Uutiset

Bougainville on halunnut itsenäiseksi yli sata vuotta – Kansanäänestyksestä huolimatta lopullinen sana on emovaltiolla

Bougainvilleläisten halu itsenäisyyteen juontaa juurensa 1800-luvulta. Enemmistö asukkaista todennäköisesti valitsee itsenäisyyden, mutta uudella valtiolla olisi edessään vielä paljon haasteita. Esimerkiksi omia tuloja sillä on vähän.
Bändi pienellä lavalla
Joukkokokous itsenäisyyden puolesta Arawassa, Bougainvillen keskiosassa. (Kuva: Catherine Wilson / IPS)

(IPS) -- Papua-Uuden-Guinean autonominen alue Bougainville on tavoitellut itsenäisyyttä jo yli vuosisadan. Lauantaista 23. marraskuuta lähtien Bougainvillen asukkaat ovat saaneet äänestää, haluavatko he saaren suuntaavan kohti valtiollista itsenäisyyttä.

Halu itsemääräämiseen juontuu 1800-luvulta, jolloin Saksa otti alueen siirtomaakseen. Toisen maailmansodan jälkeen Papua-Uutta-Guineaa hallinnoi Australia.

Bougainvillen johtajat itse asiassa yksipuolisesti julistivat alueen itsenäiseksi jo vuonna 1975, vähän ennen kuin Papua-Uudesta-Guineasta tuli itsenäinen valtio. Neuvottelut tuoreen valtion ensimmäisen pääministerin Michael Somaren kanssa johtivat kuitenkin siihen, että Bougainville pysyi pelkkänä provinssina.

Vuonna 1989 Bougainvillen maanomistajat vaativat korvauksia kaivoksen aiheuttamista ympäristövaurioista ja osuutta sen valtiolle tuottamista merkittävistä tuloista, mutta heidän vaatimuksensa torjuttiin. Kaivoksen enemmistöomistajana oli kansainvälisen Rio Tinto -kaivosyhtiön ohella Papua-Uuden-Guinean valtio. Paikalliset maanomistajat saivat saarella sijaitsevan Pangunan kuparikaivoksen suljettua. Alueen ja keskushallinnon välillä leimahti konflikti.

Valtio pani asialle armeijan, ja tuota pikaa saarella jo käytiin sissisotaa. Vuosikymmenen kestäneiden taistelujen aikana kuoli 15 000–20 000 ihmistä eli noin kymmenesosa saaren väestöstä.

Vuonna 2001 solmitussa rauhansopimuksessa oli kolme pääkohtaa: aseistariisunta, Bougainvillen autonomisen hallinnon perustaminen ja kansanäänestys alueen poliittisesta asemasta. Autonomian alue sai vuonna 2005. Nyt yli 200 000 äänestäjää, eli noin 67 prosenttia väestöstä, saa päättää, haluavatko he enemmän autonomiaa vai täyden itsenäisyyden.

”Kansa on innoissaan, koska olemme odottaneet tätä hyvin kauan. Paljon ihmisiä on kuollut, ja jos emme nyt äänestä, kriisi tulee toistumaan”, Bougainvillen pääkaupungissa Bukassa toimivan New Dawn FM -radioaseman johtaja Aloysius Laukai sanoo.

Aseet huolettavat

Vaalivalmisteluihin kuului aseidenriisunnan saattaminen loppuun. YK oli raportoinut vuonna 2012, ettei Bougainvillen kriisin jälkeen ollut edistytty aseiden hävittämisessä. Useat entiset kapinallisryhmät olivat jättäneet rauhansopimuksen allekirjoittamatta ja aseet luovuttamatta.

Viime heinäkuussa kaikki entiset taistelijat kuitenkin kokoontuivat ja antoivat julistuksen, että he luopuvat aseistaan ja takaavat rauhan kansanäänestyksen aikana ja sen jälkeen.

Syyskuun lopussa hallitus julisti alueen aseista vapaaksi ja valmiiksi kansanäänestykseen. Bougainvillen naiset ovat silti edelleen huolissaan siitä, että alueella on runsaasti aseita.

