Uutiset Tasa-arvo

Iranilaisohjaaja Mehrdad Oskouei haluaa antaa äänen äänettömille – Uusi dokumentti kertoo tytöistä, jotka ovat murhanneet isän, miehen tai langon, koska muuta vaihtoehtoa ei ollut

Mehrdad Oskouei käsittelee dokumenteissaan yhteiskunnallisesti herkkiä aiheita mutta ei halua tunnustautua aktivistiksi vaan paremminkin kanavaksi dokumenttiensa henkilöiden ja yleisön välillä. ”Halusin tehdä elokuvan heidän kanssaan, en heistä”, hän kuvailee uutta dokumenttiaan Sunless Shadows, joka kertoo murhasta tuomituista nuorista naisista.
Joukko nuoria naisia kerrossängyillä
Mehrdad Oskouei kuvaa dokumenttielokuvassaan Sunless Shadows nuoria naisia, jotka on tuomittu isänsä, lankonsa tai aviomiehensä murhasta. (Kuva: DocPoint)

”En koskaan sano, että olit paha. Mitä tahansa olitkin, meillä ei ollut oikeutta tappaa sinua”, sanoo suoraan kameraan katsova nuori nainen.

Hän elää iranilaisessa rangaistuslaitoksessa, jossa vankeustuomiotaan suorittavat isänsä, lankonsa tai aviomiehensä murhaan osallistuneet nuoret naiset ja tytöt.

He ovat päähenkilöinä Iranin tunnetuimpiin kuuluvan dokumenttiohjaajan Mehrdad Oskouein uusimmassa dokumentissa Sunless Shadows (2019).

Tytöt ja nuoret naiset kertovat yllättävän avoimesti tekojensa taustoista ja yksityiskohdista ja surevat kohtaloaan. Osalla on äiti toisessa vankilassa odottamassa kuolemantuomiota samasta rikoksesta.

Dokumentti näyttää kuitenkin myös tavallista elämää: he opiskelevat, leikkivät seuraleikkejä, urheilevat ja viettävät syntymäpäiviä.

Ohjaaja Oskoueille se oli tietoinen valinta. Hän ei halua dokumenteissaan esitellä Irania ja Lähi-itää pelkästään sellaisina paikkoina kuin ne näkyvät länsimaisissa uutislähetyksissä – väkivallan ja mielenosoitusten tyyssijana. Kun tekee dokumentteja, voi näyttää monipuolisemman kuvan.

”Elokuvissa pitää kuvailla myös todellista elämää. Siksi painotan tavallisia, kaikkia ihmisiä koskettavia asioita. Minulle on myös tärkeää jättää yleisölle tilaa ajatella”, hän sanoo.

Syrjityimmät päähenkilöinä

Oskouei, 50, vierailee tällä viikolla ensimmäistä kertaa Suomessa. Helsingin dokumenttielokuvafestivaali Docpointissa esitetään ohjaajalta Sunless Shadowsin lisäksi neljän teoksen retrospektiivi.

Iranin pääkaupungissa Teheranissa syntynyt Oskouei on tunnettu sekä kotimaassaan että sen ulkopuolella. Hänen elokuviaan on esitetty lukuisilla kansainvälisillä festivaaleilla, hän on voittanut useita palkintoja ja tuomaroinut monilla festivaaleilla. Hän myös opettaa Iranin elokuvakouluissa.

Nuoret, naiset ja vankilaolosuhteet ovat aiheita, jotka toistuvat Oskouein dokumenteissa. Sunless Shadows on neljäs dokumentti sarjassa, joka käsittelee nuoria vankiloissa ja pidätyskeskuksissa.

”Missionani on antaa ääni niille, joilla ei ole ääntä. Haluan kuvata Iranin naisten todellista tilannetta – fiktioelokuvat eivät niin tee”, hän sanoo.

Vankilateema kiehtoo häntä myös siksi, että sekä hänen isänsä että isoisänsä ovat olleet poliittisia vankeja.

Nuoren Oskouein elämä ei ollut muutenkaan helppoa: teini-ikäisenä hän harkitsi itsemurhaa, koska hänen isänsä oli tehnyt kolme kertaa konkurssin ja perhe menetti kaiken. Siksi hän ohjaa nyt dokumentteja, jossa yhteiskunnassa heikossa asemassa olevat saavat äänen.

Mies puolilähikuvassa
Mehrdad Oskouein dokumenttien aiheet ovat yhteiskunnallisia, mutta hän ei tunnustaudu aktivistiksi. (Kuva: Teija Laakso / Maailma.net)

Väkivaltainen vaihtoehto

Oskoueita on kiitelty vilpittömästä lähestymistavasta ja kunnioittavasta, ei-eksotisoivasta suhteesta kuvattaviinsa. Sunless Shadows ei missään vaiheessa riistäydy sosiaalipornon puolelle, vaikka siihen olisi ainekset. Se selittyy Oskouein omalla asenteella.

