Uutiset Israel ja Palestiina

Ihmisoikeusjärjestöt: Gazan ampumiset rikkoivat kansainvälistä oikeutta

Israel avasi tulen mielenosoittajia vastaan viime perjantain mielenosoituksessa. Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan tapahtumat olivat ennalta arvattavissa.
Palestiinan lippu
Gazan tapahtumat pitkänäperjantaina olivat Palestiinalaisalueen verisin yksittäinen yhteenotto sitten vuoden 2014. (Kuva: Loey Felipe / UN Photo)

Israel rikkoi kansainvälistä oikeutta ampuessaan mielenosoittajia viime perjantain mielenosoituksissa Gazan rajalla, sanovat ihmisoikeusjärjestöt. Mediatietojen mukaan ainakin 17 ihmistä kuoli ja satoja loukkaantui mielenosoitusten yhteydessä Israelin sotilaiden tulituksessa.

Useimmat mielenosoittajat pysyivät rajan lähelle rakennetuissa telttaleireissä, mutta osan on kerrottu lähestyneen Gazan ja Israelin välistä raja-aitaa, heitelleen kiviä ja Molotovin cocktaileja sekä sytyttäneen autonrenkaita palamaan. Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin (HRW) selvitysten mukaan mielenosoittajat eivät kuitenkaan asettaneet Israelin sotilaita sellaiseen vaaraan, että mielenosoittajia olisi pitänyt ryhtyä ampumaan. Se ei löytänyt todisteita siitä, että yksikään mielenosoittaja olisi käyttänyt tuliaseita tai uhannut niillä.

”Israelin hallitus ei esittänyt mitään todisteita siitä, että kivien heittely tai muu mielenosoittajien väkivalta asetti raja-aidan toisella puolella olevat sotilaat vakavaan vaaraan. Kuolleiden ja haavoittuneiden suuri määrä oli ennalta arvattava seuraus, kun sotilaille annettiin pelivaraa käyttää tappavaa voimaa henkeä uhkaavien tilanteiden ulkopuolella, mikä rikkoo kansainvälisiä normeja”, järjestö sanoo tiedotteessaan.

Israel varoitti ennalta, että rajaa lähestyvät mielenosoittajat asettavat itsensä hengenvaaraan. Se oli myös asettanut rajalle valmiiksi sata tarkka-ampujaa. HRW:n mukaan tappaminen olikin ”laskelmoitua”.

HRW:n mukaan Israelin toimet rikkoivat kansainvälisiä ihmisoikeusnormeja, joiden mukaan väkivaltaa voidaan käyttää vain välttämättömässä tilanteessa ja silloinkin pidättyväisesti. Samaa mieltä on myös ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan apulaisjohtaja Magdalena Mughrabi.

”Vaikka jotkut palestiinalaiset mielenosoittajat ovat heitelleet kiviä ja muita esineitä aitaa kohti, on vaikea uskoa, että tämä aiheuttaisi välitöntä hengenvaaraa hyvin varustetuille sotilaille, joita suojelevat tarkka-ampujat, tankit ja lennokit. Kun mielenosoituksia kontrolloidaan, armeija voi turvautua voimankäyttöön vain laillisesta syystä ja vain silloin, kun muut keinot ovat tehottomia”, hän sanoi tiedotteessa.

YK:n pääsihteeri António Guterres on vaatinut tutkintaa tapahtumista, mutta Israel on ilmoittanut, ettei tule suostumaan siihen. Myöskään YK:n turvallisuusneuvosto ei antanut päätöslauselmaa tapahtumista Yhdysvaltain käyttämän veto-oikeuden vuoksi.

Gaza on osa miehitettyjä Palestiinalaisalueita. Israel veti joukkonsa pois sieltä vuonna 2005 mutta valvoo edelleen käytännössä kaikkea liikennettä alueelle ja sieltä ulos.

Mielenosoituksista oli määrä alkaa kuuden viikon protestikausi, jossa vaaditaan palestiinalaisille pakolaisille paluuoikeutta vanhoille kotiseuduilleen. Toukokuussa tulee kuluneeksi 70 vuotta Israelin valtion perustamisesta. Sen seurauksena sadat tuhannet palestiinalaiset joutuivat lähtemään kodeistaan.

Israel ja Palestiina ihmisoikeudetaktivismikansalaisyhteiskuntaaseet & armeijakonflikti IsraelPalestiina Amnesty International

Kommentit

Lähettänyt Ari Rusila (ei varmistettu) 4.4.2018 - 03:04

Tässä viimeisessäkin Gazan tapahtumassa länsimedia ja mm ihmkisoikeusjärjestöt tuntuvat jälleen kerran menneen mukaan vedätykseen tajuamatta omaa rooliaan tämänhetkisessä näytelmässä. Sitten nk. ”Arabikevään” jälkeen israelilais-palestiinalainen konflikti on väistynyt marginaaliin muiden Lähi-idän tapahtumien tieltä, sellaisten kuin Syyria, Iraq, Yemen, iranilais-saudi ja shiitta-sunni konfliktit. Palestiinalaisasian palauttamiseksi otsikoihin uudet innovaatiot ovat tarpeen koska meneilläänoleva ns. ”puukkointifada”  Juudeassa ja Samariassa sekä ajoittaiset qassam -rakettien iskut Gazasta kiinnostavat lähinnä vain Israelissa asuvia lännen valtamedian saadessa riittävästi uutisoitavaa naapurimaista. 

