Uutiset Ilmastopolitiikka

Ilmastosopimuksen kohtalonhetket lähestyvät

Pariisin ilmastokokoukseen valmistautuvat maat puivat Bonnissa uutta sopimusluonnosta. Suurimpia kiistakapuloita ovat ilmastorahoitus ja riittämättömät päästövähennyslupaukset.
(Kuva: UN Photo/Kibae Park / cc 2.0)

Kansainvälisen ilmastosopimuksen muotoutuminen ottaa ensi viikolla joko suuren edistysaskeleen tai ison takapakin, kun maailman maat kokoontuvat Bonniin viimeiseen neuvottelukokoukseen ennen marras–joulukuussa pidettävää Pariisin ilmastokokousta.

Bonnissa käsitellään ensimmäistä ilmastosopimusluonnosta (pdf), jonka kokouksen puheenjohtajat julkistivat viime viikolla. Teksti saattaa kuitenkin aiheuttaa närää neuvottelijoissa, ennustavat suomalaisasiantuntijat.

Aiemmasta yli 80-sivuisesta parikymmensivuiseksi lyhentyneen tekstin ovat tehneet kokouksen puheenjohtajat, jotka saivat siihen valtuudet aiemmin syksyllä hitaasti edenneiden neuvotteluiden jälkeen. Uusi teksti muistuttaa pituudeltaan jo sopimusta, johon Pariisissakin on lopulta tarkoitus päästä.

Monen asian karsiminen kuitenkin tarkoittaa, että kaikki osapuolet eivät välttämättä hyväksy luonnosta, sanoo ympäristöjärjestö WWF Suomen ilmastoasiantuntija Kaarina Kolle.

"Mikäli Bonn tulee hukatuksi sen takia, että tekstistä ei päästä yksimielisyyteen, se asettaa aika suuren riskin Pariisillekin", hän toteaa.

Ympäristöministeriön asettaman Ilmastopaneelin jäsen, kansainvälisen oikeuden professori Kati Kulovesi uskoo, että luonnosteksti tulee olemaan vaikea pala nieltäväksi etenkin kehitysmaille, jotka olivat toivoneet kovempia kantoja esimerkiksi päästöjen vähentämiseksi ja ilmastorahoituksen lisäämiseksi.

Kehitysmaat ovat myös korostaneet teollisuusmaiden suurempaa vastuuta päästövähennyksissä. Nyt tekstissä kuitenkin annetaan kaikille maille samantyyppisiä velvoitteita, Kulovesi sanoo.

Päästövähennyslupaukset jäljessä tavoitteesta

Pariisissa on tarkoitus solmia ilmastosopimus, joka pitää maapallon lämpenemisen alle kahdessa asteessa esiteollisuuden aikaan verrattuna. Tavoite mainitaan uudessa luonnoksessakin, mutta ongelmana on, että se tuskin tulee toteutumaan.

Vajaat 150 maata oli jättänyt lokakuun alkuun mennessä päästövähennyslupauksensa, ja vaihtelevien tietojen mukaan ne kattavat päästöistä yli 80–90 prosenttia. Kuloveden mukaan jäljellä olevien maiden lupaukset eivät tule riittämään kuilun umpeen kuromiseksi.

Toiveissa kuitenkin on, että Pariisissa pystyttäisiin sopimaan siitä, miten sitoumuksia tiukennetaan jatkossa.

"Mikäli tällaisia mekanismeja ei ole, Pariisin arvo on hyvinkin vähäinen, koska sillä ei ole edes teoreettista mahdollisuutta päästä alle kahden asteen lämpenemiseen", Kolle sanoo.

Tämänhetkisessä luonnoksessa mainitaan sitoumusten tarkastelu viiden vuoden välein ja kunnianhimon lisääminen ajan myötä. Kollen mukaan se ei kuitenkaan vielä tarkoita, että tiukennuksiin todella päästäisiin.

Ilmastorahoitus hiertää

Päästövähennysten lisäksi iso kiistakapula neuvotteluissa on ilmastorahoitus, jota rikkaiden maiden pitäisi maksaa kehitysmaille. Ranskan presidentti François Hollande varoitti syyskuussa, että ilman sopimusta ilmastorahoituksesta koko sopimus saattaa kaatua.

Ilmastorahoituksen määräksi on sovittu 100 miljardia dollaria vuodessa vuodesta 2020 alkaen, mutta summaa on pidetty lähinnä symbolisena ja osoituksena luottamuksesta maiden välillä. Todellinen tarve on suurempi.