”Vaikka hallitus on julistanut, että aseiden luovutus on saatu päätökseen, aseita on yhä. Turvallisuussyistä liikemiehillä ja muillakin on yhä aseensa”, Bougainvillen naisyhdistyksen presidentti Celestine Tommy toteaa.

Lopullinen sana on emovaltiolla

Suuren enemmistön äänestäjistä odotetaan valitsevan itsenäisyyden. Riippumatta kaksi viikkoa kestävän äänestyksen tuloksesta lopullinen sana kuitenkin on emovaltiolla.

Äänestyksen jälkeen suurin haaste ovatkin neuvottelut Bougainvillen paikallishallituksen ja Papua-Uuden-Guinean välillä. Monet uskovat, että emovaltio ei halua irrottaa otettaan provinssista. Neuvotteluille ei ole asetettu ajallista takarajaa, ja jos prosessia ei ole saatu päätökseen ennen Bougainvillen vaaleja 2020, se saattaa keskeytyä.

Jos itsenäisyys lopulta toteutuu, nuori valtio saavuttanee omavaraisuuden ehkä vasta kahden vuosikymmenen kuluttua. Tällä hetkellä Bougainvillen hallinnolla ei ole merkittäviä tulonlähteitä, ja alueen omat verotulot kattavat kustannuksista vain kymmenesosan. Loput tulevat keskushallinnolta ja kansainvälisiltä lahjoittajilta.

Kaivoksen uudelleen avaaminen toisi tuloja, mutta se myös lietsoisi kiistoja maanomistajien kesken ja siten vaarantaisi rauhan. Toistaiseksi kaivostoiminta onkin kielletty.

politiikkademokratiageopolitiikkahallinto Papua-Uusi-Guinea Suomen IPS

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Ylhäältäpäin otettu kuva kylästä.

Finnwatch: Outokummun alihankkijan kaivos saastuttaa alkuperäiskansan elinaluetta Brasilian Amazonilla

Suomalainen teräsyhtiö Outokumpu ostaa ferronikkeliä pahamaineiselta brasilialaiselta kaivosyhtiöltä Valelta, joka on saastuttanut xikrin-alkuperäiskansan joen, käy ilmi Finnwatchin tutkimuksesta. Järjestön mukaan yhtiö on laiminlyönyt alihankintaketjunsa valvonnan ja sivuuttanut valtion omistajaohjauksen suositukset.
Vanha kivikirkko.

Amnesty: Eritrean joukot teloittivat satoja siviilejä Etiopian Tigrayn alueella marraskuussa – Kyse voi olla rikoksista ihmisyyttä vastaan

Eritrean sotilaat kävivät Axumin kaupunkia läpi talo talolta, ryöstelivät omaisuutta ja tappoivat siviilejä, paljastaa ihmisoikeusjärjestö Amnestyn raportti. Etiopian ja Eritrean joukot ovat aiemmin kiistäneet, että Eritrean joukot olisivat osallistuneet Tigrayn konfliktiin.
Nepalinkielisten kirjojen selkämyksiä hyllyssä.

Nepalissa puhutaan 129:tä kieltä, mutta vähemmistökieliä uhkaa häviäminen

Nepalin valtio on ajanut kuningas Mahendran valtakaudesta 1955–1972 lähtien nepalia maan yleiskieleksi, ja lapsiaan kouluttaville vanhemmille on tullut tärkeimmäksi lasten nepalin ja englannin taito. Niinpä monia vähemmistökieliä ei enää puhuta.
Nuori kasvomaskilla suojautunut nainen tietokoneen ääressä.

Raportti: Kaksi kolmasosaa köyhistä maista on leikannut koulutusbudjettiaan koronapandemian aikana – Koulutuksen epätasa-arvo uhkaa syventyä

Jo ennen koronapandemiaa rikkaat maat käyttivät noin 177 kertaa enemmän rahaa koulutukseen oppilasta kohti kuin matalan tulotason maat. Nyt kuilu uhkaa leventyä, käy ilmi Maailmanpankin ja Unescon raportista.
Poika seisoo kuraisella maalla, joka täynnä jätettä.

