Uutiset Ihmiskauppa

Ihmiskauppa rehottaa Pohjois-Amerikassa – Riskiryhmää etenkin alkuperäiskansojen naiset

Kanadan ihmiskaupan uhreista lähes puolet on alkuperäiskansojen naisia, vaikka heidän osuutensa koko väestöstä on vain neljä prosenttia. Yhteisöissä on usein liikaa poliiseja ja liian vähän turvaa, sanoo alkuperäiskansojen naisten yhdistyksen edustaja Elana Finestone.
T-paita, jossa lukee stop human trafficking
Orjuuden nykyaikaiset muodot kukoistavat yhä kaikkialla maailmassa. (Kuva: Thomas Wanhoff / CC BY-SA 2.0)

(IPS) -- ”Orjuuden perinteiset muodot on kriminalisoitu ja hävitetty useimmista maista, mutta orjuuden nykyaikaiset muodot kukoistavat yhä kaikkialla maailmassa”, sanoo orjuuden nykymuodoista YK:lle raportoiva eteläafrikkalainen Urmila Bhoola.

Pohjois-Amerikka ei ole poikkeus. Virallisia lukuja ei ole, mutta Global Slavery Index arvioi viimevuotisessa raportissaan, että yli 400 000 ihmistä Yhdysvalloissa elää orjina. Tuoreimmat kanadalaiset tilastot puolestaan kertovat, että vuonna 2016 poliisin tietoon tuli yksi ihmiskauppatapaus sataatuhatta asukasta kohti eli noin 350 – tosin poliisin tietoon tulee niistä vain pieni osa.

”Monia ihmiskaupan uhreja estetään hakemasta apua, ja on myös tavallista, etteivät ihmiset itsekään miellä olevansa kaupattuja. Uhrit saattavat myös pelätä, että joutuvat itse rikoksista syytetyiksi”, sanoo ihmisoikeusjuristi Romina Canessa Equality Now -järjestöstä. Syytetyksi tulemisen pelon vuoksi järjestö ei kannata seksityön kriminalisoimista.

Uhrit enimmäkseen maan omia kansalaisia

Tällä hetkellä ihmiskauppa on maailman kolmanneksi tuottoisinta rikollisuutta. Sen vallitseva muoto on naisten ja tyttöjen kauppaaminen seksityöhön. Orjuus ja ihmiskauppa kietoutuvat toisiinsa, ei ole yhtä ilman toista.

Yleisesti ajatellaan, että ihmiskaupassa ihmiset aina rahdataan laittomasti valtiorajojen ylitse. Pohjois-Amerikan ihmiskaupan uhrit kuitenkin ovat suurimmalta osalta maan omia kansalaisia, eikä heitä välttämättä kuljeteta yhtään mihinkään.

Ihminen voi olla ihmiskaupan uhri ilman, että poistuu kotikaupungistaan tai edes kodistaan. Riittää, että hänet voimakeinoin, uhkailulla tai petoksella houkutellaan pakkotyöhön tai seksin myymiseen.

Saalistajat somessa

Ihmiskauppiaiden uhrit ovat tyypillisesti haavoittuvassa asemassa olevia, usein köyhiä, alaikäisiä ja huostaanotettuja. Kanadalaisista ihmiskaupan uhreista 72 prosenttia on alle 25-vuotiaita ja 51 prosenttia kaupatuista tytöistä on ollut huostaanotettuna.

Sosiaalinen media on tarjonnut nuorten ryhmäkotien tienoilla väijyville saalistajille uusia metsästysmaita.

”Nuoret postaavat elämästään kaiken netissä, joten ihmiskauppiaiden on helppo tunnistaa haavoittuvimmat uhrit ja aloittaa heidän pehmittämisensä”, sutenöörin pihdeistä karannut Rhonelle Bruder toteaa.

Liikaa poliiseja, liian vähän turvaa

Aivan erityisen haavoittuvia ovat Kanadan alkuperäiskansojen naiset ja tytöt. Vuonna 2016 heitä oli ihmiskaupan uhreista lähes puolet, kun heidän osuutensa koko väestöstä on vain neljä prosenttia.

Alkuperäiskansojen tyttöjä on myös suhteettoman paljon huostaanotettuina. Tilanne muistuttaa aikoja, jolloin tytöt erotettiin vanhemmistaan ja sijoitettiin koulukoteihin tarkoituksena vieraannuttaa lapset omasta kulttuuristaan.

”Tällä hetkellä lastensuojelujärjestelmässä on enemmän alkuperäiskansojen lapsia kuin aikanaan koulukodeissa. Siinä näkyy sukupolvesta toiseen siirtyvä kolonialismin vaikutus”, sanoo Elana Finestone Kanadan alkuperäiskansojen naisten yhdistyksestä.

