Uutiset Yritysvastuu

H&M:ltä vaaditaan elämiseen riittävän palkan maksamista ompelijoille – vuonna 2013 annettu lupaus ei ole pitänyt, sanovat järjestöt

H&M:n tavoitteena oli, että tämän vuoden loppuun mennessä 850 000 sille vaatteita tekevää ompelijaa saisi elämiseen riittävää palkkaa. Vuosien varrella lupaus on kadonnut yhtiön verkkosivuilta, ja järjestöjen mukaan se yrittää vesittää koko tavoitteen.
Ihmisiä Flash mob -tapahtumassa H&M:n edustalla Helsingin Aleksanterinkadulla
Eetti ry:n aktivistit järjestivät maanantaina flash mob -tapahtuman H&M:n liikkeen edustalla Helsingissä. Yhtiöltä vaaditaan elämiseen riittävien palkkojen takaamista alihankkijoiden työntekijöille. (Kuva: Eettisen kaupan puolesta ry)

Vaatejätti H&M sai paljon myönteistä mediahuomiota marraskuussa 2013, kun se kertoi nettisivuillaan pyrkivänsä siihen, että vuoden 2018 loppuun mennessä sadoille tuhansille sille vaatteita tekeville työntekijöille maksettaisiin elämiseen riittävää palkkaa.

Asiasta kirjoittivat muun muassa New York Times, uutistoimisto Reuters sekä The Guardian, sillä toteutuessaan tavoite olisi koskenut noin 850 000:ta työntekijää maissa, joissa vaatetyöläisten tienestit ovat perinteisesti huonot.

”Lupaus oli erittäin merkittävä. H&M:n kokoinen firma myönsi, että se pystyy tekemään näin ja että sillä on vastuu varmistaa, että työntekijät saavat elämiseen riittävää palkkaa”, sanoo Eettisen kaupan puolesta ry:n (Eetti) toiminnanjohtaja Lotta Staffans.

Eetti on mukana kansainvälisessä järjestökampanjassa, joka vaatii H&M:ää nyt pitämään lupauksensa.

Järjestöjen mukaan alihankkijoille työskenteleville ompelijoille maksetaan edelleen riittämätöntä palkkaa eikä yhtiö ole kertonut riittävän selvästi, mitä se oikeastaan on tehnyt parempien palkkojen eteen. Kielenkäyttö asian ympärillä on muuttunut, ja itse asiassa koko alkuperäinen lupaus näyttää kadonneen yhtiön verkkosivuilta.

”Kenelle tahansa, joka on seurannut asiaa yhtä tarkasti kuin me, on selvää, että H&M yrittää peitellä alkuperäistä sitoumustaan”, sanoo kansainvälisen Clean Clothes -kampanjan edustaja Ineke Zeldenrust tiedotteessa.

Minimipalkka ylittyy, mutta se ei riitä elämiseen

Elämiseen riittävällä palkalla tarkoitetaan palkkaa, jonka avulla työntekijät pystyvät elättämään perheensä ja panemaan myös jotain säästöön. Se on eri asia kuin minimipalkka, joka monissa maissa jättää työntekijät köyhyysrajan alapuolelle.

H&M teettää vaatteensa noin 1 700 alihankintatehtaassa eri puolilla maailmaa. Sen tarkoituksena oli kokeilla elämiseen riittävän palkan mallia kahdessa tehtaassa Bangladeshissa ja Kambodžassa ja laajentaa sitä sitten niin, että se olisi lopulta käytössä 750 tehtaassa, jotka valmistavat 60 prosenttia sen tuotteista.

Yhtiön mukaan tavoitteessa on edetty. Se kertoo maailma.netille toimittamassaan sähköpostivastauksessa, että se haluaa edelleen tekstiilityöntekijöiden ansaitsevan toimeentuloon riittävää palkkaa. Elämiseen riittävä palkka 850 000 työntekijälle ei kuitenkaan sen mukaan ole vuodelle 2018 asetettu tavoite.

Sen sijaan yhtiö on julkaissut tiedotteen, jonka mukaan sen tavoitteena on, että alihankkijoiden tehtailla on työntekijöiden demokraattinen edustus ja ”läpinäkyvä palkkausjärjestelmä”, joka mahdollistaa palkkaneuvottelut ja ottaa palkassa huomioon muun muassa ”työntekijöiden taidot ja kokemuksen”. Ensimmäinen tavoite on saavutettu yli 450 tehtaalla, toinen 227 tehtaalla. Tavoiteosuus on pudotettu 60 prosentista 50:een.

Yhtiö muistuttaa myös olevansa mukana esimerkiksi ACT-aloitteessa, jossa brändit sekä teollisuusalojen ammattiliitto IndustriALL pyrkivät edistämään elämiseen riittävää palkkaa.

”H&M ei voi yksin vaikuttaa palkkoihin tekstiilialalla, vaan siihen tarvitaan yhteistyötä alan asiantuntijoiden, liittojen, hallitusten, tehtaiden ja muiden brändien kanssa”, se toteaa.

