Uutiset Ilmastonmuutos

Ilmastonmuutos heikentää Intian taloutta – Tuottavuus laskee, kun kuumuus estää työnteon

Intian talous nojautuu ruumiilliseen työhön, mutta vuonna 2050 maassa saattaa olla niin lämmintä ja kosteaa, että 30 prosenttia valoisan ajan työtunneista menetetään.
Viljelijät kyntävät peltoa lehmien vetämien aurojen avulla
Maataloudessa, rakennuksilla, kaivoksissa ja muissa ulkotöissä työskentelevien tuottavuus laskee eniten, kun äärimmäinen kuumuus iskee. Kuvassa maatyöläisiä Intian Andhra Pradeshin osavaltion Warangalin alueella. (Kuva: Manipadma Jena / IPS)

(IPS) -- Viime kesäkuussa Nursing Beheran yhdentoista kuukauden ikäinen poika sai palovammoja jalkoihinsa, kun kiehuvaa vettä kaatui hänen päälleen. Beheran kotikaupunki Bhubaneswar tuskaili tuolloin yli 40 asteen helteessä, kuten yli puolet koko Intiasta.

Perhe asuu yhden huoneen aaltopeltimajassa, jossa palovammojaan valittava lapsi makasi tuskissaan eikä kolmeen päivään syönyt tai nukkunut. Haavat eivät umpeutuneet.

”Majamme on kesäisin kuin pätsi, tuuletin vain pyörittää kuumaa ilmaa. Kolmen päivän ajan istuin poikani vierellä, jäin pois töistä ja pohdin pääni puhki, miten lievittää hänen tuskiaan edes vähän”, päivä kerrallaan maksun saavana lihanleikkaajana työskentelevä Behera kertoo.

Sitten hän keksi ostaa valtavan, ihmisen kokoisen jääkimpaleen. Hän kärräsi sen majaan ja käänsi tuulettimen puhaltamaan viileää ilmaa pojan suuntaan. Vasta tämän jälkeen pojan palovammojen päälle kasvoi rupi.

Tapaturma tuli kalliiksi. Töistä poissaolo ja jään hankkiminen maksoi Beheralle viidentoista päivän palkan.

Kun lämpö nousee, tuottavuus laskee

Beheran kohtalo ei ole mikään yksittäistapaus. McKinsey Global Instituten (MGI) tammikuussa julkaistu raportti arvioi, että äärimmäisen kuumuuden aiheuttama työn tuottavuuden lasku voi maksaa Intialle 2,5–4,5 prosenttia maan bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä.

Useimpien kehittyvien maiden tavoin Intia pitkälti nojautuu ruumiilliseen työhön. Raportin mukaan kuumuudelle altistava työ tuottaa noin puolet Intian bruttokansantuotteesta. Jopa 75 prosenttia työvoimasta on rakennuksilla tai maataloudessa töissä, joissa työntekijät altistuvat korkeille ulkolämpötiloille.

Sitä mukaa kun lämpö ja kosteus lisääntyvät, ulkotyön tuottavuus laskee, sillä työläisten täytyy pitää useampia ja pitempiä taukoja välttääkseen lämpöhalvauksen. Lisäksi he uupuvat helpommin, sillä välttääkseen ylikuumenemisen ruumis alkaa itse rajoittaa toimintakykyään.

”Vuoteen 2050 mennessä odotetaan joidenkin Intian osien olevan niin intensiivisen lämpö- ja kosteusrasituksen alla, että ulkona työskentely ei käytännössä ole mahdollista lähes 30 prosenttina valoisasta ajasta”, MGI:n tutkija ja yksi raportin kirjoittajista Mekala Krishnan sanoo.

”Arvioimme, että vuoteen 2030 mennessä menetettyjen tuntien määrä kasvaa 15 prosenttia. Yhteenlaskettuna se vastaa neljää ylimääräistä viikkoa, jolloin työt seisovat helteen vuoksi”, Krishnan selittää.

Kun ulkotyöläiset ympäri Intiaa työskentelevät neljä viikkoa vähemmän, vaikutus alkaa jo näkyä bruttokansantuotteessakin.

Tuhoisa kehityssuunta

”Ennätyksiä rikkovat lämpötilat vuosi vuoden perään asettavat ulkotyöläiset ilmastonmuutoksen eturintamaan. Rakennuksilla, ulkosalla ja epävirallisissa töissä työskentelevät ovat erityisen suojattomia äärisäiden vaikutuksille”, newyorkilaisen ympäristöjärjestö Natural Defense Councilin Intia-ohjelman johtaja Anjali Jaiswal toteaa.

Kun rakennustyöläisiä vuoden 2015 tappavien helleaaltojen jälkeen haastateltiin, he raportoivat muun muassa seuraavanlaisia vaikutuksia: uupumus, sekavuus, pahoinvointi, ruokahaluttomuus, näköhäiriöt, ärtymys, arvostelukyvyn häiriintyminen ja pyörtyily.

