Uutiset Yritysvastuu

H&M:ltä vaaditaan elämiseen riittävän palkan maksamista ompelijoille – vuonna 2013 annettu lupaus ei ole pitänyt, sanovat järjestöt

H&M:n tavoitteena oli, että tämän vuoden loppuun mennessä 850 000 sille vaatteita tekevää ompelijaa saisi elämiseen riittävää palkkaa. Vuosien varrella lupaus on kadonnut yhtiön verkkosivuilta, ja järjestöjen mukaan se yrittää vesittää koko tavoitteen.
Ihmisiä Flash mob -tapahtumassa H&M:n edustalla Helsingin Aleksanterinkadulla
Eetti ry:n aktivistit järjestivät maanantaina flash mob -tapahtuman H&M:n liikkeen edustalla Helsingissä. Yhtiöltä vaaditaan elämiseen riittävien palkkojen takaamista alihankkijoiden työntekijöille. (Kuva: Eettisen kaupan puolesta ry)

Vaatejätti H&M sai paljon myönteistä mediahuomiota marraskuussa 2013, kun se kertoi nettisivuillaan pyrkivänsä siihen, että vuoden 2018 loppuun mennessä sadoille tuhansille sille vaatteita tekeville työntekijöille maksettaisiin elämiseen riittävää palkkaa.

Asiasta kirjoittivat muun muassa New York Times, uutistoimisto Reuters sekä The Guardian, sillä toteutuessaan tavoite olisi koskenut noin 850 000:ta työntekijää maissa, joissa vaatetyöläisten tienestit ovat perinteisesti huonot.

”Lupaus oli erittäin merkittävä. H&M:n kokoinen firma myönsi, että se pystyy tekemään näin ja että sillä on vastuu varmistaa, että työntekijät saavat elämiseen riittävää palkkaa”, sanoo Eettisen kaupan puolesta ry:n (Eetti) toiminnanjohtaja Lotta Staffans.

Eetti on mukana kansainvälisessä järjestökampanjassa, joka vaatii H&M:ää nyt pitämään lupauksensa.

Järjestöjen mukaan alihankkijoille työskenteleville ompelijoille maksetaan edelleen riittämätöntä palkkaa eikä yhtiö ole kertonut riittävän selvästi, mitä se oikeastaan on tehnyt parempien palkkojen eteen. Kielenkäyttö asian ympärillä on muuttunut, ja itse asiassa koko alkuperäinen lupaus näyttää kadonneen yhtiön verkkosivuilta.

”Kenelle tahansa, joka on seurannut asiaa yhtä tarkasti kuin me, on selvää, että H&M yrittää peitellä alkuperäistä sitoumustaan”, sanoo kansainvälisen Clean Clothes -kampanjan edustaja Ineke Zeldenrust tiedotteessa.

Minimipalkka ylittyy, mutta se ei riitä elämiseen

Elämiseen riittävällä palkalla tarkoitetaan palkkaa, jonka avulla työntekijät pystyvät elättämään perheensä ja panemaan myös jotain säästöön. Se on eri asia kuin minimipalkka, joka monissa maissa jättää työntekijät köyhyysrajan alapuolelle.

H&M teettää vaatteensa noin 1 700 alihankintatehtaassa eri puolilla maailmaa. Sen tarkoituksena oli kokeilla elämiseen riittävän palkan mallia kahdessa tehtaassa Bangladeshissa ja Kambodžassa ja laajentaa sitä sitten niin, että se olisi lopulta käytössä 750 tehtaassa, jotka valmistavat 60 prosenttia sen tuotteista.

Yhtiön mukaan tavoitteessa on edetty. Se kertoo maailma.netille toimittamassaan sähköpostivastauksessa, että se haluaa edelleen tekstiilityöntekijöiden ansaitsevan toimeentuloon riittävää palkkaa. Elämiseen riittävä palkka 850 000 työntekijälle ei kuitenkaan sen mukaan ole vuodelle 2018 asetettu tavoite.

Sen sijaan yhtiö on julkaissut tiedotteen, jonka mukaan sen tavoitteena on, että alihankkijoiden tehtailla on työntekijöiden demokraattinen edustus ja ”läpinäkyvä palkkausjärjestelmä”, joka mahdollistaa palkkaneuvottelut ja ottaa palkassa huomioon muun muassa ”työntekijöiden taidot ja kokemuksen”. Ensimmäinen tavoite on saavutettu yli 450 tehtaalla, toinen 227 tehtaalla. Tavoiteosuus on pudotettu 60 prosentista 50:een.

Yhtiö muistuttaa myös olevansa mukana esimerkiksi ACT-aloitteessa, jossa brändit sekä teollisuusalojen ammattiliitto IndustriALL pyrkivät edistämään elämiseen riittävää palkkaa.

”H&M ei voi yksin vaikuttaa palkkoihin tekstiilialalla, vaan siihen tarvitaan yhteistyötä alan asiantuntijoiden, liittojen, hallitusten, tehtaiden ja muiden brändien kanssa”, se toteaa.

