Uutiset Ilmastonmuutos

Ilmastonmuutos voi tuplata humanitaarisen avun tarpeen vuoteen 2050 mennessä – Yksi ratkaisu voi olla avun toimittaminen jo ennen kuin katastrofia on tapahtunutkaan

Ilmastokatastrofeihin liittyvät Punaisen Ristin avustusoperaatiot ovat kasvaneet 20 vuodessa melkein puolella. Humanitaarista apua ei riitä kaikille sitä tarvitseville, ja tulevaisuudessa tilanne voi pahentua. Jatkossa apua ei voi toimittaa vain katastrofin jälkeen vaan on ennakoitava enemmän, sanoo järjestön ilmastonmuutoskoordinaattori Tessa Kelly.
Miehet rakentamassa taloa, etualalla mies kaivamassa lapiolla.
Malawissa rakennettiin vuonna 2019 uusia taloja rankkasateissa tuhoutuneiden tilalle. (Kuva: Ville Palonen / Suomen Punainen Risti)

Tänä vuonna on tapahtunut jo 132 katastrofia, joiden taustalla oli äärimmäinen sääilmiö, kuten tulva, myrsky tai kuivuus.

Esimerkiksi Intiaa ja Bangladeshia moukaroinut sykloni Amphan vaikutti toukokuussa noin 15 miljoonan ihmisen elämään ja tappoi 129.

Luvut löytyvät Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun yhdistysten kansainvälisen liiton (IFRC) tuoreesta selvityksestä, jossa tarkasteltiin, kuinka moni ihminen on joutunut kärsimään sekä ilmastoon liittyvistä äärimmäisistä sääilmiöistä että koronaviruspandemiasta. Tulos: 51,6 miljoonaa ihmistä. Päälle tulevat vielä lämpöaalloista sekä metsäpaloista kärsineet.

Ilmastonmuutoksen vaikutusta yksittäisiin luonnonkatastrofeihin on vaikea todistaa aukottomasti. Se kuitenkin tiedetään, että humanitaarisen avun tarpeessa olevien määrä on viime vuosina kasvanut valtavaa vauhtia ja että ilmastonmuutos on siinä ainakin yksi tekijä.

YK:n katastrofiavun koordinaatiotoimiston OCHA:n mukaan (pdf) ilmasto-olosuhteiden vaihtelut ovat avaintekijä esimerkiksi viimeaikaisessa nälkäisten määrän kasvussa. Myös Punaisessa Ristissä on havaittu avuntarpeen kasvu.

”Ilmastonmuutos näkyy katastrofien määrässä. Äärimmäisiin sääilmiöihin liittyvät katastrofit lisääntyvät, ja ne ovat aiempaa vakavampia. Hätäapuoperaatioita pitää aloittaa nyt useammin kuin vaikkapa kymmenen vuotta sitten”, kertoo IFRC:n ilmastonmuutoskoordinaattori Tessa Kelly.

Tulevaisuudessa humanitaarista apua tarvitsevien määrä tulee kasvamaan vielä lisää, kun ilmastonmuutos kiihtyy. Sen seurauksena avustusoperaatioitakin joudutaan miettimään uudelleen.

Nainen lähikuvassa
Tessa Kelly työskentelee IFRC:n ilmastokeskuksessa. Hänen mukaansa ilmastonmuutos näkyy avustusoperaatioiden selvänä kasvuna. (Kuva: IFRC)

Vuonna 2018 ilmestyneen IFRC:n katastrofiraportin (pdf) mukaan järjestön ilmastoon liittyvien avustusoperaatioiden määrä kasvoi 48 prosenttia, kun verrataan aikaväliä 1998–2007 ja 2008–2017. Veden aiheuttamiin katastrofeihin, kuten tulviin, liittyvät avustusoperaatiot ovat lisääntyneet peräti 74 prosenttia.

Kelly työskentelee Genevessä osana IFRC:n ilmastokeskuksen globaalia tiimiä. Sen tarkoituksena on selvittää, miten avustusjärjestö voi parantaa valmistautumista ilmastonmuutoksen mukanaan tuomiin riskeihin ja parantaa näin avustusoperaatioidensa tehokkuutta.

