Uutiset

Guatemalan syrjäseutujen kylät sähköistyvät – Alkuperäiskansat rakentavat omia vesivoimaloitaan

Guatemalan syrjäseuduilla monet alkuperäiskansojen asuttamista alueista ovat edelleen sähköverkkojen ulkopuolella. Nyt kylät rakentavat omin voimin vesivoimaloita, ja saavat sähkönsä lisäksi halvemmalla kuin suurten sähköyhtiöiden asiakkaat.
Mies vesialtaan äärellä
Guatemalan syrjäseudulla sijaitsevassa La Tañan kylässä on oma vesivoimala, jossa vesi päästetään turbiiniin betonisen säiliön kautta. (Kuva: Edgardo Ayala / IPS)

Leipuri Diego Matom sai yrityksensä kukoistamaan sen jälkeen, kun kylä alkoi tuottaa tarvitsemansa sähkön itse. Euroopan unionin tukemia pieniä vesivoimahankkeita on toteutettu useissa kylissä Quichén alueella Guatemalan koillisosissa.

”Käytimme ennen kaasu-uunia, mutta se tuli kalliiksi. Nyt kaikki käy nopeammin ja halvemmalla”, kertoo 29-vuotias Matom, joka kuuluu ixil-alkuperäiskansaan.

Valtio ei ole tuonut syrjäseudulle peruspalveluja, kuten sähköä tai juoksevaa vettä. Tilanne on sama monilla maaseutualueilla 17,5 miljoonan asukkaan Guatemalassa. Matomin kotikylä Uspantánin kunnassa rakensi vesivoimalan alueella ensimmäisenä.

Kylän voimala hyödyntää Putuljoen vettä 75 kilowatin teholla. Kylä perustettiin keväällä 1998, jolloin noin 400 ixil- ja quiché-perhettä asutettiin sinne maata vuosina 1960–1996 koetelleen sisällissodan jälkeen.

Esimerkki leviää

Perheet olivat joutuneet sodan aikana pakenemaan armeijaa, joka piti niitä vasemmistosissien tukijoina. Sodan jälkeen perheet saivat pienet maapalstat ja alkoivat kasvattaa maissia sekä kardemummaa, jonka suurin tuottaja maailmassa Guatemala on.

Viime vuosina kolme muutakin seudun kylää on seurannut esimerkkiä ja rakentanut oman vesivoimalan. Ne hyödyntävät vain kymmenesosaa jokien virtaamasta, joten seurauksena ei ole vesipulaa alavirralla.

Neljästä voimalasta hyötyy nyt tuhatkunta perhettä, mutta lisää tarvittaisiin, sillä Zona Reinaksi kutsutulla vyöhykkeellä sijaitsee kaikkiaan 86 kylää.

Sana kuitenkin leviää, ja läheisellä Los Coponesin alueella alkaa Saksan tuella vastaava vesivoimahanke, josta hyötyy liki 20 kylää.

Elämä helpottui

”Nyt kun meillä on sähköä, voimme tehdä, mitä haluamme. Kun lapset tulevat koulusta, he pystyvät tekemään läksyjä tietokoneella”, Zaida Gamarro, 31, iloitsee. Hän asuu La Tañan kylässä, joka sai vesivoimalan 2016.

Aiemmin iltapuhteet jouduttiin hoitamaan kynttilän tai kerosiinilyhdyn valossa. Sähkön myötä kylien elinkeinoelämäkin on vilkastunut. Leipomon lisäksi niissä toimii mekaanikon- ja puusepänverstaita sekä kauppoja, joilla on nyt kylmäsäilytystilat.

Hankkeen taustalla on Euroopan kehitysrahaston ohella paikallinen ympäristöjärjestö MadreSelva, joka suunnitteli ja toteutti pienet vesivoimalat.

Kotitaloudet maksavat sähköstä noin 3,6 euroa kuukaudessa, mikä on vähemmän kuin suurten sähköyhtiöiden asiakkailtaan perimä hinta.

alkuperäiskansatkehitysenergiaeriarvoisuusväestövesi ja viemäröintikansalaisyhteiskuntajoetuusiutuva energia Guatemala Suomen IPS

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Juho Kahranaho seisoo palestiinalaisen rakennuksen edessä ja katsoo kameraan.