Viimeisin innovaatio tilanteen korjaamiseksi Hamasin, Muslimiveljeskunnan, Palestiinalaishallinnon ja näiden tukijoiden taholta on  ns. ”Suuri Paluumarssi” kampanja, jota on suunniteltu jo liki puoli vuotta. Kyseessä ei siis ole kotiinsa haluavien gazalaisten rauhanomaisesta spontaanista protestista. Näistä aitaantörmääjistä vain pieni osa alkuperäisiä pakolaisia – joita globaalistikin on vain muutamia kymmeniä tuhansia ja nuorimpienkin ollessa 69 vuotta vanhoja; n. 90% rajalla telttailijoista on arvioitu olevan Hamasin palkkalistoilla olevia perheenjäsenineen. Kyse on siis noin 15 miljoonaa dollaria maksaneesta mediakampanjasta jolla kansainvälisesti pyritään saamaan huomiota ja sisäisesti peittämään mm Hamasin osuus jälleenrakennusvarojen kavaltamisessa eliitin tileille Sveitsiin ja jälleenrakennusvarojen käyttö hyökkäystunneleiden tekemiseen.   

Demonstraation tavoitteena ei ole välittömästi tappaa israelilaisia mutta järjestäjien toiveena on saada huomiota aina mahdollisten väkivaltaisuuksien kautta mikäli Israel rajalinjaa puolustaessaan joutuu käyttämään kuolettavaa voimaa; tällöin mediahuomio on taattu. Tähän on ennakkoon valmistauduttu hyvin perustamalla rajalinja läheisyyteen asianmukaiset mediateltat, tuottamalla taustoittavaa materiaalia sekä järjestämällä ennakkobriifingejä median edustajille. Jos aitaantörmäys saadaan johtamaan väkivaltaisuuksien leviämiseen Israelin muillekin rajoille, jos se kiihdyttää Länsirannan itsemurhaiskuja ja jos alkaa täysimittainen kansannousu, intifada, sitä parempi Hamasin kannalta. Israelin armeija tekee luonnollisesti kaikkensa estääkseen verilöylyn mutta väkivallan käyttö on todennäköistä kampanjajohto tarvitsee sitä mediahuomion aikaansaamiseksi.

Lue myös

Tyttö istuu aasin vetämillä kärryillä

Gazan lapset kärsivät psyykkisistä traumoista

Painajaiset ja mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet Gazan palestiinalaislasten keskuudessa yltyvän väkivallan myötä, kertoo alueella avustustyötä tekevä Norjan pakolaisneuvosto (NRC). 14-vuotias Reham Qudaih on kärsinyt painajaisista siitä asti, kun Israel hyökkäsi Gazaan vuonna 2014.
Juutalainen mielenosoittaja palestiinalaislipun kera

Gazan protestien odotetaan kiihtyvän – satoja lapsia loukkaantunut

Israelin valtion perustamisesta tulee tänään kuluneeksi 70 vuotta. Palestiinalaisten paluuoikeutta vaativissa, viikkoja kestäneissä mielenosoituksissa on kuollut tähän mennessä yli 40 ihmistä.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Suomalainen sairaanhoitaja Hanna Majanen Bangladeshissa, lisäksi kuvassa nainen hengityssuojan kanssa

Suomalaisia kaivataan nyt auttajiksi maailman kriisialueille – Lääkärit ilman rajoja perusti toimiston Suomeen

Maailman kriisien kärjistyminen on saanut kansainvälisen Lääkärit ilman rajoja -järjestön perustamaan toimiston myös Suomeen. Sairaanhoitaja Hanna Majanen on työskennellyt järjestön riveissä yli kymmenen vuotta ja suosittelee työtä etenkin stressiä pelkäämättömille.
Aasialainen mies lajittelee muovijätettä

Muovigaten jälkipyykki: mitä muovin dumppaaminen kehitysmaihin kertoo taloudellisesta oikeudenmukaisuudesta?

Rikkaat valtiot viettävät kulutusjuhlaa ja sotkut kuljetetaan köyhempien siivottavaksi, kirjoittaa globaaleja jätevirtoja tutkinut Niko Humalisto.
Gorilla Virungan kansallispuistossa Kongossa

Kongo harkitsee öljyn etsinnän sallimista maailman tärkeimpiin kuuluvissa luonnonpuistoissa

Virungan ja Salongan luonnonpuistot ovat Unescon maailmanperintökohteita, joissa elää useita harvinaisia lajeja. Ympäristö- ja ihmisoikeusaktivistit ovat kauhuissaan Kongon hallituksen suunnitelmista, jotka saattavat sallia öljyn etsinnän puistoissa.
Lapsen suuhun laitetaan poliorokotetta Etelä-Sudanissa

Ennätysmäärä lapsia rokotettiin vuonna 2017

Rokotteen saavien lasten määrä on kasvanut miljoonilla 2010-luvulla, mutta nykyistä parempi rokotekattavuus voisi yhä pelastaa vuosittain 1,5 miljoonaa ihmishenkeä.