Humanitaarisella avulla tarkoitetaan ihmishenkiä pelastavaa välitöntä apua, jota jaetaan silloin, kun katastrofi, kuten maanjäristys, tulva tai vaikkapa suuronnettomuus, tapahtuu.

Reaktio jo ennen katastrofia

Avuntarpeen huippua ei ole vielä nähty. Punaisen Ristin viime vuonna julkaiseman raportin mukaan myrskyjen, tulvien ja kuivuuden seurauksena humanitaarisen avun tarpeessa voi vuonna 2050 olla jopa yli 200 miljoonaa ihmistä, jos ilmastonmuutosta ei torjuta. Se on lähes tuplasti enemmän kuin nyt. Samaan aikaan kustannukset kasvavat.

”Humanitaariset tarpeet karkaavat käsistä. Niitä ei pystytä tyydyttämään nytkään, saatikka, jos kehitys jatkuu hallitsemattomana”, Kelly sanoo.

Ilmastonmuutos pakottaakin avustustoimijat uudistamaan prosessinsa, jotta apua riittäisi kaikille.

”Välittömän avun lisäksi on ajateltava myös pidemmällä tähtäimellä. Pitää varmistaa, että ei reagoida vain itse katastrofiin vaan on parannettava myös ihmisten pitkän aikavälin sietokykyä ja varmistettava, etteivät he jää alttiiksi muille katastrofeille”, Kelly sanoo.

Punainen Risti on tehnyt jo pitkään kehitysyhteistyötä, jossa autetaan ihmisiä valmistautumaan katastrofeihin esimerkiksi evakuointisuunnitelmia kehittämällä ja vesipisteitä rakentamalla. Järjestö on myös lisännyt vaikuttamistyötään ja järjesti syyskuussa ensimmäisen virtuaalisen ilmastokokouksensa, jossa pyrittiin löytämään käytännön ratkaisuja ilmastonmuutokseen.

Uusi innovaatio on myös niin sanottu ennusteisiin perustuva rahoitusmalli.

”Normaalisti katastrofeihin vastataan vaikutusten perusteella: odotetaan, kunnes sykloni on iskenyt ja arvioidaan sitten, minkä verran apua tarvitaan ja jaetaan sitä. Emme kuitenkaan pysy enää vauhdissa mukana, jos jatkamme tällä mallilla”, Kelly selittää.

Ennakointimallissa tehdään riskianalyysejä. Siinä tunnistetaan ennalta haavoittuvia ihmisryhmiä ja alueita. Satelliittien tarjoaman datan avulla pyritään päättelemään, minne saapuu sykloni ja milloin. Kun tietyt kynnysarvot ylittyvät, ihmisille voidaan ryhtyä jakamaan käteisavustusta tai muita suojavälineitä jo etukäteen.

Pilottihankkeita on jo käynnissä. Esimerkiksi Mosambikissa, jossa suurin osa väestöstä elää katastrofeille alttiilla rannikkoalueilla tai jokien varsilla, on jaettu ihmisille jo valmiiksi vedenpuhdistustabletteja, saippuaa, vesiastioita ja hyttysverkkoja.

Kirgisiassa ja Tadžikistanissa taas on yritetty ennustaa maanvyörymiä sekä lämpöaaltoja ja äärimmäisen kylmiä sääilmiöitä. Tarkoituksena on auttaa ihmisiä esimerkiksi siirtämään karjansa turvaan ajoissa.

”Toivomme, että ennakoivaa mallia laajennetaan humanitaarisessa järjestelmässä. Ennakoimalla voimme vähentää avun tarvetta ja selvitä kysynnästä paremmin”, Kelly sanoo.

Tutkimustieto lisääntyy

Ilmastonmuutoksen vaikutukset luonnonkatastrofeihin eivät ole yksiselitteisiä, sillä on vaikea arvioida, mikä katastrofi on suoraan ilmastonmuutoksen aiheuttama. Päälle tulevat vielä hitaasti kehittyvät katastrofit, joita ei usein nähdä katastrofeina samalla tavoin kuin vaikkapa myrskyjä.

