Uutiset Ilmastonmuutos

Ilmastonmuutos heikentää Intian taloutta – Tuottavuus laskee, kun kuumuus estää työnteon

Intian talous nojautuu ruumiilliseen työhön, mutta vuonna 2050 maassa saattaa olla niin lämmintä ja kosteaa, että 30 prosenttia valoisan ajan työtunneista menetetään.
Viljelijät kyntävät peltoa lehmien vetämien aurojen avulla
Maataloudessa, rakennuksilla, kaivoksissa ja muissa ulkotöissä työskentelevien tuottavuus laskee eniten, kun äärimmäinen kuumuus iskee. Kuvassa maatyöläisiä Intian Andhra Pradeshin osavaltion Warangalin alueella. (Kuva: Manipadma Jena / IPS)

(IPS) -- Viime kesäkuussa Nursing Beheran yhdentoista kuukauden ikäinen poika sai palovammoja jalkoihinsa, kun kiehuvaa vettä kaatui hänen päälleen. Beheran kotikaupunki Bhubaneswar tuskaili tuolloin yli 40 asteen helteessä, kuten yli puolet koko Intiasta.

Perhe asuu yhden huoneen aaltopeltimajassa, jossa palovammojaan valittava lapsi makasi tuskissaan eikä kolmeen päivään syönyt tai nukkunut. Haavat eivät umpeutuneet.

”Majamme on kesäisin kuin pätsi, tuuletin vain pyörittää kuumaa ilmaa. Kolmen päivän ajan istuin poikani vierellä, jäin pois töistä ja pohdin pääni puhki, miten lievittää hänen tuskiaan edes vähän”, päivä kerrallaan maksun saavana lihanleikkaajana työskentelevä Behera kertoo.

Sitten hän keksi ostaa valtavan, ihmisen kokoisen jääkimpaleen. Hän kärräsi sen majaan ja käänsi tuulettimen puhaltamaan viileää ilmaa pojan suuntaan. Vasta tämän jälkeen pojan palovammojen päälle kasvoi rupi.

Tapaturma tuli kalliiksi. Töistä poissaolo ja jään hankkiminen maksoi Beheralle viidentoista päivän palkan.

Kun lämpö nousee, tuottavuus laskee

Beheran kohtalo ei ole mikään yksittäistapaus. McKinsey Global Instituten (MGI) tammikuussa julkaistu raportti arvioi, että äärimmäisen kuumuuden aiheuttama työn tuottavuuden lasku voi maksaa Intialle 2,5–4,5 prosenttia maan bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä.

Useimpien kehittyvien maiden tavoin Intia pitkälti nojautuu ruumiilliseen työhön. Raportin mukaan kuumuudelle altistava työ tuottaa noin puolet Intian bruttokansantuotteesta. Jopa 75 prosenttia työvoimasta on rakennuksilla tai maataloudessa töissä, joissa työntekijät altistuvat korkeille ulkolämpötiloille.

Sitä mukaa kun lämpö ja kosteus lisääntyvät, ulkotyön tuottavuus laskee, sillä työläisten täytyy pitää useampia ja pitempiä taukoja välttääkseen lämpöhalvauksen. Lisäksi he uupuvat helpommin, sillä välttääkseen ylikuumenemisen ruumis alkaa itse rajoittaa toimintakykyään.

”Vuoteen 2050 mennessä odotetaan joidenkin Intian osien olevan niin intensiivisen lämpö- ja kosteusrasituksen alla, että ulkona työskentely ei käytännössä ole mahdollista lähes 30 prosenttina valoisasta ajasta”, MGI:n tutkija ja yksi raportin kirjoittajista Mekala Krishnan sanoo.

”Arvioimme, että vuoteen 2030 mennessä menetettyjen tuntien määrä kasvaa 15 prosenttia. Yhteenlaskettuna se vastaa neljää ylimääräistä viikkoa, jolloin työt seisovat helteen vuoksi”, Krishnan selittää.

