenmeren saarilla on palattu perinteisiin elinkeinoihin turistien kaikottua – Seuraukset eivät ole pelkästään hyviä

Luetuimmat

Selvitys: Suomen somalitaustaiset miehet vastustavat tyttöjen sukuelinten silpomista – Silpominen vaikuttaa myös miesten elämään
Transsukupuoliset ovat ahtaalla Unkarissa, jossa ei voi enää muuttaa juridista sukupuolta – ”Monen nuoren haaveet on nyt viety”, sanoo kansalaisaktivisti Tina Kolos Orbán
Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
Tutkimus: Kymmenesosalla koronaelvytyspakettien rahoista päästäisiin lähelle Pariisin ilmastotavoitteiden saavuttamista
Populismi tuli Tansaniaan – Suosittu presidentti John Magufuli on pannut korruption kuriin, mutta media, järjestöt ja oppositio elävät pelossa
Seminaari: Kestävän kehityksen kysymykset otetaan journalismissa nykyään paremmin huomioon, mutta parannettavaa riittää
Raportti: Nälkä on ”hälyttävällä” tasolla 11 maassa – Koronapandemia osoittaa ruokajärjestelmän puutteet
Raportti: Ainakin 13 maata kriminalisoi yhä transsukupuolisuuden – ”Tämä on vaikeaa aikaa transihmisille”
Sään ääri-ilmiöt ovat lisääntyneet jyrkästi 20 vuoden aikana, ja suurin selitys on ilmasto, sanoo tuore YK-raportti
Taide ottaa kantaa kestävän kehityksen tavoitteisiin Helsingissä – ”Ihmiset eivät ole vain kestävyyskriisin synnyttäjiä vaan myös ratkaisijoita”