Uutiset

Ihmisoikeuksien asema horjuu Euroopassakin, sanoo Suomessa vieraillut asiantuntija – ”ihmisoikeussitoumukset esitetään taakkana”

Suomessa vieraillut Norjan Helsinki-komitean pääsihteeri Bjørn Engesland on huolissaan siitä, että esimerkiksi Venäjä maalaa kuvaa ihmisoikeuksista vain länsimaisina arvoina. Kritiikkiä ansaitsevat kuitenkin myös Norjan kaltaiset maat.
Bjørn Engesland, Norjan Helsinki-komitean pääsihteeri
Bjørn Engeslandin johtama Norjan Helsinki-komitea on huolissaan siitä, että ihmisoikeuksia vastaan hyökätään yhä laajemmalla rintamalla. (Kuva: Teija Laakso / CC BY-NC-ND 2.0)

Arvovaltainen ihmisoikeusjärjestö Norjan Helsinki-komitea vietti viime syksynä 40-vuotisjuhliaan. Se perustettiin aikoinaan tukemaan Neuvostoliiton ihmisoikeusaktivisteja, mutta nyt sen haasteet ovat monella tapaa samoja kuin 1970- ja 1980-luvuillakin, sanoo järjestön pääsihteeri Bjørn Engesland.

”Ihmisoikeusrikkomusten määrä on lisääntynyt, ja samalla monet valtiot ovat ryhtyneet vastustamaan ihmisoikeuksia periaatteellisesti. Ihmisoikeuksien kansainvälistä roolia vastaan hyökätään ja niitä kuvaillaan jonakin, joka on länsimaiden intresseissä”, hän sanoo.

Engesland vieraili toukokuussa Suomessa Ihmisoikeusliiton vieraana. Hänen edustamansa Helsinki-komitea on saanut nimensä vuoden 1975 Etyk-kokouksen päätösasiakirjaan, jossa sitouduttiin ihmisoikeuksien kunnioittamiseen.

Nykyisin järjestö seuraa muun muassa Euroopan, Keski-Aasian, Pohjois-Amerikan ja entisen Neuvostoliiton maiden ihmisoikeustilannetta sekä myös Norjaa. Engesland on huolissaan etenkin Puolan, Turkin, Unkarin ja Venäjän viimeaikaisesta kehityksestä.

”Venäjä rikkoo ihmisoikeuksia omassa maassaan mutta yrittää hyökätä ihmisoikeuksia vastaan myös kansainvälisesti, arvojärjestelmänä, esimerkiksi Euroopan neuvostossa. Kyse ei ole vain Venäjästä, vaan samaa nähdään myös muissa maissa”, hän toteaa.

Sama on havaittu monissa raporteissa ja selvityksissä viime vuosina ympäri maailman eikä esimerkkejä puutu myöskään Euroopasta ja sen lähialueilta. Esimerkiksi Puolassa on yritetty kaventaa oikeuslaitoksen riippumattomuutta. Turkki panee hallintoa vastustavia vankilaan. Unkarissa rajoitetaan kansalaisjärjestöjen toimintaa ja maahanmuuttajien oikeuksia, ja pääministeri Viktor Orbanin tavoitteena on tehdä maastaan ”epäliberaali demokratia”.

Pohjimmiltaan kyse on Engeslandin mukaan vallasta.

”Kyse on oman etuoikeutetun aseman suojelemisesta, vallassa pysymisestä ja omien intressien suojelusta. Argumentit ovat ideologisia, ja tästä on tehty arvotaistelu lännen ja oman yhteiskunnan välillä.”

Skandinavia ei onnela

Ongelmat ovat kärjistyneet Euroopan itäosissa, mutta myös Skandinavian maissa on Engeslandin mielestä syytä pysyä valppaana ja haastaa johtajat.

”Omatkin poliitikkomme puhuvat tavalla, jotka viittaavat siihen, etteivät he ota ihmisoikeuksia yhtä vakavasti kuin pitäisi. Ihmisoikeussitoumukset esitetään taakkana, joka rajoittaa kykyä tehdä nopeita poliittisia päätöksiä.”

Engesland ei halua ottaa kantaa Suomen tilanteeseen, mutta hänen mukaansa Norjassa vuoden 2015 pakolaiskriisin seurauksena poliitikot yrittivät paniikkiratkaisuna perua maan kansainvälisiä sitoumuksia pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden suojelemisesta.

Hänen mielestään Norjan, Suomen ja muiden Pohjoismaiden pitäisi haastaa omat hallituksensa, jotta ne jatkaisivat ihmisoikeuksien puolesta puhumista.

”Hallitusten pitäisi olla suorasanaisempia sen suhteen, mitä muissa maissa tapahtuu. Pelkkä kritiikki ei riitä, vaan on keskusteltava haasteista ja yrittää ratkaista ne tavalla, jotka kunnioittavat ihmisoikeusvelvoitteita.”

ihmisoikeudetpolitiikkahallintokansalaisyhteiskunta NorjaSuomi Ihmisoikeusliitto

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Ihminen korkean puun vieressä, taustalla pakolaisleirin asumuksia.

”Ihmiset eivät ole tottuneet pakenemaan” – Keski-Sahelissa on käynnissä yksi maailman nopeimmin pahenevista humanitaarisista kriiseistä

Maailma.net aloittaa uuden juttusarjan unohdetuista kriiseistä ja konflikteista, joista kuullaan maailman medioissa harvoin. Yksi niistä on Keski-Sahelissa, jossa ihmiset pakenevat jihadistista väkivaltaa ja aseellisten ryhmien hyökkäyksiä. Aiemmin rauhallisessa Burkina Fasossa sisäisten pakolaisten määrä on kymmenkertaistunut lyhyessä ajassa.
YK:n pääsihteeri tv-ruudulla YK:n lipun edessä.

