Uutiset

Ihmisoikeuksien asema horjuu Euroopassakin, sanoo Suomessa vieraillut asiantuntija – ”ihmisoikeussitoumukset esitetään taakkana”

Suomessa vieraillut Norjan Helsinki-komitean pääsihteeri Bjørn Engesland on huolissaan siitä, että esimerkiksi Venäjä maalaa kuvaa ihmisoikeuksista vain länsimaisina arvoina. Kritiikkiä ansaitsevat kuitenkin myös Norjan kaltaiset maat.
Bjørn Engesland, Norjan Helsinki-komitean pääsihteeri
Bjørn Engeslandin johtama Norjan Helsinki-komitea on huolissaan siitä, että ihmisoikeuksia vastaan hyökätään yhä laajemmalla rintamalla. (Kuva: Teija Laakso / CC BY-NC-ND 2.0)

Arvovaltainen ihmisoikeusjärjestö Norjan Helsinki-komitea vietti viime syksynä 40-vuotisjuhliaan. Se perustettiin aikoinaan tukemaan Neuvostoliiton ihmisoikeusaktivisteja, mutta nyt sen haasteet ovat monella tapaa samoja kuin 1970- ja 1980-luvuillakin, sanoo järjestön pääsihteeri Bjørn Engesland.

”Ihmisoikeusrikkomusten määrä on lisääntynyt, ja samalla monet valtiot ovat ryhtyneet vastustamaan ihmisoikeuksia periaatteellisesti. Ihmisoikeuksien kansainvälistä roolia vastaan hyökätään ja niitä kuvaillaan jonakin, joka on länsimaiden intresseissä”, hän sanoo.

Engesland vieraili toukokuussa Suomessa Ihmisoikeusliiton vieraana. Hänen edustamansa Helsinki-komitea on saanut nimensä vuoden 1975 Etyk-kokouksen päätösasiakirjaan, jossa sitouduttiin ihmisoikeuksien kunnioittamiseen.

Nykyisin järjestö seuraa muun muassa Euroopan, Keski-Aasian, Pohjois-Amerikan ja entisen Neuvostoliiton maiden ihmisoikeustilannetta sekä myös Norjaa. Engesland on huolissaan etenkin Puolan, Turkin, Unkarin ja Venäjän viimeaikaisesta kehityksestä.

”Venäjä rikkoo ihmisoikeuksia omassa maassaan mutta yrittää hyökätä ihmisoikeuksia vastaan myös kansainvälisesti, arvojärjestelmänä, esimerkiksi Euroopan neuvostossa. Kyse ei ole vain Venäjästä, vaan samaa nähdään myös muissa maissa”, hän toteaa.

Sama on havaittu monissa raporteissa ja selvityksissä viime vuosina ympäri maailman eikä esimerkkejä puutu myöskään Euroopasta ja sen lähialueilta. Esimerkiksi Puolassa on yritetty kaventaa oikeuslaitoksen riippumattomuutta. Turkki panee hallintoa vastustavia vankilaan. Unkarissa rajoitetaan kansalaisjärjestöjen toimintaa ja maahanmuuttajien oikeuksia, ja pääministeri Viktor Orbanin tavoitteena on tehdä maastaan ”epäliberaali demokratia”.

Pohjimmiltaan kyse on Engeslandin mukaan vallasta.

”Kyse on oman etuoikeutetun aseman suojelemisesta, vallassa pysymisestä ja omien intressien suojelusta. Argumentit ovat ideologisia, ja tästä on tehty arvotaistelu lännen ja oman yhteiskunnan välillä.”

Skandinavia ei onnela

Ongelmat ovat kärjistyneet Euroopan itäosissa, mutta myös Skandinavian maissa on Engeslandin mielestä syytä pysyä valppaana ja haastaa johtajat.

”Omatkin poliitikkomme puhuvat tavalla, jotka viittaavat siihen, etteivät he ota ihmisoikeuksia yhtä vakavasti kuin pitäisi. Ihmisoikeussitoumukset esitetään taakkana, joka rajoittaa kykyä tehdä nopeita poliittisia päätöksiä.”

Engesland ei halua ottaa kantaa Suomen tilanteeseen, mutta hänen mukaansa Norjassa vuoden 2015 pakolaiskriisin seurauksena poliitikot yrittivät paniikkiratkaisuna perua maan kansainvälisiä sitoumuksia pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden suojelemisesta.

Hänen mielestään Norjan, Suomen ja muiden Pohjoismaiden pitäisi haastaa omat hallituksensa, jotta ne jatkaisivat ihmisoikeuksien puolesta puhumista.

”Hallitusten pitäisi olla suorasanaisempia sen suhteen, mitä muissa maissa tapahtuu. Pelkkä kritiikki ei riitä, vaan on keskusteltava haasteista ja yrittää ratkaista ne tavalla, jotka kunnioittavat ihmisoikeusvelvoitteita.”

ihmisoikeudetpolitiikkahallintokansalaisyhteiskunta NorjaSuomi Ihmisoikeusliitto

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Fight racism -kyltti rakennuksen edustalla

Podcast: Rasistinen nimittely vahingoittaa mielenterveyttä – ”Kuulemme sitä niin paljon, että luulemme sen olevan normaalia”, sanoo Fiona Musangamfura

63 prosenttia Suomen tummaihoisista on kokenut rasistista syrjintää. Se on tuttua Fiona Musangamfuralle, joka vei nimittelyn lopulta oikeuteen. Maahanmuuttajien terveysongelmista väitelleen Shadia Raskin mukaan terveyspalveluissa ei vielä ymmärretä syrjinnän terveysvaikutuksia. Kuuntele podcast!
Koululaisia pulpettien ääressä

Koronavirus on sulkenut suurimman osan maailman kouluista – Valmiiksi vaikeassa asemassa oleva kärsivät eniten

Koulujen sulkeminen vaikuttaa lähes 1,7 miljardin koululaiseen ja opiskelijaan. Koulutuksen lisäksi moni menettää myös kouluateriat.
Sininen muovipallo, jossa punaisia piikkejä

Koronavirus koettelee demokratiaa

Demokratian taantuminen vakiintuneissakin demokratioissa on ollut trendinä jo pidempään, ja koronaviruksen kaltainen kriisi voi osaltaan vauhdittaa kehitystä, kirjoittavat demokratiajärjestö Demon asiantuntijat Anna Juhola ja Jussi Kanner.
Temppelin raunioituneita pylväitä

Tutkimus: Demokratiaa ei juuri käsitellä Euroopan opettajakoulutuksessa – Syynä on se, ettei demokratia ole aiemmin ollut uhattuna, sanoo lehtori Matti Rautiainen

Demokratiakasvatusta on kehitetty Suomessa jonkin verran 2010-luvulla, mutta aihe näkyy edelleen melko vähän opettajakoulutuksen sisällössä ja opetussuunnitelmassa. Sama tilanne on monissa muissa maissa.
Vesihana ulkona

Käsienpesu on tehokas tapa ehkäistä koronaa, mutta monille se ei ole mahdollista – Pakolaisapu aloitti hygieniakoulutukset Ugandan pakolaisasutusalueilla

Saippua on monilla kehittyvillä alueilla luksusta. YK:n asiantuntijat muistuttavat vesipalvelujen tärkeydestä koronapandemian taltuttamiseksi.

Tuoreimmat