Uutiset

Ihmisoikeuksien asema horjuu Euroopassakin, sanoo Suomessa vieraillut asiantuntija – ”ihmisoikeussitoumukset esitetään taakkana”

Suomessa vieraillut Norjan Helsinki-komitean pääsihteeri Bjørn Engesland on huolissaan siitä, että esimerkiksi Venäjä maalaa kuvaa ihmisoikeuksista vain länsimaisina arvoina. Kritiikkiä ansaitsevat kuitenkin myös Norjan kaltaiset maat.
Bjørn Engesland, Norjan Helsinki-komitean pääsihteeri
Bjørn Engeslandin johtama Norjan Helsinki-komitea on huolissaan siitä, että ihmisoikeuksia vastaan hyökätään yhä laajemmalla rintamalla. (Kuva: Teija Laakso / CC BY-NC-ND 2.0)

Arvovaltainen ihmisoikeusjärjestö Norjan Helsinki-komitea vietti viime syksynä 40-vuotisjuhliaan. Se perustettiin aikoinaan tukemaan Neuvostoliiton ihmisoikeusaktivisteja, mutta nyt sen haasteet ovat monella tapaa samoja kuin 1970- ja 1980-luvuillakin, sanoo järjestön pääsihteeri Bjørn Engesland.

”Ihmisoikeusrikkomusten määrä on lisääntynyt, ja samalla monet valtiot ovat ryhtyneet vastustamaan ihmisoikeuksia periaatteellisesti. Ihmisoikeuksien kansainvälistä roolia vastaan hyökätään ja niitä kuvaillaan jonakin, joka on länsimaiden intresseissä”, hän sanoo.

Engesland vieraili toukokuussa Suomessa Ihmisoikeusliiton vieraana. Hänen edustamansa Helsinki-komitea on saanut nimensä vuoden 1975 Etyk-kokouksen päätösasiakirjaan, jossa sitouduttiin ihmisoikeuksien kunnioittamiseen.

Nykyisin järjestö seuraa muun muassa Euroopan, Keski-Aasian, Pohjois-Amerikan ja entisen Neuvostoliiton maiden ihmisoikeustilannetta sekä myös Norjaa. Engesland on huolissaan etenkin Puolan, Turkin, Unkarin ja Venäjän viimeaikaisesta kehityksestä.

”Venäjä rikkoo ihmisoikeuksia omassa maassaan mutta yrittää hyökätä ihmisoikeuksia vastaan myös kansainvälisesti, arvojärjestelmänä, esimerkiksi Euroopan neuvostossa. Kyse ei ole vain Venäjästä, vaan samaa nähdään myös muissa maissa”, hän toteaa.

Sama on havaittu monissa raporteissa ja selvityksissä viime vuosina ympäri maailman eikä esimerkkejä puutu myöskään Euroopasta ja sen lähialueilta. Esimerkiksi Puolassa on yritetty kaventaa oikeuslaitoksen riippumattomuutta. Turkki panee hallintoa vastustavia vankilaan. Unkarissa rajoitetaan kansalaisjärjestöjen toimintaa ja maahanmuuttajien oikeuksia, ja pääministeri Viktor Orbanin tavoitteena on tehdä maastaan ”epäliberaali demokratia”.

Pohjimmiltaan kyse on Engeslandin mukaan vallasta.

”Kyse on oman etuoikeutetun aseman suojelemisesta, vallassa pysymisestä ja omien intressien suojelusta. Argumentit ovat ideologisia, ja tästä on tehty arvotaistelu lännen ja oman yhteiskunnan välillä.”

Skandinavia ei onnela

Ongelmat ovat kärjistyneet Euroopan itäosissa, mutta myös Skandinavian maissa on Engeslandin mielestä syytä pysyä valppaana ja haastaa johtajat.

”Omatkin poliitikkomme puhuvat tavalla, jotka viittaavat siihen, etteivät he ota ihmisoikeuksia yhtä vakavasti kuin pitäisi. Ihmisoikeussitoumukset esitetään taakkana, joka rajoittaa kykyä tehdä nopeita poliittisia päätöksiä.”

Engesland ei halua ottaa kantaa Suomen tilanteeseen, mutta hänen mukaansa Norjassa vuoden 2015 pakolaiskriisin seurauksena poliitikot yrittivät paniikkiratkaisuna perua maan kansainvälisiä sitoumuksia pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden suojelemisesta.

Hänen mielestään Norjan, Suomen ja muiden Pohjoismaiden pitäisi haastaa omat hallituksensa, jotta ne jatkaisivat ihmisoikeuksien puolesta puhumista.

”Hallitusten pitäisi olla suorasanaisempia sen suhteen, mitä muissa maissa tapahtuu. Pelkkä kritiikki ei riitä, vaan on keskusteltava haasteista ja yrittää ratkaista ne tavalla, jotka kunnioittavat ihmisoikeusvelvoitteita.”

ihmisoikeudetpolitiikkahallintokansalaisyhteiskunta NorjaSuomi Ihmisoikeusliitto

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Naisia torilla pakolaisleirillä

Budjettiesitys 2019: Kansa pitää kehitysyhteistyötä tärkeänä, valtio esittää vain pientä korotusta

Talousarvioesitys lupaa kehitysyhteistyöhön hiukkasen lisää rahaa, mutta Suomi jää edelleen kauas omista sitoumuksistaan. Kansalaisjärjestöjen heikko rahoitus kurittaa kaikkein köyhimpiä, tyttöjä ja tasa-arvotyötä.
Ihmisiä Pride-kulkueessa

Seta: Muunsukupuolisten hoidon rajoittaminen lisää itsetuhoisuuden määrää – "HUS:n ja TAYS:n linjaukset päinvastaisia kuin alan kansanvälinen kehitys"

Uudessa kansainvälisessä tautiluokitusjärjestelmässä ei enää erotella hoidettavia transsukupuolisiin ja muunsukupuolisiin. Seta vaatii Suomea toimimaan samoin ja takaamaan sukupuolenkorjaushoidot myös muille kuin itsensä naiseksi tai mieheksi kokeville.
Mielenosoittajia

Ortega ajaa Nicaraguaa umpikujaan, yli 23 000 paennut Costa Ricaan – ”Vaikea poistaa syöpäläistä, jonka lonkerot ulottuvat joka kolkkaan”

Nicaraguan tilannetta pidempään seuranneille huhtikuussa alkanut mielenosoitusaalto ei tullut yllätyksenä. Jatko on Ortegan käsissä: suostuuko hän luopumaan vallasta ja järjestämään uudet vaalit?
Värikkäitä ilmapalloja

Costa Rica hyväksymässä samaa sukupuolta olevien avioliiton

Costa Rican korkein oikeus on linjannut syrjiväksi lain, jonka kieltää samaa sukupuolta olevia solmimasta avioliiton. Laki lakkaa olemasta voimassa, vaikka sen muuttamisesta ei päästäisi sopuun parlamentissa.
Varoituskyltti jossa lukee "Heat kills"

YK: Viilennys myös köyhien oikeus – tulisi toteuttaa ilman ilmastohaittoja

Kun ilmasto lämpenee, tarvitaan lisää jäähdytystä, mikä kuluttaa energiaa, mikä taas lämmittä ilmastoa. Tällä hetkellä kymmenesosa ilmaston lämpenemisestä johtuu jäähdytyksestä, ja osuus on nopeassa kasvussa.