Uutiset Ilmastonmuutos

Ilmastonmuutos voi tuplata humanitaarisen avun tarpeen vuoteen 2050 mennessä – Yksi ratkaisu voi olla avun toimittaminen jo ennen kuin katastrofia on tapahtunutkaan

Ilmastokatastrofeihin liittyvät Punaisen Ristin avustusoperaatiot ovat kasvaneet 20 vuodessa melkein puolella. Humanitaarista apua ei riitä kaikille sitä tarvitseville, ja tulevaisuudessa tilanne voi pahentua. Jatkossa apua ei voi toimittaa vain katastrofin jälkeen vaan on ennakoitava enemmän, sanoo järjestön ilmastonmuutoskoordinaattori Tessa Kelly.
Miehet rakentamassa taloa, etualalla mies kaivamassa lapiolla.
Malawissa rakennettiin vuonna 2019 uusia taloja rankkasateissa tuhoutuneiden tilalle. (Kuva: Ville Palonen / Suomen Punainen Risti)

Tänä vuonna on tapahtunut jo 132 katastrofia, joiden taustalla oli äärimmäinen sääilmiö, kuten tulva, myrsky tai kuivuus.

Esimerkiksi Intiaa ja Bangladeshia moukaroinut sykloni Amphan vaikutti toukokuussa noin 15 miljoonan ihmisen elämään ja tappoi 129.

Luvut löytyvät Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun yhdistysten kansainvälisen liiton (IFRC) tuoreesta selvityksestä, jossa tarkasteltiin, kuinka moni ihminen on joutunut kärsimään sekä ilmastoon liittyvistä äärimmäisistä sääilmiöistä että koronaviruspandemiasta. Tulos: 51,6 miljoonaa ihmistä. Päälle tulevat vielä lämpöaalloista sekä metsäpaloista kärsineet.

Ilmastonmuutoksen vaikutusta yksittäisiin luonnonkatastrofeihin on vaikea todistaa aukottomasti. Se kuitenkin tiedetään, että humanitaarisen avun tarpeessa olevien määrä on viime vuosina kasvanut valtavaa vauhtia ja että ilmastonmuutos on siinä ainakin yksi tekijä.

YK:n katastrofiavun koordinaatiotoimiston OCHA:n mukaan (pdf) ilmasto-olosuhteiden vaihtelut ovat avaintekijä esimerkiksi viimeaikaisessa nälkäisten määrän kasvussa. Myös Punaisessa Ristissä on havaittu avuntarpeen kasvu.

”Ilmastonmuutos näkyy katastrofien määrässä. Äärimmäisiin sääilmiöihin liittyvät katastrofit lisääntyvät, ja ne ovat aiempaa vakavampia. Hätäapuoperaatioita pitää aloittaa nyt useammin kuin vaikkapa kymmenen vuotta sitten”, kertoo IFRC:n ilmastonmuutoskoordinaattori Tessa Kelly.

Tulevaisuudessa humanitaarista apua tarvitsevien määrä tulee kasvamaan vielä lisää, kun ilmastonmuutos kiihtyy. Sen seurauksena avustusoperaatioitakin joudutaan miettimään uudelleen.

Nainen lähikuvassa
Tessa Kelly työskentelee IFRC:n ilmastokeskuksessa. Hänen mukaansa ilmastonmuutos näkyy avustusoperaatioiden selvänä kasvuna. (Kuva: IFRC)

Vuonna 2018 ilmestyneen IFRC:n katastrofiraportin (pdf) mukaan järjestön ilmastoon liittyvien avustusoperaatioiden määrä kasvoi 48 prosenttia, kun verrataan aikaväliä 1998–2007 ja 2008–2017. Veden aiheuttamiin katastrofeihin, kuten tulviin, liittyvät avustusoperaatiot ovat lisääntyneet peräti 74 prosenttia.

Kelly työskentelee Genevessä osana IFRC:n ilmastokeskuksen globaalia tiimiä. Sen tarkoituksena on selvittää, miten avustusjärjestö voi parantaa valmistautumista ilmastonmuutoksen mukanaan tuomiin riskeihin ja parantaa näin avustusoperaatioidensa tehokkuutta.