Alkuperäiskansojen yhteisöissä on usein liikaa poliiseja ja liian vähän turvaa. ”Jos naiset ilmoittavat väkivallasta, poliisi ei ehkä ota asiaa vakavasti, vaan olettaa, että he ovat kodittomia ja yksin eikä kukaan välitä heistä.”

”Ei pidä unohtaa köyhyyden feminisoitumista ja radikaalistumista. Ihmiset tarvitsevat poliisikontrollin sijaan yhteisöpalveluja ja enemmän mahdollisuuksia ansaita toimeentulonsa”, Finestone sanoo.

Ihmiskauppa ihmisoikeudetalkuperäiskansatgenderihmiskauppasukupuolten tasa-arvo Pohjois-AmerikkaKanada Suomen IPS

Lue myös

Kaksi naista lähikuvassa

Luovat keinot auttavat Keski-Amerikan ihmiskaupan uhreja toipumaan

Järjestäytynyt rikollisuus kiihdyttää ihmiskauppaa Guatemalassa, Hondurasissa ja El Salvadorissa. Viranomaiset yrittävät tukea uhreja, mutta ne eivät pärjäisi ilman järjestöjä, jotka osaavat tarjota epäsovinnaisiakin tapoja toipumisen edistämiseksi. Esimerkiksi AS Mujeres tarjoaa perinteisen avun ohella myös aromaterapiaa.
T-paita, jossa lukee stop human trafficking

Raportti: Pankit voisivat tehdä enemmän modernin orjakaupan kitkemiseksi

Ihmiskauppa ja orjuus ovat ”traaginen markkinahäiriö”, sanoo YK-yliopiston analyytikko James Cockayne. Asiantuntijaryhmän mukaan rahoituslaitosten pitäisi tunnistaa paremmin ihmissalakuljetusrinkeihin liittyvät kassavirrat.
Nainen istuu tuolilla selin kameraan

Ihmiskauppiaat rekrytoivat kenialaisnaisia Saudi-Arabiaan – Mary Njambi pääsi kotiin vain itsemurhalla uhkailemalla

Kenia kielsi vuonna 2014 lähtemisen työn perässä Lähi-itään mutta kumosi kiellon muutamaa vuotta myöhemmin. Nyt noin 130 000 kenialaista on kotiapulaisena Persianlahden valtioissa. Moni joutuu kokemaan fyysistä ja seksuaalista väkivaltaa.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen järven rannalla

Ilmastovirtahepo seisoo olohuoneessamme – Miten ahdistuksen kanssa voi tulla toimeen?

Suomessa on jo saatavilla apua ilmastonmuutoksen aiheuttamaan ahdistukseen. Taiteilija ja tutkija Henna Lainisen työpajoissa puretaan tunteita muun muassa kirjoittamalla kirjeitä tulevaisuuteen. ”Monissa osallistujissa on herännyt myös halu tehdä enemmän ympäristön puolesta”, hän kertoo.
Metsää ja maatalousmaata ilmakuvassa

Etelä-Amerikan ongelmia ei ratkaista länsimaiden ratkaisuilla vaan paikallista kansalaisyhteiskuntaa vahvistamalla ja kuuntelemalla

Metsäkato ja eriarvoisuus ovat monia Etelä-Amerikan maita yhdistäviä vakavia ongelmia. Heikosti toimivan valtionhallinnon takia monissa maissa sosiaalinen ja ekologinen kestävyys ovat pitkälti kansalaisyhteiskunnan harteilla. Siksi niiden tukeminen olisi tärkein toimi myös metsäkadon vähentämiseksi.
Mies seisoo kukkuloiden edustalla

Menestyksekäs suojeluprojekti pelastaa metsiä ja vesilähteitä Brasiliassa – 14 vuodessa on istutettu kaksi miljoonaa puuta

Brasilian Extreman kunnassa maanomistajille maksetaan maiden suojelusta ja ennallistamisesta metsäksi. Samalla on onnistuttu suojelemaan myös vesivaroja.
Lentokoneen siipi koneen sisältä otetussa kuvassa

Lentovero ei olisi vain kosmeettinen, sanoo kansalaisaloitteen alullepanija

Suomessa lokakuussa läpi menneen lentoveroaloitteen alullepanija Janne Kilpinen uskoo, että vero olisi viesti konkreettisen muutoksen tarpeesta. Veron käyttöön ottaneessa Ruotsissa lentäminen on jo vähentynyt.
Maissintähkiä sekä pussi maissinjyviä

Zimbabwessa taistellaan aliravitsemusta vastaan ruokakasveja rikastamalla – Kriitikoiden mukaan paikallinen ruokakulttuuri unohtuu

Zimbabwelainen start up -yritys ostaa paikallisilta viljelijöiltä rikastettuja ruokakasveja ja myy niitä eteenpäin. Tavoitteena on paitsi tehdä voittoa, myös taistella aliravitsemusta vastaan sekä voimaannuttaa viljelijöitä.