Uutiset Ihmiskauppa

Ihmiskauppa rehottaa Pohjois-Amerikassa – Riskiryhmää etenkin alkuperäiskansojen naiset

Kanadan ihmiskaupan uhreista lähes puolet on alkuperäiskansojen naisia, vaikka heidän osuutensa koko väestöstä on vain neljä prosenttia. Yhteisöissä on usein liikaa poliiseja ja liian vähän turvaa, sanoo alkuperäiskansojen naisten yhdistyksen edustaja Elana Finestone.
T-paita, jossa lukee stop human trafficking
Orjuuden nykyaikaiset muodot kukoistavat yhä kaikkialla maailmassa. (Kuva: Thomas Wanhoff / CC BY-SA 2.0)

(IPS) -- ”Orjuuden perinteiset muodot on kriminalisoitu ja hävitetty useimmista maista, mutta orjuuden nykyaikaiset muodot kukoistavat yhä kaikkialla maailmassa”, sanoo orjuuden nykymuodoista YK:lle raportoiva eteläafrikkalainen Urmila Bhoola.

Pohjois-Amerikka ei ole poikkeus. Virallisia lukuja ei ole, mutta Global Slavery Index arvioi viimevuotisessa raportissaan, että yli 400 000 ihmistä Yhdysvalloissa elää orjina. Tuoreimmat kanadalaiset tilastot puolestaan kertovat, että vuonna 2016 poliisin tietoon tuli yksi ihmiskauppatapaus sataatuhatta asukasta kohti eli noin 350 – tosin poliisin tietoon tulee niistä vain pieni osa.

”Monia ihmiskaupan uhreja estetään hakemasta apua, ja on myös tavallista, etteivät ihmiset itsekään miellä olevansa kaupattuja. Uhrit saattavat myös pelätä, että joutuvat itse rikoksista syytetyiksi”, sanoo ihmisoikeusjuristi Romina Canessa Equality Now -järjestöstä. Syytetyksi tulemisen pelon vuoksi järjestö ei kannata seksityön kriminalisoimista.

Uhrit enimmäkseen maan omia kansalaisia

Tällä hetkellä ihmiskauppa on maailman kolmanneksi tuottoisinta rikollisuutta. Sen vallitseva muoto on naisten ja tyttöjen kauppaaminen seksityöhön. Orjuus ja ihmiskauppa kietoutuvat toisiinsa, ei ole yhtä ilman toista.

Yleisesti ajatellaan, että ihmiskaupassa ihmiset aina rahdataan laittomasti valtiorajojen ylitse. Pohjois-Amerikan ihmiskaupan uhrit kuitenkin ovat suurimmalta osalta maan omia kansalaisia, eikä heitä välttämättä kuljeteta yhtään mihinkään.

Ihminen voi olla ihmiskaupan uhri ilman, että poistuu kotikaupungistaan tai edes kodistaan. Riittää, että hänet voimakeinoin, uhkailulla tai petoksella houkutellaan pakkotyöhön tai seksin myymiseen.

Saalistajat somessa

Ihmiskauppiaiden uhrit ovat tyypillisesti haavoittuvassa asemassa olevia, usein köyhiä, alaikäisiä ja huostaanotettuja. Kanadalaisista ihmiskaupan uhreista 72 prosenttia on alle 25-vuotiaita ja 51 prosenttia kaupatuista tytöistä on ollut huostaanotettuna.

Sosiaalinen media on tarjonnut nuorten ryhmäkotien tienoilla väijyville saalistajille uusia metsästysmaita.

”Nuoret postaavat elämästään kaiken netissä, joten ihmiskauppiaiden on helppo tunnistaa haavoittuvimmat uhrit ja aloittaa heidän pehmittämisensä”, sutenöörin pihdeistä karannut Rhonelle Bruder toteaa.

Liikaa poliiseja, liian vähän turvaa

Aivan erityisen haavoittuvia ovat Kanadan alkuperäiskansojen naiset ja tytöt. Vuonna 2016 heitä oli ihmiskaupan uhreista lähes puolet, kun heidän osuutensa koko väestöstä on vain neljä prosenttia.

Alkuperäiskansojen tyttöjä on myös suhteettoman paljon huostaanotettuina. Tilanne muistuttaa aikoja, jolloin tytöt erotettiin vanhemmistaan ja sijoitettiin koulukoteihin tarkoituksena vieraannuttaa lapset omasta kulttuuristaan.

”Tällä hetkellä lastensuojelujärjestelmässä on enemmän alkuperäiskansojen lapsia kuin aikanaan koulukodeissa. Siinä näkyy sukupolvesta toiseen siirtyvä kolonialismin vaikutus”, sanoo Elana Finestone Kanadan alkuperäiskansojen naisten yhdistyksestä.