Yli 660 000 ihmistä on paennut sen jälkeen, kun YK:n pääsihteeri vaati maailmanlaajuista tulitaukoa – Suurvallat ”kinastelevat kuin lapset hiekkalaatikolla”

YK:n turvallisuusneuvosto ei ole saanut aikaan päätöslauselmaa, joka tukisi António Guterresin maaliskuista vaatimusta maailmanlaajuisesta tulitauosta. Samaan aikaan ihmiset joutuvat pakenemaan kodeistaan, mikä vaikeuttaa myös koronaviruksen vastaista työtä, varoittaa Norjan pakolaisneuvosto.
Mies esittelee joukolle tyttöjä kuukautiskuppia.

Kuukautiset eivät ole enää vaiettu aihe – Itä-Afrikassa edistetään kuukautisterveyttä vähentämällä häpeää

Kuukautisten merkitys naisten terveyden kannalta ymmärretään yhä paremmin, mutta asiaan liittyvä häpeä ei ole kadonnut. Ongelmana on myös etelän naisiin ja tyttöihin kohdistuva toiseuttava viestintä, joka painottaa liikaa uusien kuukautistuotteiden merkitystä rakenteisiin puuttumisen sijasta, kirjoittaa joukko asiantuntijoita.
Mies pitelee puuntainta kädessään.

Ruanda onnistui ennallistamaan yli 800 000 hehtaaria metsää – Siemenpankki auttoi metsien pelastamisessa

Ruanda on kohonnut metsityksessä ja metsien ennallistamisessa maailmanmestariluokkaan. Syynä on muun muassa kansallinen puunsiemenkeskus, josta uskotaan tulevan alueellinen.
Kaksi kasvomaskein suojautunutta ihmistä liikenteen seassa.

Maailman haavoittuvimmat kärsivät koronaviruspandemiasta eniten – Ympäri maailman raportoidaan köyhimpiin kohdistuvia väkivallantekoja

Niin Nigeriassa, Intiassa, Filippiineillä kuin Etelä-Afrikassakin on raportoitu viranomaisten väkivallan kasvaneen koronaviruspandemian aikana. Kohteina ovat useimmiten köyhimmät, kirjoittaa Olli-Pekka Haavisto.

Tuoreimmat

Yli 660 000 ihmistä on paennut sen jälkeen, kun YK:n pääsihteeri vaati maailmanlaajuista tulitaukoa – Suurvallat ”kinastelevat kuin lapset hiekkalaatikolla”
Ruanda onnistui ennallistamaan yli 800 000 hehtaaria metsää – Siemenpankki auttoi metsien pelastamisessa
Maailman haavoittuvimmat kärsivät koronaviruspandemiasta eniten – Ympäri maailman raportoidaan köyhimpiin kohdistuvia väkivallantekoja
Jemenissä on paljastumassa koronakatastrofi – Avustusjärjestöjen mukaan hengitystieoireisiin kuolleiden määrä on noussut nopeasti
Sykloni Amphan on vaikuttanut jopa kymmenen miljoonan ihmisen elämään Bangladeshissa – ”Puoli miljoonaa perhettä on saattanut menettää kotinsa”
YK: Maailman kehitys voi tänä vuonna kääntyä taaksepäin ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin – Koulutus on 1980-luvun tasolla
Unkari kielsi juridisen sukupuolen muuttamisen trans- ja intresukupuolisilta – ”Paluu pimeälle keskiajalle”
”Ihmiset eivät ole tottuneet pakenemaan” – Keski-Sahelissa on käynnissä yksi maailman nopeimmin pahenevista humanitaarisista kriiseistä
Burundi äänestää presidentistä koronaviruksesta huolimatta – Kampanjointia on leimannut väkivalta ja häirintä
Koronavirus uhkaa Afrikan malariantorjuntaa – ”Emme ole investoineet sinne, minne olisi pitänyt”

Luetuimmat

”Ihmiset eivät ole tottuneet pakenemaan” – Keski-Sahelissa on käynnissä yksi maailman nopeimmin pahenevista humanitaarisista kriiseistä
Zimbabwe pidätti protestijohtajan
EU:hun pyrkivät siirtolaiset ahdingossa Balkanilla
Voisiko vaatteita valmistaa ekologisesti ja ilman hikipajoja? – Siihen tähtää uusi tutkimushanke
Kehitysyhteistyöstä tuli koronaviruksen torjuntaa – Moni suomalaisjärjestö jakaa nyt apua pandemian vaikutuksista kärsiville, mutta samalla pelätään lahjoitusten vähenemistä
Aavikkokulkusirkka on ”eloonjäämisen mestari”, jonka parvet voivat syödä päivässä 35 000 ihmisen ruuat – ”Ihmiset eivät uskalla viljellä, koska he tietävät, että ne ovat tulossa”, kertoo avustusjärjestön työntekijä Etiopiasta
”Monet pelkäävät, etteivät kuole koronaan vaan muihin tauteihin tai nälkään” – Afrikassa on todettu vielä vähän tartuntoja, mutta koronaviruksen vaikutukset näkyvät jo
Unkarin parlamentti kieltäytyi ratifioimasta naisiin kohdistuvan väkivallan vastaista sopimusta – ”Yritys kääntää huomio pois maan omista epäonnistumisista”, sanoo Amnesty
Sudan kieltää tyttöjen sukuelinten silpomisen – Toimenpiteestä saa jatkossa kolmen vuoden vankeustuomion
Ensimmäinen koronavirustartunta todettu maailman suurimmalla pakolaisleirillä – ”Tämä pandemia voi viedä Bangladeshin kehitystä taaksepäin vuosikymmenillä”