Kun ulkotyöläiset ympäri Intiaa työskentelevät neljä viikkoa vähemmän, vaikutus alkaa jo näkyä bruttokansantuotteessakin.

Tuhoisa kehityssuunta

”Ennätyksiä rikkovat lämpötilat vuosi vuoden perään asettavat ulkotyöläiset ilmastonmuutoksen eturintamaan. Rakennuksilla, ulkosalla ja epävirallisissa töissä työskentelevät ovat erityisen suojattomia äärisäiden vaikutuksille”, newyorkilaisen ympäristöjärjestö Natural Defense Councilin Intia-ohjelman johtaja Anjali Jaiswal toteaa.

Kun rakennustyöläisiä vuoden 2015 tappavien helleaaltojen jälkeen haastateltiin, he raportoivat muun muassa seuraavanlaisia vaikutuksia: uupumus, sekavuus, pahoinvointi, ruokahaluttomuus, näköhäiriöt, ärtymys, arvostelukyvyn häiriintyminen ja pyörtyily.

Rakennustyöläiset eivät vaikutusten rajuudesta huolimatta raportoineet niistä esimiehilleen. He joko ymmärsivät kärsimyksensä työhön kuuluvina tai pelkäsivät työnantajan kielteistä reaktiota. Jos jää pois töistä, menettää palkkansa.

Helleaaltojen kehityssuunta Intiassa on ollut tuhoisa. Vuonna 1970 tilastoitiin 44 helleaaltoa, mutta 2018 niitä oli 484. Ajanjakson huippuvuonna 2017 helle paahtoi maata 524 aaltona. Vuoden 2015 eräs helleaalto vaati 2081 kuolonuhria, eniten sitten vuoden 1970. Sen jälkeen helleaallot luokiteltiin tulvien ja maanjäristysten kanssa samaan valtakunnallisten katastrofien kategoriaan.

Intia saattaakin olla maailman ensimmäisiä maita, joiden helleaallot ylittävät sen rajan, jonka tuolla puolen tervekään ihminen ei selviä hengissä – ellei merkittävään hiilipäästöjen vähennykseen tai muihin sopeutumistoimiin ryhdytä.

IlmastonmuutosIntian kehitys työilmastonmuutosluonnonkatastrofit Intia Suomen IPS

Lue myös

Tien yli kaatunut puu ja ihmisiä taustalla

Raportti: Luonnonkatastrofit ovat ajaneet yli 10 miljoonaa ihmistä kodeistaan viimeisen puolen vuoden aikana

Valtaosa kotimaansa sisällä paenneista on paennut viimeisten kuuden kuukauden aikana luonnonilmiön, ei konfliktin takia, kertoo Punainen Risti. Taustalla ovat usein äärimmäiset sääilmiöt.
Virtaava joki.

Ilmastonmuutos selittää Intian helmikuista tuhotulvaa – Yli sata ihmistä kuoli, kun sulavan jäätikön aiheuttama tulva vei mennessään voimalatyömaan

Maanvyöry laukaisi Intian Uttarakhandissa noin 14 neliökilometriä laajan lumivyöryn, joka aiheutti alempana tuhotulvan. ”Tässä yhdistyy kolme yhteensattumaa: on ollut erittäin lämmin vuosi, epätavallisen runsasta lumen sulamista ja maanvyöry. Miksi juuri nyt? Vastaus piilee ilmastonmuutoksessa”, sanoo ympäristötieteen professori Mauri Pelto.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Miesten kuvia sisältävä juliste talon seinässä.

Sri Lankan uusvanha johto on luonut pelon ilmapiirin, jossa aktivistit joutuvat varomaan sanojaan ja syytteen voi saada pienestäkin kritiikistä – ”Tilanne on nyt pahempi kuin sodan aikana”

Rajapaksan veljekset nousivat Sri Lankassa valtaan lyhyen tauon jälkeen vuonna 2019. Presidentin valtaoikeuksia on lisätty, maan johtoon nimetty armeijan henkilökuntaa ja toisinajattelijoita on pidätetty. ”Hallitus yrittää käyttää kaikkia keinoja, jotta kansalaisyhteiskunta ei voisi tehdä mitään merkityksellistä”, kertoo Maailma.netin haastattelema ihmisoikeusaktivisti.
Seinämaalaus, jossa poika kovaääninen kädessä.

