Uutiset Intian kehitys

Intialainen polkupyöräteatteri provosoi kansalaisia ongelmanratkaisuun

Natya Chetana -teatteriryhmän jäsenet kulkevat maaseudulla kylästä kylään polkupyörillä ja herättävät keskustelua herkistä yhteiskunnallisista ongelmista. Suomessa vierailleen teatterijohtajan Subodh Patnaikin mukaan teatterin tehtävänä ei ole toimia taikasauvana vaan kysymysten esiin nostajana.
Ihmisiä taluttamassa polkupyöriä, taustalla metsä
Natya Chetanan teatteriseurue kulkee maaseudulla polkupyörillä. (Kuva: Subodh Patnaik / Natya Chetana)

”Teatteri ei toimi kuin painokone, jonka tulos on aina ennalta määrätty. Sama esitys voi eri paikoissa vaikuttaa eri tavoin. Teatteri on kuitenkin keino, jonka avulla voi provosoida ihmisiä olemaan huolissaan”, tiivistää intialainen teatteripersoona Subodh Patnaik.

Patnaik on johtanut yli 30 vuoden ajan Intian Odishan osavaltiossa Natya Chetana -nimistä teatteriryhmää, joka tunnetaan yhteiskunnallisista aiheistaan ja halustaan herätellä ihmisiä ratkomaan ongelmia yhdessä. Natya tarkoittaa paikallisella kielellä teatteria, chetana tiedostamista.

”Halusin draamaopiskelijana kehittää teatterimuodon, jonka estetiikkaa ihmiset arvostaisivat ja jossa olisi innovaatioita mutta jossa yleisö kiinnittäisi huomiota näytelmän aiheeseen”, Suomessa kesäkuussa vieraillut Patnaik kertoo.

Teatteriesitysten aiheena on aina jokin paikallinen yhteiskunnallinen ongelma, jota käsitellään esityksen aikana. Näytelmä voi käsitellä esimerkiksi osallistumista, naisten asemaa tai taloudellista riistoa.

Takavuosina näytelmissä on käsitelty esimerkiksi myös maanviljelijöiden itsemurhia, teollistumisen vaikutuksia tavallisiin ihmisiin sekä vuoden 1999 syklonin vaikutuksia. Aiheita riittää, sillä osa Intian itäosissa sijaitsevan Odishan alueista kuuluu maan köyhimpiin.

Osavaltiossa elää myös paljon adivaseja, joka on yhteisnimitys Intian monista alkuperäiskansoista. Jopa yli puolet adivaseista elää metsistä, ja he ovat viime vuosina joutuneet kamppailemaan valtion ja yksityisten yritysten kanssa maankäyttöoikeuksiensa puolesta. Samaa aihetta käsittelee myös Natya Chetanan tämänvuotinen näytelmä.

Rahoitusta Natya Chetana saa muun muassa suomalaiselta Siemenpuu-säätiöltä.

Aplodeita ei toivota

Yksi Natya Chetanan toimintamuodoista on polkupyöräteatteri: ryhmä esittää lyhyitä näytelmiä maaseudulla ja kulkee kylästä toiseen pyörillä. Näyttelijät asettuvat kylänraitille ilman ennakkovaroitusta ja kutsuvat ihmiset katsomaan näytelmää.

Alun perin polkupyörien käytön syyt olivat lähinnä käytännölliset: varaa liikkua ei ollut, Patnaik kertoo. Nykyisin pyörät ovat oleellinen osa konseptia, eikä niitä haluta korvata autoilla, jotka ryhmän kokemusten mukaan voivat maalaiskylissä kerätä liikaakin huomiota.

Mies etualalla, katunäkymä taustalla.
Subodh Patnaikin mielestä teatterin tehtävä ei ole valistaa, mutta se voi provosoida ihmisiä toimintaan. Hän vieraili Suomessa tänä kesänä. (Kuva: Teija Laakso)

Esityksiä edeltää pitkä taustatyö. Teatteriryhmä tutustuu paikalliseen alueeseen ja sen ongelmiin sekä kulttuurin erityispiirteisiin muun muassa kansalaisjärjestöjen avulla. Taustatyön pohjalta tehdään käsikirjoitus jostakin ajankohtaisesta ongelmasta. Yleisön seassa olevat avustajat tarkkailevat reaktioita.

”Emme koskaan odota taputuksia – meidän mielestämme se on epäonnistumisen merkki, sillä silloin joku haluaa, että näytelmä otetaan viihteenä. Tavallisempaa on, että esitys herättää keskustelua”, Patnaik kertoo.

Teatteri voimaannuttaa

Runsaan 30 vuoden aikana pääosin vapaaehtoispohjalta toimiva Natya Chetana on esittänyt kymmeniä näytelmiä niin maaseudulla kuin kaupungeissakin, vieraillut festivaaleilla sekä mediassa ja rakentanut oman teatterikylän, jossa tuotantoja tehdään.

Onko se sitten saanut aikaan yhteiskunnallisia muutoksia? Patnaik ei halua ottaa liian suurta kunniaa Natya Chetanan saavutuksista.