Alkuperäiskansojen yhteisöissä on usein liikaa poliiseja ja liian vähän turvaa. ”Jos naiset ilmoittavat väkivallasta, poliisi ei ehkä ota asiaa vakavasti, vaan olettaa, että he ovat kodittomia ja yksin eikä kukaan välitä heistä.”

”Ei pidä unohtaa köyhyyden feminisoitumista ja radikaalistumista. Ihmiset tarvitsevat poliisikontrollin sijaan yhteisöpalveluja ja enemmän mahdollisuuksia ansaita toimeentulonsa”, Finestone sanoo.

Ihmiskauppa ihmisoikeudetalkuperäiskansatgenderihmiskauppasukupuolten tasa-arvo Pohjois-AmerikkaKanada Suomen IPS

Lue myös

Nainen istuu tuolilla selin kameraan

Ihmiskauppiaat rekrytoivat kenialaisnaisia Saudi-Arabiaan – Mary Njambi pääsi kotiin vain itsemurhalla uhkailemalla

Kenia kielsi vuonna 2014 lähtemisen työn perässä Lähi-itään mutta kumosi kiellon muutamaa vuotta myöhemmin. Nyt noin 130 000 kenialaista on kotiapulaisena Persianlahden valtioissa. Moni joutuu kokemaan fyysistä ja seksuaalista väkivaltaa.
Neljä ihmistä paneelissa puhumassa

Nigeriasta Eurooppaan suuntautuvan ihmiskaupan takana on monimutkainen vyyhti – Köyhyys ja epärealistiset odotukset ruokkivat ilmiötä, mutta tarjontaa ei olisi ilman kysyntää

Eilen Helsingissä järjestetyssä seminaarissa pohdittiin, miksi niin moni ihmiskaupan uhri on juuri Nigeriasta ja mitä ilmiölle voisi tehdä. Nykyään nuoria varoitellaan riskeistä, mutta tärkeää olisi myös luoda heille muita vaihtoehtoja, muistutti uhriksi itsekin joutunut Itohan Okundaye.
Lapsi äidin sylissä takaapäin kuvattuna

Uusi YK-raportti: Ihmiskauppa saa ”kauhistuttavia” ulottuvuuksia – Lapsia on jo 30 prosenttia uhreista

Konfliktit pahentavat ihmiskauppaa, varoittaa YK:n huumeiden- ja rikostentorjuntavirasto. Esimerkiksi Lähi-idässä tyttöjä ja nuoria kaupataan pakolaisleireiltä vaimoiksi.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen ja mies käsissään iso tekstiilityö ja takanaan maalauksia

Kholod Hawashin päälle heitettiin happoa, Saddam Jumailya kohti ammuttiin – Suomalainen residenssiohjelma auttaa vainottuja taiteilijoita

Suomessa toimii residenssiohjelma, joka auttaa taiteilijoita pääsemään turvaan vallanpitäjien ja ääriryhmien vainoa. Tarve on kova, sillä etenkään vaarassa oleville kuvataiteilijoille ei ole maailmalla tarjolla tukea.
Ihmisiä istumassa ja pitelemässä kurdilippuja

Väkivalta vaikeuttaa avustustyötä Koillis-Syyriassa – Kirkon Ulkomaanapu aloitti hätäapukeräyksen siviilien tukemiseksi

Lääkärit ilman rajoja ja Mercy Corps ovat keskeyttäneet toimintansa Koillis-Syyriassa, jonne Turkki hyökkäsi viime viikolla. Myös YK ja muut avustusjärjestöt varoittavat sotatoimien vaikutuksista avustustyöhön.
Nainen istuu tuolilla selin kameraan

Ihmiskauppiaat rekrytoivat kenialaisnaisia Saudi-Arabiaan – Mary Njambi pääsi kotiin vain itsemurhalla uhkailemalla

Kenia kielsi vuonna 2014 lähtemisen työn perässä Lähi-itään mutta kumosi kiellon muutamaa vuotta myöhemmin. Nyt noin 130 000 kenialaista on kotiapulaisena Persianlahden valtioissa. Moni joutuu kokemaan fyysistä ja seksuaalista väkivaltaa.
Nainen ja aaseja kuivuneen joen pohjalla

Afrikan sarvessa on satanut vähiten lähes 40 vuoteen – 13 miljoonan ihmisen ruuansaanti uhattuna

1,8 miljoonaa ihmistä on joutunut pakenemaan kuivuutta Afrikan sarvessa. Pelastakaa Lapset vaatii lisärahoitusta avustustoimiin.