Humanitaarisella avulla tarkoitetaan ihmishenkiä pelastavaa välitöntä apua, jota jaetaan silloin, kun katastrofi, kuten maanjäristys, tulva tai vaikkapa suuronnettomuus, tapahtuu.

Reaktio jo ennen katastrofia

Avuntarpeen huippua ei ole vielä nähty. Punaisen Ristin viime vuonna julkaiseman raportin mukaan myrskyjen, tulvien ja kuivuuden seurauksena humanitaarisen avun tarpeessa voi vuonna 2050 olla jopa yli 200 miljoonaa ihmistä, jos ilmastonmuutosta ei torjuta. Se on lähes tuplasti enemmän kuin nyt. Samaan aikaan kustannukset kasvavat.

”Humanitaariset tarpeet karkaavat käsistä. Niitä ei pystytä tyydyttämään nytkään, saatikka, jos kehitys jatkuu hallitsemattomana”, Kelly sanoo.

Ilmastonmuutos pakottaakin avustustoimijat uudistamaan prosessinsa, jotta apua riittäisi kaikille.

”Välittömän avun lisäksi on ajateltava myös pidemmällä tähtäimellä. Pitää varmistaa, että ei reagoida vain itse katastrofiin vaan on parannettava myös ihmisten pitkän aikavälin sietokykyä ja varmistettava, etteivät he jää alttiiksi muille katastrofeille”, Kelly sanoo.

Punainen Risti on tehnyt jo pitkään kehitysyhteistyötä, jossa autetaan ihmisiä valmistautumaan katastrofeihin esimerkiksi evakuointisuunnitelmia kehittämällä ja vesipisteitä rakentamalla. Järjestö on myös lisännyt vaikuttamistyötään ja järjesti syyskuussa ensimmäisen virtuaalisen ilmastokokouksensa, jossa pyrittiin löytämään käytännön ratkaisuja ilmastonmuutokseen.

Uusi innovaatio on myös niin sanottu ennusteisiin perustuva rahoitusmalli.

”Normaalisti katastrofeihin vastataan vaikutusten perusteella: odotetaan, kunnes sykloni on iskenyt ja arvioidaan sitten, minkä verran apua tarvitaan ja jaetaan sitä. Emme kuitenkaan pysy enää vauhdissa mukana, jos jatkamme tällä mallilla”, Kelly selittää.

Ennakointimallissa tehdään riskianalyysejä. Siinä tunnistetaan ennalta haavoittuvia ihmisryhmiä ja alueita. Satelliittien tarjoaman datan avulla pyritään päättelemään, minne saapuu sykloni ja milloin. Kun tietyt kynnysarvot ylittyvät, ihmisille voidaan ryhtyä jakamaan käteisavustusta tai muita suojavälineitä jo etukäteen.

Pilottihankkeita on jo käynnissä. Esimerkiksi Mosambikissa, jossa suurin osa väestöstä elää katastrofeille alttiilla rannikkoalueilla tai jokien varsilla, on jaettu ihmisille jo valmiiksi vedenpuhdistustabletteja, saippuaa, vesiastioita ja hyttysverkkoja.

Kirgisiassa ja Tadžikistanissa taas on yritetty ennustaa maanvyörymiä sekä lämpöaaltoja ja äärimmäisen kylmiä sääilmiöitä. Tarkoituksena on auttaa ihmisiä esimerkiksi siirtämään karjansa turvaan ajoissa.

”Toivomme, että ennakoivaa mallia laajennetaan humanitaarisessa järjestelmässä. Ennakoimalla voimme vähentää avun tarvetta ja selvitä kysynnästä paremmin”, Kelly sanoo.

Tutkimustieto lisääntyy

Ilmastonmuutoksen vaikutukset luonnonkatastrofeihin eivät ole yksiselitteisiä, sillä on vaikea arvioida, mikä katastrofi on suoraan ilmastonmuutoksen aiheuttama. Päälle tulevat vielä hitaasti kehittyvät katastrofit, joita ei usein nähdä katastrofeina samalla tavoin kuin vaikkapa myrskyjä.