Tutkimustietoa on kuitenkin jo olemassa. IFRC:n ilmastokeskus on ollut mukana tekemässä esimerkiksi tutkimusta, jonka mukaan ilmastonmuutos lisäsi Euroopan vuoden 2015 lämpöaallon riskiä.

Australian metsäpalojen todennäköisyyden taas on todettu kasvaneen ilmastonmuutoksen vuoksi ainakin 30 prosenttia. Jos lämpötila nousee kahdella asteella, palojen mahdollisuus nelinkertaistuu.

Ilmastonmuutos avustustyökatastrofiapukehitysyhteistyöilmastonmuutosluonnonkatastrofit Punainen Risti

Lue myös

Tien yli kaatunut puu ja ihmisiä taustalla

Raportti: Luonnonkatastrofit ovat ajaneet yli 10 miljoonaa ihmistä kodeistaan viimeisen puolen vuoden aikana

Valtaosa kotimaansa sisällä paenneista on paennut viimeisten kuuden kuukauden aikana luonnonilmiön, ei konfliktin takia, kertoo Punainen Risti. Taustalla ovat usein äärimmäiset sääilmiöt.
Virtaava joki.

Ilmastonmuutos selittää Intian helmikuista tuhotulvaa – Yli sata ihmistä kuoli, kun sulavan jäätikön aiheuttama tulva vei mennessään voimalatyömaan

Maanvyöry laukaisi Intian Uttarakhandissa noin 14 neliökilometriä laajan lumivyöryn, joka aiheutti alempana tuhotulvan. ”Tässä yhdistyy kolme yhteensattumaa: on ollut erittäin lämmin vuosi, epätavallisen runsasta lumen sulamista ja maanvyöry. Miksi juuri nyt? Vastaus piilee ilmastonmuutoksessa”, sanoo ympäristötieteen professori Mauri Pelto.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Miesten kuvia sisältävä juliste talon seinässä.

Sri Lankan uusvanha johto on luonut pelon ilmapiirin, jossa aktivistit joutuvat varomaan sanojaan ja syytteen voi saada pienestäkin kritiikistä – ”Tilanne on nyt pahempi kuin sodan aikana”

Rajapaksan veljekset nousivat Sri Lankassa valtaan lyhyen tauon jälkeen vuonna 2019. Presidentin valtaoikeuksia on lisätty, maan johtoon nimetty armeijan henkilökuntaa ja toisinajattelijoita on pidätetty. ”Hallitus yrittää käyttää kaikkia keinoja, jotta kansalaisyhteiskunta ei voisi tehdä mitään merkityksellistä”, kertoo Maailma.netin haastattelema ihmisoikeusaktivisti.
Mies mikrofoni kädessä, taustalla Yhdysvaltain lippu.

Yhdysvallat jatkaa asekauppaa Jemenissä sotivan Arabiemiirikuntien kanssa – Riskinä osallisuus ihmisoikeusloukkauksiin, varoittaa järjestö

Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin hallinto jäädytti asekaupat Saudi-Arabian ja Arabiemiirikuntien kanssa tammikuussa. Ainakin kaupat Arabiemiirikuntien kanssa ovat nyt toteutumassa.
Mies suuren vesisäiliön vieressä.

Yksi ratkaisu vesipulaan: Meksikon pääkaupungissa asennetaan sadeveden keruujärjestelmiä

Mexico City on hyvää vauhtia matkalla tilanteeseen, jossa vettä ei riitä kaikille kaupungin 21 miljoonalle asukkaalle. Viime vuosina valtion tukiohjelman avulla on kuitenkin asennettu yli 20 000 sadeveden keräysjärjestelmää veden vähyydestä kärsiviin kaupunginosiin. Se lievittää paineita mutta ei ratkaise ongelmaa kokonaan.
Kaksi naista pitelee välissään pahvilaatikkoa.

Puunpoltosta nestekaasuun siirtyminen pelastaa tiikereitä, norsuja ja puhveleita Intiassa

Karnatakan osavaltiossa tuhannet perheet ovat ryhtyneet käyttämään energianlähteenään nestekaasua polttopuun sijasta. Seurauksena metsät kukoistavat, villieläimet ovat palanneet ja ihmisten terveys paranee.
Sairaanhoitaja ja potilas kirjoituspöydän ääressä.