”On tehtävä selväksi, että teatteri ei ole taikasauva”, hän sanoo.

Muutoksia on kuitenkin tapahtunut näytelmien esittämisen jälkeen. Esimerkiksi metsäkatoa käsittelevä näytelmän esittämisen seurauksena metsäyhtiöiden hakkuuluvat peruttiin ja kylään luotiin metsiä valvova komitea, johon otettiin mukaan myös yhteisön jäseniä. Minimipalkkaa käsittelevä näytelmä taas on saanut ihmiset vaatimaan itselleen oikeudenmukaista palkkaa ja myös onnistumaan siinä, hän kertoo.

Mikään valistusorganisaatio Natya Chetana ei Patnaikin mukaan kuitenkaan ole.

”Me emme voi hallita ihmisten elämää emmekä voi opettaa heitä. Nostamme vain esiin kysymyksiä, joista olisi syytä keskustella, ja yritämme saada ihmiset toimimaan yhteistyössä.”

Intian kehitys kehityskulttuuri Intia Siemenpuu-säätiö

Lue myös

YK:n alkuperäiskansojen oikeuksien erityisraportoija Victoria Tauli-Corpuz taustallaan YK-logot

YK:n ihmisoikeusasiantuntijat vaativat Intiaa estämään alkuperäiskansojen häädöt

Intia saattaa häätää miljoonia alkuperäiskansojen jäseniä ympäristöjärjestöjen vaatimusten takia. YK-asiantuntijat muistuttavat, että alkuperäiskansojen maat kuuluvat näille itselleen ja häätöjä voi tehdä vain viimeisenä vaihtoehtona.
Selkäpuolelta kuvattu tyttö katsomassa metsää

Miljoonia Intian alkuperäiskansojen jäseniä saatetaan häätää asuinsijoiltaan ympäristösuojelun nimissä

Jopa 11 miljoonaa Intian alkuperäiskansojen jäsentä uhkaa jäädä kodittomaksi, sillä korkein oikeus haluaa häätää heidät metsistä, joissa he ovat asuneet sukupolvien ajan. Taustalla on talouskasvuun nimiin vannova politiikka, mutta jupakkaan ovat sotkeutuneet myös ympäristöjärjestöt.
Nainen korjaa riisisatoa pellolla

Intia parantaa maailman suurinta työllistämisohjelmaa avaruusteknologialla

Miljoonat intialaiset ovat hyötyneet ohjelmasta, joka takaa maaseudun köyhille töitä sadaksi päiväksi vuodessa. Nyt töiden suunnittelua parannetaan satelliittipaikannuksella ja korruptiota vähennetään avoimen tietokannan avulla. Virkamiehet olivat aluksi kauhuissaan, kertoo järjestelmää kehittänyt tohtori Jagdish Purohit.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nuori mies istuu sohvalla, taustalla punainen seinä

Yksin tulleiden alaikäisten perheenyhdistämisestä on tehty Suomessa poikkeuksellisen vaikeaa – ”Kotoutuisin sata kertaa paremmin, jos he olisivat täällä”

Perheenyhdistäminen on Suomessa esimerkiksi Ruotsiin ja Norjaan verrattuna niin vaikeaa, ettei moni edes yritä. Esimerkiksi afganistanilaisia hakijoita rajoittaa sääntö, jonka mukaan heidän pitää jättää hakemuksensa Intiassa. Opiskelijat Shayegh Adeli ja Ali Nazari uskovat, että he menestyisivät paremmin, jos perhe olisi tukemassa.
Istuvia ja seisovia mielenosoittajia Zimbabwessa

Zimbabwe syyttää talouskriisistään pakotteita, mutta todellinen syy on korruptio, sanovat asiantuntijat

Vain Venezuelassa on pahempi inflaatio kuin Zimbabwessa. Maan viranomaiset syyttävä taloustilanteesta kansainvälisiä talouspakotteita. Monien asiantuntijoiden mukaan tärkein syy on kuitenkin kaikkialla rehottava korruptio ja huono hallinto.
Tyttöjä urheiluasuissa

Maailman yleisin ihmisoikeussopimus täyttää 30 vuotta – Järjestöt vaativat lisäponnisteluja lasten oikeuksien toteuttamiseksi

Lapsen oikeuksien sopimuksen olemassaolon aikana esimerkiksi alle 5-vuotiaiden kuolleisuus on vähentynyt 60 prosenttia. Samaan aikaan kehitys monilla alueilla on hidastunut, varoittavat lapsijärjestöt.
Myanmarin rohingya-naisia Cox's Bazarin pakolaisleirillä

Myös kansainvälinen rikostuomioistuin ryhtyy tutkimaan Myanmarin rohingyoihin kohdistuneita julmuuksia

Myanmar ei ole kansainvälisen rikostuomioistuimen jäsen, mutta tuomioistuin päätti tutkia niitä rikoksia, jotka ovat tapahtuneet Myanmarin ja Bangladeshin rajalla. Aiemmin tällä viikolla Gambia vei Myanmarin YK:n alaisen kansainvälisen tuomioistuimen eteen kansanmurhan vastaisen sopimuksen rikkomisesta.