Tutkimustietoa on kuitenkin jo olemassa. IFRC:n ilmastokeskus on ollut mukana tekemässä esimerkiksi tutkimusta, jonka mukaan ilmastonmuutos lisäsi Euroopan vuoden 2015 lämpöaallon riskiä.

Australian metsäpalojen todennäköisyyden taas on todettu kasvaneen ilmastonmuutoksen vuoksi ainakin 30 prosenttia. Jos lämpötila nousee kahdella asteella, palojen mahdollisuus nelinkertaistuu.

Ilmastonmuutos avustustyökatastrofiapukehitysyhteistyöilmastonmuutosluonnonkatastrofit Punainen Risti

Lue myös

Lentokoneen siipi ja pilviä.

Kysely: Eurooppalaiset luopuisivat mieluummin lentämisestä kuin autosta ilmastonmuutoksen torjumiseksi

Euroopan investointipankin tutkimuksessa kysyttiin, mistä ihmiset olisivat valmiita luopumaan ilmastonmuutoksen hidastamiseksi. Niin suomalaisille kuin muillekin eurooppalaisille sekä amerikkalaisille erityisen vaikeaa olisi jättää auton omistaminen ja lihansyönti.
Sarvikuono kadulla ihmisten ympäröimänä.

Ilmastonmuutos uhkaa Nepalin sarvikuonoja – Ruokaa etsivistä eläimistä on tullut kaupungeissa turistinähtävyys

Nepal on onnistunut suojelemaan sarvikuonoja monilta uhilta, mutta uusi haaste ovat muun muassa tulvat ja kuivuus. Keväisin juomavettä on liian vähän, monsuuniaikana sarvikuonoja hukkuu jokiin. Lisäksi tulokaskasvit uhkaavat korvata niiden lempiruuan.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mies puolilähikuvassa, taustalla maalattu seinä.

Kauppasaarto ei Kuuban järjestelmää kaada, mutta hyvät suhteet Yhdysvaltoihin voivat sen tehdä, sanoo Kuubasta kirjan kirjoittanut toimittaja Antti Halinen

Donald Trumpin pakotepolitiikka on vahvistanut Kuuban kommunistisen puolueen tiukan linjan kannattajia. Barack Obaman aloittama pehmeämpi linja olisi voinut pikkuhiljaa kaataa koko järjestelmän, sanoo pitkään Kuubaa seurannut Antti Halinen.
Nainen puolilähikuvassa ikkunan edessä, taustalla rakennuksia.

EU:n pitäisi ottaa enemmän vastuuta Bosnian pakolaistilanteesta eikä sysätä vastuuta kyynisesti rajojensa ulkopuolelle

Noin 1 400 pakolaista jäi ilman suojaa, kun Lipan pakolaisleiri paloi Bosnia ja Hertsegovinassa. EU:n pitäisi yrittää vaikuttaa tehokkaammin maan byrokraattiseen hallintoon, joka on kykenemätön tekemään ratkaisuja ihmisten hyväksi, tai ottaa itse vastuu pakolaisista, kirjoittaa Salaado Qasim.
Kaupunki vuoren alla.

Tulivuoren juurella elävä San Salvadorin kaupunki torjuu ilmastonmuutosta luonnon omin keinoin – Jukkapalmut ja imeytysojat estävät maanvyörymiä

El Salvadorin pääkaupungissa San Salvadorissa koetaan jatkuvasti maa- ja mutavyöryjä ja ilmastonmuutoksen pelätään pahentavan tilannetta. Nyt vyöryjä torjutaan ekosysteemipohjaisin ratkaisuin.
Jäälohkareita kellumassa meressä.

Mikromuovia löytyi Pohjoiselta jäämereltä runsain mitoin – Syyttävä sormi osoittaa vaatteiden tekokuituihin

Arktiselle alueelle kulkeutuu vaatteiden tekokuituja todennäköisesti Euroopasta ja Pohjois-Amerikasta, selviää tuoreesta tutkimuksesta.
Mies kaksi violettia kukkaa kädessään.