Lotta Staffansin mukaan H&M:n tavoitteet demokraattisesta edustuksesta ja palkkausjärjestelmästä ovat sinänsä hyviä.

”Emme vastusta niitä, mutta ne eivät vielä tarkoita, että palkat riittäisivät elämiseen. Jos näin on luvattu, pitäisi olla jonkinlaisia vertailuarvoja siitä, miten palkkoja korotetaan, missä vaiheessa ja mikä heidän mielestään on elämiseen riittävä palkka”, hän kritisoi.

H&M:n omien tilastojen mukaan sen alihankkijoiden työntekijät tienaavat tällä hetkellä Bangladeshissa noin 95 ja Kambodžassa 199 dollaria kuussa. Summat ovat yli lain edellyttämän minimin, ja ne ovat viime vuosina kasvaneet. Järjestöjen käyttämien mittarien mukaan elämiseen tarvittaisiin kuitenkin kaksin- tai jopa yli nelinkertainen summa esimerkiksi Bangladeshissa.

Isolla firmalla on vaikutusvaltaa

Vaateteollisuuden työntekijöiden työolosuhteet ovat herättäneet paljon keskustelua etenkin sen jälkeen, kun vuonna 2013 yli 1 100 ihmistä kuoli Bangladeshissa Rana Plazan tehdasromahduksessa.

Monet länsimaiset brändit valmistuttivat vaatteitaan tehtaassa. H&M ei ollut yksi niistä, mutta se liittyi ensimmäisenä alan rakennus- ja paloturvallisuussopimukseen. Se on saanut aiemmin järjestöiltä kiitosta myös esimerkiksi käyttämiensä tehtaiden nimien julkistamisesta.

Elämiseen riittävän palkan maksaminen on kuitenkin mutkikkaampi ongelma. Summista ei ole olemassa yksimielisyyttä ja vaikka olisikin, monet hallitukset eivät uskalla nostaa minimipalkkaa, koska ne pelkäävät tuotannon karkaavan vielä halvempiin maihin.

H&M ja muut vaateyhtiöt ovat myös muistuttaneet, etteivät ne vastaa palkanmaksusta ompelijoille, vaan sen tekevät alihankkijat, joiden tehtaissa valmistetaan usein vaatteita monelle eri brändille.

H&M on kuitenkin maailman toiseksi suurin vaatefirma, jolla on kyllä vaikutusvaltaa, muistuttaa Eetin Lotta Staffans.

 ”Elämiseen riittävä palkka on ihmisoikeus. Koko yritysvastuun ajatus lähtee siitä, että yritysten pitää kunnioittaa ihmisoikeuksia koko tuotantoketjussa. Alkaa olla jo vanhanaikaista piiloutua sen argumentin taakse, että yritys itse ei maksa palkkoja. Kyllä yritys voi ostopolitiikallaan vaikuttaa palkkoihin”, hän sanoo.

Yritysvastuu ihmisoikeudettyötalouskauppakuluttaminenyhtiöt Eettisen kaupan puolesta ry

Lue myös

Kaksi pyykkipoikaa farkkujen yläosassa

Selvitys: Suomalaisten vaateyritysten avoimuus on parantunut – Pienet pärjäävät isoja paremmin

Yhä useampi suomalainen vaatebrändi julkaisee tehdaslistansa ja kertoo ilmastotoimistaan, käy ilmi Eetin selvityksestä. Järjestö peräänkuuluttaa parempaa avoimuutta etenkin riskimaissa tuottavien yritysten toimintaan.
Kaakaohedelmiä puussa, taka-alalla puita ja pensaita.

Nestlé lopettaa Reilun kaupan KitKat-suklaan valmistuksen – Häviäjinä 27 000 köyhää pienviljelijää, sanoo järjestö

Nestlé siirtyy käyttämään KitKat-suklaan valmistuksessa Rainforest Alliance -sertifioitua suklaata. Muutos tulee huonoon aikaan, sillä sekä koronavirus että ilmastonmuutos vaikeuttavat köyhien kaakaonviljelijöiden elämää jo valmiiksi.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen puolilähikuvassa, taustalla pensasaita.

Anna Autio tutki lapsena karttakirjoja, haaveili YK-urasta ja päätyi juristiksi, jonka erikoisalaa on kansainvälinen ihmisoikeuslainsäädäntö

Maailma.net aloittaa juttusarjan suomalaisista, jotka ovat päätyneet kansainvälisiin kehitys- ja ihmisoikeustehtäviin. Anna Autio on edistänyt Pohjois-Afrikan lehdistönvapautta, johtanut Maailmanpankin ihmisoikeusrahastoa ja tutkinut Kosovon ihmisoikeusloukkauksia. Hän on oppinut työssään realismia – mutta ei kyynisyyttä.
Sarvikuono kadulla ihmisten ympäröimänä.

Ilmastonmuutos uhkaa Nepalin sarvikuonoja – Ruokaa etsivistä eläimistä on tullut kaupungeissa turistinähtävyys

Nepal on onnistunut suojelemaan sarvikuonoja monilta uhilta, mutta uusi haaste ovat muun muassa tulvat ja kuivuus. Keväisin juomavettä on liian vähän, monsuuniaikana sarvikuonoja hukkuu jokiin. Lisäksi tulokaskasvit uhkaavat korvata niiden lempiruuan.
Muuri, jossa piirroksia.

