Ilmastosopimuksen kohtalonhetket lähestyvät | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

Ilmastosopimuksen kohtalonhetket lähestyvät

Pariisin ilmastokokoukseen valmistautuvat maat puivat Bonnissa uutta sopimusluonnosta. Suurimpia kiistakapuloita ovat ilmastorahoitus ja riittämättömät päästövähennyslupaukset.

(Kuva: UN Photo/Kibae Park / cc 2.0)

Kansainvälisen ilmastosopimuksen muotoutuminen ottaa ensi viikolla joko suuren edistysaskeleen tai ison takapakin, kun maailman maat kokoontuvat Bonniin viimeiseen neuvottelukokoukseen ennen marras–joulukuussa pidettävää Pariisin ilmastokokousta.

Bonnissa käsitellään ensimmäistä ilmastosopimusluonnosta (pdf), jonka kokouksen puheenjohtajat julkistivat viime viikolla. Teksti saattaa kuitenkin aiheuttaa närää neuvottelijoissa, ennustavat suomalaisasiantuntijat.

Aiemmasta yli 80-sivuisesta parikymmensivuiseksi lyhentyneen tekstin ovat tehneet kokouksen puheenjohtajat, jotka saivat siihen valtuudet aiemmin syksyllä hitaasti edenneiden neuvotteluiden jälkeen. Uusi teksti muistuttaa pituudeltaan jo sopimusta, johon Pariisissakin on lopulta tarkoitus päästä.

Monen asian karsiminen kuitenkin tarkoittaa, että kaikki osapuolet eivät välttämättä hyväksy luonnosta, sanoo ympäristöjärjestö WWF Suomen ilmastoasiantuntija Kaarina Kolle.

"Mikäli Bonn tulee hukatuksi sen takia, että tekstistä ei päästä yksimielisyyteen, se asettaa aika suuren riskin Pariisillekin", hän toteaa.

Ympäristöministeriön asettaman Ilmastopaneelin jäsen, kansainvälisen oikeuden professori Kati Kulovesi uskoo, että luonnosteksti tulee olemaan vaikea pala nieltäväksi etenkin kehitysmaille, jotka olivat toivoneet kovempia kantoja esimerkiksi päästöjen vähentämiseksi ja ilmastorahoituksen lisäämiseksi.

Kehitysmaat ovat myös korostaneet teollisuusmaiden suurempaa vastuuta päästövähennyksissä. Nyt tekstissä kuitenkin annetaan kaikille maille samantyyppisiä velvoitteita, Kulovesi sanoo.

Päästövähennyslupaukset jäljessä tavoitteesta

Pariisissa on tarkoitus solmia ilmastosopimus, joka pitää maapallon lämpenemisen alle kahdessa asteessa esiteollisuuden aikaan verrattuna. Tavoite mainitaan uudessa luonnoksessakin, mutta ongelmana on, että se tuskin tulee toteutumaan.

Vajaat 150 maata oli jättänyt lokakuun alkuun mennessä päästövähennyslupauksensa, ja vaihtelevien tietojen mukaan ne kattavat päästöistä yli 80–90 prosenttia. Kuloveden mukaan jäljellä olevien maiden lupaukset eivät tule riittämään kuilun umpeen kuromiseksi.

Toiveissa kuitenkin on, että Pariisissa pystyttäisiin sopimaan siitä, miten sitoumuksia tiukennetaan jatkossa.

"Mikäli tällaisia mekanismeja ei ole, Pariisin arvo on hyvinkin vähäinen, koska sillä ei ole edes teoreettista mahdollisuutta päästä alle kahden asteen lämpenemiseen", Kolle sanoo.

Tämänhetkisessä luonnoksessa mainitaan sitoumusten tarkastelu viiden vuoden välein ja kunnianhimon lisääminen ajan myötä. Kollen mukaan se ei kuitenkaan vielä tarkoita, että tiukennuksiin todella päästäisiin.

Ilmastorahoitus hiertää

Päästövähennysten lisäksi iso kiistakapula neuvotteluissa on ilmastorahoitus, jota rikkaiden maiden pitäisi maksaa kehitysmaille. Ranskan presidentti François Hollande varoitti syyskuussa, että ilman sopimusta ilmastorahoituksesta koko sopimus saattaa kaatua.

Ilmastorahoituksen määräksi on sovittu 100 miljardia dollaria vuodessa vuodesta 2020 alkaen, mutta summaa on pidetty lähinnä symbolisena ja osoituksena luottamuksesta maiden välillä. Todellinen tarve on suurempi.

Uudessa luonnoksessa toistetaan 100 miljardin lupaus, korostetaan teollisuusmaiden vastuuta ja luvataan lisärahaa, mutta tarkkoja summia tai mekanismeja, kuten kehitysmaiden ehdottamaa rahoituksen sitomista bruttokansantuotteeseen, ei kerrota.

Tänä vuonna monet maat, kuten Ranska ja Saksa, sekä viime viikolla myös kehityspankit, ovat kuitenkin luvanneet tuntuvia lisäsummia ilmastorahoitukseen. Kuloveden mukaan asiassa onkin tapahtunut edistystä.

"Teollisuusmaat tietävät kyllä, että Pariisiin ei oikein voi mennä, jos ilmastorahoitusta ei saada kuntoon. Tämä on silti sellainen kysymys, että siitä väännetään kättä vielä Pariisin jälkeenkin", hän ennustaa.

Lisää uusi kommentti