Kashmirin laakso on maailman viimeisiä sahramikrookuksen kasvupaikkoja – Viljelijät pelkäävät, että teollisuus tuhoaa maailman kalleimman maustekasvin

Intia perui Kashmirin autonomian vuonna 2019 ja muutti samalla maalakeja. Nyt viljelijät pelkäävät, että alueen teollistaminen uhkaa sekä viljelyelinkeinoa että luonnon monimuotoisuutta.

Tuoreimmat

Tulivuoren juurella elävä San Salvadorin kaupunki torjuu ilmastonmuutosta luonnon omin keinoin – Jukkapalmut ja imeytysojat estävät maanvyörymiä
Mikromuovia löytyi Pohjoiselta jäämereltä runsain mitoin – Syyttävä sormi osoittaa vaatteiden tekokuituihin
Kashmirin laakso on maailman viimeisiä sahramikrookuksen kasvupaikkoja – Viljelijät pelkäävät, että teollisuus tuhoaa maailman kalleimman maustekasvin
WWF:n raportti: Sademetsien hurja kato heikentää myös suojaa tartuntatauteja vastaan – “Meidän pitää pikaisesti korjata luontosuhteemme“
PlayStation 5:n julkaisusta uutisoitiin viime vuonna 26 kertaa enemmän kuin kymmenestä humanitaarisesta kriisistä, selviää tuoreesta vertailusta
2,3 miljoonaa ihmistä tarvitsee apua Tigrayn kriisin seurauksena Etiopiassa – Palanneista moni kohtaa tuhotun kodin
Kysely: Eurooppalaiset luopuisivat mieluummin lentämisestä kuin autosta ilmastonmuutoksen torjumiseksi
Kaivosjätti Rio Tintoa syytetään ympäristörikoksista Papua-Uudessa-Guineassa – Vuosikymmeniä kaivoksen sulkemisen jälkeen kuparia valuu edelleen jokiin
Kauppasaarto ei Kuuban järjestelmää kaada, mutta hyvät suhteet Yhdysvaltoihin voivat sen tehdä, sanoo Kuubasta kirjan kirjoittanut toimittaja Antti Halinen
Satelliitit tarjoavat apua metsäkadon torjuntaan – Tutkimuksen mukaan varoitusjärjestelmä vähensi metsäkatoa Keski-Afrikan maissa lähes viidenneksellä

Luetuimmat

PlayStation 5:n julkaisusta uutisoitiin viime vuonna 26 kertaa enemmän kuin kymmenestä humanitaarisesta kriisistä, selviää tuoreesta vertailusta
Kaivosjätti Rio Tintoa syytetään ympäristörikoksista Papua-Uudessa-Guineassa – Vuosikymmeniä kaivoksen sulkemisen jälkeen kuparia valuu edelleen jokiin
Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
Kauppasaarto ei Kuuban järjestelmää kaada, mutta hyvät suhteet Yhdysvaltoihin voivat sen tehdä, sanoo Kuubasta kirjan kirjoittanut toimittaja Antti Halinen
”Häpeällinen hyökkäys demokratiaa ja sen edustajia vastaan” – Washingtonin levottomuudet tuomitaan laajasti
WWF:n raportti: Sademetsien hurja kato heikentää myös suojaa tartuntatauteja vastaan – “Meidän pitää pikaisesti korjata luontosuhteemme“
Mikromuovia löytyi Pohjoiselta jäämereltä runsain mitoin – Syyttävä sormi osoittaa vaatteiden tekokuituihin
Epävarmassa maailmassa yhä useampi kiinnostuu ekokylässä asumisesta – Keuruun ekokylässä elää tavallisia ihmisiä, ei ”kajahtaneita tyyppejä uimassa vastavirtaan”
2,3 miljoonaa ihmistä tarvitsee apua Tigrayn kriisin seurauksena Etiopiassa – Palanneista moni kohtaa tuhotun kodin
Belo Monten jättimäinen vesivoimala vaikeuttaa alkuperäiskansojen perinteistä elämäntapaa – ”Uhattuna on itse elämä, emme vain me”