Uutiset Ihmiskauppa

Ihmiskauppa rehottaa Pohjois-Amerikassa – Riskiryhmää etenkin alkuperäiskansojen naiset

Kanadan ihmiskaupan uhreista lähes puolet on alkuperäiskansojen naisia, vaikka heidän osuutensa koko väestöstä on vain neljä prosenttia. Yhteisöissä on usein liikaa poliiseja ja liian vähän turvaa, sanoo alkuperäiskansojen naisten yhdistyksen edustaja Elana Finestone.
T-paita, jossa lukee stop human trafficking
Orjuuden nykyaikaiset muodot kukoistavat yhä kaikkialla maailmassa. (Kuva: Thomas Wanhoff / CC BY-SA 2.0)

(IPS) -- ”Orjuuden perinteiset muodot on kriminalisoitu ja hävitetty useimmista maista, mutta orjuuden nykyaikaiset muodot kukoistavat yhä kaikkialla maailmassa”, sanoo orjuuden nykymuodoista YK:lle raportoiva eteläafrikkalainen Urmila Bhoola.

Pohjois-Amerikka ei ole poikkeus. Virallisia lukuja ei ole, mutta Global Slavery Index arvioi viimevuotisessa raportissaan, että yli 400 000 ihmistä Yhdysvalloissa elää orjina. Tuoreimmat kanadalaiset tilastot puolestaan kertovat, että vuonna 2016 poliisin tietoon tuli yksi ihmiskauppatapaus sataatuhatta asukasta kohti eli noin 350 – tosin poliisin tietoon tulee niistä vain pieni osa.

”Monia ihmiskaupan uhreja estetään hakemasta apua, ja on myös tavallista, etteivät ihmiset itsekään miellä olevansa kaupattuja. Uhrit saattavat myös pelätä, että joutuvat itse rikoksista syytetyiksi”, sanoo ihmisoikeusjuristi Romina Canessa Equality Now -järjestöstä. Syytetyksi tulemisen pelon vuoksi järjestö ei kannata seksityön kriminalisoimista.

Uhrit enimmäkseen maan omia kansalaisia

Tällä hetkellä ihmiskauppa on maailman kolmanneksi tuottoisinta rikollisuutta. Sen vallitseva muoto on naisten ja tyttöjen kauppaaminen seksityöhön. Orjuus ja ihmiskauppa kietoutuvat toisiinsa, ei ole yhtä ilman toista.

Yleisesti ajatellaan, että ihmiskaupassa ihmiset aina rahdataan laittomasti valtiorajojen ylitse. Pohjois-Amerikan ihmiskaupan uhrit kuitenkin ovat suurimmalta osalta maan omia kansalaisia, eikä heitä välttämättä kuljeteta yhtään mihinkään.

Ihminen voi olla ihmiskaupan uhri ilman, että poistuu kotikaupungistaan tai edes kodistaan. Riittää, että hänet voimakeinoin, uhkailulla tai petoksella houkutellaan pakkotyöhön tai seksin myymiseen.

Saalistajat somessa

Ihmiskauppiaiden uhrit ovat tyypillisesti haavoittuvassa asemassa olevia, usein köyhiä, alaikäisiä ja huostaanotettuja. Kanadalaisista ihmiskaupan uhreista 72 prosenttia on alle 25-vuotiaita ja 51 prosenttia kaupatuista tytöistä on ollut huostaanotettuna.

Sosiaalinen media on tarjonnut nuorten ryhmäkotien tienoilla väijyville saalistajille uusia metsästysmaita.

”Nuoret postaavat elämästään kaiken netissä, joten ihmiskauppiaiden on helppo tunnistaa haavoittuvimmat uhrit ja aloittaa heidän pehmittämisensä”, sutenöörin pihdeistä karannut Rhonelle Bruder toteaa.

Liikaa poliiseja, liian vähän turvaa

Aivan erityisen haavoittuvia ovat Kanadan alkuperäiskansojen naiset ja tytöt. Vuonna 2016 heitä oli ihmiskaupan uhreista lähes puolet, kun heidän osuutensa koko väestöstä on vain neljä prosenttia.

Alkuperäiskansojen tyttöjä on myös suhteettoman paljon huostaanotettuina. Tilanne muistuttaa aikoja, jolloin tytöt erotettiin vanhemmistaan ja sijoitettiin koulukoteihin tarkoituksena vieraannuttaa lapset omasta kulttuuristaan.

”Tällä hetkellä lastensuojelujärjestelmässä on enemmän alkuperäiskansojen lapsia kuin aikanaan koulukodeissa. Siinä näkyy sukupolvesta toiseen siirtyvä kolonialismin vaikutus”, sanoo Elana Finestone Kanadan alkuperäiskansojen naisten yhdistyksestä.

Alkuperäiskansojen yhteisöissä on usein liikaa poliiseja ja liian vähän turvaa. ”Jos naiset ilmoittavat väkivallasta, poliisi ei ehkä ota asiaa vakavasti, vaan olettaa, että he ovat kodittomia ja yksin eikä kukaan välitä heistä.”

”Ei pidä unohtaa köyhyyden feminisoitumista ja radikaalistumista. Ihmiset tarvitsevat poliisikontrollin sijaan yhteisöpalveluja ja enemmän mahdollisuuksia ansaita toimeentulonsa”, Finestone sanoo.

Ihmiskauppa ihmisoikeudetalkuperäiskansatgenderihmiskauppasukupuolten tasa-arvo Pohjois-AmerikkaKanada Suomen IPS

Lue myös

Mies puolilähikuvassa tietokoneen ääressä.

