Uutiset Ilmastopolitiikka

Ilmastosopimuksen kohtalonhetket lähestyvät

Pariisin ilmastokokoukseen valmistautuvat maat puivat Bonnissa uutta sopimusluonnosta. Suurimpia kiistakapuloita ovat ilmastorahoitus ja riittämättömät päästövähennyslupaukset.
(Kuva: UN Photo/Kibae Park / cc 2.0)

Kansainvälisen ilmastosopimuksen muotoutuminen ottaa ensi viikolla joko suuren edistysaskeleen tai ison takapakin, kun maailman maat kokoontuvat Bonniin viimeiseen neuvottelukokoukseen ennen marras–joulukuussa pidettävää Pariisin ilmastokokousta.

Bonnissa käsitellään ensimmäistä ilmastosopimusluonnosta (pdf), jonka kokouksen puheenjohtajat julkistivat viime viikolla. Teksti saattaa kuitenkin aiheuttaa närää neuvottelijoissa, ennustavat suomalaisasiantuntijat.

Aiemmasta yli 80-sivuisesta parikymmensivuiseksi lyhentyneen tekstin ovat tehneet kokouksen puheenjohtajat, jotka saivat siihen valtuudet aiemmin syksyllä hitaasti edenneiden neuvotteluiden jälkeen. Uusi teksti muistuttaa pituudeltaan jo sopimusta, johon Pariisissakin on lopulta tarkoitus päästä.

Monen asian karsiminen kuitenkin tarkoittaa, että kaikki osapuolet eivät välttämättä hyväksy luonnosta, sanoo ympäristöjärjestö WWF Suomen ilmastoasiantuntija Kaarina Kolle.

"Mikäli Bonn tulee hukatuksi sen takia, että tekstistä ei päästä yksimielisyyteen, se asettaa aika suuren riskin Pariisillekin", hän toteaa.

Ympäristöministeriön asettaman Ilmastopaneelin jäsen, kansainvälisen oikeuden professori Kati Kulovesi uskoo, että luonnosteksti tulee olemaan vaikea pala nieltäväksi etenkin kehitysmaille, jotka olivat toivoneet kovempia kantoja esimerkiksi päästöjen vähentämiseksi ja ilmastorahoituksen lisäämiseksi.

Kehitysmaat ovat myös korostaneet teollisuusmaiden suurempaa vastuuta päästövähennyksissä. Nyt tekstissä kuitenkin annetaan kaikille maille samantyyppisiä velvoitteita, Kulovesi sanoo.

Päästövähennyslupaukset jäljessä tavoitteesta

Pariisissa on tarkoitus solmia ilmastosopimus, joka pitää maapallon lämpenemisen alle kahdessa asteessa esiteollisuuden aikaan verrattuna. Tavoite mainitaan uudessa luonnoksessakin, mutta ongelmana on, että se tuskin tulee toteutumaan.

Vajaat 150 maata oli jättänyt lokakuun alkuun mennessä päästövähennyslupauksensa, ja vaihtelevien tietojen mukaan ne kattavat päästöistä yli 80–90 prosenttia. Kuloveden mukaan jäljellä olevien maiden lupaukset eivät tule riittämään kuilun umpeen kuromiseksi.

Toiveissa kuitenkin on, että Pariisissa pystyttäisiin sopimaan siitä, miten sitoumuksia tiukennetaan jatkossa.

"Mikäli tällaisia mekanismeja ei ole, Pariisin arvo on hyvinkin vähäinen, koska sillä ei ole edes teoreettista mahdollisuutta päästä alle kahden asteen lämpenemiseen", Kolle sanoo.

Tämänhetkisessä luonnoksessa mainitaan sitoumusten tarkastelu viiden vuoden välein ja kunnianhimon lisääminen ajan myötä. Kollen mukaan se ei kuitenkaan vielä tarkoita, että tiukennuksiin todella päästäisiin.

Ilmastorahoitus hiertää

Päästövähennysten lisäksi iso kiistakapula neuvotteluissa on ilmastorahoitus, jota rikkaiden maiden pitäisi maksaa kehitysmaille. Ranskan presidentti François Hollande varoitti syyskuussa, että ilman sopimusta ilmastorahoituksesta koko sopimus saattaa kaatua.

Ilmastorahoituksen määräksi on sovittu 100 miljardia dollaria vuodessa vuodesta 2020 alkaen, mutta summaa on pidetty lähinnä symbolisena ja osoituksena luottamuksesta maiden välillä. Todellinen tarve on suurempi.

Uudessa luonnoksessa toistetaan 100 miljardin lupaus, korostetaan teollisuusmaiden vastuuta ja luvataan lisärahaa, mutta tarkkoja summia tai mekanismeja, kuten kehitysmaiden ehdottamaa rahoituksen sitomista bruttokansantuotteeseen, ei kerrota.