”Halusin tehdä elokuvan heidän kanssaan, en heistä. Mietin, miten antaisin valtaa heille enkä olisi diktaattori. Elokuvissa haluamme usein hallita kaikkea. Minä halusin antaa tilaa tytöille itselleen”, hän selittää.

Siksi Oskouei kertoi kaikkein ensimmäiseksi heille omasta elämästään eikä ryhtynyt heti kyselemään heistä. Hän antoi näille myös mahdollisuuden puhua kameralle ilman kenenkään muun läsnäoloa.

Dokumentista paljastuu iranilaisten naisten ja tyttöjen elämän vaihtoehdottomuus, joka on yksi vastaus kysymykseen, miksi he ovat murhanneet. He kertovat kokemastaan väkivallasta ja sadismista sekä poliisin haluttomuudesta auttaa. Yksi heistä kertoo menneensä 12-vuotiaana naimisiin paetakseen rakkaudetonta kotiaan, mutta avioliitto osoittautui vielä pahemmaksi kuin elämä lapsuuden perheessä.

”He yrittivät ratkaista ongelmansa mutta eivät löytäneet oikeaa tapaa. He olivat hyvin väsyneitä elämäänsä ja näkivät, ettei mahdollisuuksia parempaan ole”, Oskouei kuvailee.

Kukaan ei tiedä tarkasti, kuinka paljon Iranissa on naisia ja tyttöjä, jotka ovat murhanneet miehensä, isänsä tai lankonsa. Todennäköisesti enemmän kuin Euroopan maissa mutta ei kuitenkaan valtavan suurta määrää, Oskouei arvelee.

Universaali tarina

Oskouein elokuvien aiheet ovat yhteiskunnallisesti herkkiä etenkin konservatiivisessa Iranissa, jossa demokratiasta ei voi oikeastaan edes puhua. Mielenosoituksia tukahdutetaan väkivaltaisesti, kuolemanrangaistuksia annetaan pienemmistäkin rikoksista ja naisten asema on surkea.

Oskoueikin on joutunut anomaan kuvauslupia dokumenteilleen viranomaisilta pitkään. Valmiita dokumentteja on esitetty vain Iranin elokuvafestivaaleilla ja yliopistoissa, ei tv-kanavilla. Neljä vuotta sitten julkaistu, rikoksia tehneistä tytöistä kertova Starless Dreams, johti oikeusprosessiin, joka on vielä kesken.

Poliittisesti herkistä aiheista huolimatta Oskouei ei koe olevansa poliittinen aktivisti tai edes feministi.

”Olen enemmänkin kanava dokumentin hahmojen ja yleisön välillä. Haluan antaa dokumentin kohteille äänen ja mahdollisuuden puhua suoraan yleisölle, mutta en poliittisessa mielessä. Tosin Lähi-idässä kaikki, mitä teet, on poliittista – vaikka vain joisit lasillisen vettä”, hän hymähtää.

Toisaalta hänen dokumenttinsa eivät koskaan kuvaa vain Irania.

”Olen näyttänyt vankiladokumenttejani ympäri maailman, ja kaikkialla tulos on sama: katsojat tunnistavat elokuvan henkilöt ja aiheet myös omassa yhteiskunnassaan. Tämä ei siis ole tarina vain Iranista tai Lähi-idästä vaan ihmisistä kaikkialla. Siksi näistä asioista täytyy tehdä elokuvia: jos ihmisten ääni kuullaan, asioita voi muuttaa paremmiksi.”

Mehrdad Oskouei vierailee Docpoint-festivaalilla 28.1.–31.1. Sunless Shadows esitetään 29. ja 31.1. sekä 1.2.

Tasa-arvo gendersukupuolten tasa-arvokulttuurilakioikeus ja rikos IranSuomi

Lue myös

Yliopisto-opiskelijoita luentosalissa

Kehittyvien maiden tytöt kaihtavat luonnontieteiden ja tekniikan opiskelua – ”Patriarkaalinen kulttuuri ja sosialisaatio tekevät päätöksen opiskelijoiden puolesta”

Maailmanlaajuisesti vain 30 prosenttia luonnontieteitä, teknologiaa, insinööritieteitä ja matematiikkaa yliopistossa opiskelevista on naisia. Ongelma on erityisen suuri globaalissa etelässä, jossa monissa maissa lisähaasteena ovat vielä infrastruktuurin ja oppimateriaalien puute.
Neljä nauravaa naista muovituoleilla

Afrikka on yrittäjämyönteisin maanosa – Naisjohtoisten yritysten kasvua haittaa pääoman puute

Yrittäjiksi ryhtyvien naisten määrä on viime vuosina Afrikassa kasvanut, mutta he lopettavat herkemmin kuin miehet. ”Kamppailen edelleen samojen taloudellisten vaikeuksien kanssa kuin aloittaessani. Monesti olen ollut vähällä hylätä unelmani ja etsiä työpaikan”, kertoo puuseppä Soi Cate Chelang.
Ryhmä ihmisiä istumassa kivirakenteiden alla