Äärimmäiset sääilmiöt ja talouskriisi ovat ajaneet lähes kahdeksan miljoonaa ihmistä ruokapulaan Keski-Amerikassa – Moni suunnittelee muuttoa muualle

Keski-Amerikan niin sanotun kuivan käytävän maat kärsivät nyt myös koronan aiheuttamasta talouskriisistä. Toipuminen kestää pitkään, ennustaa Maailman ruokaohjelma.

Tuoreimmat

Amnesty: Eritrean joukot teloittivat satoja siviilejä Etiopian Tigrayn alueella marraskuussa – Kyse voi olla rikoksista ihmisyyttä vastaan
Nepalissa puhutaan 129:tä kieltä, mutta vähemmistökieliä uhkaa häviäminen
Raportti: Kaksi kolmasosaa köyhistä maista on leikannut koulutusbudjettiaan koronapandemian aikana – Koulutuksen epätasa-arvo uhkaa syventyä
Äärimmäiset sääilmiöt ja talouskriisi ovat ajaneet lähes kahdeksan miljoonaa ihmistä ruokapulaan Keski-Amerikassa – Moni suunnittelee muuttoa muualle
Siviiliuhrien määrä on kasvanut Afganistanissa rauhanneuvotteluiden alkamisen jälkeen – Yli 3 000 ihmistä kuoli viime vuonna konfliktissa
Finnwatch: Outokummun alihankkijan kaivos saastuttaa alkuperäiskansan elinaluetta Brasilian Amazonilla
Yli viisi miljoonaa ihmistä on joutunut pakenemaan kodeistaan Kongossa kahden viime vuoden aikana – ”Maailma näyttää olevan yhä välinpitämättömämpi”, sanoo Unicef
Lähes kolmasosa Australian vangeista on alkuperäiskansojen jäseniä – Oikeusjärjestelmä passittaa vankilaan jopa vain 10-vuotiaita
Etelä-Sudanissa soditaan jatkuvasti, koska vallanjakojärjestelmä on yksipuolinen – ”Ainoa tapa hallita maata rauhanomaisesti on radikaali konsensus”, sanoo tutkija
Edes musta surma ei lopettanut kaupungistumista – Siksi maaseudun ja kaupunkien vastakkainasettelusta pitää luopua, sanoo kestävämpiä kaupunkeja edistävä Paula Pennanen

Luetuimmat

Norsunluurannikon kaakaotilojen lapsiorjat haastoivat Nestlén, Marsin ja muut suklaajätit oikeuteen
Eläkkeelle jäävä avustustyön veteraani Kalle Löövi on huolissaan avun politisoitumisesta – ”Retoriikka on menossa todella huonoon suuntaan”
Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
Kymmenen vuotta sitten maailma iloitsi Myanmarin demokratisoitumisesta, nyt armeija on taas vallassa – Mitä oikein tapahtui?
Ennuste Jemeniin: Tänä vuonna jo puolet Jemenin alle 5-vuotiaista kärsii nälästä – ”Täysin ihmisen aiheuttamaa”
Kestävään kehitykseen pyrkivän Bhutanin kouluissa adoptoidaan jokia ja lasketaan, miten sähkönkulutusta voisi vähentää – Suomellakin olisi opittavaa, sanoo tutkija Päivi Ahonen
Edes musta surma ei lopettanut kaupungistumista – Siksi maaseudun ja kaupunkien vastakkainasettelusta pitää luopua, sanoo kestävämpiä kaupunkeja edistävä Paula Pennanen
Amnesty vetoaa turkulaisen lähihoitajan puolesta – Uhkana palautus Afganistaniin
Kehitysmaiden koronarokoteoperaatio alkaa kaukaa takamatkalta – Rikkaat maat ovat tukeneet kansainvälistä Covax-mekanismia mutta kiilanneet sen ohi neuvotteluissa
YK:n ihmisoikeusasiantuntijat vaativat 57:ää valtiota kotiuttamaan naiset ja lapset Syyrian leireiltä – ”Häpeälistalta” löytyy myös Suomi