YK-raportti: Naisten kehollinen itsemääräämisoikeus ei toteudu – Miljoonat eivät saa päättää seksistä tai voi käyttää ehkäisyä

57 maata kattavan tutkimuksen mukaan yli puolella naisista ei ole täyttä kehollista itsemääräämisoikeutta. Sen pitäisi järkyttää meitä kaikkia, sanoo YK:n väestörahasto Unfpan pääjohtaja Natalia Kanem.

Tuoreimmat

Yhdysvallat jatkaa asekauppaa Jemenissä sotivan Arabiemiirikuntien kanssa – Riskinä osallisuus ihmisoikeusloukkauksiin, varoittaa järjestö
Yksi ratkaisu vesipulaan: Meksikon pääkaupungissa asennetaan sadeveden keruujärjestelmiä
Sri Lankan uusvanha johto on luonut pelon ilmapiirin, jossa aktivistit joutuvat varomaan sanojaan ja syytteen voi saada pienestäkin kritiikistä – ”Tilanne on nyt pahempi kuin sodan aikana”
Puunpoltosta nestekaasuun siirtyminen pelastaa tiikereitä, norsuja ja puhveleita Intiassa
YK-raportti: Naisten kehollinen itsemääräämisoikeus ei toteudu – Miljoonat eivät saa päättää seksistä tai voi käyttää ehkäisyä
Koronapandemia avasi avunantajien kukkaronnyörit – Kehitysapu nousi viime vuonna ennätyslukemiin
Somaliaa uhkaa uusi katastrofi – Suurin osa maasta kärsii kuivuudesta, joka on ajanut lyhyessä ajassa 116 000 ihmistä kodeistaan
Turkulainen Ali Reza Heidari sai Suomesta oleskeluluvan – Lähes 30 000 ihmistä vedonnut käännytystä vastaan
Koronavuosi hidasti monia kielteisiä ilmiöitä, mutta trooppista metsää menetettiin aiempaa enemmän – Elvytystoimet voivat aiheuttaa paineita hävittää metsää lisää, varoittaa tutkija
Länsimaisilta brändeiltä vaaditaan vastuunottoa koronan takia maksamatta jääneistä vaatetyöläisten palkoista – Erorahojen kustannukset olisivat vain 10 senttiä per t-paita

Luetuimmat

Alakastisia ja entisiä maaorjia syrjitään koronakaranteenissakin – Pandemia on syventänyt eriarvoisuutta Nepalissa
Turkulainen Ali Reza Heidari sai Suomesta oleskeluluvan – Lähes 30 000 ihmistä vedonnut käännytystä vastaan
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Sri Lankan uusvanha johto on luonut pelon ilmapiirin, jossa aktivistit joutuvat varomaan sanojaan ja syytteen voi saada pienestäkin kritiikistä – ”Tilanne on nyt pahempi kuin sodan aikana”
Intian ihmiskauppiaat toimittavat lapsityöläisiä korupajoihin ja tehtaisiin – Köyhyys saa perheet uskomaan huijarien lupauksiin
Länsimaisilta brändeiltä vaaditaan vastuunottoa koronan takia maksamatta jääneistä vaatetyöläisten palkoista – Erorahojen kustannukset olisivat vain 10 senttiä per t-paita
Amnesty: Koronapandemia on syventänyt eriarvoisuutta ja tarjonnut verukkeita polkea ihmisoikeuksia – ”Myös Suomessa korona on tehnyt rakenteellisen epätasa-arvon näkyväksi”
Alkuperäiskansat ovat parhaita metsänvartijoita, osoittaa tuore raportti – Latinalaisen Amerikan kollektiivisilla mailla metsä katoaa hitaammin kuin muualla
Satoja ihmisiä kadonnut Myanmarissa vallankaappauksen jälkeen – Perheet odottavat tietoa läheisistään ja pelkäävät pahinta
YK-raportti: Naisten kehollinen itsemääräämisoikeus ei toteudu – Miljoonat eivät saa päättää seksistä tai voi käyttää ehkäisyä