Toive eliitin joukkoon pääsemisestä saa monet somalialaisnuoret uskomaan henkensä ihmissalakuljettajien käsiin

Somalian hallituksessa istuu paljon ihmisiä, joilla on Somalian lisäksi myös jonkun länsimaan kansalaisuus. Haave paremmista tuloista saa monet nuoret uskomaan ihmiskauppiaiden vakuutteluja.
Musta-puna-vihreä Malawin lippu taivasta ja pilviä vasten.

Malawissa havaitaan päivittäin 15–20 ihmiskauppatapausta – Rahapula ja poliittisen tahdon puute vaikeuttavat ilmiön kitkemistä

Ihmiskaupan uhreiksi joutuu Malawissa etenkin maaseudun naisia ja tyttöjä. Kansalaisjärjestöt ovat huolissaan siitä, että tekijät selviytyvät usein vain sakoilla tai kokonaan ilman rangaistusta. ”Lainvalvojat eivät täysin ymmärrä lakia ja miten sitä pitäisi tulkita”, kritisoi ihmiskaupan vastaisten järjestöjen verkoston toiminnanjohtaja Caleb Thole.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mies pienen traktorin päällä, toinen traktorin takana.

Väitöstutkimus: Yrittäjyyden avulla voi nousta köyhyydestä, mutta taikakonsti se ei ole – Yrittäjä tarvitsee hyvän idean ja paljon tukea

Marleen Wierenga tutki Aalto-yliopiston väitöskirjassaan intialaisia innovaatioyrittäjiä, joista yksi keksi moottoripyörän moottorilla toimivan traktorin. Yrittäjyys tarjoaa hänen mukaansa paljon mutta ei rajattomasti mahdollisuuksia vähentää köyhyyttä. ”Suurin osa kehitysmaiden yrittäjistä valitsisi mieluummin palkkatyön”, hän sanoo.
Vyötäröstä alaspäin kuvattu ihminen seisoo vanhoista kännyköistä koostuvan kasan yläpuolella.

Kulutuksen kiihtyminen on nostanut e-jätemäärät ennätystasolle – Eurooppalaiset tuottavat e-jätettä henkeä kohti eniten

Sähkölaitteita heitetään pois yhä enemmän, sillä kulutus kasvaa ja käyttöikä on lyhyt. Alle viidennes e-jätteestä kierrätetään, selviää YK:n raportista.
Rauhanmerkki roikkumassa metallijohdosta

Kansalaisjärjestöt vaativat humanitaarista aseidenriisuntaa – ”Pandemiaa ei ratkaista asevarustelulla”

Maailman pitäisi käyttää rahaa sotilasmenojen sijaan humanitaarisiin tarkoituksiin, todetaan järjestöjen avoimessa kirjeessä. Myös Suomen pitäisi miettiä hävittäjähankintoja uudelleen, sanoo kirjeessä mukana oleva Sadankomitea.
Miehiä kantamassa koreja päänsä päällä.

Raportti: Työntekijöiden oikeuksia poljetaan yhä enemmän – Uusi trendi on ay-johtajien tarkkailu

Ammattiyhdistysliikkeen maailmanjärjestön ITUCin mukaan työntekijöiden oikeudet ovat heikoimmalla tolalla sen jälkeen, kun se alkoi julkaista vuotuista katsausta vuonna 2014. Lähes kolme neljäsosaa tutkituista maista muun muassa rajoittaa oikeutta liittyä ammattiliittoon.
Vihannesmyyjiä istumassa tuotteidensa ääressä torilla.

Tansaniassa yritetään saada nuoret innostumaan maanviljelyksestä – Nyt pilaantuvat sadot vievät monen innon

Kotimaisen ruuan kysyntä on Tansaniassa kasvussa, mutta esimerkiksi varastointiongelmat ja osaamisen puute saavat monet siirtymään toiselle alalle. Trooppisen maatalouden instituutin Itä-Afrikan johtaja Victor Manyong uskoo, että maataloudessa on nuorille kosolti mahdollisuuksia rahan tekoon.

Tuoreimmat

Kansalaisjärjestöt vaativat humanitaarista aseidenriisuntaa – ”Pandemiaa ei ratkaista asevarustelulla”
Kulutuksen kiihtyminen on nostanut e-jätemäärät ennätystasolle – Eurooppalaiset tuottavat e-jätettä henkeä kohti eniten
Raportti: Työntekijöiden oikeuksia poljetaan yhä enemmän – Uusi trendi on ay-johtajien tarkkailu
Tansaniassa yritetään saada nuoret innostumaan maanviljelyksestä – Nyt pilaantuvat sadot vievät monen innon
Maailmassa on tarpeeksi ruokaa, mutta koronavirus voi silti aiheuttaa ruokakriisin – Yksi syy ovat huonosti toimivat tuotantoketjut
Väitöstutkimus: Yrittäjyyden avulla voi nousta köyhyydestä, mutta taikakonsti se ei ole – Yrittäjä tarvitsee hyvän idean ja paljon tukea
33 000 tyttöä menee päivittäin alaikäisenä naimisiin – Tuoreen raportin mukaan haitallisista perinteistä voitaisiin silti päästä eroon nopeastikin
Sähköautobuumi voi aiheuttaa ympäristö- ja ihmisoikeusongelmia, varoittaa YK-järjestö – Akkujen raaka-aineet valmistetaan vain muutamassa maassa
Maa, jota ei suljettu koronan takia – Malawissa oikeus määräsi valtion maksamaan köyhille ensin tukea
Israel saattaa ryhtyä liittämään osia Länsirannasta itseensä – Kansainvälinen yhteisö tyytyy lähinnä paheksumaan samalla, kun konfliktin ratkaisu liukuu yhä kauemmas