Nepalin ”menkkamajaperinne” johtaa jopa naisten kuolemiin, mutta nyt asenteet ovat alkaneet muuttua

Osissa Nepalia eristetään naiset omaan majaansa kuukautisten ajaksi. Nyt perinnettä kitketään muun muassa yhteisöterveystyöläisten avulla, ja siinä on myös onnistuttu. ”Kuukautisten ymmärtäminen kaikille naisille yhteisenä biologisena ilmiönä antaa mahdollisuuden muutokseen”, sanoo Bayalpatan sairaalan kehitysjohtaja Aradhana Thapa.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen lähikuvassa

Ihmiskunta on aina kertonut tarinoita – Jamaikalainen kertojalegenda Amina Blackwood Meeks uskoo, että tarinoilla voi olla rooli myös globaalien ongelmien ratkomisessa

Suullista tarinankerrontaperinnettä on viime vuosina alettu elvyttää ympäri maailman. Jamaikalainen Amina Blackwood Meeks uskoo, että tarinoiden avulla ihmiset voivat oppia ymmärtämään moninaisuutta paremmin.
Tehtaan piipusta nousevaa savua

Päästökompensointi – Paremman omantunnon ostamista vai investointeja hyviin tarkoituksiin?

Yrityksille ja kuluttajille on tarjolla yhä enemmän mahdollisuuksia kompensoida hiilidioksidipäästönsä esimerkiksi metsityshankkeiden avulla. Riskinä on vaihteleva laatu, jota ei juuri valvota.
Puhdas käsi ojentuu likaista kohti

Empatiaa voi oppia, sanovat Pakolaisavun empatialähettiläät – Tuo omat arvosi rohkeasti esiin mutta kuuntele ja kunnioita myös toisten mielipiteitä

Suomen Pakolaisapu käynnisti viime maaliskuussa empatialiikkeen, jonka tavoitteena on muuttaa erityisesti maahanmuuttokeskustelun negatiivista sävyä. Vastaanotto on ollut positiivinen. ”Moni tapaamistani ihmisistä on ajatellut, ettei omasta empaattisuudestaan voi päättää, mutta liike on saanut heidät ajattelemaan toisin”, sanoo empatialähettiläs Rand Mohamad Deeb.
Tomaatteja lähikuvassa

Zimbabwessa kärsitään sekä nälästä että ruokahävikistä – Hintojen nousu vie torikauppiailta asiakkaat

Lähes puolet zimbabwelaisista kärsii ruokapulasta. Silti monet kauppiaat sanovat, että heidän on pakko heittää menemään mätänevät vihanneksensa, sillä ihmisillä ei enää ole varaa ostaa niitä.
Lapsia istuu lattialla piirustus- ja kirjoitusvälineiden kera

Raportti: Sodat ovat lapsille entistäkin vaarallisempia – Pojat kuolevat useammin taisteluissa, tytöt usein seksuaalisen väkivallan kohteina

Konflikteissa vammautuneiden tai tapettujen lasten määrä on kolminkertaistunut vuoden 2010 jälkeen. Yksi vaarallisimmista maista on Syyriassa, jossa puolet lapset ei ole kokenut elinaikanaan muuta kuin sotaa.

Tuoreimmat

Ihmiskunta on aina kertonut tarinoita – Jamaikalainen kertojalegenda Amina Blackwood Meeks uskoo, että tarinoilla voi olla rooli myös globaalien ongelmien ratkomisessa
Päästökompensointi – Paremman omantunnon ostamista vai investointeja hyviin tarkoituksiin?
Empatiaa voi oppia, sanovat Pakolaisavun empatialähettiläät – Tuo omat arvosi rohkeasti esiin mutta kuuntele ja kunnioita myös toisten mielipiteitä
Zimbabwessa kärsitään sekä nälästä että ruokahävikistä – Hintojen nousu vie torikauppiailta asiakkaat
Raportti: Sodat ovat lapsille entistäkin vaarallisempia – Pojat kuolevat useammin taisteluissa, tytöt usein seksuaalisen väkivallan kohteina
YK julkaisi pitkän odotuksen jälkeen listan Israelin laittomissa siirtokunnissa toimivista yrityksistä – 112 yrityksen joukossa muun muassa Tripadvisor ja Airbnb
Lääkäri Pentti Haatanen on seurannut avustustyössä pakolaiskriisejä vuosien ajan – ”En ole kyynistynyt”
Roolit päälaellaan – Aleksanterin teatterin uusi Zambezi-esitys kertoo, miten käy suomalaisperheelle, joka joutuu pakenemaan Afrikkaan
Suomen PENin sananvapauspalkinto naisten ja tyttöjen oikeuksia ajavalle Ujuni Ahmedille – ”Sananvapaus ei oikeuta vihapuheeseen”
Ystävätoiminta yhdistää naisia eri kulttuureista – Melise Mwanto ja Liina Aaltonen kokkaavat ja puhuvat suomea yhdessä