YK:n asiantuntijaryhmä tyrmää Ison-Britannian hallituksen teettämän raportin rasismista – ”Yritys normalisoida valkoista ylivaltaa”

Brittiläisraportin mukaan maa voisi toimia rasismin vastaisuudessa malliesimerkkinä muille valkoisen enemmistön maille. Raportti on herättänyt kuitenkin laajaa kritiikkiä ja sen on tulkittu jopa vähättelevän orjakauppaa.
Nainen kovaäänisen ja esitteen kanssa.

Koronan talousvaikutukset ja konfliktit ovat nostaneet ruuan hinnan pilviin Keski- ja Länsi-Afrikassa – Nälkäisten määrä uhkaa nousta yli 31 miljoonaan

Esimerkiksi Sierra Leonessa riisin hinta on 60–70 prosenttia korkeammalla viiden vuoden keskiarvoon verrattuna. Ruoka-apu saattaa olla ainoa toivo, varoittaa YK:n ruokaohjelma.
Mies seisoo veneessä ja meloo joella.

Kuubassa pelastetaan rannikon ekosysteemejä ennallistamalla

Kuubassa kunnnostetaan kosteikkoja, mangroveja ja muita rannikkoalueita uusin opein. Tavoitteena on ehkäistä muun muassa eroosiota, tulvia ja suolaantumista – kaikki kasvavia uhkia etelän köyhissä saarivaltioissa.
Mies mikrofoni kädessä, taustalla Yhdysvaltain lippu.

Yhdysvallat jatkaa asekauppaa Jemenissä sotivan Arabiemiirikuntien kanssa – Riskinä osallisuus ihmisoikeusloukkauksiin, varoittaa järjestö

Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin hallinto jäädytti asekaupat Saudi-Arabian ja Arabiemiirikuntien kanssa tammikuussa. Ainakin kaupat Arabiemiirikuntien kanssa ovat nyt toteutumassa.

Luetuimmat

Alakastisia ja entisiä maaorjia syrjitään koronakaranteenissakin – Pandemia on syventänyt eriarvoisuutta Nepalissa
Turkulainen Ali Reza Heidari sai Suomesta oleskeluluvan – Lähes 30 000 ihmistä vedonnut käännytystä vastaan
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Sri Lankan uusvanha johto on luonut pelon ilmapiirin, jossa aktivistit joutuvat varomaan sanojaan ja syytteen voi saada pienestäkin kritiikistä – ”Tilanne on nyt pahempi kuin sodan aikana”
Intian ihmiskauppiaat toimittavat lapsityöläisiä korupajoihin ja tehtaisiin – Köyhyys saa perheet uskomaan huijarien lupauksiin
Länsimaisilta brändeiltä vaaditaan vastuunottoa koronan takia maksamatta jääneistä vaatetyöläisten palkoista – Erorahojen kustannukset olisivat vain 10 senttiä per t-paita
Amnesty: Koronapandemia on syventänyt eriarvoisuutta ja tarjonnut verukkeita polkea ihmisoikeuksia – ”Myös Suomessa korona on tehnyt rakenteellisen epätasa-arvon näkyväksi”
Alkuperäiskansat ovat parhaita metsänvartijoita, osoittaa tuore raportti – Latinalaisen Amerikan kollektiivisilla mailla metsä katoaa hitaammin kuin muualla
Satoja ihmisiä kadonnut Myanmarissa vallankaappauksen jälkeen – Perheet odottavat tietoa läheisistään ja pelkäävät pahinta
YK-raportti: Naisten kehollinen itsemääräämisoikeus ei toteudu – Miljoonat eivät saa päättää seksistä tai voi käyttää ehkäisyä