Tänä vuonna monet maat, kuten Ranska ja Saksa, sekä viime viikolla myös kehityspankit, ovat kuitenkin luvanneet tuntuvia lisäsummia ilmastorahoitukseen. Kuloveden mukaan asiassa onkin tapahtunut edistystä.

"Teollisuusmaat tietävät kyllä, että Pariisiin ei oikein voi mennä, jos ilmastorahoitusta ei saada kuntoon. Tämä on silti sellainen kysymys, että siitä väännetään kättä vielä Pariisin jälkeenkin", hän ennustaa.

Ilmastopolitiikka politiikkaYKilmastonmuutos WWF Suomi

Lue myös

Mielenosoittajia maapallon muotoisen No Planet B -tekstillä varustetun kyltin kanssa

Ympäristönsuojelu, yhdenvertaisuus ja ihmisoikeudet linkittyvät tiiviisti toisiinsa

Hyvän ympäristön ja ihmisoikeuksien puolesta toimivien on aika yhdistää voimansa yhdenvertaisemman maailman puolesta, kirjoittavat Ihmisoikeusliiton pääsihteeri Kaari Mattila ja ulkoministeriön ympäristöneuvonantaja, emeritus Matti Nummelin.
Hiilivoimalan piippuja veden rannalla

Raportti: Rikkaat maat ovat lupauksistaan huolimatta melkein kolminkertaistaneet hiilivoimaloiden tuen

G20-maat lupasivat kymmenen vuotta sitten luopua fossiilisten polttoaineiden tuista, mutta kehitys on ollut hidasta. Ne ulkoistavat päästöjä etenkin ulkomaille tukemalla muissa maissa hiilivoimaa, selviää tuoreesta raportista.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Tutkija Anna Härri

Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija

Kongon kobolttivyöhykkeellä työskentelee lapsia ja aikuisia surkeissa oloissa. Suuryritykset vakuuttavat hankkivansa raaka-aineensa vastuullisista lähteistä, mutta käytännössä koboltin tuotantoketjua on hyvin vaikea jäljittää, sanoo tutkija Anna Härri. Hän selvittää parhaillaan, olisiko mahdollista rakentaa täysin eettinen kannettava tietokone.
KÄsi pitelee 50 euron seteliä, taustalla Suomen lippu

Valtiovarainministeriön talousarvioesitys: Kehitysyhteistyövaroihin tulossa ensi vuonna tuntuva korotus

Etenkin kehitysyhteistyöjärjestöille on luvassa lisärahaa ensi vuonna. Viime hallituskauden leikkauksia edeltävälle tasolle kehitysyhteistyövarat eivät palaa, mutta järjestöjen kattojärjestö Fingossa ollaan esitykseen silti tyytyväisiä.
Terveystyöntekijä antaa lapselle rokotteen

Ebolaorpojen määrä kaksinkertaistunut Kongossa, yli 500 lasta myös kuollut tautiin

Yli vuoden kestänyt ebolaepidemia on vaikuttanut erityisesti lapsiin. Tautiin kuolleiden lasten määrä on kasvanut ja yhä useampi on myös menettänyt vanhempansa, kertovat avustusjärjestöt.
Merta, lunta ja vuoria Huippuvuorilla

Tutkimus: Mikromuovi saastuttaa myös ilmaa – Jopa Huippuvuorten luminäytteistä löytyi muovia

Tuoreen tutkimuksen mukaan mikromuovi kulkeutuu ilmateitse lumeen. Se herättää kysymyksen siitä, paljonko ihmiset hengittävät sitä, tutkijat varoittavat.

Luetuimmat

Selvitys: Naisyrittäjien tukeminen voisi tuoda maailmantalouteen biljoonia dollareita – Vain neljässä maassa uusia naisyrittäjiä on enemmän kuin miehiä
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Raportti: Jos 10–30 prosenttia fossiilisten polttoaineiden tuista suunnattaisiin uusiutuville, se riittäisi käynnistämään puhtaan energian vallankumouksen
Uusi arvio vesipulasta: Neljännes maailman väestöstä elää äärimmäisen korkean vesistressin alueilla – ”Suurin kriisi, josta kukaan ei puhu”
YK:n vaikuttavuussijoittamisen ohjelma siirtyy Helsinkiin – Tavoitteena kestävän kehityksen vauhdittaminen yksityisellä rahalla
Ilmastonmuutos huolettaa Grönlannissa – Ensimmäisen kansallisen tason kyselyn mukaan suurin osa on jo kokenut vaikutukset henkilökohtaisesti
Panama kielsi muovipussit ensimmäisenä maana Keski-Amerikassa – Taustalla huoli merten saastumisesta
Kuumuus tappaa karjaa Keniassa – Monilla alueilla kriittinen 1,5 asteen raja on jo ylitetty
Ihmiskauppa rehottaa Pohjois-Amerikassa – Riskiryhmää etenkin alkuperäiskansojen naiset
YK pyytää lisäapua Zimbabween – Meneillään on pahin nälkäkriisi koskaan