Lotta Staffansin mukaan H&M:n tavoitteet demokraattisesta edustuksesta ja palkkausjärjestelmästä ovat sinänsä hyviä.

”Emme vastusta niitä, mutta ne eivät vielä tarkoita, että palkat riittäisivät elämiseen. Jos näin on luvattu, pitäisi olla jonkinlaisia vertailuarvoja siitä, miten palkkoja korotetaan, missä vaiheessa ja mikä heidän mielestään on elämiseen riittävä palkka”, hän kritisoi.

H&M:n omien tilastojen mukaan sen alihankkijoiden työntekijät tienaavat tällä hetkellä Bangladeshissa noin 95 ja Kambodžassa 199 dollaria kuussa. Summat ovat yli lain edellyttämän minimin, ja ne ovat viime vuosina kasvaneet. Järjestöjen käyttämien mittarien mukaan elämiseen tarvittaisiin kuitenkin kaksin- tai jopa yli nelinkertainen summa esimerkiksi Bangladeshissa.

Isolla firmalla on vaikutusvaltaa

Vaateteollisuuden työntekijöiden työolosuhteet ovat herättäneet paljon keskustelua etenkin sen jälkeen, kun vuonna 2013 yli 1 100 ihmistä kuoli Bangladeshissa Rana Plazan tehdasromahduksessa.

Monet länsimaiset brändit valmistuttivat vaatteitaan tehtaassa. H&M ei ollut yksi niistä, mutta se liittyi ensimmäisenä alan rakennus- ja paloturvallisuussopimukseen. Se on saanut aiemmin järjestöiltä kiitosta myös esimerkiksi käyttämiensä tehtaiden nimien julkistamisesta.

Elämiseen riittävän palkan maksaminen on kuitenkin mutkikkaampi ongelma. Summista ei ole olemassa yksimielisyyttä ja vaikka olisikin, monet hallitukset eivät uskalla nostaa minimipalkkaa, koska ne pelkäävät tuotannon karkaavan vielä halvempiin maihin.

H&M ja muut vaateyhtiöt ovat myös muistuttaneet, etteivät ne vastaa palkanmaksusta ompelijoille, vaan sen tekevät alihankkijat, joiden tehtaissa valmistetaan usein vaatteita monelle eri brändille.

H&M on kuitenkin maailman toiseksi suurin vaatefirma, jolla on kyllä vaikutusvaltaa, muistuttaa Eetin Lotta Staffans.

 ”Elämiseen riittävä palkka on ihmisoikeus. Koko yritysvastuun ajatus lähtee siitä, että yritysten pitää kunnioittaa ihmisoikeuksia koko tuotantoketjussa. Alkaa olla jo vanhanaikaista piiloutua sen argumentin taakse, että yritys itse ei maksa palkkoja. Kyllä yritys voi ostopolitiikallaan vaikuttaa palkkoihin”, hän sanoo.

Yritysvastuu ihmisoikeudettyötalouskauppakuluttaminenyhtiöt Eettisen kaupan puolesta ry

Lue myös

Mielenosoittajia rivissä kylttien kera.

Protestiliike vaatii urheilutarvikejätti Pumaa luopumaan yhteistyöstä Israelin jalkapalloliiton kanssa

Urheilutarvikevalmistaja Puma sponsoroi Israelin jalkapalloliitto IFAa, jonka liigoissa pelaa myös seuroja Israelin siirtokunnista miehitetyllä Länsirannalla. Samalla Puma auttaa työntämään palestiinalaisten oikeudet taka-alalle, kirjoittaa ICAHD Finlandin hallituksen jäsen Miika Malinen.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mielenosoittaja ja kyltti, jossa lukee Open the borders.

Kreikka pakottaa yhä laittomasti turvapaikanhakijoita takaisin Turkkiin – Väkivaltainen kohtelu voi täyttää jopa kidutuksen tunnusmerkit, sanovat ihmisoikeusasiantuntijat

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International on löytänyt uusia todisteita siitä, että Kreikka pakottaa siirtolaisia takaisin Turkkiin antamatta näille mahdollisuutta hakea turvapaikkaa. Samoja käytäntöjä on löydetty myös muualta Euroopasta. Järjestöt peräänkuuluttavat EU:lta toimia, sillä pohjimmiltaan sen siirtolaispolitiikka on ongelman taustalla.
Kyltti, jossa lukee Make eocide an international crime now.

Kansainvälinen asianajajatiimi loi ensimmäistä kertaa ”luonnontuhonnan” määritelmän – Tavoitteena määritellä ympäristötuho kansainvälisen tason rikokseksi

Kansainvälinen kampanja vaatii, että kansainvälinen rikostuomioistuin alkaisi tutkia kansanmurhien ja muiden vakavien rikosten lisäksi myös ympäristötuhoa. Nyt kampanjan lakitiimi on saanut valmiiksi ympäristötuhon määritelmän.
Traktori pellolla, taustalla kylä.