Rakennustyöläiset eivät vaikutusten rajuudesta huolimatta raportoineet niistä esimiehilleen. He joko ymmärsivät kärsimyksensä työhön kuuluvina tai pelkäsivät työnantajan kielteistä reaktiota. Jos jää pois töistä, menettää palkkansa.

Helleaaltojen kehityssuunta Intiassa on ollut tuhoisa. Vuonna 1970 tilastoitiin 44 helleaaltoa, mutta 2018 niitä oli 484. Ajanjakson huippuvuonna 2017 helle paahtoi maata 524 aaltona. Vuoden 2015 eräs helleaalto vaati 2081 kuolonuhria, eniten sitten vuoden 1970. Sen jälkeen helleaallot luokiteltiin tulvien ja maanjäristysten kanssa samaan valtakunnallisten katastrofien kategoriaan.

Intia saattaakin olla maailman ensimmäisiä maita, joiden helleaallot ylittävät sen rajan, jonka tuolla puolen tervekään ihminen ei selviä hengissä – ellei merkittävään hiilipäästöjen vähennykseen tai muihin sopeutumistoimiin ryhdytä.

IlmastonmuutosIntian kehitys työilmastonmuutosluonnonkatastrofit Intia Suomen IPS

Lue myös

Havupuiden runkoja, taustalla järvi

Koronaviruspandemia pakottaa hakemaan elämyksiä muualta kuin kuluttamisesta – Samalla se voi toimia kestävän elämäntavan oppituntina

Kaikki joutuvat nyt muuttamaan elämäänsä, ja se voi luoda mahdollisuuksia edistää vähähiilistä elämäntapaa, arvioivat Suomen luonnonsuojeluliiton ja Sitran asiantuntijat. Koronavirus opettaa myös sen, että kaikkiin kriiseihin on pakko reagoida, muistuttaa suojeluasiantuntija Hanna Aho.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mies pienen traktorin päällä, toinen traktorin takana.

Väitöstutkimus: Yrittäjyyden avulla voi nousta köyhyydestä, mutta taikakonsti se ei ole – Yrittäjä tarvitsee hyvän idean ja paljon tukea

Marleen Wierenga tutki Aalto-yliopiston väitöskirjassaan intialaisia innovaatioyrittäjiä, joista yksi keksi moottoripyörän moottorilla toimivan traktorin. Yrittäjyys tarjoaa hänen mukaansa paljon mutta ei rajattomasti mahdollisuuksia vähentää köyhyyttä. ”Suurin osa kehitysmaiden yrittäjistä valitsisi mieluummin palkkatyön”, hän sanoo.
Kaakaohedelmiä puussa, taka-alalla puita ja pensaita.

Nestlé lopettaa Reilun kaupan KitKat-suklaan valmistuksen – Häviäjinä 27 000 köyhää pienviljelijää, sanoo järjestö

Nestlé siirtyy käyttämään KitKat-suklaan valmistuksessa Rainforest Alliance -sertifioitua suklaata. Muutos tulee huonoon aikaan, sillä sekä koronavirus että ilmastonmuutos vaikeuttavat köyhien kaakaonviljelijöiden elämää jo valmiiksi.
Maskilla ja kypärällä suojautunut ihminen ruiskuttaa nestettä.

Raportti: Koronapandemian kaltaiset taudit yleistyvät, jos luonnon riistoon ei puututa

Zoonoosit eli eläinperäiset taudit tappavat vuosittain kaksi miljoonaa ihmistä. Syynä on muun muassa kestämätön luonnonvarojen käyttö, kertoo YK:n ympäristöohjelma. Se peräänkuuluttaa tieteenalojen välistä yhteistyötä tilanteen ratkaisemiseksi.
Nainen taittelee terveyssidettä.

Intialaisnaiset keksivät keinon vähentää muovia – Maatuva terveysside vähentää jätekuormaa ja tarjoaa elinkeinon

Intian naiset ja tytöt käyttävät vuodessa 12 miljardia terveyssidettä, joiden maatuminen voi valmistusmateriaalista riippuen kestää jopa 800 vuotta. Goalaiset naisyrittäjät valmistavat puukuidusta terveyssiteitä, jotka auttavat vähentämään muovijätekuormaa.
Seteliraha, jossa rakennus ja teksti Bank of Tanzania

Miljardien mikrolainabisnes

Kehitysmaiden pienyrittäjille tarkoitetut mikrolainat saavat yksiltä ylistystä ja toisilta täystyrmäyksen. Pankkien mikrolainaohjelmien lisäksi naisten omaehtoiset osuuskunnat ovat yhä suositumpia tapoja säästää ja saada lainaa.