Uudessa luonnoksessa toistetaan 100 miljardin lupaus, korostetaan teollisuusmaiden vastuuta ja luvataan lisärahaa, mutta tarkkoja summia tai mekanismeja, kuten kehitysmaiden ehdottamaa rahoituksen sitomista bruttokansantuotteeseen, ei kerrota.

Tänä vuonna monet maat, kuten Ranska ja Saksa, sekä viime viikolla myös kehityspankit, ovat kuitenkin luvanneet tuntuvia lisäsummia ilmastorahoitukseen. Kuloveden mukaan asiassa onkin tapahtunut edistystä.

"Teollisuusmaat tietävät kyllä, että Pariisiin ei oikein voi mennä, jos ilmastorahoitusta ei saada kuntoon. Tämä on silti sellainen kysymys, että siitä väännetään kättä vielä Pariisin jälkeenkin", hän ennustaa.

Ilmastopolitiikka politiikkaYKilmastonmuutos WWF Suomi

Lue myös

Ihmisiä rivissä pöydän takana

Suomalaisjärjestöt: Madridin ilmastokokous loppui katastrofiin

Suuret saastuttajamaat asettivat politikoinnin ja fossiiliteollisuuden edut ihmisten ja luonnon hyvinvoinnin edelle, moittivat järjestöt. ”Erityisesti Australia, Brasilia, Intia, Kiina, Saudi-Arabia, Venäjä ja Yhdysvallat keskittivät tarmonsa päätösten jarruttamiseen”, sanoo WWF:n ilmastoasiantuntija Mia Rahunen.
Eu-lippuja ikkunanpokien takana

EU ottaa pian askeleen kohti hiilineutraaliutta – Suurimpia vastaanpanijoita ovat Tsekki, Unkari ja Puola

YK:n ilmastokokous on parhaillaan käynnissä Madridissa, mutta ensi viikolla järjestetään myös toinen tärkeä kokous, jossa Eurooppa-neuvoston on määrä sopia hiilineutraalista EU:sta. Suomella on puheenjohtajamaana tärkeä rooli.
Ilmastonmuutoksesta varoittava mainosteksti metrotunnelin seinällä

Madridin ilmastokokous alkaa – YK:n pääsihteeri vaatii kunnianhimoa ja muistuttaa toivosta

Madridin ilmastokokouksessa on määrä päättää muun muassa päästövähennyksiin liittyvistä markkinamekanismeista. YK:n pääsihteerin Antóno Guterresin mukaan maailmalla on yhä toivoa pysyä 1,5 asteen lämpenemisessä, mutta se vaatii lisää toimia.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mies palestiinalaishuivi olkapäillään

Suomessa vieraileva Gazan mielenosoitusten alullepanija kiittelee Anna Kontulaa ja painottaa väkivallattomuutta – ”Emme taistele ihmisiä vaan järjestelmää vastaan”

Ahmed Abu Artema sai liikkeelle gazalaisten suurmielenosoitukset, joissa vaaditaan palestiinalaispakolaisille oikeutta palata kotiseuduilleen. Hän uskoo, että väkivallaton vastarinta johtaa konfliktin rauhanomaiseen ratkaisuun.
Kaksi miestä nousemassa autosta poliisin ympäröiminä

Paikalliset asukkaat auttavat turvapaikanhakijoita Ranskan ja Italian rajalla, koska valtio ei sitä tee – Dokumenttielokuva kysyy, mitä tapahtui eurooppalaiselle solidaarisuudelle

Docpoint-festivaaleilla nähdään muun muassa dokumentti The Valley, joka kertoo viranomaisia uhmaavista, turvapaikanhakijoita auttavista aktivisteista. Ohjaaja Nuno Escudeiro on huolissaan siitä, että Euroopan pakolaispolitiikka niputtaa terroristit ja siirtolaiset yhteen. ”Se aiheuttaa vahinkoa, jonka korjaaminen kestää vuosia.”
Terveyssiteitä ja terveyssidepaketteja pöydällä

Kuukautiset eivät ole naurun asia, opitaan Eswatinin kouluissa

Eswatinissa eli entisessä Swazimaassa kuukautisten alkaminen voi johtaa tyttöjen nöyryyttämiseen, kiusaamiseen ja jopa perheväkivaltaan. Tilanne on muuttumassa muun muassa aktivisti Nomcebo Mkhaliphin ansiosta. Hän valistaa tyttöjen lisäksi myös poikia, jotta nämä ymmärtäisivät, että kyseessä on luonnollinen asia.
Kaksi nuorta miestä seisoo pellolla