Ensiapua ja traumatyön ohjausta – Juho Kahranaho kertoo, millaista SPR:n avustuslääkärin työ on Länsirannalla

Juho Kahranahon oli tarkoitus lähteä hoitamaan koronapotilaita kenttäsairaalaan Palestiinan Länsirannalle, mutta päätyikin pelastamaan suuhun ammutun miehen hengen ja kouluttamaan paikallisia traumatyössä.
Ihmisiä ja autoja tiellä.

Kolumbia näyttää muulle maailmalle mallia pakolaisten vastaanotossa

Kolumbiaan saapuu päivittäin satoja tai jopa tuhansia pakolaisia Venezuelasta. Maa on myöntänyt tulokkaille oikeuden muun muassa työntekoon ja julkisiin palveluihin. Yhteiselo ei ole sujunut kitkatta, mutta esimerkiksi kukka-ala on hyötynyt uudesta työvoimasta.
Etiopialainen koululainen piirtää härkää kouluvihkoonsa.

Unicef: Koulusulut ovat lisänneet teiniraskauksia ja lapsiavioliittoja kehitysmaissa

Kouluja on ollut suljettuina pitkiä aikoja kehitysmaissa koronapandemian vuoksi. Tämä on lisännyt muun muassa teiniraskauksien, lapsiavioliittojen ja lapsiin kohdistuvan väkivallan määrää.
Intialaisia naisia kadulla selin kameraan. Naisilla on värikkäät huivit päässä.

Äärihindut häiriköivät Intian musliminaisia naishuutokaupoilla sosiaalisessa mediassa

Sosiaaliseen mediaan on perustettu muun muassa tilejä, joilla jaetaan netistä haettuja musliminaisten kuvia ja huutokaupataan heitä luvatta. Tarkoituksena on vaientaa musliminaiset, jotka eivät alistu äärihindujen ylivaltaan.
Vihanneksia ruokakaupan hyllyllä.

Kiertomaatalous on tehokasta ja kestävää - ”Viljelyn ja karjankasvattamisen yhdistäminen on esimerkki kestävästä ruuantuotannosta”

Karjan lanta kasvattaa satoa ja kasvien jäämät ruokkivat eläimiä sekä parantavat niiden tuotantoa. Aidosti kierrättävänä karjankasvatuksen ja viljelyn yhdistäminen lisäävät myös maatalouden tehokkuutta.

Luetuimmat

Norsunluurannikon kaakaotilojen lapsiorjat haastoivat Nestlén, Marsin ja muut suklaajätit oikeuteen
Ensiapua ja traumatyön ohjausta – Juho Kahranaho kertoo, millaista SPR:n avustuslääkärin työ on Länsirannalla
Maailman piti päästä eroon lapsityöstä, mutta kehitys on kääntynyt jyrkkään alamäkeen – ”Intiassa kestää ainakin kymmenen vuotta päästä pandemiaa edeltävään tilanteeseen”
Köyhyys on poliittista – Matti Kohosen missiona on taistella eriarvoisuutta vastaan talouspolitiikan keinoin
Äärihindut häiriköivät Intian musliminaisia naishuutokaupoilla sosiaalisessa mediassa
Kukaan ei tiedä, miten paljon viharikoksia Suomessa tapahtuu, sillä aina niitä eivät tunnista edes uhrit itse – Uusi sähköinen työkalu kerää tietoa
Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch: Israel syyllistyy apartheidiin palestiinalaisia vastaan
Kreikka pakottaa yhä laittomasti turvapaikanhakijoita takaisin Turkkiin – Väkivaltainen kohtelu voi täyttää jopa kidutuksen tunnusmerkit, sanovat ihmisoikeusasiantuntijat
Ihmisoikeusloukkaukset pahenevat Syyriassa ja Bahrainissa
Rikkaat maat haalivat leijonanosan koronarokotteista ja suojelevat samalla lääkeyhtiöidensä voittoja – Siinä ei ole mitään järkeä, sanoo taloustieteen professori Jayati Ghosh