Tutkijat: Euroopan voisi ruokkia luomuviljelyllä vuonna 2050

Tuoreen tutkimuksen mukaan ympäristön huomioiva viljely on mahdollista, mutta se vaatii monenlaisia muutoksia, muun muassa eläinperäisten tuotteiden käytön vähentämistä.
Kahta nuorta naista esittävä seinämaalaus korkean talon seinässä.

Ensi viikolla järjestetään suurin feministinen kokoontuminen neljännesvuosisataan – Tavoitteena tasa-arvon takapakin estäminen

YK:n tasa-arvojärjestön, Meksikon ja Ranskan johtama Generation Equality -foorumi aloittaa viisivuotisen kampanjan, jonka tavoitteena on edistää sukupuolten tasa-arvoa muun muassa teknologia-alalla. Se on osittain vastareaktio populistiselle voimille, jotka ovat viime vuosina haastaneet tasa-arvoa, kertoo ulkoministeriön tasa-arvosuurlähettiläs Katri Viinikka.
Iranin lippuja

Kovaa kritiikkiä Iranin uudelle presidentille – Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan Ebrahim Raisi oli mukana vuoden 1988 joukkoteloituksissa

Iranissa tapettiin tuhansia poliittisia vankeja vuonna 1988. Uutta presidenttiä on epäilty osallisuudesta tapahtumiin, mutta ketään ei ole rangaistu.

Tuoreimmat

Kansainvälinen asianajajatiimi loi ensimmäistä kertaa ”luonnontuhonnan” määritelmän – Tavoitteena määritellä ympäristötuho kansainvälisen tason rikokseksi
Kreikka pakottaa yhä laittomasti turvapaikanhakijoita takaisin Turkkiin – Väkivaltainen kohtelu voi täyttää jopa kidutuksen tunnusmerkit, sanovat ihmisoikeusasiantuntijat
Tutkijat: Euroopan voisi ruokkia luomuviljelyllä vuonna 2050
Ensi viikolla järjestetään suurin feministinen kokoontuminen neljännesvuosisataan – Tavoitteena tasa-arvon takapakin estäminen
Kovaa kritiikkiä Iranin uudelle presidentille – Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan Ebrahim Raisi oli mukana vuoden 1988 joukkoteloituksissa
Energian kalleus edistää metsätuhoa Zimbabwessa – Halvan sähkön puutteessa turvaudutaan puuhiileen
Globaali ruokajärjestelmä tuottaa nälkäisiä ja uhkaa planeetan kantokykyä – Systeemin pitää muuttua, ja siihen voi vaikuttaa myös Suomi, summaa tuore raportti
Kuivuus voi olla seuraava pandemia, varoittaa YK-raportti – Ilmastonmuutos altistaa lisää useimpien maiden kuivuusriskiä lähivuosikymmeninä
Köyhyys on poliittista – Matti Kohosen missiona on taistella eriarvoisuutta vastaan talouspolitiikan keinoin
Lämpenevä merivesi tuhoaa koralleja El Salvadorissa ja vie samalla elinkeinon kalastajilta – ”Vesi on niin kuumaa, että se näyttää jo keitolta”

Luetuimmat

Suomen uudessa kehityspolitiikan selonteossa on hienoja periaatteita, mutta konkretia puuttuu, kritisoivat järjestöt – ”Voi jäädä rammaksi ankaksi”
Maailman piti päästä eroon lapsityöstä, mutta kehitys on kääntynyt jyrkkään alamäkeen – ”Intiassa kestää ainakin kymmenen vuotta päästä pandemiaa edeltävään tilanteeseen”
Kuivuus voi olla seuraava pandemia, varoittaa YK-raportti – Ilmastonmuutos altistaa lisää useimpien maiden kuivuusriskiä lähivuosikymmeninä
”Suomalaisten ei pitäisi ottaa demokratiaa itsestäänselvyytenä”, vetoaa kansalaisaktivismin veteraani Maina Kiai, joka seuraa huolestuneena koronan vaikutuksia ihmisoikeuksiin
Köyhyys on poliittista – Matti Kohosen missiona on taistella eriarvoisuutta vastaan talouspolitiikan keinoin
Kreikka pakottaa yhä laittomasti turvapaikanhakijoita takaisin Turkkiin – Väkivaltainen kohtelu voi täyttää jopa kidutuksen tunnusmerkit, sanovat ihmisoikeusasiantuntijat
Suomi on tuoreen selvityksen mukaan kestävän kehityksen kärkimaa – Koronapandemia käänsi globaalit trendit kuitenkin laskusuuntaan
Vuoden maailmanparantaja -palkinto vammaistyötä tukevalle Abilis-säätiölle – Pandemia teki järjestön tuesta aiempaakin kysytympää
Maailmassa on yhä vireillä 432 hiilikaivosprojektia, vaikka hiilestä pitäisi luopua, paljastaa tuore selvitys – aktiivisimpia Kiina ja Australia
Ensi viikolla järjestetään suurin feministinen kokoontuminen neljännesvuosisataan – Tavoitteena tasa-arvon takapakin estäminen