Maatalousalan työvoimapula uhkaa Afrikkaa – Pienviljelijän keski-ikä on 60 vuotta

Afrikka voisi periaatteessa olla jopa ruokaomavarainen, mutta etenkään nuoria raskaana pidetty ala ei houkuttele. ”Meidän täytyy muuttaa tuo asenne ja saada heidät ymmärtämään, että maanviljely voi olla vaurauden, bisneksen ja mielihyvän lähde”, sanoo maatalousinstituutti IITA:n pääjohtaja Nteranya Sanginga.
Kulkusirkka

Satojen miljoonien kulkusirkkojen parvet tuhoavat satoa Itä-Afrikassa – ”Työntekijämme taistelevat lähes läpinäkymättömän tiheitä parvia vastaan”, kertoo Pelastakaa Lasten edustaja

Etiopia, Kenia ja Somalia kärsivät vakavimmasta kulkusirkkavitsauksesta vuosikymmeniin. Jopa 150 kilometriä päivässä liikkuvat sirkkaparvet voivat suistaa Afrikan sarven yhä pahempaan ruokakriisiin.

Tuoreimmat

Paikalliset asukkaat auttavat turvapaikanhakijoita Ranskan ja Italian rajalla, koska valtio ei sitä tee – Dokumenttielokuva kysyy, mitä tapahtui eurooppalaiselle solidaarisuudelle
Kuukautiset eivät ole naurun asia, opitaan Eswatinin kouluissa
Maatalousalan työvoimapula uhkaa Afrikkaa – Pienviljelijän keski-ikä on 60 vuotta
Satojen miljoonien kulkusirkkojen parvet tuhoavat satoa Itä-Afrikassa – ”Työntekijämme taistelevat lähes läpinäkymättömän tiheitä parvia vastaan”, kertoo Pelastakaa Lasten edustaja
2000-luvun oppikirjat kertovat edelleen vanhanaikaista tarinaa kehitysmaista – ”Kuvista tulee käsitys kuivista kylistä ja köyhyydestä”, sanoo tutkija Eeva Rinne
Raportti: Vaurauserojen lisäksi myös maailman tuloerot ovat kasvaneet – Pohjoisamerikkalainen tienaa 16 kertaa afrikkalaista enemmän
Suomessa vieraileva Gazan mielenosoitusten alullepanija kiittelee Anna Kontulaa ja painottaa väkivallattomuutta – ”Emme taistele ihmisiä vaan järjestelmää vastaan”
Merkittävä YK-linjaus: Ilmastokriisin takia turvaa hakeneiden karkottaminen voi rikkoa keskeistä ihmisoikeussopimusta
Helsinkiläinen Vishnu Vardhani ryhtyi toimeen kuultuaan Intian kansalaisuuslaista, joka uhkaa tehdä muslimeista kotimaattomia – ”En halua osallistua hallituksen brändityöhön”
Yhdysvallat harkitsee vetäytymistä Länsi-Afrikasta – Asiantuntijat erimielisinä seurauksista

Luetuimmat

Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Lapsiavioliitoista päästään nykymenolla eroon vasta vajaan sadan vuoden päästä – Toisen asteen koulutus olisi tehokas lääke
Helsinkiläinen Vishnu Vardhani ryhtyi toimeen kuultuaan Intian kansalaisuuslaista, joka uhkaa tehdä muslimeista kotimaattomia – ”En halua osallistua hallituksen brändityöhön”
Tutkimus: Ilmastonmuutos iskee rankimmin naisiin – Selviytymiskeinotkin lisäävät naisten taakkaa
Keski-Aasian jäätiköt sulavat, ja sen on huomannut myös maanviljelijä Kylych Bekeshov – Kirgisiassa harva voi kuitenkaan varautua ilmastonmuutokseen
Suomessa vieraileva Gazan mielenosoitusten alullepanija kiittelee Anna Kontulaa ja painottaa väkivallattomuutta – ”Emme taistele ihmisiä vaan järjestelmää vastaan”
Yli puolet apua tarvitsevista elää vain kymmenessä maassa – Järjestö listasi vuoden pahimmat humanitaariset kriisit
Ennusteet toteutuvat: Ennenäkemättömät 45 miljoonaa ihmistä eteläisessä Afrikassa on vakavassa ruokapulassa
YK huolissaan Kolumbiassa tapettujen ihmisoikeusaktivistien määrästä – Rauhansopimus loi tyhjiön, jonka täyttävät rikollisjengit
Työttömyyttä on pidetty yhtenä syynä arabikevään mielenosoituksiin – Tuoreen tutkimuksen mukaan merkitystä on liioiteltu