Selvitys: Palestiinalaislapsia kohdellaan epäinhimillisesti israelilaisissa vankiloissa – ”Siinä paikassa ei voi tuntea olevansa ihminen”

Israelin armeija pidättää vuosittain satoja alaikäisiä. Lasten pidättäminen sotatilalain nojalla pitäisi lopettaa, sanoo Pelastakaa Lapset. Monelle lapselle kokemus on tuoreen selvityksen mukaan nöyryyttävä.
Mies puolilähikuvassa korvanapin kera.

Nälkäisiä lapsia on Jemenissä eniten sitten sodan alkamisen – YK-järjestöt pyytävät lisärahaa ”massiivisesti alirahoitettuun” avustusoperaatioon

Lähes 600 000 lasta Jemenin eteläosissa kärsii akuutista aliravitsemuksesta ja heistä lähes 100 000 voi kuolla ilman hoitoa. Viime vuosina suoranainen nälänhätä on onnistuttu estämään humanitaarisen avun ansiosta, mutta nyt rahat ovat loppumassa.
CNS-järjestön johtaja Joaquim Belo, Brasilia

Voitontavoittelu ja konservatiivinen ideologia tuhoavat Amazoniaa

Uhat, kärsimys ja kipu ovat aina olleet osa Amazonian perinteisten kansojen ja yhteisöjen elämää, mutta ne eivät ole koskaan olleet niin pahoja kuin nyt, kirjoittaa Brasilian keräilijäväestön liiton kansainvälisten asioiden sihteeri Joaquim Belo.

Tuoreimmat

Ilmastonmuutos uhkaa Nepalin sarvikuonoja – Ruokaa etsivistä eläimistä on tullut kaupungeissa turistinähtävyys
Anna Autio tutki lapsena karttakirjoja, haaveili YK-urasta ja päätyi juristiksi, jonka erikoisalaa on kansainvälinen ihmisoikeuslainsäädäntö
Selvitys: Palestiinalaislapsia kohdellaan epäinhimillisesti israelilaisissa vankiloissa – ”Siinä paikassa ei voi tuntea olevansa ihminen”
Nälkäisiä lapsia on Jemenissä eniten sitten sodan alkamisen – YK-järjestöt pyytävät lisärahaa ”massiivisesti alirahoitettuun” avustusoperaatioon
Raportti: Teollisuusmaat dumppaavat yhä autoja kehitysmaihin – Hollannista Gambiaan viedyn auton keski-ikä on 19 vuotta
Osa luonnonsuojelijoista epäilee Botswanan norsukuolemien virallista selitystä – Tutkinta on ollut hidasta ja huolimatonta
Raportti: Suomen asevientiä on vaikea arvioida, koska tilastot eivät ole läpinäkyviä
Ydinaseet kieltävä sopimus astumassa voimaan – Suomi ja suurin osa muista Euroopan maista on sopimuksen ulkopuolella
Bangladeshissa protestoidaan kasvavaa seksuaalirikollista vastaan – Hallitus otti käyttöön kuolemanrangaistuksen, mutta sen ei uskota tehoavan
Räjähdyksestä toipuvassa Beirutissa vanhat yrittävät sopeutua, nuoret pyrkivät pois maasta – ”Ihmisten mieliala on sekoitus turhautumista, kiukkua ja luovuttamista”

Luetuimmat

Selvitys: Suomen somalitaustaiset miehet vastustavat tyttöjen sukuelinten silpomista – Silpominen vaikuttaa myös miesten elämään
Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
Transsukupuoliset ovat ahtaalla Unkarissa, jossa ei voi enää muuttaa juridista sukupuolta – ”Monen nuoren haaveet on nyt viety”, sanoo kansalaisaktivisti Tina Kolos Orbán
Anna Autio tutki lapsena karttakirjoja, haaveili YK-urasta ja päätyi juristiksi, jonka erikoisalaa on kansainvälinen ihmisoikeuslainsäädäntö
Populismi tuli Tansaniaan – Suosittu presidentti John Magufuli on pannut korruption kuriin, mutta media, järjestöt ja oppositio elävät pelossa
Tutkimus: Kymmenesosalla koronaelvytyspakettien rahoista päästäisiin lähelle Pariisin ilmastotavoitteiden saavuttamista
Seminaari: Kestävän kehityksen kysymykset otetaan journalismissa nykyään paremmin huomioon, mutta parannettavaa riittää
Selvitys: Palestiinalaislapsia kohdellaan epäinhimillisesti israelilaisissa vankiloissa – ”Siinä paikassa ei voi tuntea olevansa ihminen”
Raportti: Nälkä on ”hälyttävällä” tasolla 11 maassa – Koronapandemia osoittaa ruokajärjestelmän puutteet
Raportti: Ainakin 13 maata kriminalisoi yhä transsukupuolisuuden – ”Tämä on vaikeaa aikaa transihmisille”